40+ so what? (vol. 2)

pyrstötähti
hieno homma Mulimen löytyi.Varmaan kantsii kokeilla kellä kierto ronklailee eikä ikä oikeesti ole se ongelma. itse olen kyllä sen tiedostanu että mun ongelma on luonnollinen eikä se ongelma ole vaan normaali asia.Munasolut yksinkertaisesti on neliseiskalla niin vanhoja jasutta jasekundaa jälellä että vaikka kierto toimii hormoonithyrrää ku nuorella flikalla ja liianki liukkaat kelit niin niistä ei vaan niitä tarpeeksi hyviä löydy,en usko että mullamitään apuja tähän voi löytyä,siihen mikä niistä vuorollaan kypsyy ei voi vaikuttaa,ehkä ifv ois siinä suhteessa toiminu jos niitä ois saatu kasvatettua. että tasan ei käy onnen lahjat,näillä hormoneilla lapsellisen paljon nuoremmat munikset hedelmöityis hienosti.No tätä mun spekulointia taas.Jaksuja ja tsemiä kaikille,pyrstis
 
Mites se nyt olikaan jos menkat ei ota loppuakseen, meinaan ton keltarauhasen toiminnan kannalta ? Liian vähän ?

Nyt jo , taitaa olla kp 7 vai 8, mut yleensä siis 5:sen kohdalla menkat ohi..

Just kivaa. Ensin ei tule ollenkaan ja sit kun tulee niin vuodan kuin niagaran putous eikä ota loppuakseen.. :/

Noh, torstaihan on toivoa täynnä ! Mukavaa sellaista jokaiikalle vai pitäiskö sanoa joka iinekselle :D
 
pyrstötähti
ainakin näin muistelen että se keltiksn vaje aiheuttaa sen että tädin helmat näkyy ja jää jälken tuhruiluna mutta kuten tuolla aiemmin kerroin kun siirsin kk:a 5 päivää Primoluteilla jotka ovat siis keltarauhashormonia runsaasti sisältäviä,niin mitään ennakkohuiskaleita ei tullut,vuoto alko ku hanasta avattuna ja kesti 5 päivää.Sen tiedän että kun vaihkarit alkaa lähennellä naista niin pitkittyneet ja runsaat kk:t on siitä merkki.Itse käytän runsaisiin kk:n Cyklocapron nimistä lääkettä tulvapäivinä ja se toimii tosiaan hyvin eikä mitään sivuvaikutuksia ole.Mutta jos vauvaa haluaa niin ainakaan noita primoja ei saa säännöllisesti käyttää pitää hakee gyneltä toiset reseptit.Mutta kyllä runsaisiin vuotoihin konstit löytyy,eihän kukaan jaksa loputtomiin vaipoissa kulkea,jaksuja sulle.
 
ja mulla alkaa taas pikkuhiljaa viskata. Kaikenlaista raskausoiretta on tulevinaan, ja mitä ei ole se kuvitellaan. Tämän olen kokenut sata kertaa. Minusta tuo varhaisten raskausoireiden ketjukin on hauskaa luettavaa. Minulla on ollut ne kaikki. Niin niin monta kertaa olen ollut luultavasti ja melkovarmasti raskaana. Laskettu aikakin on jo katsottuna, kunnes vuoto alkaa ihan siihen aikaan kun sen pitikin ja tunnelmani ovat hölmistyneet.

Sen verran fiksu olen, etten puhu aavistuksistani kenellekään, en edes miehelle. Ehkä tiedän totuuden alitajuisesti, mutta tykkään vain elellä toiveissa.

