Elokuu 2006

[jatketaan taas]

Mariska 30.7.2005, 25 v., toinen tulossa P-HKS
Sitrus, 31.7., 30v., esikoinen
Esmeralda, 1.8., 30v , esikoinen, Tyks
Killi 1.8, 29v, pikku2
pirre 1.8.
Hobitti77 1.8. 28v, esikoinen, Oys
Merry 2.8.
Johanna 2.8., 29v, esikoinen, Kättäri
Janna 2.8. 24v, esikoinen, Tays?
Päksy 2.8. 30 v., neljäs tulossa, KYS
Justiina 4.8. 31v, esikoinen, SatKS
Nallukka81, 4.8, esikoinen, TAYS
ewa 4.8. 21v, esikoinen. Kättäri
susa 5.8.
annastiina 7.8.
Elsa 7.8. tienoilla, toivotaan 33v,.
Lyyli 7.8. 38v, toinen lapsi
stitch 8.8. 27v. ensimmäinen
k74 9.8. esikoinen, 31v.
Jensku, 10.8, 28v., esikoinen Oys
Mimi85 10.8. 20v, esikoinen
Muratti 10.8. 33v, pikkukakkonen, Hgin naistenklinikka
Shanti 11.8. 26 v, esikoinen
Iiq 11.8., 23v., esikoinen, Kättäri kaiketi
Salula78 12.8. 27v, esikoinen
Piukki 12.8. 24 v, esikoinen
Meri 13.8. 24v., toinen lapsi
Onerva 14.8 ? esikoinen, Tays
tuulia82 14.8.? esikoinen, Tays?
Vilhelmi 15.8. 31v. toinen tulossa
Eevi, 15.8.?,38, esikoinen,pks?
Mutteri 15.8 27v. esikoinen
Sinikukka 17.8. 26 v, esikoinen
Ali71 17.8. esikoinen
Milla2 17.8., 29v., esikoinen
Odottaja81 17.8., 24., esikoinen
Ihaa 18.8. 21v. toinen tulossa
Sartsa,18.8. 21v,kolmas tulossa, Itävalta
Mariia 20.8, 35v, esikoinen,Tukholma
Nipsu 20.8., 22v, esikoinen, Kättäri
Tico 23.8 21v. esikoinen, TAYS
Janna 23.8., 31v., kolmas, Oys
Lellu81, 25.8, 24v, esikoinen, Seks
Alisa 25.8,27v., esikoinen
tigi 27.8., 26v, esikoinen, NKL tai Kättäri

 

[Piukki]

Aloitin uuden ketjun, kun en huomannut että joku muu olisi aloittanut. Vanha meni jo pitkäksi

Nyt musta tuntuu tosi pahalta kun tännekin kirjoitin, että välillä toivon keskenmenoa. En mä oikeesti sitä toivo. Huomasin sen eilen, kun olin jo vähän paniikissa kun olin tosi huonona (hysteerisenä) ja alkoi jo vähän mahaan sattua. Sillon tajusin, että en missään nimessä halua papua menettää! Kyllä meidän elämä vielä järjestyy, ihan varmasti

Joku ehdotti, että onkisin sen miehen työkaverin puhelinnumeron miehen kännykästä. Mä en itse asiassa halua tehdä sitä. Mä en pystyisi soittamaan sille ihmiselle ja mä luulen, että tulisin vielä paljon huonommaksi jos alkaisin sellaiseen. Jotakin se varmasti helpottaa, mutta mä en pysty. Kaipa mä olen liian kiltti... Vähän ihmetyttää, että mies ei ulkoisesti tästä tunnu kovin paljon kärsivän, tai sitten se ei vaan halua näyttää sitä. Mutta varmaan alitajuisesti tekee sen, koska on laihtunut kolme kiloa vaikka syö normaalisti... No ihan sama mulle, pääasia että ite pysyisin suht kunnossa.

Toivotaan, että pakkanen tästä pian hellittäisi! Eihän tätä kestä kukaan! Tai minä ainakaan...

 

[Hobitti77]

Piukki, Just tuota minäkin tarkoitin, että tunteet menee laidasta laitaan: välillä on aallon pohjalla, eikä tiedä mitä haluaa. Sulla nyt kyllä on enemmän syitä kuin minulla olla välillä ""sekaisin"", mutta silti olen kyllä välillä ihan hukassa.

