Lokakuiset 2007 (4)

hui, ku rupeaa hirvittämään kun lukee keskenmenoista, joita tapahtuu kumminkin aika paljon...Itse en tiedä miten selviäisin keskenmenosta kun tätä raskautta on odotettu niin kauan... Rupeaa jo mietityttämään että onko kaikki OK, kun mulla ei noita oireita juuri ole, tosin ei ole ollut alussakaan. Tosiaan väsymys suurin oire ja välillä semmonen krapulainen olo ja arat tissit. Masun kasvua kovasti odottelen

Joku kirjoitti vuodosta puuhastelujen jälkeen. Mullakin on ollut pientä vuotoa seksin jälkeen. Ensin kyllä pelästyti mutta sitten netistä löysin tietoa että voi olla ihan normaalia ja kai voi liittyä limakalvojen turpoamisen jotenkin.

Laura, rv 8+6

 

Jelli: ei ollut mitenkään tarkoitus vähätellä teidän hoitojen kanssa painiskelleiden raskaaksi tuloa. Tarkoitin, että olen itse liiaksi ehkä ajatellut että kaikki menee hyvin ja lapsi syntyy joka tapauksessa. Kävin siellä varhaisultrassa ja sydän näkyi kovasti sykkivänä siellä. Lääkäri sen jälkeen totesi, että keskenmenoriski on tässä vaiheessa enää olematon ja käski olemaan huoletta. Mutta, kuten olen huomannut, ei se välttämättä vieläkään niin varmaa vieläkään ole se vauvan syntyminen.

Lissu78 rv 9 + 4

 

Susannnelle osanottoni ja voimia! Aivan hirvittävän pahoilta tuntuvat nämä keskenmonouutiset :-( Mutta toivotaan todellakin, että ne loppuivat tähän.

Ja Entulle halaus! Ymmärrän todella hyvin tunteesi, aikalailla peloissaan täälläkin on välillä oltu. Mutta nyt olen kovasti yrittänyt ryhdistäytyä. Vaikka kuinka murehtisin ei se ainakaan pidä pikkuistamme hengissä. Nyt on vaan pakko yrittää ajatella positiivisesti ja luottaa tulevaan. Mutta mitenkään itsestään selvänä en todellakaan tätä raskautta/vauvan saamista pysty pitämään, en vaikka melko helposti alkunsa saikin. Joku täällä kertoi joskus aikaisemmin ottaneensa iltarukoukset uudelleen käyttöön ja pakko myöntää, että olen minäkin jo monesti pyytänyt enkeleitä meidän pientä ihmettämme suojelemaan…

Pahoinvointi on välillä melkoista, mutta oksentanut en sentään vielä ole. Väsymys edelleen jatkuvaa ja nälkä tuntuu olevan ihan koko ajan. Mies naureskelee, että mikä ahmatti mun sisälläni oikein mahtaa kasvaa… :-D
Varhaisultraan vielä viikko, kyllä odottavan aika on todellakin pitkä!

Ilona 6+5

 

Lissu: Voi, en toki tarkoittanutkaan, että olisit jotenkin vähätellyt! Mietiskelin vaan ennemmin sitä, että olisikohan syytä itsellä ainakin yrittää olla edes vähän huolettomampi nyt,kun kaikki ainakin vielä on hyvin. Kun on murehtinut hoitoja ja nyt murehtii sitä, miten raskaus menee, niin tuntuu, että koko vauva-asia on pelkkää murehtimista. Jos osaisi antaa itsensä huokaista vaikka vähän, ehtiihän sitä taas huolehtia, jos ikävää tapahtuu.

No, aamupäivä meni oksennusta nieleskellessä, nyt lounaan jälkeen olo parani osittain. Olemme juuri lähdössä ajamaan kohti korpimökkiä, joten pimentoni alkaa.

Viikonloppuja!