Kiinnostavia nuo luontaislääkintäpohdinnat (vai miksi niitä voisi kutsua). Ajattelen kyllä itse niin, että raskauden onnistunut alku on niin kova hormonimyrsky, että se tapahtuu tai jää tapahtumatta riippumatta siitä, mitä mehua olen juonut tai mitä hammastahnaa käyttänyt. Ei-toivottu raskauskin kulkee ihan omia teitään: kun se on alkanut, ei äiti itse voi tehdä juuri mitään sen keskeyttämiseksi vahingoittamatta samalla itseään. Itselleni vahva merkki hormonien voimasta on aina ollut synnytyksien käynnistyminen. Olen niitä naisia, joilla kaikki raskaudet menevät yliaikaisiksi. Siinä sitten kärsimättömänä keksitään konsteja, joilla supistukset alkaisivat. Kokeillaan pitkiä kävelymatkoja, paastoa, seksiä, suursiivousta, kyykkimistä ja jos vaikka mitä, mutta itse synnytys noudattaa omaa aikatauluaan. Se tulee sitten kun tulee. Vähän samaan tapaan ajattelen terveen ihmisen raskautumisestakin. (En tietenkään tässä tarkoita niitä tapauksia, joissa lääketieteellistä puuttumista todella tarvitaan.)

Mikäpä silti estäisi kaikkea kokeilemasta, jos se tuottaa hupia ja tuntuu tärkeältä. Minullakin on jostakin tullut sellainen käsitys, että parsakaali on raskaana olevalle naiselle erityisen terveellistä. Jos vain niin käy, että minä vielä alan vauvaa odottaa, niin lupaan syödä raakaa parsakaalia joka päivä. :D

Isot poikani (17- ja 15-vuotiaat) ovat toukokuun lopusta asti olleet kaukomailla. Parin viikon päästä heidän pitäisi tulla takaisin kotiin. Jotenkin ovat jokailtaiset mesekeskustelut pidentyneet ja pidentyneet. Eilenkin pääsin nukkumaan vasta kahden seuruvilla. Poikien rasittavat puolet ovat näiden viikkojen aikana unohtuneet. Mietin jo, mitä heille leipoisin ja millaiset lakanat laittaisin sänkyyn. Voi olla, että testailut ja pähkäilyt jäävät tässä kierrossa vähän vähemmälle, kun täytyy ajatella noita olemassaolevia lapsia.

Sehän olisi ihan tervettä.
 
:) Niin, mulla ei tuo menkkojen runsaus poikkea totutusta, mutta kun menee ns. "yliaikaa" niin muuttuu vaan tuhruksi, eikä tajua pistää täti hanoja kiinni ! Sen verran sottaa että pitää vaipoissa kulkea, tosin ultra-thin riittää :D .

Olishan se kiva ylläri vielä tässä vuoden sisällä jos nappais, mutta tuskinpa meitä sillä onnenkapullalla heitetään, mutta toivon että se osuisi ainakin johonkin, joka yhtä kovasti vauvaa tahtoisi kuin me :hug:

Mä olisin niin kovasti tahtonut antaa oman lapsen miehelleni, joka on ollut niin hyvä näille mun aiemmasta liitosta oleville tenaville, mutta kun hänen suvussa tuota lapsettomuutta on näemmä enemmänkin, niin taitaa jäädä toivomisasteelle. Onneksi liittomme on kaikinpuolin muuten kunnossa, joten tämä asia ei raasta arkea kuin ihan joskus herkällä hetkellä. Osaamme nauttia elämästä ja toisistamme muutenkin .

Aurinkoista päivää ihan joka iinekselle, ei siis iikalle :D

:whistle: ++++++++++++++++++++++++++++++ plussat kehiin vielä !
 
Kaupunkireissulta kotiuduttu... Puseroita koetin ostaa, mutta huomasin erään suuren haittaavan tekijän sopivien löytymisessä eli mun ju....ttoman suuri maha. Eipä tahtonut sellaista paitaa löytyä, josta se ei pollottaisi härskisti näkyville. Ehkä taitaisi olla aihetta pieneen laihdutukseen... :eek:
No, löysin minä sitten lopulta kolmannesta kaupasta monien tuskaisten sovitusten jälkeen peräti 4 erilaista paitaa. =)

Muistinpa ostaa pari purkkia greippimehuakin. Pitäähän sekin kokeilla ettei tarvitse sitten jälkikäteen harmitella ettei kaikkea ole kokeiltu. :p

Mulla ainakin epäilen tuo jälkituhruttelu on ollut nimenomaan estrogeenin puutetta. Nyt kun olen syönyt näitä hormoneita, se on jäänyt kokonaan pois. Progesteroneilla tuhruili, mutta nyt kun aloitan estrogeenin aina kp 5 - 8, niin ei ole jälkituhrua. Liekö kaikilla sitten samasta syystä, en tiedä.
 



