Lokakuiset 2007 (4)

Kiitti np-ultra "neuvoista!" Soitan tosiaan sinne hiukan ennen meidän aikaa ja kysyn, että kumpaa kautta se tehään ja voiko sinne ottaa esikoisen mukaan.

Ilma on mitä ihanin, aamupäivä tytön kanssa ulkoiltiinkin aika kauan. Toivottavasti ei enää tule mitään kamalaa takatalvea vaikka se on hyvin todennäköistä... =0(

Mulla on nyt vasta alkanut vähän enemmän alavatsa nippailemaan, mutta rinnat ei oo vieläkään arat!?? Kuvotusta jatkuu melkein joka päivä, mutta oksentaa ei oo onneksi tarvinnut ainakaan vielä kertaakaan,kopkop! =0) Vatsa on todella turvonnut, melkein kaikki housut jo kiristää, että kai sitä kohta joutuu/saa alkaa käyttää äitiysvaatteita.

Sunni: Eka neuvola oli viime viikolla ja mulla oli esikoinen mukana siellä. Mies oli töissä ja ei se kyllä esikoisen odotusaikanakaan ollut kertaakaan mukana neuvolassa, en välttämättä olisi kyllä halunnutkaan... =0)

Mahtaako tässä kuussa tulla jo uuden äityspakkauksen kuvat kelan sivuille? Jännityksellä ootan, että millanen se mahtaa olla tänä vuonna!??

Juulia rv 10+2

 

Työmatkalta pikaiset kuulumiset!
Ultrassa pompotteli eilen yksi pieni sydän! Aika kehno ultra oli, joten minun oli hankala nähdä, mutta mies erotti selvästi. TH korjasi viikot eilen 8 koon (1,5cm) ja kuukautisten perusteella, mutta tarkempi on se hedelmöitys ainakin minun mielestä.

Kovasti sanoi olemaan varovainen ja odottamaan 10 viikkoa, että nähdään, miten raskaus jaksaa siihen asti. Siitä tuli paha mieli vähän. Muuten mukava täti, mieheni siskolla oli sama täti.

Lääkäri olisi ollut jo ensi viikolla, mutta kaksi seuraavaa tiistaita menee reissussa, joten meni vasta pääsiäisviikolle, silloin rv 11.

Nyt kiire...

Jelli ja Enttinen, jolla ihka oikea pikku sydän !

 

Mä alan jo huolestumaan Jellistä, kun mitään ei ole kuulunut. Eilenkin piti iltamyöhällä vielä käydä kurkkaamassa, että joko on tietoa tullut. Meillä kun on niin samanlainen tuo tausta ja aivan samoissa ajoissa mennään. Mut toivottavasti kaikki on hyvin ja pikkusen sydänäänet on havaittu!!!

Mulla oli eilen illalla känkkäränkkä-fiilis ja kun mies sitten jotain pientä mun ruikutukseen sano takas, niin heti loukkaannuin ihan hirveesti. Eli tätäkö sitten on jatkossakin tulossa enenemässä määrin!? Rinnat on olleet koko ajan arat ja iho paremmassa kunnossa kuin vuosiin. ...siis huononi aikoinaan selvästi kun jätin pillerit pois.

Meillä olis eka neuvola ens maanantaina ja kyllä mieskin olisi sinne innokkaana tulossa, kun tosiaaan tätä esikoistakin on jo monta vuotta ehditty odottamaan. En kyl tiedä onko siellä mitään hälle, mutta ei kai se pahitteeksikaan ole. ...muistaa ainakin asiat paremmin kuin mä, niin voi vahtia mun tekemisiäni ja syömisiäni sitten.

Iikka rv 8

 

Jelli ehtikin jo tossa väliin ja tosi ihani uutisia tulikin. PALJON ONNEA! ...mä täällä jo vähän herkistyinkin ilosta, kun eilen illalla kuulumattomuuttasi jo ehdin niin murehtimaan!