Jelli ja Enttinen 7+3 (ja ultraan enää kaksi kokonaista päivää...)

 

Jelli: Hyvä, hyvä, ettei ole väärinymmärryksiä. Näin kun kirjoittelee täällä niin saattaa tulla väärinymmärryksiä, kun ei näe toisen ilmeitä eikä äänensävyä. =)

Täällä seuraava ultra on 28.3 ja kerroinko jo että lääkärikin on 27.3. Hirvittää tuo lääkäri, kun en ole kyseisen lääkärin fani. Olen kerran aiemmin ollut hänen hoidettavana ja silloin tuli kyllä niin paha maku suuhun, etten enää haluaisi kyseistä lääkäriä nähdä. No, päätin katsella kuinka tämä ensimmäinen lääkäri menee ja vaihdan sitten lääkäriä, jos edelleen tuntuu samalta.
Meillä isännällä on jonkin asteinen kriisi meneillään ja käyttäytyy omituisesti sekä ajattelemattomasti.. Huoh. Toivotaan, ettei kestä kauaa. Itselläkin kun on tarpeeksi murehdittavaa ja mielialat vaihtelee niin ei millään jaksaisi nyt mitään ylimääräistä. Tekisi mieli passittaa koko ukkeli kuuhun.. =( Onkohan muilla samoja ongelmia? Monet niin kehuu miehiään, että ihan kateeksi käy.. =)

Lissu rv 9+4

 

Lissu, meillä mies on välillä aivan ihana ja välillä ihan kamala. ;-) On kyllä ihanan huolehtivainen ja liikuttavan onnellinen tulevasta vauvasta (vaikkakin yrittää kyllä pitää jalat tukevasti maassa tässä vaiheessa), mutta ei todellakaan käsitä esimerkiksi sitä kuinka väsynyt mä olen. Tässä eräänä päivänä hänellä oli ollut huono päivä töissä ja kun minä tulin kotiin, sain kuulla pelkkää tiuskintaa ja kiukuttelua. Niinhän siinä kävi, että painuin keittiöön itkeskelemään eikä puhuttu pariin tuntiin mitään. Mutta ennen kuin ehdin lähteä jumppaan, tuli mies jo halimaan ja tekemään sovintoa. Jotenkin sitä on vaan nyt itse sen verran herkässä mielentilassa, että ei jaksaisi mitään turhanpäiväistä kiukuttelua. Mutta onhan niitä huonoja päiviä noilla miehilläkin, pitäisi kai vaan yrittää ymmärtää, vaikka se niin vaikealta tässä kohtaa tuntuukin…

Mulla tulee neuvolalääkäri olemaan sama mies, joka meillä on omalääkärinä. Tähänastiset kokemukset hänestä ovat ihan positiivisia, mutta montaa kertaa en kyllä vastaanotolla ole käynytkään. Siitä koska eka lääkäriaika tulee olemaan mulla ei ole vielä mitään tietoa, sovitaan sitten ekalla neuvolakäynnillä, johon on vielä aikaa 2,5 viikkoa. Jos nyt sinne asti päästäään…

Ilona 6+5

 

Hei kaikki, täällä olisi uusi tulokas!!

Meillä yritystä takana 2 vuotta ja 1 km -05, joka löytyi ensimmäisessä ultrassa. Inssiin oltaisiin jo tästä kierrosta päästy mutta mieheni halusi vielä kokeilla kotona kun söin clomi kuurin ja munarakkula varmistettiin ultralla, ja niinhan siinä kävi että plussa tuli!! Laskettu aika olisi 30.10 minun laskujen mukaan ja ensimmäiseen neuvolaan vasta tämän kuun lopussa (vko9). Olisi ollut hyvä jos olisi päässyt sairaalan tutkimuksiin kun niillä on nuo pelit ja vehkeet, ja ultrankin olisi saanut useammin kai!

