The Esikoishaaveista 2012 & 2013 plussanneet

No joo parempi se on ajoissa hankkia, meillä myös on syksyllä rahat vähissä. Pitäisi ostaa 2000 litraa lämmitysöljyä, tehdä kylppäriremppaa yms et ihan kiva ku on vauvalle isoimmat hankinnat tehty, sillä syksy eletään pelkällä kaurapuurolla ja vedellä

 

Jahas, 40+0 tänään!

Vaan eipä tunnu "Hemmo" asiaa huomaavan. Eilen oli kyllä erityisen aktiivinen, töykki sekä kylkiluihin että alaspäin, ja illalla sambasi reilut pari tuntia putkeen oikeen innolla, mutta nyt on taas rauhottunu. Ei siis muuta kuin jatketaan odotusta... Torstaina neuvolaan ellei ennen sitä ala tapahtua.

 

catida se on jännäpäivät edessä :heart: pidän kovasti peukkuja että lapsonen tahtoisi ulostua pian

Meillä muuten poitsu tulosss vielä jalat eellä, tosi inhottavaa kun potkii virtsarakkoon ja kohdunsuulle

 

Joskos sitä aktivoitus hiukka tännekin Tervetuloa Marpa, kiva kun tulee lisää odottajia sieltä listoilta =)

Ja catidalla jännät paikat edessä =) joskos se hemmo sieltä vielä malttais uloskin tulla...

Täälläkin poksui perjantaina 30+0 :heart: toisaalta aika menny nopeesti, toisaalta ei kule mihinkään... Nyt alkaa oottelemaan että tulis se h-hetki jo äkkiä. Alkaa kaikennäköstä pientä kremppaa olemaan, eikä juuri mitään pysty tekemään tai kipeytyy niin ettei kävelemään pääse päivään

Nyytilläkään ei oo ollu mitään kiirettä kääntyillä, perätilassa edelleen, tai hiukka poikittain. Sitä nyt ootellaan, että kääntyykö vai ei. Onhan tässä vielä aikaa, mutta kuitenkin. Muutoin massussa kaikki hyvin, välillä kova jytä päällä, välillä tökitään sillain ihan pikkusen vaan :heart:

Saikulla oon nyt ollu kohta kolme viikkoa, ja näillä näkymin jatkuu sitten äippäloman alkuun asti, eli vielä 4 viikkoa. Ei tällä tekemisen määrällä, tai oikeestaan tekemättömyydellä, mihinkään töihin enää kykene... Ei anna selkä eikä issias periksi nyt paljon mitään

 

Hip hei,

täällä ollaan ihan maalisuoralla mammiksen alkamisessa. Tän viimesen työviikon sain saikkua, mutta kotona olen kirjotellut sitten lasten lausuntoja, kun ne on kuitenkin pakko saada tehtyä, vaikka saikulla oonki. No, onneksi niitä saa tehdä omaan tahtiin..1 jäljellä

MarpaTsemiä VU:n odotteluun, kumpa aika juoksisi uskon, että kaikki menee nyt hyvin teillä <3

Catida: Voimia loppurutistukseen, toivottavasti pikkuinen alkais kömpimään pian ulos!

Sanja: tsempit myös sinne selkäkipujen kanssa! Toivottavasti saat/maltat levätä

oi voi..mitähän mun piti vielä kommentoida...
Miranenn: teille tais olla poikalupaus, onnea siitä ja hieno, et oli rakenneultrassa kaikki hyvin!

Täällä tänään 34+4. Viime viikolla olin lääkärissä, kun oli ollut niin kovaa menkkajomotusta viikon verran, et pelkäsin et paikat on lähteny avautumaan. No, ei onneksi ollu, mutta paineet olivat sen verran korkeet (150/95) et tekivät kokeet, ettei vaan oisi raskausmyrkytystä. Sillon sitte saikulle myös passittivat. Nyt olo pysyny samanlaisena..verenpainemittaria en tosin omista, joten paineita en vois pahemmin nyt sitten stressailla. Toki tälle viikolle laittoivat ylimääräisen neuvolakäynnin, että seuraavat tilannetta ja hyvä niin Vauva on RT:ssa, mikä on hyvä..nukkuminen on vähä sitä sun tätä, mutta nyt on ollu ihan ok öitä. Pissalla pitää käydä ihan koko ajan, jos on pystyssä tai kävelee, hätä tuntuu jatkuvana. Mutta kaikki hyvin muuten..ihanaa jäädä mammikselle <3 tsemiä kaikille!