Iikka taas

 

Onnea Jellille ja Enttiselle! Ihanaa, että saadaan tähän ketjuun hyviä uutisia! Eiköhän me tästä taas vauhtiin päästä…

Myös me käytiin tänään varhaisultrassa ja kaikki näillä näkymin hyvin! Kyllä siellä pikkuinen köllötteli ihan oikeassa osoitteessa ja sydän sykki niin kuin pitääkin. Kokonsa puolesta vastasi viikkoja 7+5, mutta taidan kuitenkin toistaiseksi laskeskella tuon vanhan kaavan mukaan… Viikonloppuna koin taas kauhunhetkiä, kun tuli jälleen pientä vuotoa. Onneksi sain tuon ultran siirrettyä perjantailta tälle päivälle ja varmistuksen siihen, että ainakin toistaiseksi olen hermoillut turhaan. Meidän lääkärin mukaan keskenmenoriski tässä vaiheessa on noin 5 %…

Ilona & Ipana 7+2

 

Jelli: Kiva, että saitte nähdä pienen sydämen sykkeen =)

likka: Itse opiskelin tosiaan jokunen vuosi sitten terveydenhoidon opintoja ja siellä korotettiin perhekeskeisyyttä ja sanottiin että pitäisi juuri kannustaa isejä käymään äidin kanssa neuvoloissa. Osa miehistä kokee sen hyvänä asiana, kun saavat olla enemmän mukana raskaudessa. Meillä eka neuvolassa otettiin huomioon hyvin isäkin, tottakai siinä oli niitä vain äideille tehtäviä toimenpiteitä. Mies oli lähes aina mukana esikoista odotettaessa neuvoloissa ja ultrassa.

Nyt en kerkeä enempää kirjoittelee, kun vieraita tulossa.

 

Heipsan ketjuun!

Mullakin ollu tässä ihmeellinen laiskuus tämän kirjoittamisen suhteen. Outoa

Jellille ja Ilonalle onnittelut hyvistä ultranäkymistä!
Vähän kyllä ajattelematon kommentti Jellin th:lla. Eiköhän se huoli ole riittävän kova ilman tuollaisia töksäytyksiäkin. Höh.
Ilona, kyllä nuo vuodot varmasti aina järkyttää. Hienoa, että pääsitte ultraan nopsasti katsomaan tilanteen.

Tuosta isän käynnistä neuvolassa. Meillä ei iskä ole vielä ollut yhdelläkään neuvolakäynnillä mukana, siis missään raskaudessa. Työpaikan ja työaikojen vuoksi olisi aivan liian vaikea järjestää. Aina ei ole päässyt kaikkiin ultriinkaan mukaan. Mutta hyvin tuo on isäksi kasvanut ihan ilmankin Kyllä ne käynnit on kuitenkin niin äiti- ja vauvakeskeisiä, että en mä oikein tiedä mitä se ukko siellä tekis ;-) Mutta tämä järjestely tosiaan sopii meille ja jollekin toiselle joku muu.

Aikas vähäistä tuo oireilu täälläkin on tällä hetkellä, mutta en ole siitä silti yhtään huolissani. Näin se on ollut ennenkin. Pientä etovaa oloa, joka oikeastaan viime viikolla alkoi vähentyä sekin vähäinen. Tissit ehkä vähitellen alkavat kasvaa ja kipeytyä. Väsy on kyllä iltaisin kova! Siitä on tullu jo vähän meidän vitsi, kun joka ilta parkkeeraan peittoineni sohvalle ja ei kestä kauaa, niin nukahdan, vaikka tulisi kuinka mielenkiintoista telkkarista. Eikä kyllä mitään muuta jaksa suunnitellakaan kuin sitä telkun katsomista

Shoppailemassakin tänään kävin. Oli vähän ajatuksissa kurkata äitiysvaatepuolelle, mutta ei sitten oikein vielä innostanutkaan. Kun ei kerran vielä ole tarvetta, niin tuntuu hassulta. Farkut ja muut housut menee jalkaan vielä ihan hyvin. Tosin 2,5vkon päästä lähden töihin. Saas nähdä, mikä on silloin pömppötilanne
Niinpä keskityin JÄLLEEN KERRAN ostamaan lapsille isot määrät vaatteita.
Kevät tulee kyllä kohisten, pakko varautua... Sunnuntaina nähtiin ensimmäinen kurkijengikin taivaalla :-D Tänään jo lakaisukoneet putsailivat jalkakäytäviä noista hiekotusorista. Vaikea uskoa, että näin pitkällä ollaan. Kevät on mun lempparivuodenaika, IIIIIHANAAAAA

Jaahas, taksikuski lähtee tästä taas hakemaan yhtä lasta kyliltä. Se on moiks!

Tehis rv 9+2

 

Mä olen kova popsimaan sokerittomia pastelleja ja vasta eilen hoksasin, että monissa niissä on sorbitolia... kääk... voiko tuo nyt olla pahasta..?
Muuten ihan ookoo, rintojen arkuus vähentynyt, väsymys melkein ainoa oire nyt. Mulla on ensi viikolla eka lääkäri (1 neuvola ollut), eli pitiköhän sielläkin ekana jättää se virtsanäyte...?

 

Moikkelis!!

Ihanaa aurinko paistaa täällä niin että taivas repeää =))
Kevät tulee taas kohisten. Mä kaivoin lasten kevätvaatteet jo esiin kun pihalla on niin lämmin että toppiksissa tulee jo hiki. Joku muuten on ennustanut että ensi kesä olisi viime kesää vieläkin kuumempi... onneksi ei olla viimisillämme vielä silloin... vois olla tuskaa.

Ja onnittelut Jellille ja Ilonalle niistä sykkeistä. tosi kiva kuulla mukavia uutisia vaihteeksi =))

Misspiggy kyseli noista pissanäytteistä.. meillä käydään joka kerta antamassa näyte oli sitten pelkkä neuvolakäynti tai sitten lääkärillä käynti. mulla on kanssa nyt perjantaina eka lääkärikerta, neuvolassa olin jo muutama viikko sitten. toivotaan että kaikki on hyvin.

mut nyt täytyy lähteä nauttimaan tuosta ilmasta. täytyis kyllä oikein surkeasti tehdä iso kevätsiivo, pestä ikkunat, matot yms.. mut jos sitten vaikka vasta viikonloppuna..

maxiina ja pikku-I rv8+5

 

Maxiina: minä täällä aloitin jo kevätsiivouksen... hommaa on kyllä vaikka kuinka paljon vielä.

Mulla on vain vasenpuoleinen rinta ollut kipeä ja eilen huomasin ennen nukkumaanmenoa siellä jonkun patin. No pitää neuvolassa tuosta sit mainita, kun ens viikolla keskiviikkona menen sinne. Jospa se vaan joku hyvänlaatuinen arsitava kysta.

Niiskulainen rv 11

 

Perjantaina eka ultra, kivakiva, se varmaan taas saa tämän raskauden tuntumaan todellisemmalta. Jotenkin vielä vaikea uskoa asiaa vaikka pikkuisen syke onkin jo nähty ultrassa. Odotan innolla seuraavaa ultraa että saisi taas varmistuksen siitä että kaikki on hyvin ja sitten varmaan uskaltaisi jo alkaa kertomaan ihmisille asiasta. Lähimmille ollaan kerrottu jo heti kun plussasin, kun tiesivät hoidoistakin.
Laura rv 9+5

 

Moikka moi kaikki!!

Täällä kuumeisesti odotellaan ensimmäistä neuvolaa johon on vielä 1,5 viikkoa jäljellä... jotenkin kun tuo yksi keskeytynyt keskenmeno on takana ja toinen sponttaani niin haluasi kyllä jo tietää onko siellä kaikki hyvin. Tuo eka neuvola on vko 9 niin silloin kuuluu jo varmaankin sydän äänet?!?!?!
Oireita on yleinen väsymys, arat tissit edelleen, etova olo on vähän ollut mutta ei lähelläkään pahoinvointia.
Välillä sitä pysäyttää itsensä jo sellaisista pilvilinnoista että ihan pelottaa, tajuaa vaan et hoi älä ajattele noin, homma on alussa ja kaikkea voi tapahtua. Eli km:t kummittelee kyllä täälläkin. Mutta mitäs sitten jos tämä onnistuukin? Suurin osa siitä ajasta jolloin olisi pitäinyt olla täpinöissään ja onnesta soikeena niin olenkin vain toppuutellut itseäni... Tajuan sen kyllä että yhtä kovaa se sattuu jos km tulee, oli sitä rakentanut pilvilinnat tai ei. -miksi ei voi vain uskoa hyvään huomiseen???

