onnitteluja vauvan saaneille äityleille :wave:
tiinelli no sä oletki varmasti tosi kipeänä...

harmillista! toivottavasti menis nyt vaan äkkiä ohite... tosin se kylkiluu voikin kipeillä vielä jonkin aikaa... ja millai sä nyt tossa kunnossa pystyt heppoja heittelee pihalle ja muuta tallissa hääriin..??? Lähetän parantavan halauksen :hug:
mä olen niin odottanut et vauva tulis, mut ei. illallakin kolme supistusta. ei se tajua tulla

No, oonkin asennoitunut et ei se sit viel laskettuna tule, miks tulis

Hautomona laahaan itteeni huoneesta toiseen.... eilen oli anoppi leipoilemassa kaikkee hyvää, ihanaa hemmottelua
Sit mun tuli taas eilen sellanen sahakuvio vasempaan näkökenttään, otin gramman panadolia kuten oli neuvottu polilta, ja kävin nukkumaan.reilun tunnin unien jälkeen nousin ja siitä noin vartin päästä vasemman käden tunsin puutuvan ihan sormenpäitä myöten, samaten huulet puutui :O
Hiukan venyttelin niskaa ja pyörittelin käsiä ja menin käymään raittiissa ulkoilmassa... Sitten hiljakseen tunnot palautui..
Jokseenkin pelottavia tollaset...mut koska ne menee vielä ohi lääkkeellä ja levolla ni en sit höngänny synnärille saati ees tohon päivystyseen. Täällä ei päivystykseen oikeen huvita mennä ku ei ne odottajille kuitenkaan osaa mitään tehdä...
Päätin sitten taistella tätä nyhjääntymistä vastaan... meikkasin ja laitoin hiukset ja siistit vaatteet

oikeen hajuvettäkin tupsautin

ja mies lähtee viemään mua kohta ajelulle

pääsen ees jotenki täältä neljän seinän sisältä... käytiin me kaksin eilen kaupassakin, mut ei se ole mitään herkkua.. joka askel on täynnä kipua alapäässä ja tunne siitä et vauvan pää tippuu ulos, on aika jäätävä....
No, nyt jos sairaalaan lähtö tulee niin ainakin sen tekee tyylillä: täysin ehostettuna ja laitettuna

ja mikä parasta: en säikähdä kun kuljen peilin ohi
aurinko paistaa taas, on niin kaunis sää että ihan harmittaa kun ulkoilemaan ei pääse kunnolla.. no, laskettu aika lähenee ja eikös tämän vauvan viimeiset päivät tuolla kohdun lämmössä lähene viimeisiään

periksi EN anna, paras kun unohtaa koko lasketun ajan ja kyllä sen sit huomaa kun alkaa polttoja tulla

kaverille sanoin et huumori kyl alkaa kohta loppua mut viel jaksan vastata puheluihin... äiti ei oo kahteen-kolmeen päivään soittanukaa, se tietää antaa mulle aikaa.. onneks mulla on niin ymmärtäväinen äiti :heart: oliski kauheeta alkaa riidellä viimesillään... tai ylipäätään riidellä oman äitinsä kanssa... huih, en oo oikee ikänä noussu vanhempiani vastaan eikä me olla tapeltu, vaikka omat ratkaisut elämässäni oonkin silti tehnyt...
vanhemmat on kuitenkin niin korvaamaton voimavara elämässä, että en halua niille pahaa mieltä tuottaa...ja niiden antama tuki on kyl vertaansa vailla
joo, tää ei keksi muuta höpöteltävää....... toivottavasti DINDEI on jo nauttimassa uudesta kodista, ja toivon että on parantumaan päin lenssusta :wave: