Onhan täälä vielä joku jäljellä
Tsemppiä kaikille loppukoitoksiin, viimeisiä viedään :wave:
Ja onnea kaikille vauvautuneille!!
Täälä tytteli pitää äitiä ja isiä niin haltioissaan, ettei mitään muuta meinaa ehtiä
Syö hyvin ja nukkuukin ihan kivasti 2-3 tuntia kerrallaan ja vähän alkaa jo seurustellakin
Maanantaina ollaan siis kotiuduttu sairaalasta ja tässä tiivistetysti synnytyskertomusta:
To 16.4. alkoi aamulla supparit vähän tuntuvampina. Seurailin tunnin ja päätin mennä vielä nukkumaan, kun kello vasta 6. No, kun menin sänkyyn, niin piti nousta vauhdilla ylös, kun tuli niin kipee supistus, että tiesi sen olevan nyt ihan niitä oikeita. Aamupäivän siinä sit kattelin ja mietin, et meenkö sinne äitiyspolille, kun sinne oli aika jo valmiina klo 12. Kun suppareis oli välillä yli 10min taukoja, niin päätin mennä. Äpkl:lla suppaili kivasti ja kohdunsuullakin kypsymistä tapahtunut ja lääkäri vielä irrotteli kalvoja, et saadaan hommaan vauhtia. Siitä ne sit innostui ja menin saliin tunnin päästä. Illan aikana olin kylvyssä ja suihkussa ja kipulääkettä sain. Yöllä sit heräsin, kun kipupiikki oli auttanu niin hyvin ja supistukset loppunu kokonaan!! Harmitti
No aamulla sit lääkäri tutki ja kun kohdunsuu 3cm auki, niin pääsin saliin, jossa kalvot puhki ja hommaa vauhtiin tipan avulla. Ilokaasua hengittelin alkuun, mutta sit ei enää auttanu ja sain epiduraalin, joka oli loistava! Hitaasti se homma sitten eteni, 5cm oli auki varmaan 4 tuntia. Ja sydänäänissäkin tuli hälytyksiä aika ajoin, eli jännitystä sillä saralla piisas. Klo 15 lääkäri tarkisti tarjonnan UÄ:llä ja sanoi, et pitäis olla ok. Myös mikroverinäyte siinä jossain vaihees otettiin ja sekin oli ihan hyvä. Sit siinä klo 16 jälkeen aloin uudelleen kipeytyä, ilokaasua vetäsin pari kertaa, mutta ei auttanu, kun takapuoleen painoa niin kauheesti. Kohdunsuu olikin sit edenny täysin auki tilanteeseen ja sai ruveta ponnistaan! No, sydänäänet ei ponnistusvaiheessakaan kauheesti hommasta tykänny, ja lääkäri oli koko ajan paikalla, jos tarvitaan imukuppia. Kuitenkin 43 min kuluttua tyttö oli maailmassa ilman kuppeja tai muita apukeinoja! Onneks niin! Eppari tehtiin, mutta se on tosi hyvin jo parantunu. Tyttö sai 8-9-9 pisteet ja Ph oli synnytyksen jälkeen aivan ok, eli ei kuitenkaan ollu kärsiny reissussa, vaikka sydänääni hälytyksiä tuli pitkin päivää. Ponnistusvaihe ei tuntunu kauheen pahalta, eikä itestä todellakaan noin pitkältä, kun koko ajan vaan toivoi, et tulis nyt ja pääsis pois sieltä pinteestä. Jees, siinä tiivistetysti meidän kokemus. Ai niin, tyttö oli lakitarjonnassa, mikä siis hidasti edistymistä ja napanuorakin oli vähän lyhyehkö. Mutta loppu hyvin kaikki hyvin :heart: Ei jääny mitään kammoa, vähän vaan jännitystä piti yllä koko synnytyksen ajan, mutta kun oli ite puuduksis, niin ei ollu kipee tms.
Rauhallisen oloinen tytteli meille on annettu ja kiitollisin mielin ja rakastuneena sitä täälä hoivataan ja ihastellaan :heart
Zukkis ja pimu 1vko :heart: