Äittä, otan osaa suruusi. Vaikea tällaisia asioita on ymmärtää. Itseä lohdutti hiukan se ajatus, että kukaan keskenmenon kokenut ei ole yksin: tuhansien ja taas tuhansien naisien kohtalo on se sama. Niin surullista kuin se onkin, syntymättömän lapsen menetys vaiheessa tai toisessa tuntuu olevan sitä naisen elämää... Jos otat keskenmenot puheeksi missä tahansa seurassa, jossa on läsnä vähintään kolme aikuista naista, vähintään yksi on kokenut saman. Mutta kamalasti se silti koskee, kun omalle kohdalle sattuu. Anna aikaa surulle.
ON: taitaa olla käsillä ekat menkat keskenmenon jälkeen. Vuoto on kyllä kummallisen niukkaa eikä normaaleja kuukautiskipujankaan ole. Yleensähän ekojen kuukautisten sanotaan olevan normaalia runsaammat ja kivuliaammat. Onko kukaan kuullut, että voisivat olla tavallista niukemmatkin KM:n jälkeen?
Plättä , mulla on noiden raskaustestien kanssa täsmälleen päinvastainen toimintatapa kuin sinulla. Olen vuosien mittaan tottunut siihen, että elimistöni keksii tuhansia erilaisia tapoja huijata minut uskomaan, että olen raskaana - enkä sitten kuitenkaan ole. Niinpä en enää rahojani turhaan tuhlaa. Siinäkin kierrossa, josta sitten lopulta raskauduin, testasin vasta, kun menkat olivat viikon myöhässä. Sanoin miehellenikin, että ostetaan nyt huvikseen se testi, sitten ne kuukautiset viimeistään alkavat, kun kassakuitti on kädessä...
Takarajan asettaminen yritykselle toimi meillä hyvin ainakin edellisellä kuumeilujaksolla. Silloin jätettiin ovistestit pois ja taisi olla kesälomakin edessä, jolloin ei muutenkaan ehtinyt itseään niin vahtimaan. Seksi oli sen jälkeen paljon rennompaa ja kivampaa, kun ei ainakaan tietoisesti tarvinnut ovista vahtia. En tiedä, miten nyt sitten käy, kun ollaan ikäänkuin toista kertaa asialla. Ehkä toinen hullutus on ensimmäistä pahempi... Lapsettomuushoidoista on päätetty, että korkeintaan kaksi kertaa: niissä meille toivottavasti selviää, onko raskauteen todellisia mahdollisuuksia vai oliko tuo yksi plussa vain ainutkertainen onnenkantamoinen.