T: Ainu ja 7+2

 

Samat ajatukset täällä Ainu!! Mulla takana yks keskenmeno ennen raskautta. Mun neuvola oli jo rv 6. Ei kyllä välttämättä edes kuuntele vielä niitä sydänääniä, voi olla et kuuluu vasta rv 12 tai pidemmällä. Oon itse miettinyt, jos kävis yksityisellä varhaisultrassa, sais asukista varmuuden, se maksais jotai 50-100 euroa, mut ois kyllä sen arvostakin. Meillä tosin rahatilanne todella huono.. Ja np ultra on vajaan kolmen viikon päästä, jospa kestäisin odottaa siihen saakka.
Mut mietin just tota, että miksei osais vain nauttia tästä, sattuu kuitenkin joka tapaukses yhtä paljon, jos käy huonosti!!

Ninni 8+4 ?

 

Kyllähän se etenkin alkuraskaudessa on läsnä tuo pieni pelko keskenmenosta ja varmaan vielä enemmän, jos sellaisen olisi aikaisemmin kokenut.Eilen itsellänikin oli tosi surullinen olo ja mietin paljon kuolemaa mietin että miten mies ja lapset pärjäisi jos minua ei olisi ja tulin siihen tulokseen että kyllä ne ajan kanssa tottuisi siihen ettei äitiä ole, sitten itkin sitä että haluan nähdä sen kun lapset kasvaa aikuiseksi ja sitä millaisen naisen mieheni löytäisi jos minua ei enää olisi....välittäisikkö se nainen meidän lapsista ... kaikkee sitä tulee mietittyäkin. Mutta nyt nautitaan lokamammat tästä hetkestä ja annetaan pelon hieman väistyä, koskaan ei tiedä näkeekö kukaan meistä seuraavaa päivää. Tällä hetkellä meillä on kasvamassa pieni ihme masussa ja ihana keväinen ilmakin ulkona =).

Me tässä lähetään ulos tekee lähtöä, jos tyttö antaisi auttaa tuossa pukeutumis hommassa. (yrittää nyt laittaa haalaria päälleen...)

 

Heipat myös lokakuisten ketjuun!

Keskenmenopeikko kummittelee myös minunkin päässä aika ajoittain. Kokemusta on kuudesta, joten se on kait aika ymmärrettävää että pelottaa. Olen kuitenkin yrittänyt ajatella kuten Ninnikin, että sitä on turha murehtia etukäteen. Jos huonosti käy, joutuu murehtimaan tuplasti ja jos hyvin käy on murehtinut aivan turhaan. Nautitaan siis raskauksistamme niin kauan kun voidaan ja toivon mukaan tuonne lokakuulle saakka.
Tsemppiä kaikille pelon kanssa eläville!

Hienoa että Jellillä ja Enttisellä oli kaikki kunnossa! Sait meidät kaikki huolestumaan kun pidit radiohiljaisuutta.

Maxiina oli kuullut ennustuksen tulevan kesän säästä. Lupaavalta kuulosti, toivottavasti pitää paikkansa.

Kertomisesta: olen kertonut siskolleni ja yhdelle hyvälle työkaverille. Muut ovat autuaan tietämättömiä, tai sitten arvaavat asian oikean laidan tuosta karmeasta pömpöstä... =) Np-ultran jälkeen kerrotaan sitten laajemmin sekä suvulle että täällä töissä. Toivottavasti silloin ovat asiat vielä ok.

Oireet ovat täälläkin hieman hellittäneet, mietityttää, mutta eiköhän kaikki ole silti kunnossa. Tissit eivät ole varsinaisesti arat, mutta painavat kyllä enemmän kuin normaalisti. Sen lisäksi nännien ympärys on turvoksissa ja nännit jöpöttävät lähes 24h... ei viitsi mitään tiukkoja paitoja käyttää kun on pitkät päällä koko ajan. =) Ellotusta on silloin tällöin, varsinkin jos masu menee liian tyhjäksi. Väsymys on edelleen armotonta, eilenkin menin nukkumaan jo kahdeksalta.

