Lokakuiset

Nyt kun toinen kolmannes alkoi niin tuli myös toistuvat päänsäryt . Välillä päivittäin nyt ollut iltaa kohden . Ei kovaa mutta hyvin uuvuttavaa.

Lonkat ym lantio löystynyt ja selkä kovilla maatessa siksi ...jostain luin että tuo samankaltainen löystyvä alue löytyy hartiaseudusta , kuin lantiostakin.

Löystyis nyt sitten nopeasti niin ei tarvisi kamalan kauaa kärvistellä...

 

Mulla myös vähän kaikenlaisia kipuja ja kolotuksia. Repäisykivut on jo vähentyneet mutta ajoittain tulee esim. aivastaessa. Nyt on ollut kohdun oikealla puolella kipeä kohta. Sattuu esim. tärähtäessä ja usein muutenkin. Mulla vaivaa myös ummetus niin saattaahan olla suolistossakin ne kivut. Mikähän tuohonkin auttaisi? Syön hirveästi kasviksia ja juon reippaasti vettä eikä auta. Pari luumusosetta ostin mutta ei niitäkään voi paljoa syödä kun on sokerit ongelmana.
Seurannassa oli vain paastosokerit yli arvojen joten jatkan niiden seurailua vielä toiset 6 päivää. Kovasti yritän että saisin tämän raskausajan diabeteksen ruokavaliolla aisoihin ettei tarvitsisi aloittaa lääkitystä ainakaan vielä näin alussa.

Oliko muita menossa NIPT-kokeisiin?

 

Ummetukseen suosittelen joko laktuloosivalmisteita (Levolac, Duphalac) tai makrogolia (esim Pegorion). Kun oikeasti ummettaa, ei muu auta. Kärsin ummetuksesta normaalistikin vaikka ruokavalio on kunnossa ja liikun paljon, ja raskaana ollessa vaiva nousee ihan uusiin sfääreihin (ja olen lapsillenikin periyttänyt tämän kivan vaivan..). Luumukikkailut ym auttaa lievissä oireissa, mutta pitkittyvä ummetus vain aikaistaa peräpukamien ilmaantumista joten kannattaa ottaa niskalenkki asiasta hyvissä ajoin!

Minä oon menossa NIPTiin. Ultra torstaina eli ylihuomenna ja verikokeella ajattelin käydä siitä seuraavana päivänä.

En ole nyt löytänyt sydänääniä dopplerilla vaikka olen pari kertaa hakenut. Olen yrittänyt tyynnyttää mieleni ettei se aina vaan osu kohdalle, mutta totta kai hermostuttaa. Oma syke paukkuu niin lujaa ettei sen takaa kuule mitään. Ylipäätään tuntuu että istukan äänetkin kuuluu selkeiten aika oikealta, vasemmalta tai keskeltä ei kuulu mitään. Turhauttaa, suututtaa ja pelottaakin. Ymmärrän hyvin ettei kaikki halua noita laitteita hankkia.

Jos nyt vielä pysyisi hermo kasassa ylihuomiseen niin sittenpähän näkee ultralla. Luulen kyllä että sorrun vielä huomenna yrittämään äänien löytämistä, olisi niin paljon levollisempi mieli mennä ultraan niin että olisi kuullut äänet

 

Kiitos vinkistä @ykslokki

Mulla on ollut myös vaikeuksia löytää sydänääniä. Ennen ultraa en löytänyt. Mulla on kohtu taaksepäin kallistunut ja vielä lisäksi rasvakerrosta päällä. Yhtenä iltana löyty pitkän etsimisen jälkeen voimakas syke, seuraavana iltana ei taas löytynyt kuin sen verran että ruudulla näkyi hetken lukema 155 ja sitten se taas katosi. Yritä olla stressaamatta.

 

Mulla myös vähän kaikenlaisia kipuja ja kolotuksia. Repäisykivut on jo vähentyneet mutta ajoittain tulee esim. aivastaessa. Nyt on ollut kohdun oikealla puolella kipeä kohta. Sattuu esim. tärähtäessä ja usein muutenkin. Mulla vaivaa myös ummetus niin saattaahan olla suolistossakin ne kivut. Mikähän tuohonkin auttaisi? Syön hirveästi kasviksia ja juon reippaasti vettä eikä auta. Pari luumusosetta ostin mutta ei niitäkään voi paljoa syödä kun on sokerit ongelmana.
Seurannassa oli vain paastosokerit yli arvojen joten jatkan niiden seurailua vielä toiset 6 päivää. Kovasti yritän että saisin tämän raskausajan diabeteksen ruokavaliolla aisoihin ettei tarvitsisi aloittaa lääkitystä ainakaan vielä näin alussa.

