Ole itselles armollinen! Vaikka et olisi raskaanakaan, on uuden työn aloittaminen aina raskasta ja vaatii oman aikansa. Kuuntele itseäs ja omaa jaksamistasi. Aseta itselles vaikka pienempiä tavoitteita uuden työn opettelussa, ettei koko homma tunnu liian musertavalta hormonihuurujen keskellä. Ja sit kun muistaa levätä! Kyllä se siitä lähtee sujumaan. Onko sulla pitkä koeaika?
Mä sain tietää raskaudesta vasta tän kuluneen viikon alussa. Olin pari päivää töissä ja sit jäin kotiin sairastupaa valvomaan, kun lapsukainen ehti jo saada syksyn ekan flunssan. Etova olo on tosiaan vaivannut pitkin viikkoa ja se mua jännittää tuolla töissäkin, että miten jaksan. Mä oon varhaiskasvatuksessa töissä, joten sieltä lapsiryhmän keskeltä ei ihan just sillä sekunnilla välttämättä rynnätä vessaan. Mietin kyllä, et jos tuleva viikko on kovin hankala pahoinvoinnin kanssa ja alan oikeasti oksentaa, niin sit on pakko kertoa tiimikavereille. Haluaisin pitää asian salassa ainakin ekan kolmanneksen loppuun, mutta saapa nähdä. Musta tuntuu, että mä oon tarkkailun alla ollut jo muutenkin, sillä oon tällä hetkellä niitä harvoja ”nuoria”, joita töissä on. Muut taitaakin olla pienten vauvojen kanssa kotona. Varmaan siellä jo veikkaillaan, milloin ilmoitan perheenlisäyksestä.
Jos raskaus jatkuu ja etenee normaalisti, kerron varmaan viimeistään ennen joulua esihenkilölle. Työntekijöitä on hankala saada töihin meidän alalle jo muutenkin, joten haluan silleen olla reilu, että on sit aikaa etsiä sijaista mun tilalle. Olen vakituisessa työsuhteessa, joten siinä mielessä ei ole hätää. Oon jo mielessäni ajatellut sitä hetkeä, kun sais keväällä jäädä kotiin. Ekassa raskaudessa olin vielä määräaikaisessa työsuhteessa, joten sillon ei ollut töistä kotiin jäädessä tietoa, minne sit mennä töihin, kun työelämä kutsuu. Nyt on helppoa, kun tietää työpaikan odottavan. Toki mäkin pohdin sitä, että olisiko joku muu työ sopivampi itselle, kun varhaiskasvatus on tällä hetkellä vähän hankalassa tilanteessa….