Elokuu 2006/10

[Nipsu]

Minttu, muistaakseni lapsivesi uusiutuu tosi usein, oisko ollu jopa kolmen tunnin välein? Eli ei se sikiö kovin kauaa ehdi samoissa vesissä lillua . Tosin enpä keksi mitä haittaa sen pissatun lapsiveden nielemisessä vois olla, vaik onhan se hassu ajatus. Ihanaa kun saitte hyviä (ja tarkkoja!) uutisia.

 

[stitch]

Minä luin, että kuuden tunnin välein uusiutuisi, siis lapsivesi. Mintulta yms. kysyisin, että näittekö ihan itse kaiken tuon vai selostiko ultraaja teille kuvaruudun näkymiä? Minä nimittäin en erottanut itse sitä että vauvan rakko oli täyttynyt jne,kuulin kyllä kun se täti siitä sanoi. Toisaalta meillä se ruutu oli melko korkealla katon rajassa ja sitä piti makuuasennosta katsella, no kai se on samoin muuallakin. Ja voihan olla että laitteet ovat teidän tapauksissanne olleet paremmat.

 

[sinikukka]

Mä olen käynyt äitiysjoogassa ja tykännyt tosi paljon!Keskitytään tärkeisiin lihaksiin,hengitykseen

 

[Mutteri]

Mariska 30.7.2005. 25 v. toinen tulossa P-HKS
Sitrus 31.7. 30v. esikoinen
Esmeralda 1.8. 30v , esikoinen, Tyks
Killi 1.8. 29v, pikku2
pirre 1.8.
Hobitti77 1.8. 28v, esikoinen, Oys
Merry 2.8.
Johanna 2.8., 29v, esikoinen, NKL
Janna 2.8. 24v, esikoinen, Tays?
Päksy 2.8. 30 v. neljäs tulossa, KYS
Justiina 4.8. 31v. esikoinen, SatKS
Nallukka81, 4.8. esikoinen, TAYS
ewa 4.8. 21v. esikoinen. Kättäri
stitch 6.8. 27v. esikoinen
Vilhelmi 6.8. 31v. toinen tulossa
annastiina 7.8.
Elsa 7.8. tienoilla, toivotaan 33v.
k74 9.8. esikoinen, 31v.
Pompula 9.8. esikoinen, 26v.
tuulia82 9.8. esikoinen, Tays
Jensku 10.8. 28v. esikoinen Oys
Mimi85 10.8. 20v. esikoinen
Shanti 11.8. 26 v. esikoinen
Iiq 11.8. 23v. esikoinen, Kättäri kaiketi
Salula78 12.8. 27v. esikoinen
Piukki 12.8. 24 v. esikoinen
Meri 13.8. 24v. toinen lapsi
Onerva 14.8 ? esikoinen, Tays
Eevi 15.8.?. 38. esikoinen, pks?
Minttu 15.8. 32 v., esikoinen, Tyks
Sinikukka 17.8. 27v. esikoinen, Tyks
Ali71 17.8. esikoinen
Milla2 17.8. 29v. esikoinen
Odottaja81 17.8. 24., esikoinen
Ihaa 18.8. 21v. toinen tulossa
Mutteri 18.8. 27v. esikoinen, Kättäri
Sartsa 18.8. 21v. kolmas tulossa, Itävalta
Nipsu 20.8. 22v. esikoinen, Kättäri
Tico 23.8 21v. esikoinen, TAYS
Janna 23.8. 31v. kolmas, Oys
Lellu81 25.8. 24v. esikoinen, Seks
Alisa 25.8. 27v. esikoinen
tigi 27.8. 26v. esikoinen, NKL tai Kättäri

Mutteri vaihtoi 15.8 -> 18.8 ultran mukaan.

Kerronpa kuulumisiakin pitkästä aikaa. 13+1. Ihanaa kun pahin väsymys on takana päin! Tarkoituksensa silläkin täytyi olla, hoksaan nyt kun pystyn vihdoinkin ajattelemaan kirkkaammin. Jatkuva väsymys pakotti lepoon josta sai voimia kehittää sikiötä sen tärkeimmässä kehitysvaiheessa. Kun katsoo taaksepäin, voi todeta että paljon on täytynyt tapahtua parissa kuukaudessa.