Oliko muita menossa NIPT-kokeisiin?

Mulle ultraaja sanoi että riskiluvut niin pieniä eikä turvotusta ettei näe tarvetta NIPT Iin. Ajattelin sitten että en mene , kun en huolestunutkaan mistään.

Mulla ummetus alkoi n 12 viikon jlk väistyä . Ajattelin että alkaa hormoni toiminta vähän tasaantua ja kroppa tottua. Toki jos huonommin juo niin vaikuttaa. Olisiko pienestä tulisesta maustelisäyksestä hyötyä? Ripaus chiliä .

 

Pitää kokeilla tuota chiliä. Saattaa kyllä aiheuttaa närästystä. On kyllä niin vanha olo kun olen aina ollut tosi terve ja nyt kolottaa ja on jos jonkin näköistä vaivaa.

Ei mullakaan mitään huolta herännyt ultrassa mutta vauvan sukupuoli kiinnostaa kovasti. Lisäksi kyllä mielelläni osallistun kaikkiin tarjolla oleviin tutkimuksiin kunhan niistä ei aiheudu mitään riskejä. Mä kävelin ultrasta suoraan sairaalan labraan niin ei aiheutunut mitään ylimääräistä käyntiäkään.

 

@Alocasia mä varmaan siksi lopuksi tyssäsin nipt ajatuksen kun kuulin ettei niin tarvetta, koska haluan viimeisen pysyvän sukupuolelta yllärinä vaikka olen täysin varma pojasta

Kiiwi ja phyllinsiemet kans vauhdittaa aamulla otettuna suoliston päivätyötä

 

Täällä toi NIPT on tarjolla kaikille odottajille, mutta siitä on poistettu sukupuolikromosomien seulominen. Rakenneultraan asti saa sitä tietoa siis jännitellä joka tapauksessa.

 

Täällä yksi lokakuinen lisää! Ensimmäinen lapsi, olen 32v ja asun ulkomailla. Nt-ultra on vihdoin takana ja koko vauva-asia alkaa nyt tuntumaan todelle, ja uskaltaa vähän rentoutua :') Pahoinvointi ja hirveä väsymys on vaivannut viikosta 6 asti, nyt 12+5 meneillään. Eli alkuvuosi mennyt sohvan pohjalla, nyt alkaa onneksi päivisin olemaan hieman enemmän energiaa joten jos se tästä pikkuhiljaa... Ummetukseen on mennyt luumuja, psylliumia ja paljon vettä, mutta pahoin pelkään että tää vaiva tekee comebackin jossain vaiheessa.

Harkittiin NIPTiä myös yksityiseltä, mutta nyt kun riskilukemat oli yhdistelmäseuloissa niin pienet niin olenkin miettinyt että ehkä nyt mennään tällä.. Julkisella täällä sitä ei tarjota ellei löydy seuloista jotain.

Mutta mukava päästä keskusteluun mukaan ja jakaa ajatuksia!

 

Täällä yksi lokakuinen lisää! Ensimmäinen lapsi, olen 32v ja asun ulkomailla. Nt-ultra on vihdoin takana ja koko vauva-asia alkaa nyt tuntumaan todelle, ja uskaltaa vähän rentoutua :') Pahoinvointi ja hirveä väsymys on vaivannut viikosta 6 asti, nyt 12+5 meneillään. Eli alkuvuosi mennyt sohvan pohjalla, nyt alkaa onneksi päivisin olemaan hieman enemmän energiaa joten jos se tästä pikkuhiljaa... Ummetukseen on mennyt luumuja, psylliumia ja paljon vettä, mutta pahoin pelkään että tää vaiva tekee comebackin jossain vaiheessa.