Mitenkäs ne nyt sitten menee nämä tutkimukset?? Millos on se ensimmäinen ultra ja onko niitä enempää kun se 1? Paljonko ultra maksaa yksityisellä??

Ei tästä oikein osaa iloita, ainakaan vielä kun pelottaa tuo keskenmeno niin paljon... -toivotaan että kaikki menee hyvin!!

 

Minulla miehellä on onneksi lehmän hermot, että harvoin tuo kiukuttelee tai on edes huonolla tuulella. Toisin kuin minä.. Ja nämä mielialan vaihtelut ja itkuisuus tekee hulluksi. Eilen itkin lähes koko päivän siihen saakka kun mies tuli töistä lohduttamaan. Teen töitä kotoa käsin, mutta eilinen meni kyllä ihan itsesäälissä rypiessä niin etten saanut mitään aikaiseksi. Vollotus alkoi alunperin siitä, kun neuvolantäti kertoi lääkärin olevan paikalla vain tiistaisin, mikä tarkoittaa, että seuraava neuvolakäynti ja ihka ensimmäinen ultra ovat sitten tiistaina, jolloin mies on toisella puolen Suomea. Jotenkin ongelma pääsi sitten laajenemaan ihan uusiin mittasuhteisiin ja lopulta itkin sitä, että olen aivan yksin eikä miestä kiinnosta minä tai tuleva lapsi! Mikä tietenkään ei ole lähelläkään totuutta, enkä tiedä mistä sain sellaista päähäni. Mies tuli illalla kotiin, kun meikäläinen täällä oikein piehtaroi itsesäälissä silmät turvonneina. Ensin se luuli, että jotain on vialla mutta aika pian taisi selvitä, että taitaa johtua vaan hormoneista.. Onneksi se osaa olla ymmärtäväinen ja huomaavainen. Ainakin suurimman osan aikaa.

 

Heippa Ainu ja tervetuloa joukkoon. Taitaa olla pelko aika tavallinen asia koko raskauden ajan. Sitten kun alkaa potkuja tulla alkaa kauhistelemaan, jos vauvan liikkeitä ei ole tuntunut hetkeen yms... Pieni pelko ei kai haittaa, jos se ei mee äärimmäisyyksiin ja kyllähän pelko on usein suojelevakin.

Minä luulin, että mulla on menny suurimmat mielialan heittelyt jo ohi, kunnes eilen kaupassa sanoin miehelleni, että mulla on ihan kauhea takki päällä, ettei kellään enää tälläisiä takkeja ole lisäksi mulla oli alla villapaita, joka teki mun olosta mukamas tosi ison ja sitten mies töksäytti, että sähän oot muodin edelläkäviä, silloin rupesin itkemään ihan kauheana, mahtoi ihmiset ihmetellä mitä mä vollotin siellä. Hävettää oikeasti tollainen ja kun se syy mistä itkin oli aika typerä =)). Tuntuu, että tämä elämäni toisessa raskaudessa on paljon enemmän mielialan vaihteluita kuin ensimmäisessä. No jospa tää tästä.

Esikoinen on vieläkin mummolassa, aivan kauhea ikävä sitä pikku taaperoa.

Ainu: kun varaat neuvolaan aikaa niin kysy samalla tarjoaako kunta varhausultran. Neuvolassa yleensä terveydenhoitaja kertoo myös mitä palveluja asumasi kunta tarjoaa raskaanaoleville. Mulla oli varhaisultra rv 7 ja nyt 1,5 viikon kuluttua rv 12 on np-ultra ja sitten rv 20 on rakenneultra ja nämä siis meidän kunta tarjoaa raskaanaoleville.

 

Tervetuloa Ainu mukaan ja todellakin noi ultrat taitaa riippua kovasti kunnittain. Mä meinaa olen käsittänyt, että oma kunta ei tarjoa kuin tuon np-ultran joskus vr 10-12. Tää varhaisultra tehtiin keskussairaalassa, kun plussa tuli keinohedelmöityksenä.