Nimi (ikä )........... Kiertopv....Yrityskierto...Monesko haaveissa


lapsellinen67 (40)........kp3/26-29........y1,5v.......1.
gitte (39).......................kp4/28..............?...............1.
äippä67 (41).................kp6/26-39........y1,5v.......2.
pääpilvissä (45)............kp8/25-43........?...............1.yhteinen
Rva Pikkumyy (43).......kp10/28-29......yk4...........4./1.yhteinen
Nuusku (42)..................kp11/28............?...............4.
mimmimamma (46)......kp12/27............y6v...........4.
touhu tenava (45).........kp15/27-30.....y3v...........6.
ruujakengu.....................kp18/28...........?...............3.
pyrstötähti (47)............kp19/28............yk3...........4./1.yhteinen
einiinvaan (41).............kp20/28-31.......?...............3.
Plättä (43)....................kp23/28-30.......?...............7.
AinoEmilia (43).............kp27/31-34......?...............4./1.yhteinen
mimuli (42)...................kp31/29............yk3...........4.
päivänkakkara67 (41)..kp40/26...........?...............1.
Mussukka67 (40)..........kp49/29...........yk11........2./1.yhteinen
Matsalu (44)..................kp?.....................?..............1.

babo67 (41).............kp11/29-31..PAS 8/08?...5./1. yhteinen
kane (43).................kp22/25..........PAS 8/08.....4./1. yhteinen

Hellu1.............................kp?/?................?...............3.
Elina67 (40)............................................?................1.


(Tilastojen mukaan yli 40 v. vuoden sisään n. 33% raskautuu --> 33%/29 = 9,57 Ketju alkanut 21.2.2008 --> 21.7.2008 mennessä "tavoite" = 4 )

Mukana myös:
Pömppöli ...... taustajännäilijä
kenzie64 ...... liittyy viimeistään syksyllä aktiiviseksi jäseneksi


Ketjun jättäneet: keijukka

Pitää taukoa:

Kesälomatauko 10.6.2008 alk.: annastiina (42)..kp5?/30..?..6.

Kesätauko 1.6.2008 alk.: vilmaville (43)..kp1/28-30..y1,5v..9.

Mietintätauko 21.5.2008 alk.: dinosaurus61 (47)..kp16/26-28..?..6.

Palstatauko 8.5.2008 alk.: (kp8/28) Karpalo67 (41)


[/color]
Plussanneet

eli yrjöklubilaiset:


äittä-67 (40).....8.4.2008... kp32...yk 1...LA 12.12.2008

torpeedo (42)....17.4.2008..kp24....yk 1..LA 31.12.2008

Mari66 (41)......9.6.2008....kp37....y1,5v..LA 14.2.2009
[/b]


Minni-07(44)....23.5.2008...kp30...yk4....



Edellinen ketju: http://kaksplus.fi/keskustelu/t976636
 
Sussiunakkoon miten on tullut tekstiä!!

Joku kysyi mistä päin eteläsuomea. Ihan tästä keskeltä eteläsuomea, pääradan varrelta. En ole pariin päivään tainnut käydäkään pinolla, kun olemme huhkineet remonttia. Takka on laitettu ja maalailtu seiniä ym ym. Aamulla pupuiltiin ihan uudessa sängyssä.... vähän niinkuin neitsytpano sängyllemme :LOL: :LOL:
Täti taitaa tehdä tuloaan, pientä tuherrusta näköpiirissä. Alkaisi nyt menkat sitten oikein kunnolla ja mielellään heti. Viikon päästä lähdemme 4 pvksi reissuun ja ällöttää jos siellä täti mukana. Vieläköhän ehtisin siirtää, vaikka tuhertaa. ?? On vähitellen alkanut tuntua että olne oikeasti jo ohittanut hedelmällisen vaiheeni. Se kyllä harmittaa. En tiedä mitään noista kaikista hienouksista joista moni tuntuu tietävän tosi paljon. Enkä ole ottanut selvääkään , kun luomuna yritämme. Tulee vauva jos on tullakseen. Gynelle tosin taidan tästä hipsiä piakkoin ,,kuulempahan ainakin tuomion miltä sisuksissani näyttää.

