The Esikoishaaveista 2012 & 2013 plussanneet

Onnittelut kaikille uusille odottajille, onnea hyvistä ultrakuulumisista ja onnea synnyttäneille!

Olen välillä käynyt lukemassa juttuja, ja piti omiakin kuulumisia kertoa, mutta loppuraskaus oli niin rankkaa, että ei oikein jaksanut mitään tehdä.

Poika päätti tulla maailmaan meidän 1- vuotishääpäivänä 22.9. rv38+6
21.9. n. klo 17 meni lapsivedet kun olimme äidilläni kylässä. Siitä noin tunnin päästä alkoivat supparit, joiden säännöllisyys oli vähän niin ja näin. 21:00 alkoi supistukset olla jo kipeitä ja soitin synnärille, että onko ruuhkaa Kotona olis pitäny odotella, mutta kun tuli kyyneleet silmiin eikä hengittelyt auttaneet niin lähdettiin sairaalaan. Käyrillä oli kaikki hyvin ja testin mukaan lapsivesi todellakin mennyt, mutta kohdunsuu epäkypsä. Kokeiltiin akunastoja ja aquarakkuloita, että olisin kotiin mennyt nukkumaan ja tullut aamulla takaisin. Nämä auttoivat hetken aikaa, mutta eivät niin paljon, että olisin pystynyt kotiin lähtemään. Sain unettavaa lääkettä ja kipulääkepistoksen lihakseen ja pääsimme miehen kanssa lepohuoneeseen, jossa olisi ollut tarkoitus nukkua. Keskiyön aikaan ihmettelin hoitajalle, kun supistukset vain kovenevat. Todettiin että kohdunsuu alkaa avautua ja vauva pyörittelee päätään edestakaisin Sitten pääsinkin synnytyssaliin hengittelemään ilokaasua.

Minulla oli nukahtamislääkkeestä jo oksettava olo ja niiinhän sitten oksensinkin ilokaasusta. Kivut vain yltyivät ja mietin, että miten ihmeessä kestän synnytyksen loppuun. Menin vielä suihkuun ja otin sitten lopulta epiduraalin, jota olin pelännyt ja halunnut viimeiseen asti välttää. Juuri ennen epiduraalin saamista oli sitten kivunlievityksenä kova huuto, joka kyllä auttoi hiukan. Epiduraalin sain 2:35 ja ollin 3cm auki silloin.

Hetken sain levättyä, kunnes alkoi tuntua pahalta ja peräsuolta painaa. Viimeiset 5cm avauduin kahdessa tunnissa ja sain vauvan ponnistettua alateitse maailmaan klo 5:53. Repeämiä ei tullut yhtään, mutta eppariin piti tehdä pieni viilto, jotta vauva mahtuu paremmin ulos. Strategiset mitat olivat 3600g 51cm ja 35,5cm

Vauvan hoito on lähtenyt kivasti sujumaan, kun pääsimme kotiin tiistaina.

Tsemppiä Vilijonkka, että tänään loppuisi epätietoisuus ja kärsimys!! <3

 

Miuyy kovin paljosti onnea pienestä pojasta :heart: On mukava lukea noita synnytyskertomuksia, ja huomata miten eritavalla ihmisillä hommat hoituu Paljon voimia ja iloa vauvan hoitoon :heart:

Fuksia miusta tuntu alussa et viikot oikein matelemalla matelee, mut sit toi keskiraskaus hujahti tuosta vaan ohi. Nyt tuntuu et loppuun kohti taas aika matelee. Tsemppiä sinne :heart:

Marpa oothan muistanu juoda tarpeeks? Yks siun kohtalotoveri oksentelee vieläkin rv 32. Hänelle sanottiin et pitää yrittää muista juoda, mutta ei mehua. Ja jos vesi ei mene alas niin sit kannattaa kokeilla joitain näitä maustettuja vesiä? On kyllä kurjaa tuo oksentelu. Oon kyllä onnellinen et oon ite säästynyt siltä kokonaan.

 

21+0 poks!

