Yli 36-vuotiaitten toteutuneet toiveet

Huh! Takana perheen omat pikkujoulut, ja esimakua siitä mitä se joulun ajan ähky raskaana ollessa olikaan... Jouluruokaa, suklaata, torttuja, pasteijoita jne... Vieläkin tuntuu että mahanahka kohta repeää... Olisipa sitä joskus niin viisas että osaisi olla ylensyömättä!!!
Mulla vauvan liikkeet ovat alkaneet tuntua tosi usein, ja tosi napakoina. Aina se vaan on yhtä ihanaa! Voisin istuskella koko päivän sohvalla käsi mahan päällä onnellinen virne naamallani... 4v tytärkin on päässyt kokeilemaan ja on kovin tohkeissaan.
Ja taas sataa. Meillä tuo sade tuo laitumen mutaisuuden myötä hevosongelmiakin, että kyllä sapettaa oikein totuudessaan. Huomenna soitettava eläinlääkäri käymään (taas). Eikäpä tuo ratsastuskaan niin ylen määrin houkuttele kun on harmaata ja vettä tulee kuin esterin takapuolesta.
Että sellaisia tänne Jumalan selän taakse, hyviä vointeja ja mukavia joulunaluspäiviä kaikille

 

Heipat vaan kaikille! :wave:

Ihanaa kun toiset saa jo nautiskella vauvan liikkeistä :heart: Uih miten ihanaa! :heart: Mulla on siihen vielä jonkin verran aikaa kun vasta rv7+ meneillään.. Esikoista odottaessa sain tehdä jatkuvasti liikelaskentaa kun toinen oli niin hiljainen hissukka tuolla mahassa. En edes muista milloin niitä ekoja liikkeitä aloin tuntemaan, varmaan vasta rv20 tietämillä.

Sain nyt varattua ajan ultraankin. Se on vasta 4 viikon päästä, 3.1. Että tässä saa jonkin aikaa odotella.. ? Oishan sitä varmaan voinut varata ajan vaikka heti huomiseksi, mutta menen mieluummin myöhemmin.

mamma ja muut heppaihmiset, vieläkö te sitten ratsastelette vaikka raskaana olette? Minua nimittäin vähän arveluttaa nuo ratsastushommat :/ Esikoista odottaessa köpöttelin jollekin rv 14 tietämille ja lopetin siihen kun ei enää tosiaan tuntunut hyvältä, mutta tällä kertaa olen jo nyt lopettelemassa ratsastushommia.. Vaikka on oma hevonen, jonka tunnen kuin omat taskuni, niin silti pelkään että jotain voi sattua :/ Viime kesänäkin putosin ihan yks kaks yllättäen kun hevonen pyörähti 360 astetta, ei paljon huvittaisi tipahdella..
Mitäs ongelmia muta teille oikein tuo, mamma? Aattelin vaan että onhan tuolla mun hepan tallilla kans hepat mudassa, mutta ei siellä eläinlääkäri joudu sen vuoksi ramppaamaan. Et mitä ne teidän hepat siellä oikein touhuaa?

Sitten tänne omaan (.) kuuluu ihan hyvää. On ihan ihme kun ei tuota pönttöä tarvii halailla! Sen pari kertaa vaan laattailin pari viikkoa sitten, nyt ei mitään. Vähän nyt on etovaa oloa, mut ei okseta ei. Väsymystä on jonkin verran ja näitä normaaleja juttuja =) Kahden viikon päästä pääsee ekaa kertaa neuvolaan. Sitä odotellessa...

 

