Huhtikuiset 2023

Oon ollut hiljaa tässä ketjussa kun jotenkin ollut jo jonkin aikaa tunne ettei kaikki ole ok ja nyt sitten varmistui ettei tule huhtikuista meille, varhaisultrassa tänään kohtu tyhjä ja toisessa munanjohtimessa oli jotain epämääräistä eli kohdunulkoista epäillään Huomenna meen vielä gynelle niin tutkitaan tarkemmin ja mietitään miten tästä jatketaan.

Tsemppiä kaikille odotukseen, toivottavasti muut saatte terveen vauvan keväällä syliin
Voimia sinne ❤ täällä ihan sama tilanne todettiin tänään... keltarauhanen kyllä löytyi, mutta siinä kiinni oli joku nestepussi joka ei ole normaalia. Tutkimukset siis jatkuvat, mutta kohtu tosiaan oli tyhjä ja kotitesti tänään nega.
 
Itken varmaan onnesta sit kun pystyn taas syömään normaalisti t. Meinasin oksentaa aamupalan ulos tänään. Helvetti.
Alkaa olla vähän sama fiilis. Yökin aamulla keittiössä, kun koetin saada kiireellä aamupalaa tehtyä. Jos meen seiskaan töihin, on herätys jo ennen kuutta ja erityisesti niinä aamuina vointi on huono.

Oon nyt keksinyt, että keitän edellisenä iltana puuron valmiiksi ja aamulla surautan sen blenderissä hedelmien, marjojen ja pähkinöiden kanssa. Teen ison annoksen, että saan smoothien töihinkin. Kylmä ja raikas juotava on hyvä, etenkin kun se täyttää ihan kivasti. Lisäksi mussutan voileipäkeksejä. Suolakurkku maistuu hampparin välissä ihan törkeen hyvältä, joten voisin kuvitella et ne menis muutenkin alas ilman ongelmia. Pikkutomaatit ja kurkku on ihanaa, samoin kaikki hedelmät, etenkin jos ovat viileitä!

Mua kuvottaa tällä hetkellä suuresti hyvin monet lämpimät ruuat. Kala on yksi pahimmista. Kaupassa käydessä puolestaan avasin juustohyllyn ovea ja sieltä pöllähti toisiinsa sekoittuneiden juustojen haju, mikä sai kans vatsan muljahtamaan inhosta. On kamala, kun on semmonen kestokuvotus kurkussa pitkin päivää. En muista, et ekassa raskaudessa ois näin pahana tää ollu monesta eri jutusta.
 
On kyllä tosi ikävä kuulla surullisia uutisia moneltakin suunnalta. Paljon voimia ja kärsivällisyyttä teille. Elämä ei ole reilua, mutta vielä tulee teidän vuoro ❤

Ja tossa aijemmin ihmettelin mun liian hyvää oloa niin tosiaan vasta 5+6 niin ehtii alkaa. Varhaisultra ois houkuttava, mut toisaalta ei sille mitään mahda jos kaikki ei ookkaan hyvin, yritän ajatella positiivisesti sinne nt-ultraan. Ei oikein huvita maksaa meinaan siitä ylimärääksestä ultrasta 😅

Meinaatteko kysyä lapsen sukupuolta rakenneultrassa? Mä leikittelen ajatuksella et jättäisi sen yllätykseksi syntymään mut en tiä onko musta siihen 😂
 
  • Tykkää
Reactions: NiNNi10 ja JiiM89
On kyllä tosi ikävä kuulla surullisia uutisia moneltakin suunnalta. Paljon voimia ja kärsivällisyyttä teille. Elämä ei ole reilua, mutta vielä tulee teidän vuoro

Ja tossa aijemmin ihmettelin mun liian hyvää oloa niin tosiaan vasta 5+6 niin ehtii alkaa. Varhaisultra ois houkuttava, mut toisaalta ei sille mitään mahda jos kaikki ei ookkaan hyvin, yritän ajatella positiivisesti sinne nt-ultraan. Ei oikein huvita maksaa meinaan siitä ylimärääksestä ultrasta

Meinaatteko kysyä lapsen sukupuolta rakenneultrassa? Mä leikittelen ajatuksella et jättäisi sen yllätykseksi syntymään mut en tiä onko musta siihen
Joo hyvä mennä positiivisella asenteella ja odottaa nt-ultraan jos jaksaa. Ekassa raskaudessa tein samoin ja hyvin meni. Itse sain tässä raskaudessa lähetteen kunnalliseen varhaisultraan, mutta edellisessä kesken menneessä menin siihen edullisimpaan mahdolliseen yksityiseen, maksoi noin 90 eur, kun epäilin ettei kaikki ollut hyvin.

Ja aion varmaan kysellä sukupuolta rakenneultrassa. Ei sillä ole väliä mitä tulee, mutta mun mielestä on kiva tietää :)
 
vierailija
Nää on raskaita viikkoja monelle, ei oikein löydy sellaisia sanoja joilla voisi jotenkin lohduttaa menetyksen ja epävarmuuden keskellä. Koskettavaa lukemista 😭

Meille tämä puolestaan oli ilon päivä, kuultiin sykkeen humina ja nähtiin viuhtovat käden- ja jalanalut 9+3. Aivan hirvittävän helpottavaa!

Ruoka on kyllä jännä, raikkaat hedelmät kuulostavat hyvältä, mutta sitten kun pitäisi syödä... melkein kaikki tavallinen menee, kun alkuun jotenkin pääsee. Mutta jos kehtaisin syödä mitä haluan, niin makkaraperunat kaikilla mausteilla (perunasalaatti, suolakurkku ym) sekä sipsit ja dippi olis syöty jo moneen otteeseen. Onneksi on itsekuria, tällä paisumisvauhdilla ei juuro kannata alkaa mättämään kaikkea mitä mieli tekee. (Vauva painaa 2g, miks mun paino on noussut 2kg) ;D
-Erin-
 
  • Tykkää
Reactions: NiNNi10 ja Salla23
Alkaa olla vähän sama fiilis. Yökin aamulla keittiössä, kun koetin saada kiireellä aamupalaa tehtyä. Jos meen seiskaan töihin, on herätys jo ennen kuutta ja erityisesti niinä aamuina vointi on huono.

Oon nyt keksinyt, että keitän edellisenä iltana puuron valmiiksi ja aamulla surautan sen blenderissä hedelmien, marjojen ja pähkinöiden kanssa. Teen ison annoksen, että saan smoothien töihinkin. Kylmä ja raikas juotava on hyvä, etenkin kun se täyttää ihan kivasti. Lisäksi mussutan voileipäkeksejä. Suolakurkku maistuu hampparin välissä ihan törkeen hyvältä, joten voisin kuvitella et ne menis muutenkin alas ilman ongelmia. Pikkutomaatit ja kurkku on ihanaa, samoin kaikki hedelmät, etenkin jos ovat viileitä!

Mua kuvottaa tällä hetkellä suuresti hyvin monet lämpimät ruuat. Kala on yksi pahimmista. Kaupassa käydessä puolestaan avasin juustohyllyn ovea ja sieltä pöllähti toisiinsa sekoittuneiden juustojen haju, mikä sai kans vatsan muljahtamaan inhosta. On kamala, kun on semmonen kestokuvotus kurkussa pitkin päivää. En muista, et ekassa raskaudessa ois näin pahana tää ollu monesta eri jutusta.
Joo tänä aamuna oli 5h putkeen niin huono olo että aloin lopuksi itkeä. Muakin etoo melkein koko päivä, aamupäivä on pahin mutta illalla yleensä on myös aika paha. Mua harmittaa että en pysty taikka jaksa huolehtia esikoisesta niin hyvin kuin haluaisin.

Joo kaikki kylmät on kiva. Marjat, smoothiet, mandariinit, jäävesi, just ne valion ihme proteiinijuomat, riisi, kanakin meni tänään. Tomaatti ja kurkku voisi toimia ihan kylmänä. Noiden lisäksi pitää vaan sit heittää arpaa joka päivä et mikä tänään ei kuvottaisi 😂 yritän olla kiitollinen siitä että raskaudessa kaikki varmaan ihan hyvin koska kropassa tuntuu, mut ihan oikeasti tää on aika rankkaa, vaikka päivä kerrallaan yritän jaksaa.
 
  • Tykkää
Reactions: Sophie14 ja NiNNi10
Hei! Täällä uusi kirjoittelija. Kiva lukea muiden kokemuksista ja ajatuksista. En varmaan olisi tänne vielä ees alkanut kirjoittaan mutta mä oon tosi hankalassa tilanteessa. Kävin tällä viikolla varhaisultrassa ja siellä oli kaikki hyvin kunnes kätilö löysi toisenkin sikiön ja sykkeen. Meidän elämäntilanne ei salli mitenkään kahta lasta. Mies vähän vastusteli tätä "vielä yhtä" mutta nyt kun niitä olisi kaksi tulossa niin hän ei halua niitä. Itellä fiilikset vaihtelee 50/50. Eikä tämä tietty oo sellainen asia et se täällä selviäis. Jotenkin pakko vaan saada purkaa ajatuksia koska en tiedä kenelle puhuisin. Tsemppiä kaikille oli siellä tilanne mikä tahansa
Kuulostaa tosiaan hankalalta. Varmasti vaikea tilanne, jos etenkin puoliso ajattelee vahvasti tietyllä tavalla. Oletteko pystyneet keskustelemaan asiasta keskenänne niin, että molemmat saavat kertoa fiiliksistään toisen kuunnellessa? Tuossa tilanteessa se varmasti on tosi tärkeää. Erityisesti jos päädytte ratkaisuun, jossa olette eri mieltä, on hyvä että molemmat ovat saaneet kertoa kantansa ja että kumpikin on kuullut toista. Päätös voi satuttaa paljon sitä teidän välistä suhdettakin, jos asia lakaistaan maton alle ilman tarvittavaa keskustelua. Herkästä tilanteesta kyse kyllä. Muista, että voit tänne purkaa mieltäsi!
 
On kyllä tosi ikävä kuulla surullisia uutisia moneltakin suunnalta. Paljon voimia ja kärsivällisyyttä teille. Elämä ei ole reilua, mutta vielä tulee teidän vuoro

Ja tossa aijemmin ihmettelin mun liian hyvää oloa niin tosiaan vasta 5+6 niin ehtii alkaa. Varhaisultra ois houkuttava, mut toisaalta ei sille mitään mahda jos kaikki ei ookkaan hyvin, yritän ajatella positiivisesti sinne nt-ultraan. Ei oikein huvita maksaa meinaan siitä ylimärääksestä ultrasta

Meinaatteko kysyä lapsen sukupuolta rakenneultrassa? Mä leikittelen ajatuksella et jättäisi sen yllätykseksi syntymään mut en tiä onko musta siihen

mähän ekan lapseni kohdalla pidin huolta siitä, ettei sukupuolesta ole arvailuja ennen kuin lapsi syntyy. Jostain syystä se oli mulle tosi tärkeää. Lapsen isä ois ehkä halunnutkin tietää, ja sanoin, että mulle käy, jos kuiskuttelevat keskenään ultrassa hoitajan kanssa, kohan eivät mulle kerro, mut ei se isäkään sitten halunnut lähteä tolle salailulinjalle. Tän uudemman kohdalla on enemmän semmonen ihan sama -meininki. En pidä mitenkään periaatteellisena sitä, etten halua mitään tietoja, mutta en toisaalta nimenomaan lähdekään hakemaan niitä ultrasta.
 
Hei! Täällä uusi kirjoittelija. Kiva lukea muiden kokemuksista ja ajatuksista. En varmaan olisi tänne vielä ees alkanut kirjoittaan mutta mä oon tosi hankalassa tilanteessa. Kävin tällä viikolla varhaisultrassa ja siellä oli kaikki hyvin kunnes kätilö löysi toisenkin sikiön ja sykkeen. Meidän elämäntilanne ei salli mitenkään kahta lasta. Mies vähän vastusteli tätä "vielä yhtä" mutta nyt kun niitä olisi kaksi tulossa niin hän ei halua niitä. Itellä fiilikset vaihtelee 50/50. Eikä tämä tietty oo sellainen asia et se täällä selviäis. Jotenkin pakko vaan saada purkaa ajatuksia koska en tiedä kenelle puhuisin. Tsemppiä kaikille oli siellä tilanne mikä tahansa
Paljon tsemppiä teille molemmille, äärimmäisen vaikea tilanne ❤ Aiotteko pyytää ulkopuolista keskusteluapua, kun/jos olette erilinjoilla asiassa? Paljon voimaa ❤
 
@Pirate91 @Quesadilla ja @Nupppu voimia ja jaksamista menetyksiinne 😭💔

@Uudarimama ko se oli kun kysyi sukupuolen kysymisestä, ehdottomasti aion kysyä 😁

Viikko vielä varhaisultraan. En oikein tiedä onko nyt orastavaa raskauspahoinvointia vai meneekö vielä "normiin", voin pahoin ihan muutenkin välillä ja se on totta tosiaan outoa😅 rinnat on vaihtelevasti kipeät, viime yönä just vatsallaan nukkuminen aiheutti kipua. Heräsin yöllä painajaisiin ja valvoin 2 tuntia stressin vuoksi ja huomasin että olis nälkä vaikka söin tukevasti eilen, sen pistän kyllä täysin raskauden piikkiin😁

Turvottaako teitä paljon? Mä näytän vatsan seudulta siltä, että oisin puolessa välissä raskaana ja rinnatkin ahdistaa kun tuntuu niin pursuavan leukaa kohti 😅😅😂 vaa alla en oo käynyt enkä käy kuin neuvolassa , aiemman syömishäiriön vuoksi..

Nyt rv 5+6
 
vierailija
Hei! Täällä uusi kirjoittelija. Kiva lukea muiden kokemuksista ja ajatuksista. En varmaan olisi tänne vielä ees alkanut kirjoittaan mutta mä oon tosi hankalassa tilanteessa. Kävin tällä viikolla varhaisultrassa ja siellä oli kaikki hyvin kunnes kätilö löysi toisenkin sikiön ja sykkeen. Meidän elämäntilanne ei salli mitenkään kahta lasta. Mies vähän vastusteli tätä "vielä yhtä" mutta nyt kun niitä olisi kaksi tulossa niin hän ei halua niitä. Itellä fiilikset vaihtelee 50/50. Eikä tämä tietty oo sellainen asia et se täällä selviäis. Jotenkin pakko vaan saada purkaa ajatuksia koska en tiedä kenelle puhuisin. Tsemppiä kaikille oli siellä tilanne mikä tahansa
Ei kait lasta voi alkaa edes yrittämään, jos ei ole valmis siihen, että saattaakin siunaantua kaksoset?
 
Ei kait lasta voi alkaa edes yrittämään, jos ei ole valmis siihen, että saattaakin siunaantua kaksoset?
Luulen että kyseinen henkilö tarvitsee tukea, eikä ajatuksia siitä mitä olisi pitänyt tehdä eri tavalla aiemmin. Nyt ollaan tässä tilanteessa ja annetaan hänelle tukea eikä jälkiviisaita kommentteja, eikö näin? ❤
 
Huhtou/la: 29.4/ Ensimmäinen lapsi/HUS
Hei kaikki! :) Itse nyt rv 6 (5+6). Vasta nyt löysin tänne ja mielelläni liittyisin vielä teidän yksityiseen facebook ryhmään, jos siellä on vielä tilaa. Positiivisen raskaustestin tein kaksi viikkoa sitten ja uutinen oli toivottu ja aivan ihana minulle ja miehelleni. Minulla huonovointisuutta on ollut vaihtelevasti, mutta ei kovin pahoja ainakaan vielä. Suurimpina oireina ovat olleet alavatsa jomotukset ja ainainen nälkä! Myös väsymys ja turvotus tottakai! 😅 On ollut tosi kiva lukea kaikkien tarinoita alkuraskaudesta, kun omassa lähipiirissä ei ole ketään samassa tilanteessa eikä suurimmalla osasta ystävistänikään ole vielä lapsia. Tsemppiä kaikille odotukseen ja voimahalit niille jotka käyvät läpi vaikeita aikoja! ❤
 