Harkittiin NIPTiä myös yksityiseltä, mutta nyt kun riskilukemat oli yhdistelmäseuloissa niin pienet niin olenkin miettinyt että ehkä nyt mennään tällä.. Julkisella täällä sitä ei tarjota ellei löydy seuloista jotain.

Mutta mukava päästä keskusteluun mukaan ja jakaa ajatuksia!

Tervetuloa! Kiva saada uusia keskustelijoita, vertaisverkosta saa tukea silloinkin kun muut lähellä eivät ihan hiffaa, mikä fiilis itsellä on.

Kiinnostaisi kuulla, millainen neuvolasysteemi sun asuinmaassa on? Ja osaatko verrata sitä Suomeen? Näissä taitaa olla jonkun verran maakohtaisia eroja.

 

Nipt-tulokset tuli tänään ja ovat normaalit. Se on tietysti tärkeintä ja olen tosi kiitollinen. Meille tulee vielä yksi tyttö meidän perheeseen. Mies vitsaili jo että ehkä seuraava sitten on poika.

Onko teillä alkanut jo vatsat kasvamaan? Ei tämä mikään kunnon raskausvatsa vielä ole mutta on kyllä kasvanut vaikka paino on laskenut pari kiloa. Kait se kasvava kohtu työntää nuo vatsarasvat entistä ulommas enkä saa vatsaa enää vedettyä sisään.

Tervetuloa mukaan @Auringonkukka01

 

Onnea @Alocasia hyvistä tuloksista!

Täällä nt-ultra takana ja kaikki näytti normaalilta. Huh mikä helpotus! Siellä se kieppui voltteja ja heilutti pyllyä niin kuin breikkaaja. Vauva vastasi kuutta päivää suurempaa joten laskettu aika aikaistettiin 10.10., sen voisi tuonne listaan korjata? Tänään kävin sitten NIPTiä varten verikokeella, viikon verran saa vastausta kätilön mukaan odotella. Nyt siis rv 12+2.

Kerroin raskaudesta lapsille. Vastaanotto oli kunkin ikätasoinen - kolmevuotias mietti onko hänenkin mahassaan vauva, kuusivuotias kysyy tunnin välein, joko vauva on kasvanut ja haluaa tökkiä mahaa, ja kymmenvuotiaalla olikin kaikenlaisten tunteiden ja huolienkin kirjo. Muutenkin esikoinen on kova huolestumaan niin sinällään reaktio ei yllättänyt. Ja kun vauva on eka tähän polykuvioon niin vanhin lapsi osaa tietysti eri lailla ihmetelläkin.

Kerroin myös äidilleni, ja vastaanotto oli järkyttynyt. Hän kysyi, oliko se vahinko, ja että eikö sun pitänyt mennä sterilisaatioon, ja että sähän oot jo aika vanhakin noihin hommiin, ja tietysti yleistä huolta siitä, miten meidän "epänormaali" kuvio muka voi toimia. Yritän hokea itselleni, etten ole vastuussa muiden tunteista, mutta tuntuu silti hemmetin pahalta kun vastaanotto ei olekaan iloinen ja myötäonnellinen. Haluaisin jo nauttia raskaudesta enkä koko ajan olla jonkun synkän tunteen tai pelon varjossa.

 

Onnea @Alocasia hyvistä tuloksista!

Täällä nt-ultra takana ja kaikki näytti normaalilta. Huh mikä helpotus! Siellä se kieppui voltteja ja heilutti pyllyä niin kuin breikkaaja. Vauva vastasi kuutta päivää suurempaa joten laskettu aika aikaistettiin 10.10., sen voisi tuonne listaan korjata? Tänään kävin sitten NIPTiä varten verikokeella, viikon verran saa vastausta kätilön mukaan odotella. Nyt siis rv 12+2.

Kerroin raskaudesta lapsille. Vastaanotto oli kunkin ikätasoinen - kolmevuotias mietti onko hänenkin mahassaan vauva, kuusivuotias kysyy tunnin välein, joko vauva on kasvanut ja haluaa tökkiä mahaa, ja kymmenvuotiaalla olikin kaikenlaisten tunteiden ja huolienkin kirjo. Muutenkin esikoinen on kova huolestumaan niin sinällään reaktio ei yllättänyt. Ja kun vauva on eka tähän polykuvioon niin vanhin lapsi osaa tietysti eri lailla ihmetelläkin.

