Terveiset ä-polilta hyvin onnelliselta mammalta! =)
Eli kaikki meni just päinvastoin kuin olin etukäteen manaillut (näemmä kannattaa märistä ja valittaa usein ja hartaasti näin "julkisesti", tuntuu auttavan
). Olin etukäteen varautunut saamaan (taas) satikutia painostani (no lähtöpaino olikin huikea, eli ihan omaa syytä tietty) ja kaikesta muusta, ja kuulemaan että ei tämänkokoista voi kuin leikata ja blaa blaa.
Lääkäri olikin erittäin tyytyväinen ja kehui kovasti, kun paino on pysynyt kurissa, nyt +2 kg lähtöpainoon (mikä siis normaalipainoisella ei olisi hyvä mutta minun tapauksessani kyllä ), ja sokeriarvotkin priimat (paastohan oli mulla rasituksessa just rajalla, ja nyt vaan laskenut viimeiset kaksi kuukautta =)). Oli myös iloinen, kun olin itsekseni käynyt yksityisellä painoarviota saamassa 28+0 (sivuhuomautus: minusta kyllä olisivat sen rasituksen jälkeen voineet ihan polillekin kutsua, jos ja kun "sokerimammojen" vauvojen painoa olisi tärkeää seurata).
Kliinisen tutkimuksen tulos oli, että painaa korkeintaan 3 kg, ja ultralaite antoi arvioksi 2,9 kg. Täysin keskikäyrällä siis (Tekayn mukaan jopa piirun alle), ja vatsanympärys vastasi täysin viikkoja, näkymien perusteella (ennen kuin oli mitannut massua) lääkäri jopa kommentoi hoikalta näyttävän.
Helpotus ja huokaus, ei siis ole sokerivauva tulossa eikä muutenkaan (näillä näkymin) poikkeuksellisen iso. Tosin esikoinenkin spurttasi juuri ne ihan viimeiset viikot, joten ei tässä vielä auta liikaa riemuita, mutta tämänhetkiseen tilanteeseen olen oikein tyytyväinen.
Sisätutkimuksessa sain kuulla just tasan mitä odotinkin, eli kiinni ollaan vielä tiukasti ja kohdunkaulaakin kolmisen senttiä jäljellä, eli oletettavasti ei ole juuri lyhentynyt (edellinen mittaaja oli kirjoittanut pituudeksi 3-4). Sentään laittoi korttiin ruksin kohtaan pehmeä eikä kiinteä, mutta sehän nyt ei vielä tarkoita paljonkaan. No, ei haittaa sikäli että tammivauvaahan minä olen koko ajan toivonut. Nyt vaan täytyy toivoa, että seuraavan kuukauden sisään tapahtuu sen verran, että silloin tammikuun alussa myös tulee ulos eikä meinaa jäädä ikuisiksi ajoiksi sisäpuolelle kuten esikko, joka käynnistettiin 42+2. Ai niin, tämä lääkäri oli myös sitä mieltä, että käynnistäminen ei ole mulla poissuljettu vaihtoehto! Loppupeleissä asian varmasti päättää se lääkäri, jonka pakeille päädyn yliaikakontrolliin 41+5 (jollei ole sitä ennen itsekseen syntynyt) mutta tämä ainakin antoi toivoa, että ehkä tällä kertaa vältyn leikkaukselta.
Jopas sain kilometrin mittaisen tarinan yhdestä käynnistä aikaiseksi
Kiva oli kuulla, että moni muukin oli saanut lääkärikäynneiltä hyviä uutisia viime aikoina. Tsemppiä huomiselle TooQT.... (käynnistys) sekä Aubrieta ja Pulla (leikkaus)! Ja Kamomillaa olen minäkin kaipaillut, toki kaikista on kiva kuulla!
Grynna 36+1
Eli kaikki meni just päinvastoin kuin olin etukäteen manaillut (näemmä kannattaa märistä ja valittaa usein ja hartaasti näin "julkisesti", tuntuu auttavan
). Olin etukäteen varautunut saamaan (taas) satikutia painostani (no lähtöpaino olikin huikea, eli ihan omaa syytä tietty) ja kaikesta muusta, ja kuulemaan että ei tämänkokoista voi kuin leikata ja blaa blaa. Lääkäri olikin erittäin tyytyväinen ja kehui kovasti, kun paino on pysynyt kurissa, nyt +2 kg lähtöpainoon (mikä siis normaalipainoisella ei olisi hyvä mutta minun tapauksessani kyllä ), ja sokeriarvotkin priimat (paastohan oli mulla rasituksessa just rajalla, ja nyt vaan laskenut viimeiset kaksi kuukautta =)). Oli myös iloinen, kun olin itsekseni käynyt yksityisellä painoarviota saamassa 28+0 (sivuhuomautus: minusta kyllä olisivat sen rasituksen jälkeen voineet ihan polillekin kutsua, jos ja kun "sokerimammojen" vauvojen painoa olisi tärkeää seurata).
Kliinisen tutkimuksen tulos oli, että painaa korkeintaan 3 kg, ja ultralaite antoi arvioksi 2,9 kg. Täysin keskikäyrällä siis (Tekayn mukaan jopa piirun alle), ja vatsanympärys vastasi täysin viikkoja, näkymien perusteella (ennen kuin oli mitannut massua) lääkäri jopa kommentoi hoikalta näyttävän.
Helpotus ja huokaus, ei siis ole sokerivauva tulossa eikä muutenkaan (näillä näkymin) poikkeuksellisen iso. Tosin esikoinenkin spurttasi juuri ne ihan viimeiset viikot, joten ei tässä vielä auta liikaa riemuita, mutta tämänhetkiseen tilanteeseen olen oikein tyytyväinen.
Sisätutkimuksessa sain kuulla just tasan mitä odotinkin, eli kiinni ollaan vielä tiukasti ja kohdunkaulaakin kolmisen senttiä jäljellä, eli oletettavasti ei ole juuri lyhentynyt (edellinen mittaaja oli kirjoittanut pituudeksi 3-4). Sentään laittoi korttiin ruksin kohtaan pehmeä eikä kiinteä, mutta sehän nyt ei vielä tarkoita paljonkaan. No, ei haittaa sikäli että tammivauvaahan minä olen koko ajan toivonut. Nyt vaan täytyy toivoa, että seuraavan kuukauden sisään tapahtuu sen verran, että silloin tammikuun alussa myös tulee ulos eikä meinaa jäädä ikuisiksi ajoiksi sisäpuolelle kuten esikko, joka käynnistettiin 42+2. Ai niin, tämä lääkäri oli myös sitä mieltä, että käynnistäminen ei ole mulla poissuljettu vaihtoehto! Loppupeleissä asian varmasti päättää se lääkäri, jonka pakeille päädyn yliaikakontrolliin 41+5 (jollei ole sitä ennen itsekseen syntynyt) mutta tämä ainakin antoi toivoa, että ehkä tällä kertaa vältyn leikkaukselta.
Jopas sain kilometrin mittaisen tarinan yhdestä käynnistä aikaiseksi
Kiva oli kuulla, että moni muukin oli saanut lääkärikäynneiltä hyviä uutisia viime aikoina. Tsemppiä huomiselle TooQT.... (käynnistys) sekä Aubrieta ja Pulla (leikkaus)! Ja Kamomillaa olen minäkin kaipaillut, toki kaikista on kiva kuulla!
Grynna 36+1