Huhtou/la: 29.4/ Ensimmäinen lapsi/HUS
Hei kaikki! Itse nyt rv 6 (5+6). Vasta nyt löysin tänne ja mielelläni liittyisin vielä teidän yksityiseen facebook ryhmään, jos siellä on vielä tilaa. Positiivisen raskaustestin tein kaksi viikkoa sitten ja uutinen oli toivottu ja aivan ihana minulle ja miehelleni. Minulla huonovointisuutta on ollut vaihtelevasti, mutta ei kovin pahoja ainakaan vielä. Suurimpina oireina ovat olleet alavatsa jomotukset ja ainainen nälkä! Myös väsymys ja turvotus tottakai! On ollut tosi kiva lukea kaikkien tarinoita alkuraskaudesta, kun omassa lähipiirissä ei ole ketään samassa tilanteessa eikä suurimmalla osasta ystävistänikään ole vielä lapsia. Tsemppiä kaikille odotukseen ja voimahalit niille jotka käyvät läpi vaikeita aikoja!
Tervetuloa joukkoon! Muistan itse, miten outoa, jännää, pelottavaa ja kaikkea mahdollista muutakin se oli, kun itse aikoinaan raskaana olin niin, ettei kaveriporukassa ollut juuri perheellisiä tai muita raskaana olevia. Jonkin aikaa olin yksinäinen ja tuntui, ettei oikein ollut ketään, joka olisi ymmärtänyt, mitä itse koki sillä hetkellä. Silloin vastaava ryhmä oli korvaamaton tuki ja turva. Toivottavasti me voidaan olla sitä sinulle! :)
 
Hei! Täällä uusi kirjoittelija. Kiva lukea muiden kokemuksista ja ajatuksista. En varmaan olisi tänne vielä ees alkanut kirjoittaan mutta mä oon tosi hankalassa tilanteessa. Kävin tällä viikolla varhaisultrassa ja siellä oli kaikki hyvin kunnes kätilö löysi toisenkin sikiön ja sykkeen. Meidän elämäntilanne ei salli mitenkään kahta lasta. Mies vähän vastusteli tätä "vielä yhtä" mutta nyt kun niitä olisi kaksi tulossa niin hän ei halua niitä. Itellä fiilikset vaihtelee 50/50. Eikä tämä tietty oo sellainen asia et se täällä selviäis. Jotenkin pakko vaan saada purkaa ajatuksia koska en tiedä kenelle puhuisin. Tsemppiä kaikille oli siellä tilanne mikä tahansa
Paljon voimia tilanteen käsittelyyn! ❤ En oikein löydä sanoja lohduttamaan, mutta saatan hieman pystyä arvelemaan fiiliksiä, joita käyt(te) läpi. Me pelättiin puolison kanssa kaksosmahdollisuutta tosi paljon, mies jopa niin paljon, että oli jonkin aikaa sitä mieltä ettei halua edes yrittää toista lasta.. Ja kyllä itsekin sitä tuli mietittyä tosi paljon (mulla kaksosia suvussa jonkun verran). Jotenkin oli vaan vahva fiilis sit kun raskaaksi tulin, että ei sieltä kaksosia ole tulossa ja pystyin lopettamaan murehtimisen, mutta mies jännitti kovasti varhaisultraan asti. Kuten täällä olikin jo sanottu, varmasti kannattaa puhua, puhua ja puhua.. Yleensähän myös alkujärkytyksen jälkeen asioita pystyykin ajattelemaan hieman uudestaan. Ja kirjoittele ihmeessä fiiliksiä tänne, jos se helpottaa!
 
Kiva että on tullut taas paljon uusia mukaan, tervetuloa kaikille ❤ ja suuret pahoittelut kaikille huonoja uutisia saaneille 😔

Oon mielestäni vastannut kaikille fb-ryhmään haluaville, mutta jos joku olisikin vielä vastausta vailla, niin huhuilkaa perään! Ryhmässä on vielä hyvin tilaa, eli ehtii mukaan myöhemminkin 👍🏻

En ole kovin usein nyt jaksanut käydä täällä lueskelemassa, oon ollut tosi väsynyt ja huono olokin vaivaa päivittäin 😫 töistä selvisin kuitenkin yllättävän hyvin tällä viikolla, mikä vähän piristi mieltä. Oon oksentanut vasta kerran, mutten oikein tiedä että kumpi loppujen lopuksi on pahempi; oksentaa niin että sen jälkeen helpottaa vai kärsiä vain koko ajan etovasta olosta.

Teidän monen viestit oli sellaisia että olisin voinut kirjoittaa ne itse: hajut tekee pahaa ja ruoka ei maistu. Ja kun ei saa syötyä, niin olosta tulee entistä huonompi. Jos yhtään menee samalla tavalla kuin ekassa raskaudessa, niin tätä iloa voi olla vielä melkein parisen kuukautta jäljellä 😳😂

Onko kellään kokemusta pahoinvointirannekkeista raskauspahoinvoinnin kanssa? Mietin vähän että pitäisikö sellaisia testata.
 
Mulla alkaa nostaa päätään vanha tuttu stressi painosta. Kilpirauhasen vajaatoiminta ja liiallinen laiskuus saa aikaiseksi sen, että normaalisti mulla paino nousee hanakasti. Viime raskaudessa painonnousu oli todella vähäistä, mutta sen jälkeen on tullut kiloja lisää. Nyt on alkanut ahdistaa lähestyvä eka neuvola. Joudun ottamaan asian puheeksi siellä, sillä painoasiat on olleet mulle vaikea paikka nuoresta asti. Toivoisin, että jos raskaus etenee, painoa ei alettaisi syynäämään hulluna, sillä en haluaisi stressata ja olla ahdistunut koko raskauden ajan.

Nyt vain on ollut jo viitteitä siitä, että koen painetta syömisasioista ja liikunnasta. Olo on ollut tosi huono tässä viime aikoina, joten koetan olla itselleni armollinen. Tuntuu välillä siltä, että terveellisen ruuan valitseminen on vaikeaa, kun ei tiedä koskaan, mitä saa syötyä. Etova olo on edelleen läsnä ja hankaloittaa olemista erityisesti töissä. Tällä hetkellä saan pidettyä pahan olon kurissa mm. voileipäkekseillä. Oon yrittänyt panostaa terveellisiin välipaloihin voileipäkeksien sijasta, mutta en jaksaisi jatkuvasti miettiä, mikä on sellaista suht terveellistä syötävää, jonka saa alas asti yökkimättä. Pähkinät auttoi ekassa raskaudessa, nyt ne aiheuttaa kuvotuksen, elleivät sitten ole sekoittuneena smoothieen. Hedelmät on jees myös, mutta ei ne vie pois nälkää, joka iskee parin tunnin välein ja yökötys sen mukana. Miks tän pitää olla nyt niin hankalaa? 😫
 
  • Tykkää
Reactions: Sophie14
Mulla alkaa nostaa päätään vanha tuttu stressi painosta. Kilpirauhasen vajaatoiminta ja liiallinen laiskuus saa aikaiseksi sen, että normaalisti mulla paino nousee hanakasti. Viime raskaudessa painonnousu oli todella vähäistä, mutta sen jälkeen on tullut kiloja lisää. Nyt on alkanut ahdistaa lähestyvä eka neuvola. Joudun ottamaan asian puheeksi siellä, sillä painoasiat on olleet mulle vaikea paikka nuoresta asti. Toivoisin, että jos raskaus etenee, painoa ei alettaisi syynäämään hulluna, sillä en haluaisi stressata ja olla ahdistunut koko raskauden ajan.

Nyt vain on ollut jo viitteitä siitä, että koen painetta syömisasioista ja liikunnasta. Olo on ollut tosi huono tässä viime aikoina, joten koetan olla itselleni armollinen. Tuntuu välillä siltä, että terveellisen ruuan valitseminen on vaikeaa, kun ei tiedä koskaan, mitä saa syötyä. Etova olo on edelleen läsnä ja hankaloittaa olemista erityisesti töissä. Tällä hetkellä saan pidettyä pahan olon kurissa mm. voileipäkekseillä. Oon yrittänyt panostaa terveellisiin välipaloihin voileipäkeksien sijasta, mutta en jaksaisi jatkuvasti miettiä, mikä on sellaista suht terveellistä syötävää, jonka saa alas asti yökkimättä. Pähkinät auttoi ekassa raskaudessa, nyt ne aiheuttaa kuvotuksen, elleivät sitten ole sekoittuneena smoothieen. Hedelmät on jees myös, mutta ei ne vie pois nälkää, joka iskee parin tunnin välein ja yökötys sen mukana. Miks tän pitää olla nyt niin hankalaa?
Ai että mulla on aivan samat fiilikset. Ahdistaa jo etukäteen et mitä se paino on raskauden lopussa. En tykkää peilistä enkä halua että random ihmiset kadulla taikka sukulaiset kommentoi mun raskauden aikaista kroppaa, niinkuin esikoisen kanssa.

Ruoan suhteen pyrin tekemään pieniä terveellisiä valintoja kun pystyn, mutta suon sen armon nyt alkuraskaudessa että en mieti liikaa, just etovuuden tunteen takia.

Viime raskaudessa en sitten loppujen lopuksi saanut hirveästi lisäkiloja raskauden aikana ja ne meni ihan hyvin pois synnytyksen jälkeen mutta silloin ekassa neuvolakäynnin punnituksessa paino oli paljon korkeampi kuin mitä oletin, ja siitä tuli itku. Tosin mun tän hetkinen tämän raskauden neuvolatäti on aivan ihana ja luulen että saan sieltä tukea kun pyydän jos saisin punnita itseni kotona juuri ennen ja sit ilmoittaa lukema käynnin yhteydessä.

Tsemppiä ❤
 
  • Tykkää
Reactions: Sophie14
Minullakin on ollut haasteita painon kanssa lähes koko elämän. Olen pudottanut painoa erilaisten diettien avulla ja koko kesä meni herkutellessa ajatuksena oli, että kesän loputtua alkaisi taas dietti, kun kesäriennot olisi takanapäin. Noh, raskaus muutti nämä suunnitelmat ja nyt painan enemmän, kuin koskaan 🙄 kilpirauhasen vajaatoiminta on vienyt aineenvaihdunnan minimiin ja olen sairastumisen jälkeen paisunut, kuin pullataikina. liikunta ei kiinnosta, ja rasitus lisää huonoa oloa, sekä sunnuntaina metsässä kävely sai aikaan tuntemuksia alavatsaan. Olen nyt päättänyt, etten stressaa painoa, neuvolassa ei painosta tullut muuta sanottavaa, kuin että riskejä on ylipainoisella enemmän mm. Raskausmyrkytys ja veritulpat, minkäs sille voi kun paskat on jo housussa 😄 suosittelivat siellä primaspanin aloitusta ensimmäisen kolmanneksen jälkeen, ehkäisemään näitä vaivoja. Yritän syödä mahdollisimman terveellisesti, (epäonnistun siinä kyllä suurimman osan ajasta) ja liikkua oman voinnin rajoissa ja miettiä painoa sitten, kun käärö on sylissä ja kroppa on päässyt raskaudesta yli. Negatiivisia tunteita on kyllä, kun mietin näkyykö söpö vauvamaha ikinä tämän läskimahan alta vai näytänkö raskauden lopussakin vaan entistä lihavammalta ilman, että kanssaihmiset edes tajuavat, että olen raskaana. Toki oma terveyspuoli huolestuttaa, pelottaa miten käy omalle kunnolle, joka ei nytkään ole hyvä jos makaan seuraavat 6-7 kk sohvalla toimintakyvyttömänä., lisäksi ajattelen raskausajan diabetestä kauhulla, toivottavasti säästyisin siltä lihavuudesta huolimatta.
Neuvolassa en haluaisi puhua painosta, koska sen ajatteleminen lähinnä ahdistaa ja terveydenhuollon ammattilaiset eivät aina ole ylipainoisille kovin ystävällisiä kommenteissaan. Jos olisin saanut valita, olisin raskautunut huomattavasti hoikemmassa kunnossa, mutta yllätysvauva päätti toisin ja nyt otetaan vastaan se mitä tulee.
 
  • Tykkää
Reactions: Sophie14
Pahoittelut kaikille, jotka saaneet ikäviä uutisia 😔 Sitä vaan niin toivoisi että kaikki menisi kaikilla hyvin. Paljon tsemppiä jatkoon! ❤

Viime viikolla oli eka neuvola ja th vaikuttaa kyllä tosi mukavalta ja rennoltakin. Huomioi ihanasti myös miestä käynnillä 😄 Nt-ultraan nyt 3 viikkoa ja kaikki viime viikon mielenrauha on kadonnut. Tulen varmaan hulluksi tässä ultraa odotellessa kun mietin päivästä toiseen, että onko kaikki hyvin jne.

Ihanaa kun täällä puhutaan kaikista asioista mitkä itseäkin mietityttää 🥰 Mullakin ylipainoa, jonkin verran sain tässä n. vuosi sitten alkaneen elämäntapamuutoksen avulla laihdutettua, mutta olisin toivonut ehtiväni laihtua vielä vähän lisää. Plussa kuitenkin tuli niin yllättävän nopeasti, etten osannut sitä näin pian odottaa. Kerroin tästä neuvolassakin, mutta ainakaan th ei vaikuttanut olevan erityisen huolissaan. Kehui vaan, että terveelliset elämäntavat ja mm. lenkkeily, mitä harrastan ovat hyviä juttuja koko raskauden ajalle, mutta laihduttamaan ei tietenkään saa nyt alkaa. Toivon kuitenkin myös, ettei paino ihan kamalasti raskauden aikana nousisi. Nyt alkuun olen kuitenkin yrittänyt olla armollinen, kun joinain päivinä tulee syötyä ihan todella vähän, niin sitten jos on päivä kun ruoka maistuu niin olen kyllä syönyt juuri sitä mikä parhaiten maistuu. Olen ajatellut, että vaikka söisinkin jotain ei niin terveellistä, niin sitä kalorimäärää sitten tasapainottaa ne huonommat päivät, kun ei saa oikein mitään alas 😅
 
Hox päivitin listan niiden osalta kenellä oli selkeästi eroteltu la/monesko/mikä synnäri. Mikäli puutut listalta ja haluat mukaan, niin korostathan viestillä tietosi. 😊


@NiNNi10 , pitikö se sinulle laittaa yv mikäli haluaa faceryhmään? Voisin liittyä. ☺
 
  • Tykkää
Reactions: NiNNi10
Tän takia tykkään näistä ryhmistä! On ihan parasta, että kun tulee varovaisesti avautumaan jostain vaikeasta asiasta, niin seuraavan kerran tänne tullessa on aiheesta monta samankaltaista tai muuten vain ymmärtävää viestiä. Tuntuu kivalta, ettei ole vaikeiden asioiden kanssa yksin.

Mä yritän kuunnella omaa jaksamista ja vointia herkemmällä korvalla. Helposti sitä sivuuttaa omat fiilikset, mutta haluaisin oppia kunnioittamaan itseäni niin, ettei tulisi aina heilutettua ruoskaa, jos on tehnyt jotakin toisin. Äsken valitsin perhelenkin sijasta pötköttelyn sängyllä. Tänään on ollut parempi vointi koko päivän, mutta nyt illasta iski taas huonompi olo. Ehkä mä jaksan joogata vielä myöhemmin pienesti.

Mitä te muuten harrastatte tai teette muuten mieluusti vapaa-ajalla? Mä tykkään lenkkeillä ja erityisesti luonnossa liikkuminen on itselle mieluista. Myös jooga, kahvakuulailu ja pilates on vaihtelevalla menestyksellä mukavaa. Haluaisin alkaa käydä taas uimassa. Muuten sitten tykkään puutarhanhoidosta, neulomisesta ja äänikirjojen kuuntelusta.
 

Yhteistyössä