Elokuu 2006/6

[Jatkoa...]

Killi 1.8, 29v, pikku2
pirre 1.8.
Hobitti77 1.8. 28v, esikoinen, Oys
Merry 2.8.
Johanna 2.8., 29v, esikoinen, Kättäri
Janna 2.8. 24v, esikoinen, Tays?
Päksy 2.8. 30 v., neljäs tulossa, KYS
Justiina 4.8. 31v, esikoinen, SatKS
Mariska 4.8. 25 v., toinen tulossa P-HKS
ewa 4.8. 21v, esikoinen. Kättäri
susa 5.8.
sitrus 6.8., ensimmäistä odotetaan
annastiina 7.8.
Elsa 7.8. tienoilla, toivotaan 33v,.
Lyyli 7.8. 38v, toinen lapsi
k74 9.8. esikoinen, 31v.
Mimi85 10.8. 20v, esikoinen
Muratti 10.8. 33v, pikkukakkonen, Hgin naistenklinikka
Shanti 11.8. 26 v, esikoinen
Salula78 12.8. 27v, esikoinen
Piukki 12.8. 24 v, esikoinen
Meri 13.8. 24v., toinen lapsi
stitch ?/8. 27v. ensimmäinen alkutaipaleella
Onerva 14.8 ? esikoinen, Tays
tuulia82 15.8.? esikoinen, Tays?
Vilhelmi 15.8. 31v. toinen tulossa
Eevi, 15.8.?,38, esikoinen,pks?
Iipi. 16.8., 38 v, esikoinen, NKL tai Kättäri
Sinikukka 17.8. 26 v, esikoinen
Ali71 17.8. esikoinen
Ihaa 18.8. 21v. toinen tulossa
Sartsa,18.8. 21v,kolmas tulossa, Itävalta
Mutteri 16.8 27v. esikoinen
Tico 23.8 21v. esikoinen, TAYS
Janna 23.8., 31v., kolmas, Oys
Lellu81, 25.8, 24v, esikoinen, Seks
Alisa 25.8,27v., esikoinen
Esmeralda, 1.8., 30v , esikoinen, Tyks
Nallukka81, 4.8, esikoinen, TAYS
Jensku, 10.8, 28v., esikoinen Oys
tigi 27.8., 26v, esikoinen, NKL tai Kättäri
Iiq 11.8., 23v., esikoinen, Kättäri kaiketi

 

[Hobitti77]

Hei Kaikki elomammat

Ensteksikin pahoittelut Sannalle, mutta kuten sanoit, tästä ei ole suunta enää kuin ylöspäin! Oikein paljon tsemppiä ja tule pian takaisin tälle puolelle.

Onnittelut myös uusille plussanneille! On se mahtavaa kun saa kantaa pientä ihmettä vatsassaan. Ihme se todella on, kun ei mitään siellä tunnu, eikä näy.

Meillä menee ihan kivasti. Vähän on alkanut pelottamaan, että vieläköhän se toukka siellä jaksaa, kun paha olokin on hellittänyt. Tekisi niin mieli päästä selvittämään asiaa ultraan, mutta ei se auta kun odottaa. Seuraava ultra taitaa olla se niskapoimu-ultra. Tietääkö joku, millä viikolla se tehdään? Huomenna mulla on verikokeet (ne tavalliset).

Onko teillä muilla jo paha olo helpannut. Minä olen nyt 10+1 menossa.. vähän on alavatsassa vihlaisuita, mutta hyvin on oireet käyneet vähäisiksi. Ei oikein tiedä, pitäisikö olla onnellinen, vai pelätä pahinta. Apua.

OIkein mukavaa alkanutta viikkoa sekä alkanutta vuotta kaikille!

t. Hobitti Oulusta

 

[Jensku]

Hei Hobitti! Mullakin on oireet hävinneet jo melkoisesti ja miettinyt kanssa samaa, että onhan kaikki ok. Pahaa oloa ei siis juuri ollenkaan, mutta väsymys jatkuu + rinnat arat. Nyt alkoi kymmenes viikko mulla (todennäköisesti elellään kuitenkin 9 viikkoa, koska tuo laskettu aika on mulla tod.näk. lasketu liian aikaisin. ) Mulle lääkäri sanoi varhaisultrasta, että voin mennä sinne tässä tammikuun puolen välin jälkeen, kovasti jo odottelen että päivät kuluis että pääsisi sinne varmempien viikkojen puolelle.

- Jensku

 

[Jensku]

Siis tarkoitin tietysti tuolla ultralla sitä niskapoimu-ultraa

 

[iipi]

Olette varmaan kaikki huomanneet, kuinka äityiteen tai lapsiin liittyvät uutiset ja artikkelit kiinnostavat nykyään aivan eri lailla kuin ennen (ainakin meitä ensikertalaisia). Tänäänkin meinasin myöhästyä töistä, kun piti lukea tarkkaan Hesarista äitiysneuvoloiden vertailujuttu.
Vakaasti olen jutun kanssa samaa mieltä, että koko maahan on saatava tasavertainen neuvolakohtelu+raskauden seurantakokeet! Jokunen hetki sitten mulle olisi riittänyt vain otsikon ylimalkainen silmäys...

Otin varhaisultran yksityiselle 16.1., jolloin rv9+risat. Pyydän sieltä sit lähetteen seerumiseulontaan, samoin yksityiselle, kun ei tää kaupunki sitä kustanna. Itse tosin olen siinä onnellisessa asemassa, että työnantajan sairaskassa korvaa kaikista yksityisistä kuluista ja myös sairaalan poliklinikkamaksuista n. 75%.

Kuinka moni teistä on jo (uskaltanut) ""makustella"" erilaisia nimivaihtoehtoja? Minä hullu olen... Meidän pitää myös päättää kumman sukunimi vauvalle. Mä tietty haluaisin omani, koska se paljon harvinaisempi kuin miehen. Tytölle mulla on ollut jo iäisyyden päätettynä toka ja kolmas nimi, tulevat suvustani.

Kauhee nälkä!

 

[Lyyli]

Eka neuvola takana.
Verta ottivat ja muuta terveyshömppää.
Toukan sydänääniäkin yritti saada kuuluville mutta pah, häpyluun takana vaan mennä uiskenteli mokoma vaan eikä pihaustakaan päästänyt.
Joo, mä jo olenkin kerinnyt valittamaankin noista meitin kunnan neuvolapalveluista.
Pyysivät vaan valittamaan perusturvalautakunnalle eikä heille.
No, onhan se niinkin.

Juu nimiehdotuksia, mä kun niiiin toivoisin TAAS sitä tyttöä ja nimikin sille olis. Siitä tulis sitte Liina.
Kahrella iillä

Lämmin ajatus Mehulle ja Sannalle.

 

[Mariska]

Meilläkin ensimmäinen neuvola on nyt takana. Ei saatu sydän ääniä kuulumaan vielä..harmi. Mutta muistaakseni näin kävi esikoisenkin kanssa eli nou hätä. Kuukauden päästä on lääkäri ja siinä välissä pitäis käydä np-ultrassa. Ihan tuli nostalginen olo istua taas siellä äitiysneuvolassa. Se terkkari joka mulla oli esikoisen kanssa on vaan jäänyt jo eläkkeelle ja nyt siellä oli joku uusi, ihan mukavalta hänkin vaikutti.

Palailen myöhemmin. Kauhee päänsärky, ei meinaa pysyä ajatus koossa.

 

[eevi]

Hei Iipi!
Samana päivänä jännäillään ultraa!
Ihanaa, että on kohtalotoveri.
Pirun pitkä aika tässä vaan vielä on...

Nimiä on tullut jo mietittyä iät ajat ja sekä
tytölle, että pojalle on 3 nimeä ""valmiina"".
Tietysti lopullinen nimi ratkeaa vasta sitten,
kun kuulee tuota tulevaa isää, mutta vielä hän
ei ole alkanut nimistä ""höpöttämään"" vaikka
kaikkea muuta saakin kuulla päivittäin

Mukavaa, Lyyli, että palasit takaisin tänne listoille.
Kuten huomaat, et ole siinä ""ikäneito""-kastissa yksin!!!
Me vaan Iipin kanssa yritetään tässä saada sitä
esikoista.

 

[Johanna]

Moi!