 

Täällä on ihan hirveet kokopäivän kestävät pahoinvoinnit. Tänään laattasin ekaa kertaa. Oma äiti oli oksentanut koko raskauden odottaessaan minua. Nyt siis odotan osittain kauhulla että onko minulla sama kohtalo.

Yrittänyt syödä pieniä annoksia lyhyin väliajoin . Onko teillä muita vinkkejä? Päivät menee vaan maatessa kun ei oikein pysty tekee mitää.

 

Marpa:Osta pahoinvointirannekkeet, ite pidin niitä päiväkausia ku oli pahoinvointia. En tiedä onko niistä apua, mutta kantsii kokeilla Lisäksi ite söin pahoinvoinnin aikana esim. piimää ja näkkileipää tai kovaa varrasleipää, hedelmiä ja limpparia. Voit kokeilla myös jotain vauvan sosetta.
Mun ei tarvinu oksentaa kertaakaan, eikä äitikään oksentanut kun mua odotti, mutta kamalasta olosta kärsin noin rv 9-12.
Kannattaakin vaan olla makuullaan jos tuntuu että ei pysty mitään tekemään. Ja syö sitä mitä tekee mieli. Vaikka sitte ei ois kovin terveellistäkään, mutta pääasia että jotain koittaa syödä.

piggy ja 15+5

 

Ei sais valittaa, mutta viikkoja on vasta 5+6 ja musta tuntuu että kuolen tähän. Mulla on niin huono olo. Oksennan noin 4krt/vrk, mutta huono olo on koko ajan. Nyt on kokeiltu vaikka mitä kikkakakkosia, mutta mikään ei tunnu auttavan ja missään asennossa ei ole hyvä olla. Turhauttavaa syödä ja juoda, kun tulee ylös. Onneksi miehellä on loma. Ilman sitä en pärjäis.

 

Marpa, Jos pahoinvointi on ihan kamalaa, niin kannattaa ottaa yhteys vielä vaikka terveyskeskuksee, pahoinvointilääkkeistä voi olla apua, mutta ihan omin päin niitä ei kannata mennä syömään kun ei suositella raskaana oleville. Kovin aikaisilla viikoilla sulla tuo pahoinvointi on alkanut kyllä kieltämättä..

 

Voi että Marpa, kuulostaapa ikävältä
Laiha lohtu, mutta useimmilla pahoinvointi kuitenkin helpottaa alkuajan jälkeen. Mutta kysele ihmeessä neuvolasta/terveyskeskuksesta oisko mitään lääkettä, joka vois auttaa.

Vilijonkka: Jännästi vaihtelee tuo pissillä ravaaminenkin. Mulla on ollu päinvastoin, että öisin täytyy rampata vessassa tiheään, mutta päivät menee ihan ok Kai sekin riippuu paljon vauvan asennosta.

 

Ei tainnut tämäkään raskaus kestää. Tänään tuli pyyhkiessä tuhrun tyylistä. Alavatsaan koskee hiukan. Nyt sitten odotetaan taas muuttuuko vuoto veriseksi.

 

Voi Marpa, mikä tilanne siellä on? Toivon niin kovasti, että kyseessä olisi vain jotkut alkuraskauden harmittomat tuhrut!!

Catida: onkos siellä oloja mihinkään suuntaan? Kumpa, kumpa pian olisi jo sun vuoro

 

Marpa :hug:
Älä vielä luovuta. Mulle sanottiin alkuviikoilla neuvolassa että erilaiset tuhrut ja vuodot on ihan normaaleja, eikä ne aina tarkoita keskenmenoa.. Toivotaan parasta!

 

Äh, tällä puhelimella kirjoittaminen on ihan tuskaa. Eli lyhyesti, Hemmo änkesi maailmaan pe illalla rv 40+4. Kerron tarkemmin kunhan päästään kotiin päin.

 

Ihanaa, Catida! Suuret onnittelut koko perheelle :flower: Lisätietoja odotellaan, kunhan jaksat/ehdit

Täällä on mammis lähteny mukavasti. Saatu paljon aikaseksi kotona..kyllä tämä kuntoon saadaan ennen vauvelia Ensi lauantaina pidetään kavereille tupareita ja pitäis pikkuhiljaa alkaa leipomaan yms. niihin, niin saa rauhassa pipertää. Onko vinkkejä suolasen/makean tarjoiluun? Kaipaisin jotain uusia ideoita. Yöt on tukalia, jotenki aina sen max 2h saa nukuttua ja sitte pitääki taas kömpiä pissille...lantio myös puutuu/kipeytyy alla, et kylkee saa olla vaihtamassa Mutta hyvillä mielin ollaan! Viime viikolla oli ylimääränen neuvolakäynti sen raskausmyrkytysepäilyn vuoksi, kaikki kuitenkin nyt hyvin, jes!

 

Tilannepäivitystä: Vielä on hieman tuhrutellut päivittäin. Edellisen raskauden kohdalla turhrutteli n. viikon ennen kuin verinen vuoto alkoi. Joten nyt ollaan vain odottavalla kannalla.

Koko viikon oksensin ja eilen olin jo niin uupunut, että piti mennä päivystykseen ja tiputukseen laittoivat. Sain Primperania pahoinvointiin ja antoivat siitä reseptin. Tänään aamu alkoi taas oksentamisella, kun olin ehtinyt syödä puolikkaan vanukkaan. Ei kai sitä muu auta kun ottaa lääkettä.

Kerroin myös äidilleni tästä tilanteesta, koska hän kärsi myös todella pahasta pahoinvoinnista aikanaan. Hän koitti lohduttaa: "Sinun kohdallasi oksensin koko raskauden, mutta seuraavassa raskaudessa oksensin vaan puolet ajasta ja viimeisen kohdalla vain sen ekan kolmanneksen."

 

Mulla ollu eilisestä asti toispuoleisia mahakipuja vasemmalla, joudun kohta lähtemään töistä kotiin ku ei voi olla. Lääkäriin pääsen klo 12, yö meni valvoessa ku oli niin tuskaista. Dopplerilla sykkeet kuuluu että en tiedä onko kyse sitten jostain lihasperäisestä kivusta tai jotain virtsakiviä tms...

 

catida suuresti onnea! :heart:

Marpalle isot tsemppihalit :heart: :hug:

Täällä ollu hirmuinen hulivili päällä, eikä ole joutanu kirjottelee Poitsu on viimeinkin ainakin toistaiseksi nostanut jalkansa pois kohdunsuulta/virtsarakon luonta! Jes!

miranenn & joulupoitsu 22+6

 

Saikkua tuli keskiviikkoon, kipujen syy ei selvinny mutta ite epäilen jotain lihasperäistä. Vauvalla kaikki onneks hyvin. Uudestaan vaan päivystykseen vaikka keskellä yötä kuulemma jos kivut yltyy.

 

Noniin, viimeinkin ehdin kirjoittelemaan. Meidän sairaalassaolo venyikin vähän tavallista pidemmäksi, kun tuli kaikenlaista mutkaa matkaan.

Näin syntyi Hemmo 4340g, 54cm:

Toissaperjantaina siis alkoi tapahtua. Supistukset alkoivat aamusta, ensin epäsäännöllisinä eikä vielä paljon miltään tuntuvina, mutta tihenivät ja voimistuivat sitten päivän mittaan. Päivän aikana siivosin, pakkasin loppuja sairaalakamoja ym. ja toivoin, ettei supistukset vaan lopahtaisi. Neljän aikaan iltapäivällä supisti jo n. 6-10min välein. Kävin vielä ulkona kävelyllä. Viideltä soittelin miehelle, että vois tulla kotiin päin, ja ravintolaan peruuttaakseni illaksi tehdyn pöytävarauksen Supistusten väli oli tihentynyt n. 5 minuuttiin, mutta kun joka paikassa oli korostettu, että sairaalassa on huonot odotustilat ja kotona kannattaa olla niin kauan kun pystyy, niin olin vielä ihan rauhassa kotona. Supistukset alkoi olla kipeitä, mutta ihan hyvin kestettävissä sopivassa asennossa. Seitsemän jälkeen alkoi valua lapsivettä. Soittelimme sairaalaan, mutta kätilö sanoi että vielä voi olla kotona jos pärjää ilman kivunlievitystä. Siispä odottelin vielä ja menin suihkuun, mutta siellä tuli vähän sellanen ponnistuttava tunne. Säikähdin, että noinkohan tässä ollaan jo kovinkin pitkällä, ja päätin että on aika lähteä. Ajoaika sairaalaan meiltä on onneksi vain noin 15min. Sairaalaan päästiin joskus puoli yhdeksän aikoihin, ja kun pääsin esitutkimukseen, alkoi jo kunnolla ponnistuttaa. Tutkiva kätilö kurkkasi alapäähän ja ilmoitti, että olen jo kokonaan auki ja "tää syntyy nyt". Minut kärrättiin kiireellä synnytyssaliin, ja ei kun ponnistamaan. Tuli siis vahingossa luomusynnytys, vaikken sellaista varsinaisesti suunnitellut. Väliliha ei joustanut tarpeeksi ja vauvan sykkeet alkoivat laskea, joten kätilö joutui tekemään pelkäämäni episiotomian. Siinä tilanteessa tuntui kuitenkin, että mikä vaan käy kunhan vauva saadaan ulos. Lopulta ponnistusvaihe kesti vain reilun vartin. Vaikka synnytys oli vähän vauhdikas ja vesialtaat ja jumppapallot jäi testaamatta, niin ihan positiiviset muistot jäi

Ongelmat alkoivat sitten seuraavana päivänä. Vauva oli hoitajien mielestä epätavallisen jäykkä ja sillä oli jonkinlaisia nytkähtelyjä. Niinpä vauva siirrettiin lastenosastolle tarkkailtavaksi. Minä taas en päässyt ylös sängystä, taju meni kun yritti pystyyn. Tätä jatkui sitten useampi päivä, vauvalle tehtiin kaikennäköisiä tutkimuksia ja muhun pumpattiin verta ja nestettä. Mies sai tehokoulutuksen vaipanvaihdosta yms. kun mä en pystyny tekemään mitään. Vasta viidentenä päivänä synnytyksestä olin jotenkin kävelykunnossa ja päästiin kotiin. Vauvasta ei tutkimuksissa löytynyt mitään vikaa, joten nyt ollaan siinä uskossa, että nuo oireet on jotain harmitonta, joka toivottavasti katoaa iän myötä.

Vajaa viikko ollaan nyt ehditty olla kotona ja vähitellen alkaa muodostua jotain rutiinia arkeen. Vauva on perustyytyväisen oloinen, ei paljoa kitise kunhan ruokatarjoilu pelaa noin kahden tunnin välein

 

miss_piggy: Onko sulla kivut helpottaneet? Toivottavasti ei ole mitään vakavampaa.

Entäs miten Marpalla sujuu, onko lääkkeet yhtään auttaneet pahoinvointiin?

 

Hei. Eli tänään käytiin varhaisultrassa. Siellä masussa näkyi pienen pieni möykkynen, ja tarkasti katsottuna tuudulla näkyi pieni sydämen syke. Kokoa oli 11.5mm ja kone sanoi viikkojen olevan 7+2 ja omien laskujen mukaan viikkoja oli 7+3, mutta päivä sinne tai tänne. Kaikki vaikutti normaalilta. Vuodot myös lakkasivat ja gyne sanoi ettei niistä näy jälkeäkään.