Koita jaksaa -> kohta päästään viikonlopun viettoon, vaikka eipä se näitä ajatuksia mihinkään vie. Mulla on ihan selvästi ollut liikaa aikaa ajatella... Mieskin on reissussa (ollut jo viikon ja toinen vielä edessä), niin tuntuu niin yksinäiseltäkin välillä.

(valitus näköjään jatkuu... jos koittais kohta iloisemmalla mielellä...)

 

[stitch]

En huomannut tätä uutta ketjua ajoissa, laitan siis viestini uudelleen tänne. Kommentoin siis edellisen ketjun viimeisiä viestejä.

Onhan ne keskenmenot yleisiä, mutta ei ne enää 12 viikon jälkeen ole kovinkaan yleisiä. Onhan näistä ihan virallisia tilastojakin, mutta en nyt jaksa kaivella. Väsyttää niin vietävästi. Minustakin tuntuu välillä, etten syö tarpeeksi monipuolisesti, vaikka ruokavalioni onkin kokenut rajun muutoksen raskauden myötä. Kaikki herkut ovat jääneet minimiin ja tilalle tullut paljon hedelmiä ja maitotuotteita. Kasviksia pitäisi syödä vielä runsaammin. No uskon, että kasvava vauva ottaa tarvitsemansa ja minä jään sitten ilman jos jotain puuttuu.

Mulla on pari urakeskeistä kaveria, joille pelkään kertoa raskaudestani. Kuvittelen heidän tuomitsevan ratkaisumme, vaikka tuskin todellisuudessa niin tekisivät. Pitäisikö odottaa niin kauan, että huomaavat itse?

 

[Piukki]

Mulla taas on käynyt valitettavasti niin, että ruokavalio on huonontunut huomattavasti siitä, mitä se oli ennen :/ Pitäis kyllä vähän skarpata...

 

[stitch]

Tänään taas ollut paha olo koko ajan, tai paheni sen jälkeen kun söin keinomakeutettua jogurttia. Sanoin miehelle ettei enää osta mitään keinomakeutettuja ruokia kun maistuvat niin pahalle.

Oletteko miettineet jo sellaista, että minkä piirteiden soisitte vauvanne perivän itseltänne ja minkä tulevalta isältä?

Minä olen leikillisesti sanonut, että jälkeläinen saisi saada mieheni pitkät ja solakat jalat No kunhan tulisi terveenä tähän maailmaan.

Näin viime yönä ihanaa unta. Meille syntyi tyttövauva, joka oli muuten normaali mutta aivan liian kehittynyt ikäisekseen. Muutaman päivän ikäisenä osasi jo kavuta itse vatsani päälle ja kohottautua istumaan. Erikoisinta oli, että se puhui jo ja valitti että sillä on kuuma

Tänään ""päiväunissani"" mietin jo vauvan kylvettämistä jne...

 

[sinikukka]

Vatsa on kuin ilmapallon ois nielly.Tuolta se sit kohta näyttää koko ajan )

 

[sinikukka]

Masista tai oikeastaan työuupumusta jo ennestään,raskaus ei masenna vaan antaa valoa tulevaan

 

[sinikukka]

Mies toivoo lapselle mun ruskeita silmiä.Hippu nähdään ekan kerran 7.2 ultrassa,olis jo pian

 

[susa]

hei kaikille ja hyvää jatkoa ja odotusta teille.

minut saa poistaa listalta, viikot 12 tulivat juuri täyteen, mutta ultrassa todettiin kehityksen loppuneet viikoille 8, joten kaavintaa meni, eli ei sitten tulekkaan elovauvaa meille

 

[tuulia82]

Pahoittelut Susalle=(

Kyllä tuntuu omat ongelmat pieniltä kun lukee täällä muiden keskenmenoista yms. Kävin viime viikolla neuvolassa ja sydänäänet kuuluivat dopplerilla, viikkoja 9+1 tuolloin. Virtsasta löydettiin sokeria ja jouduin sokerirasitukseen maanantaina. Noh, alkavaa raskaudiabetesta nähtävästi. Arvot oli koholla, mutta ei hurjasti. Tänään sain verensokerimittarin kotiin ja nyt on mitattava sokereita 6 päivänä viikossa 4 kertaa päivässä ja vahdittava syömisiä ihan hulluna, jotta saadaan sokerit kuriin. Mahdollisimman vähän siis hiilihydraatteja nassuun tästä lähtien, syödä pitäis pieniä annoksia 2-3 tunnin välein.

