Synnytys Denna sida på svenska
Synnytys jakautuu varsinaisesti kolmeen vaiheeseen: avautumisvaiheeseen, ponnistusvaiheeseen ja jälkeisvaiheeseen. Tämän jälkeen alkaa ns. neljäs vaihe. Siinä useita tunteja kestävän ajanjakson aikana naisen elimistö aloittaa palautumisen raskaudesta ja synnytyksestä. Näiden tuntien aikana vastasyntynyt on useimmiten virkeä ja tarkkaavainen ja samalla sopeutuu vähitellen kohdunulkoiseen elämään. Ensi-imetys, ihokontakti, katsekontakti yms. tarkoittavat synnytyksen varsinaista loppua ja uudenlaisen perhe-elämän alkua.
SYNNYTYKSEN ERI VAIHEET
1. ENSIMMÄINEN AJANVAIHE (avautumisvaihe)
- Latenssivaihe
- Aktiivivaihe
- Siirtymävaihe
2. PONNISTUSVAIHE
3. JÄLKEISVAIHE
ENSIMMÄINEN AJANVAIHE (avautumisvaihe)
Raskauden loppupuolella ilmaantuu yleensä kivuttomia ja epäsäännöllisiä kohdun supistuksia, ns. Braxton Hicks -supistuksia, jotka eivät ennakoi synnytystä. Nämä supistukset saattavat lyhentää kohdun kaulakanavaa ja avata hieman kohdunsuuta.
Ennakoivat oireet alkavat ilmaantua viimeisten viikkojen aikana ennen synnytystä. Käveleminen on vaikeampaa kuin aiemmin, painon tunne lantiossa ja selkävaivat lisääntyvät. Valkovuoto on runsaampaa ja virtsaamisen tarve on lisääntynyt, voi olla lievää virtsanpidätyskyvyttömyyttä. Kohtu on supistusherkkä ja etenkin öisin esiintyy ennustavia supistuksia, jotka ovat epäsäännöllisiä ja tavallisesti kivuttomia.
Synnytyksen ensimmäinen ajanvaihe alkaa säännöllisistä, kivuliaista supistuksista ja päättyy kun kohdunsuu on täysin auki. Tämä vaihe jaetaan latenssi- ja aktiivivaiheeseen.
Kohdunsuu alkaa avautua säännöllisten ja kivuliaiden supistusten alkamisesta. Supistuksia pidetään säännöllisinä, kun ne kestävät 30-60 sekuntia kerrallaan ja ilmaantuvat vähintään kerran 10 minuutissa. Supistukset saattavat tuntua molemminpuolin selässä ja alavatsalla tai pelkästään reisissä.
-Takaisin ylös-
Latenssivaiheessa kohdunkaulakanava vähitellen häviää ja kohdunsuu alkaa avautua. Supistukset tulevat alle 10 minuutin välein, ovat jo kipeitä vaikka vielä melko lyhyitä, kestoltaan n. 30 sekuntia. Supistukset voivat myös loppua, alkaa uudelleen ja taas loppua. Limatulppa saattaa myös irrota jo viikkoja ennen kuin synnytys käynnistyy. Tätä vaihetta saattaa kestää monta päivää. Kannattaa yrittää levätä, sillä edessä oleva synnytys vie paljon voimia. Jos vauva liikkuu normaaliin tapaansa, on ihan turvallista olla vielä kotona.
Tässä vaihessa yleensä pystyy vielä juttelemaan, tekemään kotiaskareita tai käymään lyhyellä kävelyllä. Tilanteen helpottamiseksi voi käydä lämpimässä suihkussa, kylpeä tai torkkua. Myös hieronta, jyväpussit ja rentoutusmenetelmät voivat auttaa. Jos tekee mieli, kannattaa vielä syödä kevyt hiilihydraattipitoinen ateria ja juoda riittävästi.
Mikäli lapsivettä alkaa tulla, pyydämme soittamaan sairaalaan, jossa kätilö tiedustelee vauvan vointia, lapsiveden väriä ja määrää. Kätilö kysyy myös miten päin sikiö tarjoutuu synnytyskanavassa, eli onko neuvolassa todettu lapsen olevan pää- vai perätarjonnassa. Jos ei ole vielä supistuksia, voi turvallisesti olla kotona. Kätilö antaa puhelimessa ohjeet milloin pitää tulla sairaalaan.
-Takaisin ylös-
Aktiivivaiheessa supistukset tihentyvät, voimistuvat ja ovat kipeämpiä. Voi ilmaantua pahoinvointia ja suoli saattaa toimia useasti. Jutteleminen ei enää tahdo onnistua. Lämmin suihku/kylpy, rentoutusmenetelmät, äänenkäyttö, musiikki, hieronta, jyväpussit sekä erilaiset asennot voivat auttaa, samoin liikkuminen.