Hobitti, mulla on myös pahoinvointi alkanut helpottamaan 10. viikolla. Just juttelin mua kolme kuukautta aikaisemmin plussanneen kaverin kanssa, ja hänellä myös oli pahoinvointi kestänyt vain 7.-10. viikot. Eli se on varmasti ihan yksilöllistä, kuinka kauan oksetus kestää, jos sitä ees tulee, ja hyvä mun mielestä näin päin!

Np-ultra on Helsingissä viikoilla 13.-14., Hesarin jutun mukaan kunta ei Oulussa tarjoa sitä ollenkaan! Eli siitä seuraava ois se rakenneultra viikoilla 18.-19. Eli jos Hobitti joudut sen itse hommammaan, niin varmaan sun kantsis varata se parin viikon päähän. Onpa muuten törkeetä tosiaan, että noi palvelut vaihtelee noin kunnittain. Kateellisena luin, että Oulussa ei odottavien tarvitse jonottaa hammashuoltoon (Hesassa joutuu varmaan odottaan n. puoli vuotta) ja Vantaalla sais ilmaista fysioterapiaa... No, täytyy kuitenkin olla tyytyväinen tähän suomalaiseen hyvään ja ilmaiseen terveyshuoltoon. Muistakaahan äänestää parin viikon päästä!

 

[Iipi]

Eeville: Tosiaan kiva kun meitä on edes me muutama ""vanhus"" täällä. Ja on tää ultran odottaminen tosiaan tappotylsää, mutten halua mennä sinne liian aikaisinkaan. Aika on Helsinkiin Diacorille, kun olen siellä tottunut ennenkin käymään.
Ajattelin ultran jälkeen ilmoittaa Väestöliittoon uutiseni ja ""poistattaa"" itseni heidän rekisteristä, vaikken lapsettomuushoitoja ehtinytkään aloittaa - heti tänä vuonna olisinkin ajan sinne varannut...

 

[Lyyli]

Joo, on tää kauheeta kun raskaana olevaa naista velvotetaan älillä painaan hommia hiki päässä.
Ettei meinaa ollenkaa näitä vähäsiä sosiaalisia kontaktejaan hoitamaan!
Isien päät saa kyllä kääntyilemään naisellisella viekkaudella ihan mihin suuntaan vaan.
Nimenanto kannattaa munkin mielestä siks alottaa jo mahdollisimman varhain, mielellään jo ennen ekaa ultraa.
Ettei vaan saa isi toukan ulkomuodosta jotakin kummaa ahaa elämystä.
Että vaikka Jormaks tai Tyyneks sitten alkaisi lastaan kutsumaan.
Vaikka siis nuokin nimet on kyllä mun mielestä oikein hyviä ja varsinkin suomalaisia sellasia.

 

[stitch]

Sannalle pahoittelut keskenmenon johdosta.

Nimistä sen verran, että on meillä pojalle ollut nimi tiedossa jo vuosikausia, alkuun se oli vain hauskuuttelumielessä keksitty mutta vuosien mittaan olemme todella kiintyneet nimiin joten niitä tuskin tulee tarve vaihtaa.

Tyttöä vartenkin on muutama vahva nimiehdokas valmiina.

Näin viime yönä unta jossa olin jonkun pariskunnan apulaisena järjestämässä kodittomille lapsille joulua. Mulla oli punainen hiippalakki päässä ja yksi lapsi veti siitä ja sanoi että äiti auta, tuo toinen kiusaa tms. Huusin lapsille kovaan ääneen että en minä ole teidän äiti. Kaikki hiljenivät ja katsoivat minua pyörein silmin joten pakko oli sanoa että olenhan sittenkin. Lohdutin sitten tätä kiusattua.

Omituinen uni.

Kärsinköhän raudan puutteesta kun on niin vetämätön olo vaikka ulkona paistaa aurinkokin kirkkaasti. Pitänee ainakin hankkia ne d-vitamiinilisät kun täällä sitä ei ole lisätty maitoon niinkuin Suomessa.

 

[Piukki]

Tänään ultra Ollaan ihan innoissaan, mieskin jo kovasti odottaa että pääsee näkemään Papun.

Meillä on ollut koko yhdessäoloajan (8 v) nimiä mietinnässä. Nyt oon tosin alkanu keksimään vähän uusiakin, ja aina välillä kyselen mieheltä mitä mieltä se on niistä.

Mutta mun mielestä nimeä ei voi päättää lopullisesti etukäteen, vaan kyllä se vauva sitten näyttää vaan jonkun nimiseltä kun se syntyy Tottakai on hyvä listata kaikkia kivoja nimiä tai ainakin vähän tutkia kalenteria, kun varmaan on sen ekan parin kuukauden aikana muutakin tekemistä kun selata kalenteria hullun lailla. Mutta enpä turhaan stressaa, ja miehen mielestä Lotta se sieltä tulee (se on ihan varma, että papu on tyttö). Nykyään mun mielestä myös Veera-nimi on ihan kiva. Pojalle sitten Otto ja Samu on mietitty, tuo Otto noista on se mitä ollaan aina mietitty. Samu sitten uudempi tulokas, mutta mies ei välillä tykkää kun sen mielestä ei mitään Samu Sirkkoja... Se tykkää Tomas tai Thomas nimestä, mitä minä taas en voi sietää. Eli eiköhän siitä Otto tule, jos on poika. Ellei sitten näytä joltain Eskolta tms... ;D (toivottavasti ei!!!)

Jännittää kyllä vähän mennä sinne ultraan, että ollaanko siellä vielä hengissä. Toivottavasti. Vauva on nyt jo niin kovin rakas ja odotetaan kamalasti että saadaan se syliin. Mutta päivä kerrallaan

 

[Mutteri]

Torstaina eka ultra, silloin viikkoja 7+6. Toki jänskättää jos mitään ei näykään.
Oltiin 5 päivää Italiassa ja tulin syöneeksi niin paljon kaikkea epäterveellistä että hävetä sietää. Pitsaa, pastaa, pitsaa, pastaa.. Ehkä väliin hiukan jäätelöäkin!
En ole koskaan aikaisemmin ollut yhtä välinpitämätön nähtävyyksien suhteen mitä nyt. Väsymys ja jalkojen särkeminen oli aivan sietämätöntä ja päiväunet oli otettava heilumisen lomassa. Join ruoan kanssa hyvin omatunnoin lasin punaviiniä joka ilta. Se hiukan rentoutti ja lievitti kolotuksiakin. En kyllä suosittele kaupunkilomaa kenellekään samassa tilassa olevalle!

Viikon päästä aloitan uudessa työssä. En haluaisi kertoa raskaudesta kuin vasta 4 kk koeajan jälkeen, vaikka masu näkyy taatusti jo silloin. Voi että voikin olla hankalaa kaikki! Täytyykö tässä tuntea itsensä epärehelliseksikin kaiken väsymyksen ja ellotuksen lomassa?

 

[Piukki]

Ainiin, mä kerroin esimiehelle jo viime viikolla kun jäin viikoksi saikulle. Olin meinaan ihan paniikissa niistä vuodoista ja kun en saanut aikaa terveyskeskuksesta niin kysyin esimieheltä mitä pitää tehdä. Työterveys sitten hoitikin tällaisia (mä en ymmärrä, että mitä se hoitaa ja mitä ei!!) ja sain asiat kuntoon. Esimies siis käski sinne soittaa. Se otti asian tosi hyvin, vaikutti jopa vilpittömän onnelliselta ja innostuneelta asiasta. Mä olen naisvaltaisella alalla ja meiltä on tyyliin koko ajan joku äippälomalla, nytkin on neljä samaan aikaan. Eli tähän on totuttu kyllä...

Halusin senkin takia kertoa esimiehelle, että jos sattuu keskenmeno tai muuta kurjaa, niin voin sitten sanoa miksi en pysty tulemaan töihin ja hän ymmärtää varmasti paremmin sitten. Mutta toivotaan, että tätä vaihtoehtoa ei tarvitse miettiä

 

[iipi]

Mutterille; on tosiaan varmaan vaikeeta sämpläillä koeajan kanssa. Mua välillä ärsyttää että miksi sen pitää olla piiitkät 4 kk, eikö vähempi aikakin riittäisi todentamaan tuliko otettua joku ääliö töihin...! Huono työnantajahan voi tehdä niinkin, että kun ""tarkkasilmäisinä"" päättelevät että tuohan on raskaana, niin voivat koeajalla keksiä jonkin muun irtisanomissyyn. Toivottavasti ei tapahdu kellekän!