Kerroin myös äidilleni, ja vastaanotto oli järkyttynyt. Hän kysyi, oliko se vahinko, ja että eikö sun pitänyt mennä sterilisaatioon, ja että sähän oot jo aika vanhakin noihin hommiin, ja tietysti yleistä huolta siitä, miten meidän "epänormaali" kuvio muka voi toimia. Yritän hokea itselleni, etten ole vastuussa muiden tunteista, mutta tuntuu silti hemmetin pahalta kun vastaanotto ei olekaan iloinen ja myötäonnellinen. Haluaisin jo nauttia raskaudesta enkä koko ajan olla jonkun synkän tunteen tai pelon varjossa.

Hauskat nuo lasten reaktiot

Todella harmillista kun äitisi ei osaa olla iloinen puolestasi. En tiedä kuinka suoraan asioista pystytte keskustelemaan suoraan, mutta jos se eikä muut kommunikaatiot auta, niin en jäisi asiaa murehtimaan. On asioita mihin pystyy vaikuttamaan ja mihin ei pysty. Ei varmasti helppoa ole, mutta yritä keskittyä hyviin asioihin ja salli itsesi iloita raskaudestasi

 

Me päädyttiin niptiin ja tänään käytiin läheteultrassa. Kaveri vastasi 11+2 (ovulaation mukaan olisi 11+0) ja oli kova meno päällä. Tilaa riitti pyöriä Menee pari viikkoa tuloksiin ja ehtii nt ultrakin väliin. Josko sitten saisi stressikierroksia vähän alaspäin

 

Täällä yksi lokakuinen lisää! Ensimmäinen lapsi, olen 32v ja asun ulkomailla. Nt-ultra on vihdoin takana ja koko vauva-asia alkaa nyt tuntumaan todelle, ja uskaltaa vähän rentoutua :') Pahoinvointi ja hirveä väsymys on vaivannut viikosta 6 asti, nyt 12+5 meneillään. Eli alkuvuosi mennyt sohvan pohjalla, nyt alkaa onneksi päivisin olemaan hieman enemmän energiaa joten jos se tästä pikkuhiljaa... Ummetukseen on mennyt luumuja, psylliumia ja paljon vettä, mutta pahoin pelkään että tää vaiva tekee comebackin jossain vaiheessa.

Harkittiin NIPTiä myös yksityiseltä, mutta nyt kun riskilukemat oli yhdistelmäseuloissa niin pienet niin olenkin miettinyt että ehkä nyt mennään tällä.. Julkisella täällä sitä ei tarjota ellei löydy seuloista jotain.

Mutta mukava päästä keskusteluun mukaan ja jakaa ajatuksia!

Tervetuloa ryhmään laitatko sun lasketun niin lisään listaan sut

 

Nipt-tulokset tuli tänään ja ovat normaalit. Se on tietysti tärkeintä ja olen tosi kiitollinen. Meille tulee vielä yksi tyttö meidän perheeseen. Mies vitsaili jo että ehkä seuraava sitten on poika.

Onko teillä alkanut jo vatsat kasvamaan? Ei tämä mikään kunnon raskausvatsa vielä ole mutta on kyllä kasvanut vaikka paino on laskenut pari kiloa. Kait se kasvava kohtu työntää nuo vatsarasvat entistä ulommas enkä saa vatsaa enää vedettyä sisään.

Tervetuloa mukaan @Auringonkukka01

Meinasin juuri kysellä täältä onko masuja itsellä ei ole nyt koko vartalo peiliä..odottaa ostoa jamuutenkaan en missään käy. Olen ihan pihalla omasta kropasta kun TUNTUU että olen laihtunut mutta vaa an lukema isoin mitä ikinä ja kaikki muukin puhuu sitä vastaan päivittelin juuri vatsaani että miten sitä vyötäröä nyt niin onkin vaikka olen laihtunut mielestäni..... Johon kaveri että "...ööö no sähän oot raskaana. Pian puolessa välissä"... Olin ihan että mitä ihmettä

Aivan totaalisesti pihalla oma kuvasta kropan suhteen ja kuuluuko näkyä(t. 6 n äiti) vai olenko tukeva jne. Peili on todella nyt ostoslistalla

 