Espskeps: Meidän sh-ruuna alkoi viime viikolla mystisesti hikoilemaan; ei lämpöä ei nuhaa ei mitään muuta kuin hikoilee vaan 24h/vrk. Kävi sitten el.lääkäri joka huomenna tulee verta ottamaan Ukosta että saadaan selville mikä vaivaa. Eli se ei mudasta, mutta tamma sai eilen toiseen takaseensa vekin, jonka nyt kauheasti pelkään tulehtuvan kun tuolla mudassa viihtyy (vaikka mutaa on vain laitumen alkupäässä). Siksi vedätinkin lekurin käyntiä huomiseksi; jos tulehtuu niin voipi samalla katsoa sen. Ja rivin sai ruuna viime viikolla, nyt onneksi ohi, mutta kun nyt taas alkoi toi sadekausi näköjään niin kovin pessimistisenä odottelen sen uusivan. Että sellaisia mutaongelmia! Betadinea, basibactia ja helosania kuluu
Ja ratsastuksesta sen verran että kuvittelin kyllä alkuraskaudessa että ratsastelen loppuun asti. Vaan kyllähän siinä niin kävi että alkoi pelottamaan ihan kamalasti että mitäs jos... Tuskinpa sitä itselleen voisi ikinä anteeksi antaa jos omalla toiminnallaan keskenmenon aiheuttaisi?! Vielä alkuraskaudessa ratsastelin 7v tammallamme, joka on hurjan kiltti mutta hieman luonteikas , ja sitten iski se pelko ja vaihdoin pomminvarmaan (no jaa, eläin toki Ukkokin, mutta niin varma kuin hevonen voi olla) 16v ruunaamme. Tamman selkään en ole sen jälkeen noussut. Ja ruunallakin teen enää vaan köpöttelylenkkejä, enkä pitkään enää näillä näkymin niitäkään. Että näin meillä!

 

heippa pitkästä aikaa :ashamed:
mulla jatkuu edelleen todella kamala pahaolo... koko päiväisesti \|O
mitään ei jaksa tehdä olla vaan. Mahtaako meille tulla edes joulua
flikal on jouluna synttärit ja sukulaisia tulee joulupäivänä ja toiset välipäivänä. kai se huonoolo jo siihen mennessä helpottuu KAI???

eka neuvola käynti on käyty ja lääkäri neuvola on 12 päivä tätä kuuta!!!

laskettu aika on muuten 2.7 ja paikka on etelä-pohjanmaa

 

Täällä pahoinvointi oli lähes poissa pari päivää, ja huolestuin, että keskenmeno on taas edessä. Onneksi sunnuntai-illalla kuvotus taas palasi... Tämän viikon torstaina on np-ultra, se jännittää yllättävän paljon.

Ella 11+1

 

mamma, kävikö ell? Mikähän sitä teidän ruunaa vaivaa? Jäi ihan vaivaamaan.. :/ Tuo rivi onkin "kiva" riesa :/ Onneksi sitä ei ole omallani ollut pitkiin aikoihin. Toivottavasti tammasi jalka ei nyt tulehdu. Näillä mätäkeleillä kannattaa varmaan pistää antibioottia (penisilliiniä).
Onhan niitäkin jotka ratsastaa loppuun asti, mutta en minä ainakaan. Hyvä että sinäkin olet "järkiisi" tullut =)

Tänne omaan (.) ei kummepia. Alkaa tässä välillä epäilyttämään että onko tässä edes raskaana kun on niin vähäisiä nämä oireet. Esikoista odottessa kun oksensin ihan urakalla rv6-16, niin nyt olen vaan pari kolme kertaa käynyt laattaamassa ja siitäkin on 2 vkoa aikaa! Väsyny ja nuutunu olo on, mut se nyt voi olla muutenkin. Rinnat aristaa edelleen vähän ja kuppikoko on suurentunut yhdellä.. :ashamed: Mut ei tässä muuta ihmeempää. Ultraankin olen menossa vasta 4 vkon päästä, et toivossa on eleltävä siihen asti (ja sen jälkeenkin..). Neuvola on 2 vkon päästä.. Odottavan aika on pitkä..?

Hyviä vointeja kaikille! :wave:

 

Hei,
eilen 5.12. kävin ensimmäisessä ultrassa ja siellä näkyi 7 viikkoinen kuollut alkio.Viikkoja minulla oli jo 12+6.Eli alkio on ollut kuolleena kohdussani jo viisi viikkoa.
Torstaina on kaavinta nukutuksessa.
On sen verran kova pala , että en heti palstaile uudelleen.
Suojelus enkeleitä Teille muille mukaan jatkoon.
Ja hyvää itsenäisyyspäivää.

 

:hug: Maudie :heart: :heart: :heart:

Voimia ja jaksamista teidän perheelle. Lämpöä ja rakkautta surutyöhön :hug:

 

Voi maudie, otan osaa suruusi. Miksi ihmeessä tällaistä pitää tapahtua ja tulisivat sitten edes pois kohdusta. Kaikista kamalinta omassakin kokemuksessa toukokuussa oli tietoisuus siitä, että kuollut sikiö oli ollut kohdussa yli 2 vkoa.