Itse olen haeskellut uutta työpaikkaa jo jokusen aikaa, mutta en sitten niin tosissani sen jälkeen kun jätettiin ehkäisy pois. Ajattelin sitten, että yritän kestää tämän ei ehkä niin motivoivan työpaikan siihen asti, kun mahd. äitiysloma koittaa ja saan hyvin ansaitun ""pakkovapaan"" kaupan päälle. Äitiyslomani aikana kun organisaatiokin on varmaan jo ehtinyt monta kertaa muuttua tai koko firma myyty pois. Murehdin sitä sitten silloin ja aloitan työnetsinnän kunnolla.

Meillä on täällä jännä tilanne toistekin päin; tiedän, että elokuun alusta yksi nainen meillä jää ""tyhjän päälle"", koska ko. toimenhaltija palaa silloin hoitovapaalta. Tänään hän juuri pähkäili, että mitähän sitten tekisi... enkä tietenkään vielä voi sanoa hänelle, että ajattelen juuri häntä mahdolliseksi töitteni jatkajaksi. Vaikeeta, vaikeeta...

 

[k74]

Olin tänään varhaisraskauden ultrassa, jossa näkyi pienokaisemme sydämen syke! Olen niin onnellinen... Itkuhan se siinä hoitopöydällä pääsi. Kaikkien niiden hoitojen ja pettymysten jälkeen...
Nyt ollaan menossa 9+0 ja varattiin jo aika seuraavaan 12 viikon ultraankin.
Kai se on vähitellen uskottava ja luotettava tulevaan. Lääkärikin kehoitti jo nauttimaan raskaudesta.
Mutta nyt pitää juosta kotiin näyttämään tuoretta kuvaa isukille!

 

[Killi]

Tää palsta saa mut aina niin kireeksi, että kertakaikkiaan. Mie en ymmärrä mitkä tollojen kokoontumisajot täälläkin aina on! Tämä on ainut ketju, jossa on mukavaa ja samanhenkistä porukkaa. Johtunee siitä, että kaikilla on sama tilanne ""päällä""... Noissa muissa ketjuissa saadaan riita päälle ihan mistä vaan, esim. libero vai pampers ja sitten ketjussa haukutaan loppujen lopuksi jotakuta joka kehtaa käyttää vaiks muumia tai ei käytä vaippaa lainkaan tai ihan mitä muuta vaan yhtä dorkaa. Ei kestä!

Nuih, johan helpotti

Nonnis, siis täällä ollaan edelleen, joulun jälkeen entistä paksumpana. Neuvolassa ollaan siis jo käyty ja viikkoja on kait jtn 10+rapiat (juu-u, mulla on huono muisti :/ ) Kauheena väsyttää ja palelee. Mie koisaan 10h yöunia (kerran syötän pojan välissä) ja illalla nukun sohvalla vielä tunnin ""tirsat"" ennen kuin siirryn sänkyyn nukkumaan oikeesti Mies on ihan hermona kun nukun kaiken yhdessäoloajan. Mua ei kiinnosta mikään! Uusi koti valmistuu justiinsa ja mua ei kiinnosta mennä edes kaakeleita valitseen... Sitten kun pääsen vihdoin edes sinne raksalle, niin raahustan ympäriämpäri, että ""ihan kiva *haukotus* Ei jaksais"" Mie oon kauhia akka! Ukkoparka!

Ehkä tää tästä iloksi muuttuu, elokuussa viimenään Paitsi, että ne vaihtoi miun lasketun ajan heinäkuun vikalle päivälle... Mie kyllä tiesin synnyttäväni heinäkuussa muutenkin, sillä aion synnyttää viikolla 38+4, kuten tuon esikoisenkin Mie oon suunnitelmallinen nainen nääs

Mutta nyt hyvät yöt, meen torkkuu tuon naperon kainaloon!

 

[Justiina]

Mukavia kuulumisia! Se on hienoa se!

Piukki: Olihan kaikki hyvin ultrassa?

Meillä valmis nimi tytölle. Tosin mies ehdottaa vasta toiseksi nimeksi mun ehdotonta suosikkiani kutsumanimeksi mutta siitä voidaan vielä vääntää kättä. Pojalle sitä vastoin ei ole nimen nimeä tiedossa No onhan tässä vielä aikaa!

Paha olo tänään pysynyt poissa mutta skeptikkona tiedän jo että iskee huomenna kahta kauheammin. 10-viikko täälläkin siis jo meneillään joten toivon munkin kroppani toimivan niinkuin muutaman muun täällä että näinä päivinä alkais hellitämään ihan toden teolla. Todella ärsyttävää oli tässä kuulla kuinka kumpikaan kälyistäni ei ole kärsinyt pahoinvoinnista eikä myöskään se ainoa ystäväni joka jo asiasta tietää. Hyvä tietysti heille mutta olisin pahimpina päivinä kaivannut samankokeneitten taustatukea. Mies sitä on antanut niin paljon kuin olen vain pystynyt vastaanottamaan esim laittamalla ruokaa kun paistetun käry saa mut oksentamaan mut jotenkin se ei vain ole sama asia. No onneksi täältä sitä olen saanut virtuaalisesti Kiitos teille!

Eilen sain positiivisia uutisia vähemmän kanssakäymisissä olevalta entiseltä luokkakaveriltani. Hänellä la on 23.7. Ihanaa! Jos vaikka saatais puhallettua tulta jo vähän hiipuneeseen ystävyyteemme esikoisten ollessa melkein saman päiväiset. )))

Mukavaa eloa ja oloa kaikille!

Justiina rv 9+4

 

[Piukki]

Ultrassa kaikki oli enemmän kuin hyvin! )) Vauveliinilla oli mittaa vähän päälle 14 mm ja iäksi tuli 7+6 (menkkojen mukaan 8+3). Huomenna päästään siis jo uudelle viikolle, itse asiassa vauva oli pari päivää vanhempikin kuin odotin.

Ruskuaispussi erottui hyvin heti alussa (ennenkö mä edes näin sikiöö). Kätilö totesi, että tosi hyvä kun tuo ruskuaispussi on siinä selkeesti niin saa vauva ravintoa kunnolla. (Mä olin vaan, että aijassoo kun en tajunnu mistä se puhuu...) Oli kuulemma vauveliini myös todella hyvässä paikassa. Selkäranka oli oikein komia ja jalkoja ja käsiäkin vähän näkyi. Ihana oli toinen. Ja mikä ihaninta, sydän siellä sykki kovasti. Saatiin kuva mukaan ja koko homma maksoi 60 €. Onhan se iso raha kun aattelee, että se toimenpide kesti max 5 min, mutta oli se sen arvoista kun mulla on näitä ""pikku"" pelkotiloja tässä ollut...

Mutta nyt mä alan opiskelemaan vähän näitä asioita, oon ihan ölverö. En mä tosiaan tiennyt mistä se vauva ravintonsa saa, en ollut edes aatellut koko asiaa. Ja opiskeleen...

 

[stitch]

Hienoa Piukki!

Vuodot olivat siis ihan huolettomia

 

[Minä :)]

Tänään oli eka neuvola. Lasketuksi ajaksi tuli menkkojen mukaan 1.8
Sydänääniä ei vielä kuulunut ja th sanoikin että la:kin voi muuttua ja hedelmöitys tapahtunut myöhempään...Tiedä sitten..

Mutta muuten menee hyvin. Kävin tänään kuntosalilla vähän rääkkäämässä iteäni ja hyvältä tuntui
Oireita ei pahemmin ole, välillä on kylmä ja väsyttää.

Ekassa raskaudessakaan ei mitään ongelmia ollut. Toista siis odotellaan

 

[tuulia82]

Hei kaikille ja onnittelu ultrassa käyneille!

Mulla iski tuo väsymys ja huono olo vasta muutama päivä sitten. Nyt ällöttää yksi jos toinenkin ruoka, tai edes ajatus jostain ruoasta. Puhumattakaan mustasta makkarasta, jota mies raaahasi eilen kotiin. Yök!!! En muutenkaan siedä sitä 'ruokaa', ja nyt sitten koko asunto lemusi oikein kunnolla. Evakuoiduin kylppäriin ja huutelin sitten sieltä, että josko niitä ikkunoita saisi pikimmiten auki...