Mulla ainakin rauhoittui mieli todella paljon, kun sen pikkusen sydämen syke näkyi selvästi ultrassa. Nää ikävät km-uutiset on saaneet koko meidän ketjut aivan tolaltaan, mitä tietysti on ymmärrettävää. Mutta pitäiskö meidän nyt pikkuhiljaa alkaa piristämään toisiamme, koska tää raskaushan on oikeasti todella ihana, iloinen ja onnellinen asia meille kaikille! Eli annetaan itsellemme lupa nauttia raskaudesta, vaikka kaikennäköiset oireet häiritsee, ja yritetään olla liikoja murehtimatta, koska siitä ei ole mitään hyötyä kellekkään. Murehditaan sitten, jos siihen on oikeesti aihetta (ja toivottavasti niitä siis ei tule kellekkään enää!!).

...mun oli tää tietty nyt helppo sanoa, kun just olen saanut nähdä sydänäänet, eikä mielialakaan ole mielestäni vielä yhtään heitellyt miten sattuu. Mutta ainakin ite olen päättänyt nyt olla murehtimatta ja jakaa tätä suurta iloa ja onnea viikonloppuna lähisuvulle. Riski on tietty vielä olemassa, kun niin alussa ollaan, mutta niin täällä maan päällä kaikki muukin on pienestä kiinni, kelle tahansa voi koska tahansa sattua vaikka mitä esim. auto-onnettomuus. ...eikä niitä kaikkia riskejä murehtiessa kenenkään pää kestäisi! Eli toivottavasti pääsette pian muutkin ultraan ja saatte rauhoitettua mielenne! Stemppiä!

Aurinkoista viikonloppua!

Iikka ja Nasu rv 7+3

 

Hei!
Väsymys ja ällötys painaa ja älytön kiire koulussa. Eli on aikas kulutettu olo.
Ostin ekat äitiyshousut h&m: stä, on nimittäin ollu vatsa niin turvoksissa, että farkkut on nyt pannassa. Odottelen kovasti ekaa ultraa, johon vielä 3 viikkoa ja kolme päivää. Huomenna taidetaan kertoa mun äidille, koska tarvitaan hänet lapsenvahdiksi ultran ajaksi. Päiväkoti on vielä silloin kiinni, kun meidän lähdettävä ajelemaan..

Ninni 7+6

 

Moikka!!

No minäkin sain sitten ensimmäisen kokemuksen näistä mielialan vaihteluista eilen, ihan turhat asiat niin kauhea itkukohtaus päälle! Oli vähän omituinen olo kun harmitti kauheesti mut sit kun tajus mistä se itku johtuu niin meinas ruveta naurattamaan mutta eihän sitä nyt kesken itkun voi ruveta nauramaan (vie ukko minut jo kohta hullujen huoneelle) niin sekin sitten itketti!! -ei hyvää päivää...
Muita oireita mitä on: yöllä on pakko käydä pissillä vähintään kerran ja tissit on aivan älyttömän kipeät! Täytyy toivoa että ne jossain vaiheessa rupee paranemaan kun kyllä olis aika ikävää jos niihin kukaan ei voi koskea seuraavaan 9 kk!?

Täytyy soittaa sinne neuvolaan uudelleen ja kysellä sitä ultra asiaa. Jotenkin se voisi kyllä rauhottaa mieltä jos näkisi että sillä olisi nyt ainakin vielä kaikki ok. Ja viime viestiin unohin laittaa et olen 25 ja viikkoja ny 6+6

 

Oli puoleenhintaan laadukkaat imetysliivit, niin oli pakko ostaa jo sellaset ennakkoon. En sit noita enempää osta, kun ei tiedä miten isot ryntäät sitä sitten imettäessä on, viimeksi oli kuppikoon isommat, paitsi maidon noustessa pariviikkoa rinnat oli varmaan kaksikin kuppikokoa suuremmat ja kaikki imetysliivit oli pieniä. Mullahan ei sairaalassa maito noussut ollenkaan, kun olin niin ahdistunut siellä, mutta heti kotiin päästessäni maidot alkoi nousta rintoihin onneksi.

Nyt pitää lähtee pihalle tekee lumilinnaa.
Hyvää sunnuntaipäivän jatkoa kaikille!

 

Ainu: onneksi tuo pissillä laukkaaminen loppuu hetkeksi raskauden toisella kolmanneksella, mutta sittenpä taas yölliset vessareissut alkaa kun vauva laskeutuu alas. Viime raskaudella mulla tyttö laskeutu tosi aikaisin alas jotain rv 32 sitten alkoikin 2 tunnin välein laukkaaminen veskissä, silloin uskoin, että jopa vauvan synnyttyä saan nukkua paremmin kuin silloin. huoh.

 

Lyhyesti nyt kysyn vain, että tehdäänkö np-ultra vatsan päältä vai alakautta? Esikoisesta en käynyt siinä ultrassa ja nyt ollaan siihen menossa muutaman viikon päästä. Eli nyt tarviis tietää, että voiko esikoisen sinne ottaa mukaan vai täytyykö jo raskaus paljastaa muille ja pyytää hoitoapua?!? En halua esikoisen kätsovan silmät suurina, kun äidin alapäätä kronkittaisiin =0)

 

Heippa vaan ja tervetuloa Ainu!

Huh, perhosia, perhosia...tänään on ultra! Tai aamulla aloin jo miettimään, että onkohan se kuitenkaan ultra, kun en muista siitä puhelinkeskustelusta mitään, olin sen verran sekaisin plussasta Toivottavasti kuitenkin muistan jotain oikein!

Olisipa kaikki hyvin, sitten voisi keskittyä huomiseen työmatkaan ja ensi viikkoiseen Teneriffan matkaan tyytyväisenä. Toisaalta, jos kaikki ei ole hyvin, en lähde työmatkallekaan.

Taitaa olla kiltti asukki meillä mukana, kun tottelee äidin toiveita jo nyt! Viikonloppuna huono olo ei vaivannut yhtään, kun olisí ollut hieman hankala peitellä ja selitellä, kun koko minun perhe oli reissussa mukana. Nyt sitten on taas huono olo viikonlopunkin edestä...

No, toivottavasti iltapäivällä pääsen kirjoittelemaan hyviä uutisia!

Jelli ja Enttinen rv 7+6 (tai 5)

 

Heippa!

Juulia; np-ultra tehdään alakautta. Mulle tehtiin varhaisultra alakautta jotain rv 7 sekin alakautta. Lääkäri antoi luvan isin ja tytön katsella, kun oli laittanut ultran sinne alapäähän ja ei tyttö sitä ihmetellyt. Otetaan tyttö mukaan np-ultraankin, koska ei hoitoa saada järjestettyä. Sanoin miehelle, että keksii sillä aikaa tytölle katsottavaa, kun minulle laitetaan ulrta alas ja sit saadaan koko porukka katsoa masunasukkia. Jos teillä ei hoito järjesty ja mieskin haluaa olla mukana, niin kannattaa pyytää jotain suojaa reisien päälle, että sinne alas ei näe muu kuin kätilö.

 

Ei aina tehdä alakautta tuota np-ultraa. Itse sain äitipolilta ohjeet, että kannattaa mennä virtarakko täynnä, koska tehdään vatsan päältä. Riippuu vatsanpeitteiden määrästä ja muista seikoista, että onnistuuko sitten vai pitääkö tehdä alakautta.
Mullakin toi 7+ ultra tehtiin nyt tällä kertaa alakautta, mutta aiemmin olen käynyt toisessa paikassa, jossa huippulaitteet. Siellä tehty varhaisultrakin vatsan päältä, kun ei ole kauheasti tavaraa välissä

Tehotyttö rv 9+1

 

Morjens!

Päivä päivältä alkaa tuntumaan oudommalta tämä raskaus. Se ei ole todellakaan ollut mitään auvoista ja ihanaa, ei ainakaan vielä. Eniten ottaa päähän ettei mene päivääkään ilman jotain kipua ja sitä armotonta epätietoisuutta että onko siellä mahassa ketään. Kyylää huonoa oloaan ja tutkii rintojaan että onko ne jopa kutistuneet? Päässä pyörii vain keskenmenon mahdollisuus. Ei ole voimia tehdä mitään erikoista, ei halua lähteä lenkille kun pelkää että mahakivuista tulee jotain hallaa mykylle. Sitten olen kuin sulaa vahaa kun saan tuntea miehen käden silittämässä vatsaani ja halauksen, kuinka onnellisia ollaan kun kaikki menisi hyvin...
Välillä havahdun aamutunneilla ja illalla nukahtaessa tuijottelemaan nukkuvaa miestäni, miten hienoja piirteitä vauva häneltä perisi ja kuinka mahtavalta tuntuu että meille on suotu pieni rakkauden alku... rakastaakohan hän minua vieläkin kun olen ruma ja lihava...

 

Np ultrasta: Mulle annettiin neuvolasta sellainen ohje, että vain yksi aikuinen mukaan, lapsia ei missään tapauksessa, koska on tarkkuutta vaativaa hommaa! ELi suosittelisin ihan ensiksi tiedustelemaan asiaa. Mitä jos käykin niin, että lääkäri haluaa lapsen pois huoneesta, ja sitten mieskään ei näkisi mitään??

Sunni: nuo on ihan normaaleita tunteita raskausaikana. Mulla oli ekassa raskaudessa samanlaista. Nyt jännitän vain ultraa, että onko siellä varmasti joku, vaikka päivä päivältä tuntuu varmemmalta että on.

Tää alkaa ottaa kyllä voimille, kokoajan pahaa oloa, mikään ruoka ei meinaa mennä alas, oli nälkä sitten pieni tai iso, väkisin sitten olen syönyt ja huono olo syönnin jälkeen. Lisänä tää väsymys, mitään ei saa aikasiksi. Viime raskaudessa näytin niin säteilevältä alusta asti, nyt käynyt päinvastoin! Mulla on nyt äitiyshousut käytössä, mut vähän vaikea löytää sopivaa paitaa, ilman etten näytä olevan paljon pidemmällä..niin löysiä paitoja en omista, ettei maha pullottaisi.

Ninni 8+1? oon nyt vähän pihalla tästä, jos mun edel. menkat on alkanu su 14.01, kierto 28 pvää, laskureiden mukaan LA on su 21.10, mut neuvolassa sanoi LA la 20.10?? Kumpihan on oikea??

 

Täällä Kajaanissa kunnalla on kyllä vanhat laitteet, että varmaan siitä johtuu, että alakautta katsotaan, itse olen kyllä tosi hoikka joten sen takia ei olisi varmaan ole ollut esteitä että liian paljon vatsanpeitteitä olisi ollut. Varmaan jo hienoilla 4D laitteilla pystytään tekemään varhaisultrakin alakautta harmi kun täällä niitä ei ole.

Meillä on pakko ottaa lapsi mukaan np-ultraan, koska ei mahdollisuutta viedä hoitoon minnekkään. Täällä ei ole annettu ohjeita tuon lapsien mukaan oton suhteen. Sitten kun on rakenneultra niin silloin pitää saada hoitaja tytölle, koska tuo ultra saattaa kestää jopa tunnin. No mut nyt meen syömään.