 

miss piggy juu kyl oon juonu paljon vettä. Monta litraa tulee juotua varsinkin sitä vettä. Todisteena juoksen vessassa jatkuvasti. Toivottavasti tää nyt helpottais, ettei tosissaan tarvii oksentaa koko raskausaikaa.

Äitini ennusteli, että masussa asustaa tyttö, koska joku vanhan kansan uskomus on, että tyttölapsi vie äidiltään kauneuden raskauden aikana. Ja tällä hetkellä kauneus on kyllä hyvin kaukana, kun peiliin katsoo. Naama kukkii aivan kamalasti (viimeksi on ollu näin pahana iho yläkouluaikoina) ja tukka rasvottuu päivässä. Ja nää finnit on ihan sika kipeitä ja isoja ja sitten niiden isojen pattien vieressä on ihan vieri vieressä pienen pieniä näppyjä.

 

Heiii, huolitteko minut kelkkaan? Hengailin kuumeilupinossa aktiivisesti viime talvena ja jäin taustailemaan, kun stressi alkoi liikaa painaa. Nyt kuitenkin plussa pärähti, ja vertaistuki voisi olla paikallaan Beibi olisi saapumassa maailmaan touko-kesäkuun vaihteessa, lasketusta olen neuvolatädin kanssa eri mieltä, katsotaan mihin se viikon päästä asettuu ekalla neuvolakäynnillä

 

Slallu tervetuloa mukaan vaan! :heart: onnea plussasta!

 

Hei piiitkast aikaa Taalla vauva on koht 2kk. Raskaus meni reilusti yli 42+1 vihdoin syntyi pieni tytto Synnytys kesti 20h34min ja ponnistus 56min. tytto oli 50cm 4140g ja paanymparys oli 35cm. Vauva arki sujuu hyvin ja nyt tytto on alkanut nukkuun paremmin. Imettaminen on ihan viime paiviin asti sujunut hyvin mutta nyt alkaa tokkiin ja tuntuu et vauva ei saa tarpeeks maitoo. Ei nuku paivin paljoo ja on kiukkuinen. Eli korviketta on nyt annettu lisaks.Synnytyksesta kerron myohemmin. Taa mobiili sivusto on huono tai sit ma en osaa kayttaa tata . Siina onkin syy etta minua ei taalla ole nakymyt. Kesan alussa meni tietokone rikki ja ainoo netti on ollut puhelimessa. Onnea kaikille plussanneille ja vauvan saaneille //muoks: Tytto syntyi 6.8

 

eläväinen paljon onnea :heart:

 

( . ) omaa napaa taas sen verran että tänään oli lääkäri ja ultra poika kasvaa hienosti, painoarvio oli 1120 g viihtyy napakasti raivotarjonnassa ja viihdyttää meitä potkimalla sydämensä kyllyydestä yöllä potkii niin napakasti et ihan säikyn hereille

miranenn & joulupoitsu 28+0 poksis :heart:

 

Meidänkin vauveli syntyi pitkän synnytyksen jälkeen 27.9, 40+1 <3 kipeät ja säännölliset supistukset kestivät siis sen 3vrktta ennen kuin saatiin rakkaamme masun päälle kellimään. Sen verran rankkoja olivat synnytystä edeltäneet päivät kipujen kanssa ja unettomana kärvistellessä, ettei voimat oikein enää riittäneet ponnistusvaiheessa. Sain lopulta pikkuisen ponnistettua alakautta ilman apuja, mutta lievä trauma siitä kyllä jäi :/ huhhuh! Mitat olivat 3120g ja 48cm (ja 35 cm). Rankka oli kokemus, mutta siitä selvittiin ihanan palkinnon kera. Vauva oli aika paljon arvioita pienempi ja paino laski sairaalassa reilusti alle kolmen kilon muutamassa päivässä. Nyt ollaankin sitten neuvolan tehoseurannassa. Kotiuduttiin pari päivää sitten ja paino olikin lähtenyt hienoon nousuun eilen neuvolassa käydessä (vuorokaudessa 100g). Tyttö taitaa tankata takasi menetettyjä grammoja, sillä tuntuu, ettei se muuta teekää kun syö ja ikävä kyllä varsinkin öisin.