Mun maha pömpöttää vähän. Kerään kiloja kuin imuri alkuraskaudessa joten osa pömpötyksestä on ihan läskiä, mutta esim selinmakuulla kun läski valuu kylkiin, näkyy liikkuessa pieni kova kumpu. Paikallaan ollessa ei näy. Tissien kasvu on ihan älytöntä Normitilassa ne ovat venyneet, tyhjät nahkalärpäkkeet, mutta raskaana ollessa täyttyvät ihan kreiseihin mittoihin. Aiemmin olen ollut kiusaantunut niistä, nyt yritän tietoisesti nähdä uhkeammassa muodossani kauneutta. Normaalisti kun on hoikka, kaikki runsaus tuntuu vieraalta. Puntarilla en ole uskaltanut käydä

 

Mulle tuli tänään eka spontaani "ooksä raskaana?" On kyllä tuntunut jo pitkään, että maha pullottaa kilometrin päähän, mutta olen töissä uskotellut itselleni ettei se näy oversize vaatteiden alta.

 

Onnea @Alocasia hyvistä tuloksista!

Täällä nt-ultra takana ja kaikki näytti normaalilta. Huh mikä helpotus! Siellä se kieppui voltteja ja heilutti pyllyä niin kuin breikkaaja. Vauva vastasi kuutta päivää suurempaa joten laskettu aika aikaistettiin 10.10., sen voisi tuonne listaan korjata? Tänään kävin sitten NIPTiä varten verikokeella, viikon verran saa vastausta kätilön mukaan odotella. Nyt siis rv 12+2.

Kerroin raskaudesta lapsille. Vastaanotto oli kunkin ikätasoinen - kolmevuotias mietti onko hänenkin mahassaan vauva, kuusivuotias kysyy tunnin välein, joko vauva on kasvanut ja haluaa tökkiä mahaa, ja kymmenvuotiaalla olikin kaikenlaisten tunteiden ja huolienkin kirjo. Muutenkin esikoinen on kova huolestumaan niin sinällään reaktio ei yllättänyt. Ja kun vauva on eka tähän polykuvioon niin vanhin lapsi osaa tietysti eri lailla ihmetelläkin.

Kerroin myös äidilleni, ja vastaanotto oli järkyttynyt. Hän kysyi, oliko se vahinko, ja että eikö sun pitänyt mennä sterilisaatioon, ja että sähän oot jo aika vanhakin noihin hommiin, ja tietysti yleistä huolta siitä, miten meidän "epänormaali" kuvio muka voi toimia. Yritän hokea itselleni, etten ole vastuussa muiden tunteista, mutta tuntuu silti hemmetin pahalta kun vastaanotto ei olekaan iloinen ja myötäonnellinen. Haluaisin jo nauttia raskaudesta enkä koko ajan olla jonkun synkän tunteen tai pelon varjossa.

Ikävä tuo äitisi reaktio , mutta yleensä alkuhämmennnyksen jälkeen uutista aletaan ilolla ottaa vastaan. Toivottavasti.

Itse olen kumppanuus vanhemmuuden kanssa jo paininut joidenkin ihmisten reaktion suhteen. Lähinnä tiedän heidän päivittelevän ja pitävän neg. Mölyt mahassaan min mahan suhteen. Isän puolelta suku ei vielä tiedä ja sieltä uskon tulevan kritiikkiä. Johon olemme kyllä valmistautuneet.
Pidä lippu korkealla vain ja kontaktia ihmisiin raskaudesta jotka kanssasi jakaa ja iloitsee siitä elämä on sun ja muiden mielipiteet heidän niille ei tarvitse painoa laittaa. Ettekä ole kenellekään selitys velvollisia.

Itse koen että korkeintaan tälle lapselle olen velkaa selityksen jos hän niin tuntee . Ja jokatapauksessa tulee kuulemaan miten perhesuhteen asetelmasta huolimatta hän on kaikkein hartaimmin suunniteltu lapsi ja erityisesti toivottu , vaikka kaikki ovat toivottuja tottakai olleet

Lapsen koti on rakastavat vanhemmat jotka molemmat on lapsen lähellä ja saatavilla ja kasvattavat. Ei pakosti vanhempien parisuhde kuten on tavattu sanoa.