Tuntuu vaan niin kurjalta saada tällainen riesa jo näin alussa. Yleensähän sokerit kohoaa vasta raskauden puolivälin jälkeen tietääkseni, jos on kohotakseen. Ainoa ns. riskitekijä on suvussa oleva diabetes. Muita, ei kohdallani toteutuvia riskitekijöitä, ovat korkea ikä (olen 23), ylipaino (MBI 24) ja aiemmin synnytetyt yli 4 kg lapset (tämä on ensimmäinen). Että silleen. Ei voi ennustaa kelle sattuu kohdalle.

Olen aina kammonnut veren näkemistä ja neuloja. Ahdistun verikokeista yms. Kädet hikoaa, sydän hakkaa, päässä humisee ja tulee ihan veltto olo. Nyt sitten on itkun kanssa pakko opetella itseään pistämään ja näyte ottamaan. Neuvolasta ei edes saa sellaista kynämallista reiäntekokonetta, vaan sellaisia alkeellisia rei'ittäjiä. Siitä ei ahdistus ja pyörrytys ainakaan vähene!! Onneksi äiti lähettää postissa mulle sellaisen kynämallisen ja saadaan ehkä homma toimimaan. Ei tuu silti olemaan helppoa...

Mutta eiköhän valitus ja omaan napaan tuijotus ala riittää tälle päivälle. Helpottaa kyllä ihmeesti kun voi tänne purkaa tuntojaan! Sikiö on kuitenkin nähtävästi ok, ja se on kumminkin tärkeintä.

Hyvää vointia kaikille odottajille! =)

 

[sinikukka]

ja iso halaus susalle!

 

[Mariia]

Hei vaan kaikille !

Mulla huomenna eka neuvola - vihdoinkin. Omien laskujeni mukaan nyt alkoi 11 viikko ja oon kokoajan ihan paniikissa jos mahassa ei olekaan mitään. Eilen kun ihan tarkasti katsoin niin näkyi aavistus vaalean punaista väriä wc-paperissa. Rinnatkaan ei ole enää niin arat, on ne kyllä kasvaneet. Nyt särkee päätäkin ja vähän äklöttää, aiemmin ei ole ollut mitään pahojaoloja.

Tulen kohta hulluksi tästä jännityksestä...

 

[Piukki]

Ei oo mullakaan enää rinnat arat, nännit on kyllä vähän. Muutkin oireet häipyneet hyvin pitkälti. No mahaan sattuu satunnaisesti vielä vähän, mutta todellakin hyvin vähän. Eiköhän se suurimmalla osalla ala tässä vaiheessa helpottamaan oireet.

Mulla on muuten ensi viikolla se np-ultra. Tuntuu ihan uskomattomalta, että siellä voi jo näkyä kamala meininki päällä Jotenkin en pysty sitä käsittämään, vaan ajattelen, että se pieni siellä vaan makaa paikallaan koko ajan. Tuntuu varmaan tosi hassulta nähdä jos siellä on jotain liikettä.

Mä vaan mietin, että mulla on siinä np-ultrassa viikkoja menkkojen mukaan 11+5 ja oikeammin vasta 11+0 (vai 11+1). Kaipa nuo viikot kuitenkin riittää sinne...?

 

[Mutteri]

Lauantaita vaan kaikille!

Tuulia82: pistoksiin kuulema tottuu piikkikammoinenkin. Kivaa se ei taatusti tule olemaan mutta asian kanssa voi oppia elämään. Voimia siis uuteen alkuun! Vaiva voi poikia sikäli hyvää, että oppii parempia elämäntapoja, kuulema. .

Ajattelin että en kehtaa tunnustaa mutta jollekin se on pakko. Palasin juuri firman pippaloista; juomatarjoilu alkoi jo iltapäivällä, jatkuen alkusnapseista jälkkäridigestiiviin. Ja minä luuseri nautin napsuista muiden joukossa. Missään vaiheessa en humaltunut mutta yhteensä join 4 lasia viiniä ja minilasin likööriä.