Mieskin muutaman kyyneleen päästi silmäkulmasta karkuun. Tästä taisi tulla sillekkin paljon kokreettisempaa.

Pahoinvoinnista vielä sen verran, että lääke on auttanut. Mahdollisimman vähän koitan sitä kuitenkin käyttää. Tänään olen ottanut vaan puolikkaan lääkkeen. Onneksi voin olla kotona kuitenkin ja levätä niin paljon kun tarvitsee.

 

Catidalle vielä hirmuisesti onnea :heart:

Marpa hienoa että ultrassa oli kaikki hyvin ja vuotokin loppunut :heart:

misspiggy mites siun mahakivut?

Pahoittelen kovasti taas hiljaisuutta, jotenki ollu ihmeen aikaansaamaton olo.

Kävin tiistaina taas uudestaan lääkärissä ku ei tuosta töissä olemisesta mitään tuu kun ei jalat kestä alla. No nyt oon sit loppu työ-ajan saikulla, eli tän kuun.

Yllätyksekseni pääsin myös ultraan ja poitsu oli sillä hetkellä raivotarjonnassa, nyt tuntuu potkujen perusteella olevan poikittain Kohdunkaulaa oli 5 cm jäljellä, eli kaikki niin kuin pitääkin. Poitsu vastasi viikkoja ja näytti potkutaitojaan lääkärille.

Ens kuun 24. päivä alkaa mammaloma ! Alotan varhennettuna niin ei kerkee sitä ennen liiton päivärahat loppua.

Äitiyspakkaus saapui perjantaina ja sekin pari kertaa läpi käyty. Vielä pitäis noita pienempiä vaatteita käydä ostamassa.

Voikaa hyvin :heart:

miranenn & joulupoika 24+4

 

Catida onnea!

Miranenn noh hyvä että pääsit saikulle ja saat rauhassa aloitella mammaloman.

Tänään en ole oksentanut, kun aamulla vatsahapot. JEE! Huono olo on ollu koko päivän ja päiväunia oon nukkunut, mutta en oo oksentanut. Iltasin on alkanut kyllä kauheet närästykset. Kauhee poltto johtunee kyllä siitä, että illalla taas oksettaa aika paljon. Oon kuitenkin nyt pärjännyt puolikkaalla pahoivointilääkkeellä. Tänään en oo ottanut vielä ollenkaa.

Sitten haluaisin kysästä, että miten teillä oli menkkamaisia kipuja alkuraskaudesta. Luin että se on ihan normaalia, mutta silti pelottaa.

Marpa ja masa 8+2

 

Marpa: Onnnea Marpa hienoista ultrakuulumisista! jee! Todellakin, mulla on tosi voimakkaita menkkakipuja raskauden alussa. Ihan siitä plussauksesta muistaakseni jollekin 10.-11. viikolle saakka. Vähitellen sillon hävisivät oli harvemmin ja harvemmin kipuja... Nyt ne on taas palanneet, eli ainaki mulla ovat normaaleja sekä alkuun, että loppuun tsemiä! Mukava, jos pikkuisen parempi on jo pahoinvoinnin kanssa.

Miranenn: Hyvä et sait saikkua, lepäilehän

Täällä ollaan saavutettu täysaikaisuus masun kanssa. Nyt vois mun puolesta syntyä vaikka heti, en malta oottaa pikkuisen rakkaan näkemistä <3 Synnytys ei oikeestaan enää pelota/jännitä, nyt vaan oottaa innoissaan et pääsisi tositoimiin ja se ois ohi! Mun mieltä ainaki rauhotti aika mukavasti, kun käytiin tutustumassa Kättärillä. Toivotaan vaan et sinne mahtuu sitte ku aika on

Kaikki laitettu ja puunattu vauvaa varten. Olo on melko hyvä..kaikkea pikkusta remppaa, mut mieli hyvä ja korkealla. Raskausmyrkytysoireitakaan ei oo enää ollu onneksi. Oon yrittäny täyttää nää mammispäivät näkemällä ystäviä...mukavaa, kun siihen on ollu aikaa

Vilijonkka ja Maukkis 37+3