Klementiinit, maustamaton jugu, marjat, tuoremehut, ruisleipä. Siinä oikeestaan kaikki mitä haluaisin syödä. Ja salmiakki. Sitä pitänee yrittää rajoittaa hiukan kumminkin. Maha on niin turvoksissa ettei farkut pysy enää ylhäällä vaan ne hilautuu masun alle lököttämään.

Mies on saanut jonkinmoisen kriisin aikaiseksi. Hän on välillä sitä mieltä että ehkä me ei sittenkään sovita yhteen, kun hän ei tunne itseään tarpeeksi onnelliseksi. Ärsyttää ja pelottaa. Minun mielestäni hänen luettelemansa ongelmat eivät edes ole ongelmia, vaan normaaleja ihmisten välisiä eroja. Ongelmia on hänen mukaansa mm. se ettei meillä ole yhteisiä 'virallisia' harrastuksia, ei tykätä samoista telkkariohjelmista ja että hän haluaa olla omissa oloissaan välillä. Jaa-a. Arki sujuu kumminkin hyvin, luottamusta on, yhdessä ollaan oltu kohta 4 vuotta, ei riidellä, halutaan tulevaisuudelta samoja asioita... Oikeasti en usko että meillä on mitään syytä erota, mutta silti pelottaa että mies päättääkin lähteä etsimään 'jotain parempaa'. Vaikka itse hän on sanonut että ei minussa ole mitään vikaa, hän rakastaa ja kaikkea. Aina vaan ei tunnu onnelliselta. Minä vaan en jaksa uskoa että kukaan ihminen tuntee jatkuvasti itsensä onnelliseksi. Se onni on arjessa ja turvallisuudessa. En ikinä ole kuvitellutkaan että parisuhde olis jonkinlainen jatkuva flow-tila, arki siinäkin koittaa, eikä se ole huono asia. Noh, pitää toivoa että mies saa ajatuksensa järjestykseen. Sovittiin kumminkin että yritetään vielä. Mulle tämä juttu tuli siis täytenä yllätyksenä.

Anteeksi vuodatus! Eihän tämä mikään parisuhdepalsta ole. Mutta selviän kyllä yksinkin, ei se miehestä ole kiinni. Lasta rakastan joka tapauksessa. Toivoisin vaan että voitais olla perhe, mutta ymmärrän kyllä ettei toista voi sitoa. Jos on lähteäkseen niin sitten lähtee.

Parempia aikoja odotellessa...

Tuulia rv 9 (ultran mukaan 8+2)

 

[Janna]

Heips,

paha olo jatkuu ja jatkuu...
Jos aiemmat merkit pitää paikkaansa niin jatkuu vielä 9 viikkoa. Kääk!
Tänään saanut alas vain puoli lautasellista kaurapuuroa ja 4 lusikallista jauhelihakeittoa. Niin ja plus pari tomaattia.
Silti maha on kun potkupallo, turvoksissa jokapuolelta. Näytän sitä kun oisin jo 5:llä kuulla vaikka vasta 7 vk takana. Karseeta..

Vielä ei ole ollut neuvolaa. Jännityksellä odotan että josko sydänäänet kuuluis kun eka kertaa menen käymään. Ettei vain ois tuulimuna ja kaikki ois ok..

Tuulia, älä huoli. Jos lapsi on teidän eka ja miehesikin on yhtä nuori kuin sinä, niin hänellä on vain pesänperustamiskriisi. Joillan miehillä tulee tunne että ""satimessa ollaan"" vaikka lapsi olisi aluksi molempien toivoma.
Näin kävi siskoni miehellekin. Meinasivat monesti erota odotusaikana.
Pojan synnyttyä kaikki muuttui, pelko hävisi ja onnellinen isä on pojalle kaikki kaikessa. Nyt muutaman vuoden kuluttua kuulemma on jo ehdotellut toisenkin tekemistä...

Janna

 

[Seikku]

Heippa!

Täällä on myös yksi tuleva elokuun mamma la 26.8, tays! Nyt on vasta viikkoja 6+4 menossa mutta hyvillä mielin odottelen tulevaa... Väsymystä on ja välillä lievää hetkellistä huonoa oloa mutta muuten on kaikki tosi kivasti. Vielä tämä vauveli on suuri salaisuus, mutta me ollaan miehen kanssa tosi innoissamme!
Onnea kaikille muillekin tuleville ja oleville mammoille!!!