Perjantaihuomenet kaikille! :wave:
Suht aktiivisesti on tullut luettua tätä ketjua mutta kommentointi on jäänyt vähän vähemmälle. :snotty:
Tänään ajattelin ryhdistäytyä, kun heräsin jo klo 05.00 :kieh: ja sängystä nousin tuntia myöhemmin, kun huomasin ettei se uni enää silmään tule... Ehkä sisäinen kello alkaa jo valmistautua tuleviin vähempiunisiin öihin? :xmas:
Hienoa
nippis, että teillä on mennyt hyvin pojan kanssa! :flower: Tsemppiä jatkoonkin, samoin kuin
NuuttiKyllikille =)
Hempasta, tietääkö joku mikä olisi hyvä hb-taso, kun synnytys on lähestymässä? Syön Obsidania ja hb oli viime viikolla jotain 119. Jäin siihen käsitykseen, että th:n mielestä voisin lisätä raudan annostusta?
Närästyksestä oli puhetta, musta tuntuu että mulla vielä tuossa pari viikkoa sitten närästi about mikä tahansa, mut nyt se on ihan hirveästi vähentynyt?! En tiedä mistä vois johtua. Mutta joo, onnellinen täytyy olla. :saint: Esikoisesta närästystä oli ihan loppuun asti. Vauva ei ollut ainakaan toissapäiväisen neuvolalääkärin mukaan kuitenkaan ihan laskeutunutkaan vielä. Mut joku närästysläppä on näköjään nyt sulkeutunut kun on helpompi olla
manna8 ja
mamma-1 täällä lisää yksi samaa kokoluokkaa oleva vaavi kuin teillä! :wave: Viikko sitten ä-polilla arvio oli n 2,2 (34+5) ja la:n arvioksi lääkäri sanoi n. 3 kg. Kaksi kertaa nyt katsottu tuota painoa ja parin viikon päästä vielä tsekataan varmuuden vuoksi. Meilläkin vauvalla näyttää kaikki virtaukset ja lapsiveden määrät olevan hyvät, mutta tosiaan varmuuden vuoksi tsekataan, että jatkaa varmasti omalla käyrällään kasvua. :heart:
teppana onpa ihana pieni haalari ja pinnis petauksineen siellä pientä odottamassa
heikku pohdiskeli ihania syntyjä syviä siitä miten vauvan tuloon voisi henkisesti valmistautua. :heart: Mä taisin esikoisen odotusaikana valmistautua siten, että kuvittelin meille kaikki pahimmat koliikit sun muut, ja yllätys oli suuri, kun vauva ei itkeskellyt juuri lainkaan vaan oli ja on yhä tosi aurinkoinen tapaus.
Mitäköhän sitä sanoisi... Ehkä sen, että kannattaa olla avoimin mielin kun vauva tulee taloon, ja muistaa ettei ole mitään niin tärkeää kuin omasta nyytistä huolehtiminen, kaikki muu ympärillä voi odottaa. :heart: Ja se, että sinä äitinä/te vanhempina tiedätte mikä on parhaaksi teidän vauvallenne (ainakin meidän esikoisen kohdalla tuntui, että yllättävän monella oli "hyviä neuvoja" ja mielipiteitä asiaan kuin asiaan
Vaikka ihmiset ympärillä varmasti tarkoittavat hyvää ja kertovat hyviäkin vinkkejä, niin kaikkia neuvoja ei tarvitse eikä kannata kuunnella, vaan kannattaa tehdä niin kuin itseltä parhaasta tuntuu
Kuulostaa varmasti itsestäänselvyydeltä monelle, mutta ainakin itse tuntui, että pää meni välillä pyörälle neuvoista, kun kaikki oli tosiaan itselle ihan uutta. =)
Lisäksi sanoisin, että elämä pienen vauvan kanssa on ainakin näin jälkikäteen ajateltuna jatkuvaa muutosta. Juuri kun tottuu tietynlaiseen rytmiin, se tod. näk. muuttuu pian. B) Jos/kun joskus väsyttää, kannattaa muistaa, että pian sekin vaihe menee ohi ja kaikki nukkuvat taas paremmin.
Mulle on muuten jäänyt mieleen, kun yksissä lähipiirin ristiäisissä pappi sanoi aikanaan ihanasti, että parhaiten perheenisä pitää huolta perheestään pitämällä huolta äidistä. :heart: Siinä on mun mielestä totuudenjyvänen. =)
Tuossa joitain Kesiksen ajatuksia... Kertoilkaapa te muutkin omianne! =)
Kesis ja Nuppu 36+0