Polykuviostasi voisin sanoa , että kun lapsenne on itse sitä ikäluokkaa että alkaa parisuhde kiinnostaa niin polysuhteet ovat varmasti jo peruskauraa kaikille tässä muuttuvassa ajassa. Ja tässäkin on pointtina että ei niinkään se vanhempien parisuhde vaan vanhempien suhde lapseen ja lapsesta huolehtimisiin ja rakastamiseen.

Itse olen todennut että mitä itsestäänselvempi asenne itellä on niin kyseenalaistajille ei jää paljon mitää pähkäiltävää.

 

Heippa pitkästä aikaa. En ole täällä vähään aikaan ollut, meni koko maaliskuu äidin hautajaisia järjestellessä ja surutyötä tehdessä. ‍🩹
Maaliskuun lopussa kävin nt-ultrassa ja pienellä kaikki hyvin. Se kyllä loi onnea ja toivoa tämän surun keskellä. Yhdistelmäseulan tulokset oli myös normaalit joten nyt vain jatketaan odotusaikaa.

Mun kuukautisista katsottuna laskettu aika oli 11.10., mutta ultrassa LA aikaistuikin 9.10. Nyt vaan rakenneultraa odotellen.

 

Heippa pitkästä aikaa. En ole täällä vähään aikaan ollut, meni koko maaliskuu äidin hautajaisia järjestellessä ja surutyötä tehdessä. ‍🩹
Maaliskuun lopussa kävin nt-ultrassa ja pienellä kaikki hyvin. Se kyllä loi onnea ja toivoa tämän surun keskellä. Yhdistelmäseulan tulokset oli myös normaalit joten nyt vain jatketaan odotusaikaa.

Mun kuukautisista katsottuna laskettu aika oli 11.10., mutta ultrassa LA aikaistuikin 9.10. Nyt vaan rakenneultraa odotellen.

Mukava kuulla sustakin ja pienestä voimia kevääseen . Itselläkin läheinen ystävä menehtyi juuri laitanko 9.10 tuohon listaan?

 

Ikävä tuo äitisi reaktio , mutta yleensä alkuhämmennnyksen jälkeen uutista aletaan ilolla ottaa vastaan. Toivottavasti.

Itse olen kumppanuus vanhemmuuden kanssa jo paininut joidenkin ihmisten reaktion suhteen. Lähinnä tiedän heidän päivittelevän ja pitävän neg. Mölyt mahassaan min mahan suhteen. Isän puolelta suku ei vielä tiedä ja sieltä uskon tulevan kritiikkiä. Johon olemme kyllä valmistautuneet.
Pidä lippu korkealla vain ja kontaktia ihmisiin raskaudesta jotka kanssasi jakaa ja iloitsee siitä elämä on sun ja muiden mielipiteet heidän niille ei tarvitse painoa laittaa. Ettekä ole kenellekään selitys velvollisia.

Itse koen että korkeintaan tälle lapselle olen velkaa selityksen jos hän niin tuntee . Ja jokatapauksessa tulee kuulemaan miten perhesuhteen asetelmasta huolimatta hän on kaikkein hartaimmin suunniteltu lapsi ja erityisesti toivottu , vaikka kaikki ovat toivottuja tottakai olleet

Lapsen koti on rakastavat vanhemmat jotka molemmat on lapsen lähellä ja saatavilla ja kasvattavat. Ei pakosti vanhempien parisuhde kuten on tavattu sanoa.

Polykuviostasi voisin sanoa , että kun lapsenne on itse sitä ikäluokkaa että alkaa parisuhde kiinnostaa niin polysuhteet ovat varmasti jo peruskauraa kaikille tässä muuttuvassa ajassa. Ja tässäkin on pointtina että ei niinkään se vanhempien parisuhde vaan vanhempien suhde lapseen ja lapsesta huolehtimisiin ja rakastamiseen.

Itse olen todennut että mitä itsestäänselvempi asenne itellä on niin kyseenalaistajille ei jää paljon mitää pähkäiltävää.

Kiitos sanoistasi Hormonipöllyssä vedet silmissä luin.

 

Täällä jatkuu alavireisyys eikä ole huvittanut mitään kirjoitella.
Käyn kyllä melkein päivittäin lueskelemassa.