Niiskulainen oli löytänyt rinnastaan patin. Toivottavasti kyseessä on vain hormonimuutoksista johtuva harmiton kyhmy. Entisellä pomollani tuli niitä oikein kaksin kappalein ja ne hävisivät sitten itsestään, onneksi.

Lauralle tsemppiä huomiseen ultraan ja Ninnille tsemppiä ultran odotteluun.

MissPiggy: sorbitoli ei ole pahasta, syklamaatti ja sakariini ovat kiellettyjä. Sukraloosi on sallittu, kuten aspartaami ja asesulfaami. Sain eilen näiden kiellettyjen makeutusaineiden E-koodit, voin yrittää muistaa kirjoittaa ne tänne. Niitä kun aina ei kirjoiteta selkokielellä.

Mutta, jospa sitä taasen yrittäisi aktivoitua töiden tekemiseen. Plaah.

Aurinkoista päivää kaikille lokakuisille!

T. Jazz rv 10+3

 

Onko tuota syklamaattia ja sakariinia paljon käytössä? Joissain tosiaan vain koodeja.
Muuten olo on ookoo, mutta sain todella typerän kommentin eli "kauhistelun" kun kerroin eräälle vanhalle ystävälleni raskaudesta. Harmittaa että piti kertoakin ja tuli aika paha mieli.

 

Hei pitkästä aikaa! Täällä on sairastettu vatsatautia vähän turhan perusteellisesti, tyttö-ressun kanssa piti ihan sairaalakeikka tehdä, kun meinasi ressukka ihan kuivahtaa. Nyt alkaa onneksi helpottaa, on ensimmäinen ripuloimaton päivä sitten viime torstain.

Täällä oli kaikenlaista tapahtunut. En ehtinyt kovin tarkkaan lukea, mutta onnittelut ainakin Jellille Enttisen sydänäänistä!!!!!!

Niiskulainen: mulla on toisessa rinnassa hyvänlaatuinen kudoskasvain, sitä aina 1-2 vuoden seuraillaan ja välillä otetaan sellainen ohutneulanäyte. Viimeksi lääkäri sanoi, että koska se ei ole viiteen vuoteen miksikään muuttunut voi tutkimusvälin huoletta pidentää kahteen vuoteen (siihen asti vuoden välein tutkittu). Sen patin löytäminen oli kyllä hirveä järkytys. Mietin kyllä kaiken maailman syöpähoidot ja rinnanpoistot ja kuoleman tarkkaan läpi jo heti ensi järkytysessä. Niin ja se piti sanoa, että se patti tosiaan aina välillä kipeytyy, muistaakseni aina menkkojen alla kun rinnat muutenkin pinkeämpinä ja esikoista odottaessa kipeytyi myös. Muistelisin lukeneeni silloin kun patin löysin, että syöpäpatti on useimmiten kivuton ja uskon vahvasti että sinullakin on ihan vaaraton kyhmy! Minulle lääkäri sanoi, että niitä hyvänlaatuisia kyhmyjä tulee todella monille naisille.

Entu ultraan enää 4 yötä........

 

Hyvää huomenta!

Niiskulainen: Minullakin on rinnassa kyhmy, joka todettiin yli 10 vuotta sitten vaarattomaksi rauhaseksi, joka kipeytyy aina oviksen jälkeen ja loppuu menkkojen aikoihin. Nytkin se tuntuu aralta eli kait tää hormoonitoiminta aiheuttaa rintoihin vaikka mitä useille meistä. Toivotaan, että se sunkin kyhmy on vaan jotain tällaista!

Mä tossa vasta tänään aamulla äkkäsin, että kun syö aamupalaksi Herbaliten aterian korvaavan "pirtelön", niin sehän sisältää A-vitamiinia. Sitähän pitäisi välttää, mutta saahan sitä normaalista ruuastakin. Täytynee kysyä maanantain neuvolasta, että saanko sitä jatkaa vai miten. Mulla kun on ollut noita ravintoaineiden imeytymisongelmia vuosia, niin tää pirtelö on ollut hyvä ratkaisu, että kuitenkin saan monipuolisen "aamupalan". ...ainaisessa kiireessä ja unenpöpperössä en kuitenkaan saisi mitään mitään oikeaa monipuolista aamupalaa koskaan syötyä.