Uusi työ ja uudet tuttavuudet velvoittivat (?) olemaan edes hetken ilman raskauspainetta. Vaikka niinkuin en olisi syyllistänyt itseäni joka hörpyllä! Olenko ainoa tämmöinen juoppo-odottaja ja palanko nyt helvetin tulessa? En vaan jaksanut niuhottaa kun muutenkin ollut niin raskasta. Töissä valtavasti uutta asiaa, pitäisi jaksaa hampaat irvessä ja kokoajan tuntee huijaavansa kaikkia ihania ihmisiä ympärillään. Voitte vaan arvata sitä ihmetyksen määrää kun kesken kaiken hauskuuden häippäsin. Olis vaan tehnyt mieli jatkaa muiden mukana. Viini maistui pitkästä aikaa niin makoisalta..

Mutta tämä tästä. Halusin vaan kertoa jollekulle.

 

[Iiq]

Susalle pahoittelut :/ todellä ikävää kuulla näitä huonoja uutisia.

Mutteri: En ala nyt moralisoimaan sen enempää, jokainen tekee omat ratkaisunsa. Itse en olisi kuitenkaan tehnyt tilanteessasi ihan samoin. Olen päättänyt noudattaa ""nollalinjaa"" alkoholin suhteen (noh, söin kyllä rommilla maustetun runebergintortun), mutta eihän pieni määrä alkoholia silloin tällöin varsinaisesti kai haittaa. Kuitenkin tuo 5 annosta on jo aika paljon yhtenä päivänä, vaikka taisitkin juoda ne aika pitkällä aikavälillä. Noh, tässä yksi mielipide joka tapauksessa. Toivottavasti et ainakaan yhtään enempää juo etkä tuollaisiakaan määriä usein.

Niistä piirteistä joista joku kyseli...just yks päivä naureskeltiin miehen kanssa, että minkähän näköinen lapsi tämänmnäköisille ihmisille mahtaa syntyä. Aateltiin, että kauheaa jos muistuttaa jompaa kumpaa tosi paljon tai jos saa molemmilta kauheimmat piirteet :I Sitä ei lähdetty spekuloimaan, että mitkä sitten olisivat ne ihanteellisimmat piirteet jotka lapsen soisi perivän. Ainakin isänsä vartalon kyllä voisi (itse olen pömppömaha ollut aina, näytän siltä kuin olisin jo pidemmälläkin, mutta olenkin näyttänyt siltä jo viimeiset 10 vuotta...sitä ominaisuutta en ainakaan tytölle toivoisi :/ Sen sijaan mieheni suvussa naisetkin ovat varsin hoikkia)...ja hänen sukunsa hiukset...ja no joo, varmaan kaiken siltä puolelta. Noh, mutta siis ihan huumorimielellä pohdittiin ja naurettiin kauheasti

 

[Nipsu]

Täällä mä vaan roikun keskellä yötä...

Susalle paljon voimia jaksamiseen.

Mutteri, mulla oli tänään vastaavat bileet kuin sulla, viina todellakin virtasi. Pelkäsin etukäteen että miten selviän ""paljastumatta"", mutta hyvin meni! Kuohuviinit ja kahvin avecin otin eteeni, ja siihen ne koskemattomina jäivät . Viinin skippasin huonolla migreeniverukkeella, ja hain lasiini alkoholitonta siideriä jonka toin mukanani. Lopputulos: en juonut ollenkaan, ja kukaan ei oikeastaan edes huomannut.

Tiedän, ettei pieni määrä alkoholia haittaa, mutta itse haluan suojella tulevaa lastani kaikelta miltä pystyn. Tuli jo huono omatunto siitä, että olin pitkään savuisassa baarissa ja altistuin tupakansavulle. Myönnän että oon vähän niuho näissä alkoholi- ja tupakkajutuissa. En kuitenkaan paheksu muiden satunnaista alkoholin käyttöä raskauden aikana. Kuitenkin FAS-lapsia tavanneena on tullut mietittyä, että se on kuitenkin niitä harvoja kehityshäiriöitä, joiden syntyyn voi itse vaikuttaa. Ja kauheasti tsemppiä toivotan tupakoiville odottajille, jotka yrittävät lopettaa. En muista oliko tässä ketjussa sellaisia, mutta jos on, niin paljon onnea lopettamiseen!