Vielä pari kuukautta sitten haaveilin aikaisista ja pirteistä lauantaiaamuista. Yleensä kun posotin puolille päivin joko juhlinnasta tai muusta rääkkäyksestä johtuen. Nyt herään kasin aikoihin, jos ei muuhun niin vessahätään. Ihanaa kai sekin.

Olen luonteeltani hyvin skeptinen, tai joku vierestä seurannut sanoisi, pessimistinen. Laitoin aikoinaan takarajakseni NP-ultran, jonka jälkeen soisin itselleni sen paljon mainostetun ""raskaudesta nauttimisen"". Ultra oli tällä viikolla ja vaavi siellä polskutteli tyytyväisenä lapsivettä hörppien. Nyt siis lunastan lupaukseni ja lopetan tämän alituisen stressaamisen..

Toivon sitä teiltäkin rakkaat siskot, synnytyssalin ovet kun aukeavat ennemmin kuin ehdimme tajutakaan. Iloitaan siis massuissamme tapahtuvista ihmeistä eikä murehdita, jos ja kun kuitenkin juuri minulle käy huonosti. Tämä aika on oikeasti sitä ihmisen parasta aikaa ja nyt jos koskaan pitäisi edes yrittää riemuita elämän pienistä asioista ja siitä suuremmasta joka meissä kasvaa! Vaavikin voi paremmin jos ei ihan koko aikaa pähkäillä sitä, että kohta korttitalo sortuu ja kaikki menee vituiksi.

Itse aion käydä teatterissa, elokuvissa ja hyvissä ravintoloissa kuluvien kuukausien aikana niin, että napa ruskaa. Toinen juttu on tietysti, jos on koko ajan paha olo ja heikotus. Harva meistä repii huumoria kun kesken leffan lentää laatta toisen poppareille.

4D on aina 4D. Ihan hyvin tehty tällä kertaa mutta tekijöillä on ollut hyvin tiedossa minkälaisia tunnekuohuja ohjelma aiheuttaa. Ja sillähän noita juttuja myydään. Välillä kieltämättä sortuu ajattelemaan, että kuinkahan selviän, jos kaikki meneekin pieleen. Pakko vaan jostain repiä voimaa uskoa, että on niistä kriiseistä ennenkin selvitty. Että ihmisellä on kumma kyky uusiutua. Ja niin minullakin.

Töissä kerroin teamleaderille ja läheisimmille työkavereilleni. Esimiehelle en uskaltanut vielä kertoa. Kyllähän se helpottaa kun uskaltaa avata suunsa. Vastaanottokin oli ihanan kannustavaa, jos ei vallan ""leperteleväistä"" .

Uimassa käyn 2 krt viikossa. Paino on noussut 5 kg 3 kuukaudessa. Eli ihan liikaa. Ruoka on maistunut niin hyvältä! Painan 64,4 kg, enemmän mitä ikinä. Toisaalta ihan yks lysti kun tietää että suunta on sama.

Kaikkea hyvää ja positiivista ajattelua toivotellen! - Mutteri

Ps. Vihlontaa on täälläkin, kuulunee aikaan

 

[Iiq 14+1]

Huih...olin tosi väsynyt eilenb jo viiden aikaan iltapäivällä, vaikka edellisenä yönä nukuin ainakin 10 tuntia ja yllättävän hyvin, en heräillyt juuri lainkaan. Illalla sitten nukahdin joskus 11 aikaan (ei jaksanut leffaa kattoa), mutta heräilin yöllä jatkuvasti ja aina kun käänsi kylkeä, iski kauhea huimauskohtaus. Ja tuo huimailu on jatkunut nyt aamullakin. Lieneekö hemoglobiini tippunut kovasti vai onkohan syy huimaukseen eilisiltaisessa sipsinsyönnissä, jos se suolan määrä on kohottanut verenpainetta (en kyllä tiedä näistä verenpaineista mitään)?