Mulla on tänään esimiehen kanssa kehityskeskustelu ja kun jouduin kertomaan tammi-helmikuun hoidoistakin, niin kait tästä erinomaisesta tuloksestakin on vähän pakko kertoa. Noh, onneksi esimieheni on hyvä tyyppi, eikä levittele asiaa eteenpäin, että sen puolesta voin olla rauhallinen.

Iikka rv 8+3

 

Aurinkoinen huomen ketjuun

Täytyy yrittää ryhdistäytyä tässä kirjottelemisessa ennen huhtikuuta, kun sitten varmaan tulee taas hiljaisempi kausi.

Jee, niin ne Entulla vaan päivät vähenee tuosta ultrakammassa. Enää kolme yötä... Kyllä sä sen kestät

Täällä hyvin tutun kuuloisia pohdintoja tuosta murehtimisesta. Itse kans just yks päivä mietin, että pitäisköhän tässä jotenkin enemmän olla huolissaan. Sen ekan ultran jälkeen, kun näin, ettei ainakaan ole kohdunulkoinen, jotenkin huoli katosi. Ja kun sitten seuraavalla kerralla löytyi se sydämen syke, niin loppukin huoli hävisi. Ajattelin just kans niin, että ei ole mitään hyötyä murehtia sellaisia asioita, mitä ei olekaan. Murehditaan sitten, jos on aihetta. Ei se ole keneltäkään pois, jollei ole turhaan hermona

Tänä aamuna muuten tunsin selvästi tuon kohdun pömpöttävän jo Selällään maatessa tunnustelin. Mulla eteenpäin kallellaan tuo kohtu ja aina kasvanut alussa kovaa vauhtia, että eihän tuo mikään ihme, vaikka tuntuukin. Vielä ei päällepäin näy, mutta ei siihen varmaan kauaa mene. Ensimmäinen turvotuskilo alkaa nyt olla kasassa. Vielä menee farkut jalkaan, mutta illalla kyllä puristaa ikävästi.

Iikalle tsemppiä kehityskeskusteluun! Toivottavasti esimies suhtautuu asiallisesti.

Samanlaiset tissiongelmat täällä vähän ku Jazzillakin ;-)
Musta tuntuu, että tiukassa trikoopaidassa puuttuu vaan se teksti: Olen raskaana. Ei sitä kylläkään tarvita

Nyt pitää lähteä kauppareissulle ja sitten kampaajalle. Saas nähdä jäänkö kiinni. Kampaaja nimittäin on sanonut, että hän kyllä huomaa mun hiuksista, jos olen raskaana. Yleensä hiukset alkaa kihartua, mutta mun mielestä nyt ei oo vielä ainakaan.
Illalla pääsen vapaalle Parin kaverin kanssa konserttiin ja ehkä sen jälkeen hetkeksi jonnekin istuskelemaan&napostelemaan jotain. Kuskin rooli napsahti yllättäen mulle.

Tehis rv 9+5

 

Moro vaan kaikille!

Muutama oireettomampi päivä on taas mennyt. Rinnat ei ole kyllä minulla ollenkaan arat, kutiavat kyllä ja nännipihat hilseilevät. Olen tietenkin huolissani ja tietenkin olen jo ilmoittanut miehelle, että en välttämättä ole enää raskaana. Ettei sitten tule yllätyksenä. Onneksi mieheni ei lähde millään muotoa mukaan minun huoliini. Toteaa vaan, että etköhän ole raskaana, kun on tuota äkäilyä ilmassa, ja jos et ole, niin sitten mennään uudestaan hoitoihin. Ihanan yksinkertaista (vaikkei tietenkään elekaan oikeasti). En varmaan pysyisi järkevien kirjoissa minkään muunlaisen miehen kanssa!