 

[Piukki]

No täälläkin on tosta alkoholin juomisesta ollut vähän puhetta kai. Olen sivusilmällä vilkuillut, vaikka itsekin nollalinjalla menen koska inhoan alkoholin makua. (Eli toisin sanoen juon sitä ainoastaan humaltuakseni ja naama irvessä joutuu vetämään kun on niin pahaa, melkein sama mitä se on kun kaikki on niin pahaa. Sitten tulee kirkasta vedettyä, että nousis nopeemmin... Mutta en oo juonut kuin muutaman kerran vuodessa, ei vaan oikein nappaa.)

Niin no joka tapauksessa täällä on siitä ollut puhetta, että Suomessa neuvolassa suositellaan nollalinjaa, koska ei tiedetä, mikä määrä tekee pahaa, ja koska jotkut ei pysty sitten lopettaan kun alottaa... Mullekin neuvolassa se täti sanoi näin. Mutta siis kyllähän saa kuitenkin juoda, jos pitää rajat. Niinhän ne etelän maissakin tekee ja ihan terveitä lapsia siellä syntyy! Itse jos ajattelisin, niin pitäisin kyllä paria viinilasia maksimina, mutta en sitten lainkaan usko, että mutterin juomiset olisivat pahaksi. Eri asia jos alkaisi joka päivä vetelemään tuollaisia määriä. Mutta ole ihan rauhassa vaan soimaamatta itseäsi, ei se ainakaan mitään enää jälkikäteen auta sitä!

Piirteistä... Mies toivoo suunnilleen kaikkea minulta (tai ainakin toivoi, nyt ei olla pahemmin juteltu tästä...kumma juttu ). Minä toivon miehen hiukset (tosi paksut) ja sen ihon (ei ongelmaiho), sen punaiset posket (vaikka se niitä itse inhoaakin) ja valkoiset hampaat. Iteltä sitten vaikka silmät ja meidän yhdistelmä nenä ja yhdistelmä suu. Vartaloon saisi tulla meidän yhdistelmä, mies on atleettinen: leveät hartiat, iso rintakehä, muuten aika hoikka. (Tai ei se enää hoikka ole kun on käynyt niin monta vuotta salilla ja syönyt hyvin, painoindeksikin on jo ylipainoisen puolella, vaikka ylimääräistä rasvaa ei kyllä ole yhtään!) Itse taas olen tämmönen pienirintainen päärynävartaloinen, lyhyehköt jalat. Pieni olen, mies taas pitkä. Kun nyt joku meidän yhdistelmä tulee, niin kyllä se hyvältä näyttää! Ellei ole niin, että mun pieni pää ja pieni vartalo, miehen isot kädet ja jalat! Tai että miehen iso pää, jalat ja kädet ja muuten mun oloinen! No ei kai tuollaista yhdistelmää voi edes tulla. Toivottavasti. Kauheeta... On mikä on, rakas se on kuitenkin!

Tänään tulee taas asunnonkatsojia, ajattelin laittaa tuoksulyhdyn kohta palamaan ettei p*ska haise heh. Omenan tuoksua kun laittaa, niin ei luulisi ketään edes ärsyttävän. Tuskin se paljoa tuoksuu, mutta jos se vähän toisi jotain hedelmäistä raikkautta tänne. Kun ei sitä itse tiedä miltä omassa kodissa tuoksuu, eihän täällä omasta mielestä tuoksu/haise millekään, mutta todellisuus voi olla toista. No ei kai täällä nyt kovin pahalle ainakaan voi haista, kun pidetään puhdasta ja siistiä. Mutta silti, en mä ainakaan ostaisi asuntoa, jossa haisee pahalle, niin pakko vähä tsempata.

 

[Hobitti77]

Tsau vaan,

täällä mä istun koneen ääressä - töitä piti tehdä, mutta täällä lueskelen kuulumisia.