Kun supistukset tulevat tiheämpään ja kotikonstit eivät enää tunnu auttavan, on aika soittaa sairaalaan ja sopia sinne menosta. Uudelleen synnyttäjät pyydetään yleensä tulemaan aiemmin kuin ensisynnyttäjät, aina kuitenkin kysytään miten aiemmat synnytykset ovat menneet.
Synnytyksen aikana lapsen pään on kuljettava äidin lantion läpi.
Sairaalassa tarkistetaan vauvan vointi, kohdunsuun tilanne ja tarjoutuvan osan laskeutuminen synnytyskanavassa. Aktiivivaiheessa kohdunsuu on yleensä vähintään neljä senttiä auki ja kaulakanava hävinnyt. Sairaalassa voi käyttää samoja kivunlievitysmenetelmiä kuin kotona. Rentoutusmenetelmien lisäksi voidaan antaa vesirakkuloita kipupisteen ympärille. Myös ilokaasua voi kokeilla sairaalassa.
Jos synnytys on vielä latenssivaiheessa eli kohdunsuun avautuminen ei ole edistynyt kovin pitkälle, voidaan antaa lääkettä lihakseen joko levoksi tai synnytyksen edistämiseksi.
Jos synnytys on aktiivivaiheessa ja äiti haluaa lääkkeellistä kivunlievitystä, huomioidaan toiveet ja mietitään yhdessä hoitavan kätilön kanssa eri vaihtoehtoja.
-Takaisin ylös-
Siirtymävaihe on aktiivivaiheen loppupuolella alkava jakso kun kohdunsuu avautuu kahdeksasta kymmeneen cm:iin ja alkaa toiseen ajanvaiheeseen (ponnistusvaiheeseen) siirtyminen. Tämä ajanvaihe on intensiivisin vaihe, supistukset tulevat 2-3 minuutin välein ja ovat pituudeltaan noin minuutin. Tarjoutuva osa alkaa painaa enenevästi lantionpohjaan.
Jos kivunlievityksenä on käytetty epiduraali/spinaalipuudutusta, alkaa lantionpohjassa tuntua enenevästi painontunnetta. Lapsivettä saattaa alkaa tulla siirtymävaiheessa, mikäli se ei ole vielä mennyt aiemmin. Jos kivunlievityksenä on käytetty puudutusta, kalvot on yleensä tässä vaiheessa puhkaistu.
Jos synnytys on edistynyt luonnonmukaisesti eli ilman lääkkeellistä kivunlievitystä, siirtymävaihe on se aika jolloin synnyttäjä tarvitsee kaikkein eniten tukea, kannustusta ja läsnäoloa. Tukihenkilön tuki ja kannustus sekä rohkaisu on erittäin tärkeää. Myös kätilön rohkaiseva tuki ja läsnäolo auttaa tämän ajanvaiheen yli. On tyypillistä että synnyttäjälle tulee epätoivon sekä voimattomuuden tunne ja usko omaan onnistumiseen on koetuksella.
-Takaisin ylös-
Ponnistusasentoja on useita. Kuvassa äiti ponnistaa jakkaralla tukihenkilön tukiessa takaapäin
PONNISTUSVAIHE
Ponnistusvaihe alkaa kun kohdunsuu on täysin auki ja lapsi oikeassa tarjonnassa. Tässä vaiheessa kipu voi olla terävämpää ja enemmän paikannettavissa alemmas kuten peräsuoleen ja välilihaan. Ponnistusvaiheen voi arvioida kestävän keskimäärin 40-60 minuuttia, josta aktiiviseen ponnistamiseen yleensä kulunee alle 30 minuuttia. Ponnistusasentoja on useita ja synnyttäjän onkin hyvä kokeilla erilaisia asentoja jo ennen ponnistusvaiheen alkua löytääkseen asennon, joka tuntuu hyvältä ja luontevalta. Yleisimmät ponnistusasennot ovat kyljellä tai nelinkontin oleminen, synnytysjakkaralla tai seisten sekä puoli-istuvassa asennossa synnyttäminen. Ponnistamisvaihe päättyy lapsen syntymään. Tukea ja läheisyyttä tarvitaan ponnistusvaiheessa enemmän kuin koskaan. Ne viimeisimmätkin voimat tulisi nyt houkutella äidistä esiin lempeästi rohkaisemalla.
-Takaisin ylös-
JÄLKEISVAIHE
Lapsi nostetaan äidin rinnalle heti syntymän jälkeen. Tässä lapsi saa olla pitkän tovin, jos hänen vointinsa sen sallii. Isä saa leikata napanuoran halutessaan. Kohtu jatkaa lapsen ulostulemisen jälkeen vielä supistuksia. Istukan syntyminen on varsinaisen synnytyksen viimeinen vaihe. Tässä vaiheessa ommellaan myös mahdolliset repeämät.
Synnytyssalissa vietetään noin kaksi tuntia synnytyksen jälkeen. Tänä aikana lapsi imee usein rintaa ensimmäisen kerran. Isä saa halutessaan kylvettää lapsen.
-Takaisin ylös-
Dokumentti julkaistu: 08.10.2007