Olen päättänyt, että kerron vanhemille ja perheille vasta rv 11 ultran jälkeen, jolloin on myös ensimmäinen lääkäri. Silloin ollaan jo turvallisemmilla vesillä. Sinänsä se (kertomata oleminen) ei tule tuottamaan vaikeuksia, koska lähdemme sunnuntaina kaveripariskunnan kanssa TENERIFFALLE ja heti tultuamme lähden työmatkalle Berliiniin neljäksi päiväksi. Joten enpä juuri ole maisemissa. Berliinistä tultuani on enää pitkä vkl ja sitten onkin se lääkäri pääsiäisviikolla. Sopivasti voimme sitten kertoa pääsiäisaterialla, jos kertomista vielä on.

Pitäisiköhän minun olla huolissaan noista lentomatkoista? Ei kai vielä tässä vaiheessa varsinaista riskiä lenämisestä ole? Neuvolatäti ei ollut riemuissaan ajatuksesta, mutta lähinnä kai hänen huolensa tuli minu syömisestäni siellä rantalomalla. Eli pitää välttää jäätelöä, majoneeseja ja kanaa ja muistaa syödä vain täysin kypsää lihaa. Eikähän se toimi. Ovat ainakin ystäväni olleet vielä puolivälissä raskauttakin lentomatkoilla ja reissussa. Vielä toukokuun puolivälissä on tiedossa konferenssimatka Albufeiraan, mutta syyskuun Wienin matkan jätän jo väliin, massu on ehkä aika suuri jo silloin!

Ok, nyt lähden töihin, olen ollut aamupäivän lukemassa matikan tenttiin. Tänään olisi viel äpakko ehtiä kaupungille ostamaan jotkut isomat housut, kun ei ehkä kahden viikon kuluttua kannata kuvitellakaan farkkuja. Nyt ne menevät kyllä pääööe, mutta kiristävät ja se ei tunnu mukavalta...

Jelli ja Enttinen 8+3

 

Tervehdys kaikille!

Sellainen pahempi masennus alkaa mennä jo ohi, eikä niin hulluna jaksa pelätä kokoajan. Enemmän ärsyttää juuri tämä vetämättömyys, etominen ja väsy.
Jotenkin sen murehtimisen pysäytti miehen aika tyly lause, että ottaa välillä päähän tuo kamala huolehtiminen ja stressaus, etkö osaa ottaa edes vähän rennommin.
Ja Tehotyttö sanoi sen hyvin: "että ei ole mitään hyötyä murehtia sellaisia asioita, mitä ei olekaan. Murehditaan sitten, jos on aihetta. Ei se ole keneltäkään pois, jollei ole turhaan hermona", juuri näin!

Eli lopetetaanpa nyt se murehtiminen kaikki! Nautitaan tästä raskauden väsykistä ja etomisesta xD uuuuh!

Tuosta rintakyhmystä, minulta on muutaman kerran leikattu toista rintaa juuri ylienergisen rauhasen vuoksi, nyt olen ollut vähän kauhuissani raskaaksi tullessa, että mitenhän tuo rinta pääsee hyvin kasvamaan, alkaako sieltä ottaa joku kiinnike vastaan vai pääseekö rinta turpoamaan ihan täysin. Rinnat on tosiaankin aika terhakkaat ja leikkaskohdassa on taas sellainen pallukka kuten aina ennen leikkauksia, että kai siellä on vieläkin jotain ylimääräistä kasvamassa, mutta katsotaan sitten kun tämä raskaus on ohi että tarviiko sille tehdä mitä vai jääkö rinnoista jäljelle vain lapaset! xD Hui kauhia...

Mutta nyt hommiin, olen päättänyt että tänään ei huonovointisuus kaada minua tunneiksi vaaka asentoon.

 

Hei! Kyllä vähän helpotti, kun sai kuulla että muillakin täällä on ollut/on rinnoissa patteja. Kyllähän tuo on mieltä aina painanut etenkin illalla, mutta uskon että kyseessä ei ole mitään vakavaa ja jos on niin turha sitäkään on murehtia ennen kuin se on tutkittu.