Vilijonkka ja Maukkis 5vrk

 

vilijonkka paljon onnea tyttösestä :heart: varmasti kaiken tuskan arvoinen toivottavasti vauva-arki lähtee hyvin liikkeelle

 

Harmittaa ku tässä pinkassa on niin hiljasta ja vähän porukkaa vaikka on tuolta haavepuolelta plussailtu reilusti olis kiva saada tuoho listaan täytettä

 

Onnea eläväinen ja Vilijonkka :heart:

On kyllä harmi, ettei ole paljoa pulinaa täällä :/ on vähän oravanpyörä, ei houkuttele uusiakaan kun näkee heti, ettei ole vilkas pino

Mie oon ihmetelly oireettomuutta. Väsymystä on joo ja verensokerin lasku aiheuttaa nopeesti heikotusta, mutta yleisesti ottaen olo on tosi normaali ja hyvä. Äidilläni oli pikkuveljeäni odottaessa 24/7 pahoinvointi puoleenväliin saakka, mutta minua odottaessa ei kai ollenkaan. Harrastan matkapahoinvointia ja olen kuullut, että olisi sen takia suuri todennäköisyys potea aamupahoinvointiakin :/ vielähän se ehtii iskeä.
Minulla olisi reilut kaksi viikkoa työharjoittelua jäljellä, olisi huippua saada se päätökseen ennen mahdollisia yökkimisiä

Slallu & Mugelo 5+0<3 *poks* (neuvolan tädin mielestä 6+0)

 

On täällä kyllä aika hiljasta

Täällä tää kaveri on joinaki päivinä tosi kova potkimaan, toissa iltana ja yönä oli oikein kunnon matsit menossa, välillä tuntui niin epämiellyttävältä että oikein sanoin ääneen hyi Mies luuli että teeveessä tapahtui jotain jännää, mutta se olikin vaan mun mahassa tämä tapahtuma Nyt on taas vähän rauhallisempaa. Mutta yleensä iltasin nuo potkut alkaa tuntumaan.
Dopplerinki myyn eteenpäin kun tuntuu että en sitä nyt enää tartte. Se vaan aiheuttaa turhaa stressiä ku mulla on vielä istukka edessä, niin äänet kuuluu huonosti. Huomenna saadaan viimein kauan odotetut yhdistelmävaunut, kun ostan mun serkun "vanhat", jotka on olleet käytössä vähän aikaa yhdellä lapsella.
Eipä sitten muuta, huomenna poksutaan taas Tuntuu että aika menee niin nopeaa.

21+6

 

Slallu:Täällä pahoinvointi alkoi joskus rv 8-9 ja sitä kesti noin viikolle 12 asti. En minäkään oksentanut kertaakaan mutta voin sanoa, että lähellä oli Pahoinvointirannekkeet oli ranteissa kuukauden verran joka päivä.

 

Tervehdys vaan kaikille!

Pientä tilannepäivitystä, kävin aamusta näytillä sairaalalla, kun tuo vauveli edelleen tiukasti perätilassa. Koittivat kääntää ulkoa päin, sen verran pyörähti mihin on kääntynyt aina itsekin, ja siihen tyssäsi. Väkisin kun ei yritetäkkään, ja siinä tuli sitten istukka eteen niin lekuri sanoi ettei siitä uskalla voimalla yrittää ohite, ettei käy niin että alkaa istukka irtoilla.

Eli neiti on kovasti yrittänyt itsekin kääntyä, mutta kun ei pääse niin ei pääse :| lekuri sanoi että varmaan joku rakenteellinen juttu ettei pääse kääntymään, tai sitten tuo istukan kohta on niin ahdas ettei mahdu siitä ohite.