Mekin nähtiin nt-ultrassa pikkuinen hiljattain. Kaikki vaikutti olevan tosi hyvin! Ja riskiluvut pienet.
Mini liikkui siinä ihan alussa ja lopussa jonkin verran, muuten lähinnä köllötteli paikallaan. Vähän ihmettelin ääneen liikkeiden vähyyttä, niin kätilö koitti jonkin aikaa mahaa heiluttamalla saada liikettä aikaan. Lopuksi sitten muutamia liikkeitä nähtiinkin.
Kätilö ei ollut yhtään huolissaan, sanoi et liikkeitä voi tulla tämän ikäisellä sikiöllä kerran puolessa tunnissa tai tunnissa. Eikä ole tahdonalaisia vielä.
Mulla vaan jäänyt mieleen kun moni kertonut nt-ultrassa sikiön pyörineen ja hyörineen hirveästi?
Mites täällä muilla?

Meidän kuopus oli kyl kans esikoiseen verrattuna hyvin rauhallinen kohdussa. Mitään kipeitä potkuja en kokenut koko raskausaikana, enemmän vaan jotain möyrimistä tai kyljen kääntämistä. Ei mua haittaisi jos tulisi toinen rauhallinen tapaus, esikoinen on meillä riittävän vilkas.
Noh tokkopa voi vielä näin 12-viikolla vetää johtopäätöksiä siitä.

 

Täällä jatkuu alavireisyys eikä ole huvittanut mitään kirjoitella.
Käyn kyllä melkein päivittäin lueskelemassa.

Mekin nähtiin nt-ultrassa pikkuinen hiljattain. Kaikki vaikutti olevan tosi hyvin! Ja riskiluvut pienet.
Mini liikkui siinä ihan alussa ja lopussa jonkin verran, muuten lähinnä köllötteli paikallaan. Vähän ihmettelin ääneen liikkeiden vähyyttä, niin kätilö koitti jonkin aikaa mahaa heiluttamalla saada liikettä aikaan. Lopuksi sitten muutamia liikkeitä nähtiinkin.
Kätilö ei ollut yhtään huolissaan, sanoi et liikkeitä voi tulla tämän ikäisellä sikiöllä kerran puolessa tunnissa tai tunnissa. Eikä ole tahdonalaisia vielä.
Mulla vaan jäänyt mieleen kun moni kertonut nt-ultrassa sikiön pyörineen ja hyörineen hirveästi?
Mites täällä muilla?

Meidän kuopus oli kyl kans esikoiseen verrattuna hyvin rauhallinen kohdussa. Mitään kipeitä potkuja en kokenut koko raskausaikana, enemmän vaan jotain möyrimistä tai kyljen kääntämistä. Ei mua haittaisi jos tulisi toinen rauhallinen tapaus, esikoinen on meillä riittävän vilkas.
Noh tokkopa voi vielä näin 12-viikolla vetää johtopäätöksiä siitä.

Mulla kaikki kolme aiempaa ovat olleet paikoillaan nt-ultrassa, nyt vasta tämä viimeisin liikkui. Ja ihan riittävästi on sutinaa riittänyt kaikilla kolmella mahan ulkopuolella ja mahassakin sitten loppuraskaudesta

NIPT-tulokset oli tullut äitiyskortille, matala riski kromosomipoikkeavuuksiin eli ei pitäisi olla huolta. Kävin sokerirasituksessa toissapäivänä (mulla on lääkitys jonka takia joudun käymään rasituksessa 2 krt raskauden aikana) ja vituttaa, kun labra sanoi että tulokset tulee samana päivänä, ja nyt on jo kaksi päivää mennyt eikä omakannassa vieläkään mitään.

Kurjaa @Pulla21 että alavireisyyttä on. Tunnistan kyllä tunteen, joskin nyt hetkittäin ei itsellä enää ole ihan niin matalalentoa. Toivottavasti sullakin helpottaa!

 

Tänään nt-ultrassa kaikki normaalina - huh helpotusta. Kätilö oli hyperempaattinen ja tuli melkein huono omatunto kun itse ei ollut siinä tilanteessa niin kikseissä .

Laskettuaika tarkentui ja on nyt 22.10 (@viivaviivi voisitko päivittää mulle tämän?)