Mulla on viime raskaudesta muutama äitiysvaate vielä tallella, mutta täytynee ostaa lisää. Mahatuubi on tosi hyvä keksintö ja niitä saa vaikka minkä värisiä. Itselläni ei sellaista vielä ole, mutta ostan kun maha alkaa kasvaa enemmän, pystyypähän sitten pitämään ihan ei raskaana olevien paitoja. Mulla alkaa jo näkyä aika selkeästi masun kasvu, varmaan siksi kun oon tällänen 158 cm pätkä ja hoikka ja toinen raskaus. =) Enää ei mene farkut kiinni ja oon tehnyt sellasen patentin, että oon käyttänyt normaaleja paitoja ja sitten mahatuubia muistuttavaa tuubitoppia päällä silleen, että se tulee mahan ja housujen päälle, ettei näy että napit ja vetskari ovat auki =))).

Jelli: nautihan täysinrinnoin lomamatkasta, olisi ihana matkustaa pitkästä aikaa jonnekkin lämpimään. Tuli muuten mieleen, että osa lentoyhtiöistä ei ota enää lennoilleen viimeisillään raskaana olevia ja syyskuussa ollaan jo kaikki aika finaalissa. =)

Niiskulainen ja pikku toukka 11+2

 

Moikka!

Pitkästä aikaa... En ole jaksanut/ehtinyt käydä täällä seuraamassa juttuja enkä kirjoittaa hetkeen aikaan. Sairastuttiin koko porukka helmikuussa siihen hirvittävään flunssaan, joka sitten kesti kaikkiaan yli 2 viikkoa!!! Ja sitten siihen päälle vielä samaan aikaan iski hillitön pahoinvointi, siinä olikin sitten aika nuutunut oli. Mikään ruoka ei maistunut ja olo oli kyllä aika heikko. Mutta nyt onneksi maistuu jo taas kaikki ruoka ehkä turhankin hyvin. nyt on vaan aika valtaisaa tämä väsymys, mutta onneksi on tiedossa, että sekin tässä ajan kanssa helpottaa.

Tällä viikolla kävin siellä yksityisellä varhaisraskauden ultrassa ja saatiin kuulla melkoinen uutinen!! Meille on tulossa kaksoset! Alkuun asia oli kyllä melkoinen järkytys, tosin positiivinen sellainen. Mutta kyllä tässä huoli vähän nousi ja mielessä liikkuu vaikka mitä! Meillä kun alkaa kukauden päästä talon rakentaminen... Ja ylipäätään kaikki käytännön asiat. Ei mitenkään enää mahduta nykyiseen autoon, vaikka se farmari onkin... Asuntokin jää varmaan liian pieneksi. Ja kun esikoinenkin on vauvojen syntyessä 1v 7kk niin työtä tulee riittämään. Mutta eiköhän kaikki järjesty, niinhän asioilla tapana on. Ja tiedossahan nämä hoitojen riskit meillä toki oli. Mutta nyt toivotaan, että kaikki menee hyvin ja syksyllä meillä olisi 2 tervettä vauvaa!

 

Ai niin unohdin kertoa, että LA on 21.10. Mutta keskimäärin kaksoset syntyvät kuulemma 3 viikkoa etuajassa. Onko teillä muilla muuten kokemusta kaksosista?

 

Pia: ihana juttu, teille tuli sitten tupla onni. Sekullani ja ystäväpariskunnallamme on kummallakin syntynyt kaksoet melkein samaan aikaan ja vauvat ovat nyt noin 8 kuukautta. Serkun perheellä syntyi kaksoset rv 35 ja ystävillämme rv 37. Toisilla tuli pojat ja toisille tytöt ja hyvin ovat vauvat ja vanhemmat voineet. Heille kaikille oli nämäkaksoset ensimmäiset, joten varmaan sen puoleen helpompaa. Nyt kuulema alkaa pikkuhiljaa väsymys olla voitettu ja lapset nukkuu yhtäaikaa päikkäreitä, alussa olivat kyllä aivan poikki, onneksi heillä kummallakin on lähellä isovanhemmat jotka olivat apuna alkuaikoina paljon. Mut nyt pitää mennä kolaa lumet autokaistaleen eestä, että ukkeli saa auton pihaan, kun tulee työstä. Inhottaa kun tuo auraauto aina lykkäsee lisähommaa päivälle. Täällä sataa vettä aivan kamalasti, mutta käytiin tytön kanssa kuitenkin tunnin verran ulkoilee, niin mukavammin nukuttaa.