Noihin alkoholi/tupakka -juttuihin sen verran, että itse olin ennen hirmu ankara tuleville äiteille, jos näin heillä kaljapullon saunan jälkeen kädessä, saatikka baarissa tahi vielä tupakka kourassa.. En tietty sanonu mitään, mutta soimasin mielessäni. NYT kuitenkin tämä oma odotus on muuttanut monia ajatusmalleja: en paheksu muutamia laseja alkoholia silloin tällöin nautittuna, enkä tupakkaakaan, kunhan ei koko ajan vedä. Jos nyt joskus hermosauhut käy nykäisemässä, niin se tuskin on sen vaarallisempaa kuin lasi viiniä. Itse en ole alkoholia vielä ottanut, mutta 4 viikon päästä kun menemme naimisiin, aion kyllä nauttia lasin pari kuoharia sekä alkuillasta vieraiden kans, että sitten kun lähdemme hääyötä viettämään Tupakkaa olen kyllä valitettavan usein sauhutellut, melkein joka toinen päivä vähän. Poltin ennen kuin tulin raskaaksi paljon - se oli stressilääkkeeni (vaikka eihän sillä mitään sellaista vaikutusta ole) ja rauhoitin sillä aina itseni. MIeheni polttaa myös. Silloin kun tulin raskaaksi, ajattelin, että pakko lopettaa ja aloin heti vähentämään. Sitten saattoi mennä muutama päivä, etten polttanut ollenkaan, mutta sitten taas ratkesin. Nyt on koko ajan sellaista on/off päiviä - joinakin päivinä sytytän sen tupakan, otan 3-4 savut ja tumppaan ja soimaan itseäni. Sitten taas on ""hyviä päiviä"", etten edes muista tupakkaa. TOTTAKAI soimaan itseäni PALJON siitä, enkä jaksa ymmärtää, että miksi en ole tarpeeksi reipas ja lopeta kokonaan. Tiedän, että se tuska kestää vain viikon, kaks ja sitten helpottaa.. mutta luuseri olen tähän mennessä ollut. Ensi viikolla minulla on se NP ultra torstaina ja NYT olen päättänyt, että JOS siinä kaikki on ok, ei enää yhtään savun savua ja siitä aion pitää kiinni vaikka maailma sortuisi ympäriltä. Täytyy kyllä kysyä itseltäni, että miksi sitä on niin tyhmä, että ylipäätään on alkanut polttamaan kun tämä lopettaminen kerta on tällaista tuskaa...

No, se siitä.

Me ei oikeastaan olla miehen kans puhuttu lapsen piirteistä sen kummemin. Tietty sitä toivoisi, ettei ainakaan näitä omia ""huonoja puolia"" perisi, mutta niihinpä nyt ei voi vaikuttaa. Kuten Piukki sanoikin, rakas se silti tulee olemaan

Nyt hyökkään työasioiden kimppuun (ainakin hetkeksi) ja toivotan kaikille mukavaa sunnuntaita!!!

Hobitti ja toukka 12+6

 

[sinikukka]

Aamuisin vatsa normaali,mut iltaa kohden paisuu palloksi.Muilla samaa?

 

[Mariia]

Mulla ihan samoja mahanpaisumisilmiöitä - johtunee varmaan siitä että olen maidon ja juuston syöntiä lisännyt ihan hirveesti. Kohta ei mitkään housut mahdu kiinni.

Olin eilen ihan sekaisin kun kuvittelin että oli sunnuntai eli huomenna mulla se eka neuvola tai barnmorska niinkuin täällä päin sanotaan on. Välillä kyllä ottaa päästä että mitä sitä piti tänne Ruotsiin lähteä ja haluttas takasin kotiin...

Taas tuli pientä vaaleanpunaista vuotoa, ei paljon, mutta sen verran että kun tarkasti kattoo niin näkee. Mies kyllä sano että varmaan mulla on ollut ennen raskauttakin jotain mutta nyt huomaan sen kun joka pyyhkäisyn jälkeen olen nenä kiinni paperissa. Oon kai ihan liian vauhko...mutta kun jännittää/pelottaa...Onko teillä muilla mitään näkyny ?

 

[stitch]

Kriittiset 12 viikkoa täynnä. Nyt kai voisi jo rentoutua ja alkaa nauttimaan odotuksesta.

Vatsa paisuu kuin pullataikina täälläkin päivän mittaan.

 

[tuulia82]

Moro taas!

Täällä sitä sitten mussutetaan pieniä (todella pieniä) ruoka-annoksia noin kahden tunnin välein. Sokereita mittailemalla ja hiilihydraatteja laskemalla olen päätynyt siihen tulokseen, että aamiaisella esimerkiksi noin 20g hiilareita on maksimimäärä, ettei sokerit ole tunnin päästä korkealla. Ne jotka hiilareista jotain tietävät ymmärtävät miten vähän 20g todellakin on. Pieni pala tummaa leipää (noin 30g) ja vähärasvainen ja -sokerinen jugurtti. Siinä se. Tuntuu että on koko ajan jääkaapilla, kun voi syödä kerralla niin vähän. Toisaalta jos esimerkiksi aamiaisesta kuluu kolme tuntia, ni sillon sokerit on taas tippunu johonkin 4.1:een. Hohhoijaa=) Onneksi opiskelen kotona, niin voin tosiaan panostaa nyt tähän ruokahommaan. Ei tulis muuten mitään.