Nyt sitten vaihtoehtoina perätilasynnytys tai leikkaus. Ja riskejä kun punnitsee, niin kyllä taidan kallistua tuohon leikkaukseen, perätilasynnytyksessä on niin paljon erilaisia riskejä, vaikka tarkkaan kyllä sekin harkittaisi kuvausten ym jälkeen, mahtuisiko edes tulemaan. Ja vauvakin alkaa olla niin iso, että hirvittää jo, painoarvio tänään 3350, eli melkein 300 g tullut lisää viime viikosta :O

Kohdunkaula taas lyhentynyt, nyt n. 2 cm ja pehmeä mutta kiinni kuitenkin. Eli kroppa valmistautuu kyllä, harmi tuo väärä asento Leikkaukseen jos (kun) päädytään, niin se olisi viikolla 39, pitää kyllä vielä sitten kysellä että seurataanko tuota kohdunkaulan tilannetta enempää, jos tuota tahtia häviää, johan se samalla tavalla edistyessään on viikon päästä kokonaan pois!

Noh näihin tunnelmiin, harkintaa harkintaa jälleen...

Sanja ja Pocahontas 36+6

 

Hui, Sanjalla jännät paikat. Itsekin kyllä varmaan tuossa tilanteessa kallistuisin siihen leikkaukseen, vaikka eihän sekään varmaan ihan riskitön ole. Mutta jos tyyppi ei kerran käänny niin ei käänny, ja jotenki se perätilasynnytys kuulostaa kivuliaalta.

 

Täällä kovasti olette pohtineet, että kun on hiljainen pinkka niin rupes naurattaa, koska tänne oli tullu ihan kauheesti tekstiä viime kerrasta

Ite en hirveesti kirjottele, koska en voi kirjotella mitään muuta kuin että oksennan edelleen sen 4krt/pv ja makaan ja toivon että tämä helpottaisi edes vähän lähitulevaisuudessa. Tätä iloa on jatkunut nyt seitsemän viikkoa ja helpotusta ei ole näkyvissä. Seuraksi olen saanut päänsäryt, jotka pahenevat kovan oksentamisen jälkeen. Tänään myös melkein pyörryin, kun vessaan olin menossa. Silmissä musteni ja kerkesin onneksi seinästä ottaa tukea ja painua kyykkyyn. Päässä oikein tuntu kun veri jyskytti sinne. Ensi viikolla olisi ultra ja toisaalta jännittää. Toisaalta uskon, että kaikki on hyvin, koska oksennan kokoajan. Huomenna tulee myös täyteet 12viikkoa.

MUTTA kaiken tämän keskellä tosta miehestä on paljastunut maailman paras mies. Se pitää musta niin hyvää huolta. Käy mulle kaupassa ja tekee mulle puuroa. Viimeksi kun kävi kaupassa niin yllätti mut, kun toi mulle Arnoldsilta donitsin. Olin himoinnu sellasta muutaman päivän ja en ollu sanonu mitään. Se on varmaan joku ajatusten lukija. <3

Onneksi olkoon synnyttäneille Vilijonkalle ja eläväinen ja muillekkin ketä en ole onnitellu.

marpa ja masa 11+6

 

Tänä aamuna sain ekat viitteen pahoinvoinnista, kun oli koko aamun ihan krapulainen olo.. Saas nähdä...
miss_piggy, voisin olla kiinnostunu ostamaan siulta dopplerin pois jos ei vielä ostajaa sille ole ja viitsit postitella? täältä jo yhdeltä mammalta ostin pahoinvointirannekkeet ihan varmuudeks.

Sanjalle paljon tsemppiä! Perätilasynnytys ei kuulemma tosiaan ole niitä helpoimpia keissejä, kyllä itekin varmaan lähtisin luottavaisemmin mielin leikkaukseen :/

edit 4.10. klo 7.30
juu-u, kyllä nää aamut taitaa pahenemaan päin olla :/ vaikka ei mistään kunnon pahoinvoinnista voikaan vielä puhua...

 

Slallu:Yks sitä doppleria jo varaili, katotaan ostaako sen loppujen lopuks

Marpa: Ootko ajatellut lääkäriltä pyytää jotain lääkettä tuohon pahoinvointiin? Sellanenkin ilmeisesti on mahdollista että sais jotain lääkitystä, joka hillitsis sitä oksentelua.

Eipä tänne kummempia, 22+0, poks!