 

[Piukki]

Mies on nyt sitten alkanu itkeen takaisin. Mä tiesin, että tässä käy näin. Tosin en arvannut, että tää tapahtuu näin aikaisin. Se on tosi huonossa kunnossa henkisesti, kokee että on nyt pilannu näillä touhuillansa koko elämänsä. Niinpä, olisi vaan vähän aikasemmin voinut uskoa mitä järkensä sanoi, eikä työntää järkeä sivuun. Kyllä mä olen koko ajan tiennyt, että se tykkää musta edelleen ja ihastus on vaan sekottanu sen pään. Mutta jotenkin tuntuu, että kuinka voin enää luottaa siihen ettei se enää tee tolleen. Katotaan nyt sitten pikkuhiljaa eteenpäin, ammattiavun kera. Ihan senkin takia, että mies vihdoin haluaa itse päästä puhumaan jonkun ammattilaisen kanssa ajatuksistaan. Se ei ole koskaan ennen halunnut, mutta ilmeisesti sillä on nyt niin paha olla ettei tosikaan. Mutta kattotaan.

Mulla on vieläkin etova olo jatkuvasti vaikka mennään jo viikkoa 14 + jotain. Ikävää. Mutta on se jo helpottanut kuitenkin paljon. Muuten on hyvä olo, ei ole maha kipeä tai muutakaan vaivaa. Paitsi selkä ja niskat on vähän kipeet. Mutta pitää vähän jumpata. Taidankin mennä samantien lämmittämään kaurapussin harteille!

 

[Lellu81]

Hei pitkästä aikaa!!!!

Tiistaina olis np-ultra ja myös neuvolalääkäri, joten jännäämistä piisaa jonkin aikaa vielä. Sydänäänet kuultiin jo 9+4, joten hieman on positiivista mieltä ilmassa, mutta silti jännittää/pelottaa. Onneksi tuo neuvolalääkäri on ensin, ja jos saadaan sydänäänet kuuluviin niin ei tarvi niin kovasti jännittää tuota ultraa. Ultraan en ole menossa minkään niskaturvotuksen takia vaan haluan vain nähdä pikkuisen jo. Jotenkin en osaa pelätä tuota niskaturvotus asiaa, veriseulakin on otettu. Pelkään vasta sitten jos jotain epäilyttävää esiintyy. VOinti ei ole kummoinen. Väsy painaa jatkuvasti ja työnteko maistuu puulta. Herra Yrjökin vierailee vielä tasaisin väliajoin. Neuvolan mukaan la on 24.8 katsotaan muuttuuko tiistaina ultrassa. Jotenkin on sellainen fiilis, että mennään muutamalla päivällä lähemmäs syyskuuta. Muutenkin on sellainen kutina, että yli menee ja reilusti. Minun tuurilla ainakin. No kunhan sais terveenä maailmaan niin se olis tärkeintä.

Lellu81 ja Eppu rv 12+3

 

[milla2]

Hei,

Joudun korjaamaan aiempia syke-kommenttejani. Eli siis ainakin vau-kirjan mukaan sikiön syke on 110-170, mutta siis kaikilla meillä normaalilla tasolla. Ei tosiaan kannata liikaa huolehtia. Ihanaa, kun voi oikeasti nauttia tästä )))

Onpas mukavaa kuulla, että piukin mies on tullut järkiinsä, vaan varmaan vaikea tilanne päättää mitä tehdä. Onneksi käytätte ammattiapua. On se kyllä lapsen kannalta helpompaa, jos on kaksi ihmistä, mutta vaikeita ovat nämä ihmissuhdeasiat.

Sitten kysymys: Onko teillä muilla vielä suussa sellaista raudan tms. makua? Mulla on ainakin erityisesti iltaisin hiton paha maku suussa - vaikea kuvailla. Makeasta tulee kaikkein pahin maku, mutta muutoinkin. Ihankuin ikenet oisi tosi ohuina tms.

Uni tulee taas - eli niitä energisiä aikoja vielä odotellessa....

- milla2 (rv 13)

 

[sinikukka]

Minttu!Just vasta huomasin,et kenties ollaan samaan aikaan samalla synnärillä

 

[stitch 15+0]

Hei kaikille!

Sain tänään kuulla, että miehen kaverin tyttöystävä oli saanut keskenmenon n. viikolla 12 vain päivän sen jälkeen kun ultrassa oli ollut kaikki hyvin. Jotenkin vaikeaa käsittää tuollainen, mutta kai jokin on mennyt pieleen hyvin nopeasti.

Onneksi huomenna saa taas (toivottavasti) vahvistuksen sille että kaikki on hyvin. Yllättävän nopeasti aika onkin kulunut, tuntuu kuin ihan äskettäin olisin ollut vasta viikolla 11 jne... Toivottavasti menisi jatkokin samaa vauhtia

Hyviä vointeja kaikille pikkuisine vatsa-asukkeineen ja hyvää alkavaa viikkoa

 

[Justiina]

Huomenta!

Pientä taukoa täältä ja lomaa töistä pitänyt viikon. Ihanaa! Käytiin kylpylässä lekottelemassa ja otin siellä suklaakasvohoidon. Nam! Sai maistaakin!

Raudan maku vieraili suussa täälläkin. Sokerittomat mynthonit auttaa!

Vkonloppuna iski sitten hiivatulehdus eikä oo kivaa lainkaan. Apteekin täti ei suostunut ilman neuvolan suositusta myymään lääkettä joten piti odottaa tähän aamuun asti. Mulla kun tuollaista tulehdusta ei oo ennen ollut niin en sitten uskaltanut ilman neuvolan neuvoja alkaa itselääkitsemään.

Neuvola torstaina ja sydänäänien kuuntelua oikein odotetaan! Jännitys taas nousee onko kaikki hyvin! Paino noussut melkein viisi kiloa ja se on aivan liikaa mut kun huono olo hyökkää edelleen jos ei syö kunnolla tasaisin väliajoin.

Mukavaa viikonalkua!

Justiina rv 15+3

 

[Iiq]

Lellu81: Mulla oli ihan sama juttu tuon np-ultran kanssa. Sillä turvotuksella ei ollut mulle niinkään väliä/en pelännyt sitä. Se ei olisi todnenäköisesti muuttanut mitään, siis päätettiin jo etukäteen, että lisätutkimuksiin ei mennä eikä aborttia tehdä missään tapauksessa, otetaan sitten vaan huomioon vammautumisen mahdollisuus. Enemmän sitä vaan halus tietää, että kaikki on hyvin ja nähdä vauvelin siellä uiskentelemassa.

Täällä taitaa porukka tosiaan lomailla viikonloppuisin, kun on niin hiljaista näiden viestien suhteen

 

[Mariska]

Tervehdys taas tytöt.

Eipä ole mitään uutta raportoitavaa.
Perhosen lepatuksia tuntuu vatsassa aika ajoin. Ne on niitä vauvan liikkeitä, mutta kestävät vielä niin vähän aikaa kerrallaan ja tulevat tosi harvoin, etten oikeen kerkeä kun tajuta että jotain tuntuu ja sitten ne ovatkin ohi jo.
Muuten olo ei ole yhtään raskaana oleva...välillä ikävät möröt hiipivät mieleen. Varsinkin kun olen sairastellut niin paljon, vatsatauti, flunssa, vatsatauti,flunssa, meidän perhettä on piinannu ihan kamala tautisuma. Nyt on sitten miehen vuoro sairastaa...
Alavatsasta tuntee jo ihan selvästi suurentuneen kohdun, ihan kamalasti se ei vielä ulospäin näy ja tuntuu että senkin kasvu olisi jämähtänyt paikoilleen...
Mulla on näköjään vähän huono päivä kun kaikki harmittaa
1.3. olisi vasta seuraava neuvola käynti...jos silloin kuunneltaisiin jo ensimmäisen kerran sydänäänet. Tosiaan mulla ei ole todettu sydän ääniä kun kolmessa ultrassa, mutta kertaakaan en niitä ole vielä saanut kuulla.

Piukki:
Toivottavasti asiat selkeentyvät teillä pikkuhiljaa. Peukut pystyssä teille että asiat järjestyvät toivomallanne tavalla.
Ihan mielenkiinnosta kysyn kun ollaan samalta seudulta että mitä kautta sä sait sen rakenneultrauksen sinne PHKS,ajattelin et ruikuttaisin itsellenikin semmoisen ajan, en raaskisi yksityiselle maksaa siitä. Ja silti tahtoisin että se tehdään. Kiitti jos viittit kertoa.

 

[Elsa]

Voi että, Piukin tilanne ei kyllä ole edelleenkään kadehdittava. Koita nyt vaan ottaa rauhassa ja antaa itselles aikaa miettiä mitä haluat. Helpommin tietty sanottu kuin tehty. Mutta siis keskity ensisijaisesti raskauteen ja itseesi ja yritä olla ottamatta paineita siitä, että pitäis päättää mitä tekee. Aikaahan sulla kai on...... (Vaikkei varmaan siltä tunnu!) No, turha kai kenenkään muun on muutenkaan sulle neuvoja jaella, mutta koitahan jaksaa kaaoksen keskellä!

Täällä tilanne on edelleen tavallisen tasainen. Eli ei uutisia. Kävellessä jos jonkinmoista vihlontaa, mutta lienee siis tavallista. Loppuu kyllä aina kun vähentää vauhtia. Ja seksin jälkeen oli kyllä viimeksi ihan kunnon supistuksia, mutta sekin kai on normaalia kun eivät jatkuneet pitkän aikaa. Kohtulihas siellä vain vahvistuu?

Minäkin yritän olla rauhassa ja vain nauttia raskaudesta, mutta täytyy kyllä myöntää, etten osaa olla huolehtimatta. Toivottavasti se ultra sitten vihdoin vähän auttaisi... Viikon päästä onneksi saa taas kuulla sydänääniä ja se varmaan rauhoittaa mielen jälleen noin viikoksi Sitten onkin jo melkein ultra!

Mukavaa uutta viikkoa kaikille,

Elsa & Hippunen rv15

 

[stitch]

Hyvää ystävänpäivää!

Eilen kävin taas ""neuvolassa"" ja kaikki oli hyvin, sydänäänet löytyivät heti ja olivat voimakkaat, tosin pian vauva sukelsi kauemmaksi piiloon mutta löytyi helposti Kohtukin on kasvanut niinkuin pitääkin ja verenpaine oli edelleen 70/110.

Täällä ei pääse syntymään läheistä suhdetta neuvolatätiin, koska se saattaa olla joka kerta eri henkilö. Tai itse asiassa heitä on aina kaksi eri huoneissaan. Ensin mennään toiseen, jossa käydään läpi mahdollisten testien tulokset ja mitataan verenpaine, sitten seuraavaan huoneeseen sydänäänten kuunteluun ja siellä voi kysellä jos on jotain epäselvää. Ihmettelen hieman tätä systeemiä kun mielestäni yksi ja sama henkilö voisi hoitaa molemmat hommat No jos tämä lisää työpaikkoja niin hyvä vaan

Täällä ei myöskään tarkkailla painoa (alussa kysyivät mutteivat mitanneet) joten pidän siitä itse huolen ettei nouse liikaa mutta tarpeeksi.

Sain seuraavan ultran vasta maaliskuun viimeiselle päivälle, silloin taitaa olla viikko 21-22 menossa. Onneksi sitä ennen on vielä yksi tarkastuskäynti.

Hyviä vointeja kaikille!

 

[Minttu]

Stitch, näin itse np-ultrassa oikeastaan ""vain"" hahmon, jolla oli kädet ja jalat. Ultraaja sitten selitti loput, ja löysin minäkin niitä yksityiskohtia, kun tiesin mitä katsoa. Varmaan paljon meni ohikin, mutta juuri niitä yksityiskohtia jäi mieleen.... tilanne on kuitenkin niin jännittävä ja koskettava, että siinä on vaikea olla kauhean analyyttinen. Mies oli mukana ja häneltä vielä kyselin jälkikäteen, että sanoiko se lääkäri nyt varmasti kuten muistelin. Lääkäri oli rauhallinen ja selitti kaiken perusteellisesti, mikä varmasti auttoi asiaa. Syke taisi olla 162.

Sinikukka, mukavaa että täällä on muitakin Turun seudulta! Ollaan ihan aliedustettuina pk-seutulaisiin ja tamperelaisiin verrattuna.

Mies sanoi eilen ensimmäistä kertaa, että taitaa tuo sun masu olla kasvanut... vaikka musta tuntuu, että kasvu on jämähtänyt, masu on ollut samanlainen (turvonnut) jo viikkokaupalla.

Muratille kiitos kannustavista ajatuksista ja Piukille voimia!