Jokos teillä on ollu eka lääkäri? Mulla taitaa olla reilun viikon päästä. Ja eka ultra on sit 6.2. Tosin tän diabetesjutun takia pääsen nähtävästi erittäin moneen ultraan, kun sikiön kokoa pitää seurata tarkasti. Lisäksi tapaan jo parin kolmen viikon päästä mm. synnytyslääkärin, jonkun ylilääkärin ja ravintoterapeutin. Koko päivä pitää kuulema varata siihen reissuun. Otetaan kaikenlaisia kokeita ja tehdään ultra (taas).

Gallupista: Toivottavasti lapsi perii isältään matemaattiset lahjat ja rauhallisuuden. Meillä molemmilla on jonkinlainen nuottikorva, vaikkei musiikkia aktiivisesti harrastetakaan. Ehkäpä lapsi innostuisi musiikista=) Koulussa ei kummallakaan ole ollut ongelmia, vaan kaikki on sujunut aikas helposti. Senkin soisi lapselle siirtyvän. Miehen puolen suvussa kaikki on tosi terveitä ja pitkäikäisiä, kun meillä taas diabetesta ja korkeaa verenpainetta piisaa. Saisipa lapsi miehen geenit tässä(kin) suhteessa!

Gallup jatkuu ulkoisista seikoista: Itselläni on ohuet, vaaleat ja taipuisat hiukset ja miehellä taas tummat, vahvat, paksut ja piikkisuorat. Miehellä ja tämän äidillä on vähän pisamia, mitä meidän suvussa taas ei ole kellään. Olis ihan kiva jos lapsella olisi jonkin verran pisamia, vaikka sellaisia jotka tulee esille lähinnä kesällä. Toivottavasti lapsi ei peri minun vatsaani. Meidän suvun naisilla kun on tapana kerätä kaikki ylimääräinen juuri vatsaan. Silmien väri tulee varmaankin olemaan aika sininen ja ihon väri vaalea. Korvista tulee nipukattomat, kun ei meillä kummallakaan ole nipukoita. Nenän ja kasvojen luuston lapsi saisi periä ehdottomasti miehen puolelta. Jos lapsi on tyttö, rintavarustus taas on parempi meidän suvun naisilla=)

Kiitos Mutterille vielä lohdutuksesta. Nyt pistämiseen alkaa pikkuhiljaa tottua, vaikka välillä ahdistaakin enemmän. Ruokaan ja liikuntaan tulee nyt tosiaankin kiinnitettyä entistä enemmän huomiota. Terkka kehui ennen tätä sokerihässäkkää ruokavaliotani, mutta nyt kun ei voi syödä läheskään niin paljon esim. leipää, maitotuotteita, marjoja ja hedelmiä kuin ennen (hiilareiden takia) niin huolestuttaa varsinkin kalsiumin saanti. Aloinkin syödä kalsiumtabletteja.

Mukavaa viikonalkua!

Tuulia rv. 11+0

 

[sitrus]

Suuret pahoittelut susalle keskenmenosta.

Joku kyseli onko iltaisin vatsa turvoksissa... On! Mutta tänään on eka päivä kun tekis mieli jo nyt aamupäivästä avata farkkujen nappia. Ahdistaa vatsan kohdalta, vaikka nämä oli ennen ne kaikkein löysimmät farkut.

Hyvää viikkoa kaikille,
sitrus rv.13+0

 

[Minä :)]

Mullakin on vatsa aamulla ihan litteä, mutta iltaa kohden se pullistuu ja turpoo

nyt on parina päivänä ollut ihan ok kun ei ole tehnyt kauheen pahaa.

keskiviikkona on eka ultra, vähän jo jännittää, kun silloin saadaan varmuus niistä viikoista. Tällä hetkellä pitäisi olla jo 12+6, mutta tuskin on vielä noin paljoo. Th oli myös samaa mieltä että menkoista katsotut viikot ei pidä paikkaansa.

jeps, mutta keskiviikkona se onneks sitten selviää