 

Fuksia älä huoli tuosta ettei niitä sydänääniä kuulu vielä ite sain kotidopplerilla kuuluviin tasan 12+0 ja neuvolassa sit joskus sen jälkeen. siihen vaikuttaa niin moni asia saako ne kuulumaan.

Slallu oo vaan onnellinen jos ei tarvii oksentaa ite oon tyytyväinen kyllä ettei oo tarvinnu. Enemmä ollu raskausoireita yritysaikana kun nyt.

Sanja kyllä miekin varmasti siuna lähtisin mieluummin siihen sektioon ku lähtisin kokeilee sitä perätilasynnytystä. Pelottaa jo ajatuksenakin enemmän.

Marpa onneks siullakin on mies siellä pitämässä huolta :heart:

 

Ei juma omanapapurkautumista vaan tällä kertaa... Soitin tänään sairaalalle, että sektioon haluan. Sieltä sitten iltapäivällä soittelivat takasin päin, kun kuulemma koko päivän pohtineet milloinka sitten leikkaisvat. Eilenhän se lääkäri sanoi että sektio viikolla 39, no nyt se leikkausaika onkin vasta 3 viikon päästä, samana päivänä mitä laskettu aika : / en mie ymmärrä miten ne voi suunnitellun sektion noin pitkälle laittaa? Miun käsityksen mukaan viikkoa aikasemmin viimeistään leikkaavat, näin sanoo ainakin kaikki ketkä sellaisessa ollu. Ja näillä tuntemuksilla en jaksa uskoa että tää vauva mahassa viihtyy enää kolmea viikkoa, joten lentävä leikkaus tästä tulee kuitenkin :headwall:

Kyllä vitutti niin paljon että oikein itkuksi meni

Eikä jaksa oikein iloita siitäkään että poksis 37+0 tänään...

 

miss_piggy Oon saanu kyllä lääkityksen (Primperan, monia vuosia käytössä ollu pahoinvointilääke), mutta lääkeaine pääsee sikiöön, joten sanoivat että jos vaan voin niin mahdollisuuksien mukaan jättää lääkkeen ottamatta. Lääke tutkimuksien mukaan siis vahingoita sikiötä, vaikka pääse siihen. En siltikkään uskalla riskeerata, että raskaus menee kesken siksi että sikiö on pumpattu täyteen lääkettä. Toki jos tuntuu ettei saa päivän aikana mitään ravintoa pysymään sisällä niin otan lääkkeen tai jos mun täytyy lähteä käymään kodin ulkopuolella niin otan lääkkeen. Onneksi olen saanu tän pahoinvoinnin sillai kuriin, että oksennan aamulla kun herään ja sitten illalla oksennan sen muutaman kerran ennen nukkumaan menoa. Päivällä voin vain huonosti.

 

Sanja :O No jo on kumma meininki! mieki oon aina ollu semmosessa käsityksessä että jos tulee suunniteltu sektio niin se tehään kyllä ennen laskettua aikaa... On se sit kiva lähtee hätäsektioon jos lähtö tulee aikasemmin :/

 

Sanja en huomannutkaan sun kirjoitusta eilen. On kyl kumma homma. Eikö ne nyt voi mitään parempaa antaa... Tsemppiä. Toivotaan että asiat järjestyisi. Luulisi niiden ymmärtävän ettei odottava äiti tarvitse tollasta stressiä raskauden loppuaikana.

Tässä ollaan pohdittu tätä vauvan sukupuoliasiaa tuon miehen kanssa. Mies haluaa ehdottomasti tietää, että kumpi meille on tulossa. Itse taas olen ollut yllätyksen kannalla koko ajan. Onko teillä ollu samaa ongelmaa tai osaisitteko sanoa mitään hyviä argumentteja miksi kannattaisi selvittää sukupuoli sitten kun sen aika on. Väriasiaan se ei kyllä kauheesti vaikuta, koska mie en oikein kestä vaaleanpunaista "neutraalit" värit sopii mulle vallan mainiosti. No joo onhan tää nyt aika pinnallinen "ongelma".

marpa ja masa 12+1

PS. Nyt sitä ollaan jo vähän turvallisimmilla vesillä ja tiistaina selviää kuinka masa voi masussa.