Ystävänpäiväterveisin Minttu, rv 14+0

 

[Minttu]

Ja tarkoitin siis Mutterin kannustavia ajatuksia... tuo muratti on mielessä, kun niitä tulee mun hääkimppuun, jonka juuri kävin tilaamassa.

 

[janna]

Moi!

masu kasvaa kovaa vauhtia. Tänään aamulla olin töissä ja luin jotain seisaaltaan ihan ajatuksissani ja sit hieroin masua, niin meidän siivoja katto mua ja sano, että onko siellä pikkunen? Oli jotenkin ihana, kun joku huomas. Se vaan sano, että hän vaan katso tosta masun sivelystä ja kyllähän sen muutenkin huomaa. Eilen kerroin muillekkin työkavereille, mutta en pomolle, koska en tiedä mitä se tykkää, kun on sellanen kummallinen...
Mulla siis masu jo oikeesti näkyy sitä ei voi oikein enää piilotella. Muuten kaikki menee kai ihan hyvin. Mitä nyt aina sillontällön saan kauheita raivareita ilman mitään syytä. Tai mustasukkasuuskohtauksia, niinkun viikonloppuna miehelle, mutta onneks saatiin sovittua ja loppu viikonloppu menikin ihanasti. Mies oli ihana, kun sano, että hänellä on hiukan liian korkeat panokset lähteä mitään nyt tyhmäämään, kun siitä jotain kysyin.
No joo...koitan nyt jatkaa töitä, vaikka ihan muut asiat pyörii mielessä...

Janna rv 15+6

 

[ewa]

Hei
Meil menee kaikinpuolin tosi hyvin, ei siis ole hirveesti mitään kirjoitettavaa, kun ei sitä viitti käydä päivittäinkään mainostamassa, vaikka iloinen asia onki.

Piukki: Kiva kun miehes tuli järkiinsä...Kaverin mies lähti karkuun kun sai tietää naisen odottavan lasta hälle, vaikka olivat yrittäneet ja halunneet lasta molemmat. Muutaman kuukauden päästä tuli takas ja sanoo sen olevan vieläkin elämänsä pahin moka... Jotku miehistä säikähtää/ pelkää?... Nyt lapsi on 2 kk ja he rakastavat toisiaan sekä ihanaa pikku tyttöään. Elämä hymyilee heille! Ei heillä tunnu olevan luottamuksen kanssa pulaa, tuntuu kaikki olevan muutenkin tosi hyvin.
Mieti mitä itse haluat, rakastatko miestäsi, ja haluatko jatkaa hänen kanssa. Ammattiapu on hyvä ja muista että sinulla on läheisiä/ ystäviä, jotka rakastavat sinua. Mies varmasti katuu tekosiaan, sinä hänet tunnet paremmin kuin kukaan meistä, Onko hän ennen tehnyt vastaavalla tavalla? Kannattaa harkita tarkkaan, nyt se on helpompaa kun sitten kun lapsi on syntynyt. Pärjäät varmasti loistavasti yksinkin, mutta kaksin aina kaunihimpi....Yritä jaksaa kaikesta huolimatta. Jos hän on sinua ennenkin paljon pettänyt , niin ei voi aina antaa anteeksi ja joskus tulee vastaan se viimeinen kerta!

 

[Lellu81]

Hei kaikille!

Tänään häytiin neuvola lääkärilla ja np-ultrassa ja siellä kaikki hyvin. Vauva vastasi viikkoja ultran mukaan. Mä en vain nyt sitten tiedä minkä mukaan menis kun neuvolan mukaan mulla on 12+5 ja ultran mukaan 12+4 ja se oli siellä arvio jo ennen kuin ultrattiin. No saa kuitenkin olla tuolla listalla tuo 25.8 vaikka neuvolakortissa on 24.8. Menen viikoissa tuon 12+5 mukaan, koska sitä ei kuitenkaan muutettu np-ultrassa neuvolakorttiin.

No ultrassa tosin vauva liikkui kovasti ja rapsutti ihanasti poskiaan. Aivan ollaan myytyjä täällä!!!!

Lellu ja Eppu rv12+5

 

[Shanti]

Stitch, sama juttu täällä tuon eri huoneissa juoksuttamisen kanssa. Mä olen eksynyt sairaalassa jo vaikka kuinka monta kertaa, kun mut viedään aina juoksujalkaa uuteen huoneeseen ja sitten sanotaan, että palaa alkuperäiseen huoneeseen kun olet valmis. Alkaa jo vähän nolottaa, kun hortoilen aina missä sattuu...