Niiskulainen 10+5

 

Tarkemmin kun katsoin tuota saatekirjettä tonne alkuraskauden uä-tutkimukseen, niin siinä sanotaan että tutkimus tehdään joko emättimen tai vatsanpeitteiden kautta. Ja sit tässä lukee, että jos vanhemmat haluaa, niin voidaan sikiöltä mitata niskaturvokkeen paksuus. Eka raskaudessani melkein kaikki tutkimukset tehtiin emättimen kautta, samalla saatiin tietoa kodunkaulan tilasta. Mulla alkoi aika aikaisin kohdunkaula lyhentyä ja pehmentyä ja kävin seurannassa muistaakseni rv 28 lähtien varmaan 2-4 viikon välein. Siis jos aivan oikein muistan kävin eka raskaudessa ultrassa jotain 5 kertaa ja vain yksi niistä vatsanpeitteiden päältä. Luulen, että voi olla lääkäristäkin kiinni miten haluavat toimia.

 

jaahas, tullaanpas nostamaan tätä meidän ketjua... =)

päivät menee täällä ihan kivasti, perjantaista lääkärireissua odotellaan. mahdetaanko siellä jo kuunnella joko ne sydänäänet sattuisi kuulumaan? muistaakseni mulla kuulu edellisestä vasta jotain viikolla 10. on sen verran tuota vatsanahkaa edessä
väsymys vaivaa mua edelleen, oon ihan poikki kahdeksan yhdeksän aikaan illalla. mutta mulla ei kyl oo nyt ollut oikein mitään muita oireita, paitsi jos paistaa jotain niin se rasvakrääsä... yöööx! mut toivotaan et kaikki on edelleen ok=)

mä täällä kävin jo eilen illalla kurkkimassa että miten jellin reissu meni mutta ei ole vielä ilmaantunut mitään uutisia.. toivottavasti reissu oli kaikin puoli kiva ja saadaan hyviä uutisia, noiden muutaman suru-uutisen jälkeen..

mut nyt nää lähtee ulkoilemaan kun aurinko paistaa niin komeasti!

maxiina 8+4

 

Kylläpä on lokakuun pino hiljentynyt sitten "alkuhuuman"...
Täällä tassutellaan päivä kerrallaan Väsyttää kokoajan ja ruokaa painuu, kauhukseni huomasin että on tainnut tulla jopa kolmisen kiloa ylimääräistä NYT JO!! Ja kun ei kunnolla oksetakkaan niin pahoin pelkään että turvotus senkun lisääntyy, toivottavasti tähän tulisi jossain vaiheessa stoppi.

Joko eka neuvolakertalaisia on listassa montakin? Otitteko miehen mukaan?

Sunni rv8+öö..

 

Heipat tänne lokakuisten pinoon!

Mulla on eka neuvola huomenna. En taida ottaa miestä mukaan kun ei siellä mitään erityistä tapahdu. Ekasta hän kävi kyllä mukana lähes jokaisella käynnillä ja se oli minusta tosi tärkeä ja kiva juttu. Mutta nyt on eri tilanne kun esikko pitää viedä hoitoon yms.

Heh, täälläkin on havaittavissa "turvotusta". Meinasin pyörtyä vaa'alle eilen... vaaka näyttää melkein saman verran kun esikon odotusajan loppusuoralla. Miten hiivatissa olen näin salakavalasti mennyt kerryttämään tätä painoa. Huoh. Nyt otin itseäni niskasta kiinni ja ryhdyin tarkkailemaan oikein urakalla syömisiäni. Helpommin sanottu kuin tehty kun nälkä on KOVA. No, ehtiihän niitä kiloja tiputella sitten synnytyksen jälkeen. Niinpä, tosi hyvin toimi tuon esikoisen kohdallakin...

Mitenkäs tosiaan Jellin ultrareissu? Toivotaan että on hyviä uutisia.

Oi, nyt tuli hieman omanapainen viesti. Kaikille lokakuisille oikein ihanaa ja kaunista kevätpäivää!

Jazz rv 10+1