Pyöräilin justiin parinkymmenen kilometrin lenkin.Meilläpäin aurinkoista, muutama hassu pilvi taivaalla. noin +20 astetta näyttää mittari. Ostin viime viikolla ihan uuden pyörän ja nyt saa läskit kyytiä. :p

Heipat kaikille ja Onnentuulahduksia. Periksi ei anneta ei. :wave:

t. AinoEmppuli, ennustajaeukko
 
AinoEmilia: Aina noi siirtämiset ei onnistu. Mullakin (vaikken ollut siirtämässä ) on menkat alkaneet kesken progesteronikuurin. Tosin varmaan riippuu mitä lääkettä käyttää. Ilmeisesti Primolutit on vahvimpia pitämään tädin loitolla.

Minä olen tässä pohtinut tilannettani ja päättänyt, että ellei mikään muutu, suunnitelma on seuraava:
Syön tän kolmannen hormonikierron kaikkine "vahvistuksineen" ja yritän bongata ovista. Sitten katson yhden luomukierron "vahvistavien" aineiden kanssa ovista bongaten. Ellei mitään uutta ihmeellistä tapahdu, sitten jätän kaiken Herran haltuun ja annan olla, ellei nyt mitään kauheita vaihdevuosioireita tule ilman hormoneja.
Kun nytkään ei edes nää hormonit saaneet limakalvoa kasvatettua, vaan vuoto on ihan minimaalista tuhrua, on aika turha yrittää väkisin mitään.
Mutta tää nyt on tänhetkinen suunnitelma... riippuu ihan mitä tapahtuu jatkossa... =)
 
Heippa,olin samaan aikaan koneella, jotain kirjoitin, kaikki katosi! :D

Täällä ihana ilma B)

Kävin lukemassa mitäs nyt palstaa, jossa ihmetellään tätä meidän "hullua" pinoamme! :LOL:

Kiva, kun muilla on hauskaa/ihmetystä, suorastaan kiukkua meitä kohtaan, olettekos käyneet lukemassa?

Heipsan taas, hetken päästä lisää, jos mieleen jotain tulee.

Ihanaa siis tämä kierto ilman mitään jännäilyjä,milloin on ovis tai milloin pitää laittaa lugeja,ollaan vaan ja mennään luomusti! :heart:

Mikäs lapsellinen sitä limakalvoa kasvattaisi?Auttaako Luge siihen?
 
Pikkumyy, laitatko minkä otsikon alla meitä arvostellaan. Pakko käydä lukemassa. Niinpä, kyllä sitä itsekin joskus kolmikymppisenä ajatteli ettei totisesti enää varsinkaan yli nelikymppisenä lapsia aio saada. Mutta koskaan ei pidä sanoa ei koskaan. Ajatukset pään sisällä on niin kummallisia. Elämän tilanteet muuttuu. Voihan sitä nuoremmatkin sairastua, kuollakin ym ym ettei ehdi saada lapsiaan aikuisiksi ja sen sellaista. Mikä sitten on hyvä ikä äidiksi tai isäksi. Toki vaikka miehet siihen kykenee ikään katsomatta joku tolkku sentään. Ei siinäkään mitään järkeä ole että on vaari isäksi ja hänellä nuori vaimo lapsen äidiksi. Mielestäni siinä on myös sulattelemista. Tästä voisin paasata vaikka aamuun asti.

:wave:
 
Tässä linkki siihen keskusteluun http://kaksplus.fi/keskustelu/t1099925

Kyllähän nuo nuoret äidit tuolla nyt paasaa "kokemuksen rintaäänellä". Eivät vain tiedä mitä tulevaisuus saattaa tuoda tullessaan. Siellä monellakin parisuhteet ovat aika kurjan kuuloisia ja kunhan eroavat ja uusi kumppani löytyy, niin kummasti iskee vauvakuume ja ollaan tekemässä 1. yhteistä nelikymppisenä. :LOL: :LOL:
Mehän tämän jo tiedämme vanhempina ja viisaampina. B)
Aika loukkaavia kirjoituksia osa noista tuolla, mutta nainenhan on naiselle susi. :/
Ja ehkäpä kirjoittajien oma elämä on sen verran "heikossa hapessa", että meidän vauvahaaveilu saa heidät kateelliseksi?

Niin, voi siinä käydä kuten AinoEmilia sanoo. Meidän pinossahan on useita, joilla äiti on kuollut nuorena; niin minullakin.

Mun ainakin täytyy sanoa, että minun elämä on mennyt täysin toista rataa kuin ihmisillä yleensä. En ole silti ollut itsekäs uraihminen, mutta en hedelmällisimmässä iässäni parisuhteessa, enkä kuvitellut koskaan haluavani lapsia. No, ainakin tuon pinon aloittaja lienee tyytyväinen etten enää pystykään saamaan niitä kärsiviä lapsia tähän maailmaan. :kieh:

Onhan tässä omat hyvät puolensa: kukaan ei jää perään suremaan kun tässä piakkoin kupsahdan (taivaan vanha kun jo olen) , eikä myöskään ole ketään riitelemässä perinnöstäni. :kieh:
 
Piti vielä tulla toivottelemaan mukavaa viikonloppua. Meillä juhlitaan huomenna esikon synttäreitä. Harmi vaan kun huomiseksi on luvattu sateita tänne etelään.
Tilasin just ovisarsenaalit taas kerran, vaikka jo mielessäni lupailin, että nyt saa testailut riittää. Tänään tosi kovaa juilintaa munasarjoissa. Taitaa clomit tehdä tehtäväänsä. Toivottavasti ei mikään "ylihyperstimullatio" kuitenkaan.
Ja eiku kakkua värkkäämään.
 
Mielenkiintoinen on Mitäs nyt -palstan ikä-äitikeskustelu. Olhan siellä näkemyksiä puolesta ja vastaan. Ihan kiva, kun ihmiset noin toisistaan huolehtii. ;) Kaikista hauskimpia olivat ne pohdinnat, että mihin nämä kypsät naiset ovat tähänastisen elämänsä käyttäneet, kun vielä täytyy vauvasta haaveilla. Toivottavasti kenellekään pinolaiselle ei tullut tuosta paha mieli. Turhaan. Jokainen kirjoittaa oman elämänsä tarinaa.

Ainoa mikä minua hiukan kirpaisee noissa kirjoituksissa on vetoaminen lapsen etuun. Minusta se on ihan perusteetonta. Olen itse saanut esikoisen 27-vuotiaana ja nuorimman 42:n iässä, ja mielestäni nuorimmilla lapsilla on käynyt paljon parempi tuuri äidin suhteen (vaikka en nyt mikään heittiö ollut nuorempanakaan). Olen sitä oikein ääneen pahoitellut teinipojilleni, että silloin ymmärsin niin huonosti pieniä ihmisiä. Mistä esimerkiksi on peräisin tuo väite, että vanhana ei enää jaksa heräillä pikkuvauvan kanssa öisin? Ajattelevatko ne, että nelikymppisten vauvat ne vain pinnasängyssä itkevät öitään nälkäisinä ja märissä vaipoissaan, kun äiti ei vanhuuttaan jaksa nousta imettämään?

Muistan, kuinka nuorena laskin, että vuonna 2000 olen sitten 36 vuotta vanha. Silmiä pyörittelin ja ihmettelin, että sitten on varmaan kyllä kaikki kiva elämässä jo koettu. Aika ankara näkemys, kun nyt asiaa ajattelee. Kun muistelen niitä ajatuksia, ymmärrän paremmin noita nuoria jotka eivät ymmärrä.

Huomasitko, Matsalu, että joku nuori kirjoittaja oli liikuttunut juuri sinun tarinastasi? Niin minäkin olen.

Ei ole maailman tärkein asia, että minä saan vielä lapsen. Minulla on jo. Sen sijaan minulle on tärkeää pohtia näitä asioita toisten ikäisteni kanssa, että löytäisin tarkoituksen omalle olemiselleni, kävi vauvahaaveille niin tai näin. Lasten saaminen ja äitinä oleminen on ollut omassa elämässäni parasta ja kauneinta, ja siitä on vaikea luopua. Kun jollekin on antanut kaikkensa, ei ole helppoa kääntää sivua ja ajatella että jaahas nyt uudet haasteet. Minua kosketti, kun Marja-Liisa Kirvesniemi sanoi elämäkertakirjurilleen. että vaikeinta elämässä ei ole ollut avioero. Vaikeinta oli aktiiviurasta luopuminen. Katson nyt itse olevani juuri samassa elämänvaiheessa. Ei ole kysymys siitä, että minun pitäisi saada kaikki mitä keksin toivoa. Jos vain tietäisitte, olen jäänyt monesta paitsi.

Jep. Nyt ruoanlaittoon. Täytyy saada pikkupojan massu pullottamaan.
 
Ohoh.....mulla on ollut menkat kohta pari viikkoa myöhässä ja tein tänään raskaustestin, se näytti positiivista! Voiko tämä olla totta!!!!! Mulle on aikaisemmin tehty mm. neljä koeputkihedelmöitystä huonolla tuloksella, mitään ei ole saatu ees pakkaseen vaan suurin osa meni roskiin ku olivat niin huonolaatusia. Mä suhtaudun tähänkin juttuun vielä aika skeptisesti....
 
Terveisiä täältä kesämailta! Uitu on ja aurinkoa otettu.

Ensinnäkin valtaisat onnittelut Päivänkakkaralle! Jokainen plussa tällä palstalla tuntuu ihanalta!

Rouva Pikkumyy: ajattelimme tosiaan syksyllä kokeilla yhtä tai kahta ivf-hoitoa. Mehän olemme olleet ilman ehkäisyä jo muutaman vuoden, mutta tuo kesäkuussa keskenmennyt raskaus oli ensimmäinen plussa. Koska meissä kummassakaan ei tiettävästi ole mitään erityistä vikaa, arvelen, että munasoluni ovat iän takia kehnoja. Tuo alkanut raskaus kuitenkin todisti, että meidän soluillamme vauva olisi vielä mahdollinen, vaikka hyviä munasoluja osuukin tulemaan tosi harvoin. Elän siinä toivossa, että ivf-hoidolla saadaan kerättyä useampia munasoluja, joiden joukosa on ehkä JUURI SE VALIOYKSILÖ, joka kykenee raskautumaan. Mahdollisuudet ovat tosi heikot, mutta eivät kuitenkaan ihan nolla...

Toinen syy on puhtaasti psykologinen. Haluamme nyt kertakaikkiaan katsoa tämän asian loppuun ja tehdä kaikki mitä tehtävissä on, että ei tarvitsisi myöhemmin jossitella. Mies sanoi, että alkanut raskaus oli kuin jonkinlainen merkki: tehkää nyt tyhmät edes jotain!

Kävin sitten minäkin lukemassa noita kommentteja meidän porukastamme. Kyllä täytyy myöntää, että itsekin ajattelin parikymppisenä elämäni menevän kuin suoraan oppikirjasta: ihana mies kaksvitosena ja siihen sitten pari-kolme lasta hetimmiten. Niin nyt ei vain sitten käynytkään. Muuta en voi sanoa kuin että kaikkien pitäisi elää omaa elämäänsä ja antaa toistenkin elää!
 
pyrstötähti
vai pitäskö sanoa ihan vasta kakaralle,kun olet vielä noin tyttönen.Olipa ianaa avata pinon ovi aamulla ja hengäistä sisään sinun plussauutinen,varsinkin kun sinun tarinaasi aiemminkin luin.
Tarinasi uusi käänne on nimenomaan osoitus siitä kuinka lapset saadaan ja että kaikki on mahdollista,ja tuo meille muillekki kutkuttavan jännittäviä rapisteluhetkiä.

Käväisin tietysti lukemassa ap:n aloituksen ja ei kannata provosoitua moisesta.Yksi meidän pinomme mahtavin juttu on toistemme tukeminen ja toinen on se valtava voima joka meidän yli 40 vuotiaitten naisten elämänkokemuksessa jo piilee.Luulen että sekin aiheuttaa kateutta,että me voimme suunnitella ja yrittää lasta vapaammin vailla taloudellisia suuria huolia.Meillä on jo isolla osalla työpaikat,talot,autot ja mökit sun muut jotka olemme vuosien saatossa jo hankkineet.Nuoruus on ehdottomuutta monesti nähdä asioiden kääntöpuolet joten toivotan onnea ja jaksamista nuorille äideille heidän kamppaillessaan liikakilojensa (niitä näytää olevan paljon enemmän kun meillä 60-luvun marjansyöjillä),ylisuurten talo-ja autolainojen kanssa (kun kaikki mulle heti-on pitänyt saada),parisuhdeongelmien (kun toi jätkä ei ookkaan enää ihqu)ja erityisesti lastenhoito-ongelmien (voi vittu täähän syö ja paskantaa yölläki) kanssa.

Ihanaa oli lukea kuitenkin että joukossa oli niin paljon kannustavia nuoria jotka arvostavat ja rakastavat kypsän iän isiä ja äitejä.

Me täällä jatketaan täsmäiskuja ja rapistellaan nyt entistä uutterammin.Talkoisiin aikoo osallistua pyrstis (seniili muttei enää steriili 47-vuotias)ottamalla pari ylikallista testiä jotka kela korvaa ja joiden kustannuksiin joutuu osallistumaan myös ap (mikäli on ehtinyt käydä vielä koskaan verollisissa töissä!

Ihanaa viikonloppua aurinkokin paistaa tänään!
 
pitkästä aikaa =) Tulen taas tänne kuumepalstalle tarinoimaan, kun tuo odotus-palsta tuntuu niin vieraalle :whistle:
Niin, tuosta Mitäsnyttien ketjusta, joka sai minut naureskelemaan :LOL:
Itse olin 28, kun sain esikoiseni ja olin ihan liian nuori :| Tehtiin sitten heti toinen kaveriksi ja olin 30v,edelleen liian nuori ja IHAN pihalla, en osannut nauttia suloisista tytöistäni.
Nooo, sitten päätettiin tehdä vielä kolmas ja sairastuin synnytyksen jälkeiseen masennukseen,ajattelin, että elämäni on pilalla, oli silloin 32v. :ashamed:
Parannuin siitä terapian ja ihanan mieheni avulla ja tulin vahingossa raskaaksi kierukasta huolimatta.Olimme paniikissa, mutta halusimme pitää vauvan :heart: Suloinen tyttö syntyi, kun olin 34v ja kaikki oli ihanaa :heart: Osasin olla loistava äiti ja nautin iso perheen arjesta vahvana kuin kallio ja kärsivällisenä kuin lehmä... :D Siitä alkoi ELÄMÄ :heart:
Halusimme viidennen ENNEN kuin täytän 40v ja saimme ruusunnuppusen kun olin 39v.
Nyt haluttiin vielä tämä yksi, joka syntyy jouluna, kun olen 42v.
Rakastan tätä suurperheen elämää ja jokaista minuuttia , enkä koe olevani päivääkään yli 25v :eek: Lääkäri sanoi, että olen mainiossa iässä saamaan lapsen, ja että hän ihailee ja kunnioittaa minua ja miestäni :eek:
Niin se elämä kuljettaa ja olin ehkä itse ihan samaa mieltä silloin 28v, että ei yli 40v. voi saada vauvoja, jos ei ole ihan kajahtanut :LOL: ;)

Kerroimme tänään vasta lapsille, että pikkusisarus on tulossa ja ne ihan hyppi riemusta."Äiti, eihän se vaan ole vielä viiminen, me ollaan niiiiin onnellisia!!!" Kyllä se on viimeinen vakuuttelimme miehen kanssa......niinköhän........ ;)
Olin punktiossa keskiviikkona ja kahden viikon päästä sitten tiedetään kumpi on tulossa.Lääkäri sanoi, että hyvin näyttää kaikki olevan :heart:

Onnea plussansaaneelle PK:lle ja kaikille onnea matkaan :heart: Luen teidän juttujanne joka päivä(lähes) ja olette ihania ihmisiä.Kaikille teille tässä hedelmällisen sekopään plussapuhallus++++++++++++++++++++++++++++ :whistle: ja tsemppiä!!!! :heart:
T.Torpeedo ja pikkuykä, joka on muuttunut pehmishimo-hilmaksi (15+ jotain)
 

Yhteistyössä