Lisäksi mulle on aikaa minuutilleen se puoli tuntia. Eikä tee mieli kysellä mitään, kun sairaanhoitaja tai lääkäri koko ajan vilkuilee sivusilmällä kelloa. Muutenkin tuntuu, että täällä pihtaillaan tietoa johtuen ehkä siitä, että sairaala tarjoaa maksullisia kursseja, joilla kerrotaan sitten enemmän raskaudesta jne. Ihan periaatteesta en mene kursseille ja yritän hankkia tietoni jotain muuta kautta. Olen erittäin onnellinen, että muutetaan takaisin Suomeen ennen vauvan syntymää.

Juttelin juuri muuten yhden kaverini kanssa, joka kertoi sukulaisensa saaneen juuri yhdeksännen keskenmenonsa!!! Ihan kauheeta, miten toista voi tollaisessa tilanteessa enää edes lohduttaa.

Ja sitten vielä vähän omaa napaa... Väsymys ja ainainen nälkä ovat alkaneet hellittää. Uimisen aloittamisen jälkeen myös selkäkivut ovat loppuneet. Eli olo on todella hyvä. Ihan raskauden alussa tuntui siltä, että aika ei kulu millään, mutta nyt aika on alkanut lentämään. Ihan uskomatonta, että tässä alkaa olla menossa jo keskiraskaus!

 

[sitrus]

Onnittelut kaikille ultra-kuulumisista ja pyöristyvistä mahoista!

Omaa napaa: Minäkin kävin ostamassa äitiyshousut, voin suositella lämpimästi. Jatkuvat kivutkin helpottivat huomattavasti, kun ei housut kiristä vatsan kohdalta. Aamulla neuvolassa kaikki oli kunnossa, hemoglobiini 125 ja verenpaine 75/115. Parasta oli tietenkin kuulla kun vauvan sydän jumpsutti ihanasti, syke 140-150.

Hyvää oloa ja mieltä kaikille,

uninen sitrus 16+2 (missä viipyy energinen keskiraskaus? )

 

[Onerva]

Piukille jaksamista myös täältä! Hienoa, että olette hakeneet ammattiapua. Tuollaisessa tilanteessa se on varmasti parempi kuin yrittää täysin keskenään selvitellä asioita.

Olen kateellinen teidän pyöristyville vatsoille!!!! Mulla on jotenkin ollut niin turhauttava olo, kun tuntuu ettei mitään tapahdu. Niin kuin olisi sama maha ollut jo viikko tolkulla, pelkkää turvotusta, mutta ei vauvamahaa...näytän vaan lihoneelta, höh! Nyt siis 14+2 menossa.

Sitrus valitti väsymystä, niin omasta puolestani voin sanoa, että en ole varsinaista väsymystä kokenut kunnolla missään vaiheessa. Ihmeellistä on, että nukun edelleen tosi huonosti, valvon aamuyöstä joka yö, mutta en ole kuitenkaan erityisen väsynyt.

Keskiviikon jatkoa!

 

[janna]

Voi Piuki, kenenkään ei kuuluis joutua miettiin tollasia raskauden aikana, jonka kuuluis olla elämän ihananinta aikaa. Toivottavasti asianne saadaan selviksi tavalla tai toisella. Luota omiin tunteisiis ja älä välitä mitä muut sanoo...itse tiedät kuitenkin parhaiten.....kokemuksella tiedän.
No työt kutsuu....
Janna rv 16 (jippii se etenee sittenkin... )

 

[pompula]

Heips!

Onko teillä muilla mielialan vaihteluita? Mä saan ihan turhia raivareita ja sen jälkeen tulee itku... Muutenkin itku tulee kyllä ihan mistä vaan. Eilen en saanu kenkiä jalkaan ku nauhat oli niin tiukalla ja itkuhan siitä syntyi. Mies ihmetteli vieressä. On sillä kestämistä ku saatan suuttua ihan pikkuasioista... Entä onko mitään outoja mielihaluja? Mulla ei, enemmän on kaikkea mitä ei tee mieli.
Hauskaa päivää kaikille!