Yli siitä kuitenkin pääsee. Jossain vaiheessa. Jaksamista ja sure niin kauan kuin sitlä tuntuu :'(

 

:hug: Maudie :hug: Olen todella pahoillani :'( Voimia sinulle jaksamiseen!! :hug:

 

Maudie :hug: : kyyneleet silmissä luin, VOIMIA!

 

Kyllä pysähdytti tuo Maudien viesti. :'(
Melkein tässä huonoa omaatuntoa kokee kun itsellä kaikki niin hyvin: viikkoja 20 kasassa ja ainoa "ongelma" levottomat jalat ja kädet, mikä sekin aika hyvin pysyy aisoissa Lady Vita plussan avulla. Ja nyt on alkanut sitten ne yölliset vessareissut, just kun on parhaat unet kesken...

Epskeps: Eläinlääkäri tulee uudestaan vasta ensi viikolla (jos ruuna yhä silloin hikoilee), koska verikokeet lähtevät täältä peräkylästä eteenpäin vain keskiviikkoisin ja nyt oli tuo itsenäisyyspäivä... Eläinlääkäri ei tunnu olevan kovinkaan huolissaan vaivasta, hevonen kun voi muuten vallan hyvin, ja syö ja liikkuu normaalisti. Itsellä harmaita hiuksia tulee lisää joka kerta kun hikistä ruunaa ulos tai sisään vien ja kun illalla tallissa häärään. Tamman jalka ei ole tulehtunut ainakaan vielä , ja nyt alkaa jo haava olla sen verran parantunut että uskaltaisin toivoa vaaran olevan ohitse (ei kyllä ikinä ääneen pitäisi sanoa...).
Kun olen pääni puhki ruunan hikoilua miettinyt (ja viisaammilta kysynyt ja tietoa joka paikasta etsinyt), niin muuta en keksinyt mitä itse voisin kokeilla kuin heinän vaihto (tuli uuden toimittajan pyöröpaalit tossa kk takaperin ja aloin nyt sitten eilen antaa taas vanhoja pikkupaaleja herralle). Mitään muita muutoksia ruunan ruokinnassa tai elämässä ylipäänsä kun ei ole tapahtunut.

Joko muilla on kovasti joululahjoja ostettuna? Minä olen saanut yhden hankittua. :snotty: Joka vuosi sama juttu: kaikista hyvistä päätöksistä huolimatta jätän lahjaostokset viime tinkaan ja juoksen sitten hysteerisenä tukka putkella etsimässä lapsille niitä toivelahjoja joista puolet on jo myyty loppuun. Nyt pitäisi lähteä kahden nuorimmaisen kanssa kauppaan, mutta osta siinä sitten lahjoja kun nelivuotias haukkana seuraa mitä kärryihin kerätään...

Hyviä vointeja kaikille tämän harmauden keskelle!

 

Heippa kaikille!

Ja vettä senkun sataa... Plääh. On niin lämmntäkin, että huomasin äsken kukkapenkissä sipulikasvien työntäneen versoja ja sitten ne ei tietenkään kuki keväällä. Pahus. Just kun ostin pakettikaupalla uusia sipuleja kevään iloksi.

Sellainenkin harmituksen aihe, että se joulupukkipalvelu (paikallinen urheiluseura), josta yleensä on meillä pukki käynyt, ei enää teekään hommia tänä vuonna. Nyt ei sitten ole mitään hajua mistä hankkisi kunnollisen joulupukin.

Kaikista eniten mieltä kuitenkin painaa tänään se, että mies kävi eilen moikkaamassa vanhempiaan ja anoppi alkaa aina vaan uhkaavasti enempi oirehtia jotain dementiaa tai Alzhemerin tautia. Unohtelee sanoja, ei muista nimiä, kirjoituksesta ei saa selvää, istuksii vaan paikallaan tekemättä mitään, vaikka aiemmin oli kovastikin aktiivinen tekijä :'( On sitä tässä jo puolentoista vuoden ajan ihmetelty ja appiukon kanssakin on ollut puhetta, mutta vapaaehtoisesi anoppi ei lääkärin suostu, kun on kuulemma ihan kunnossa. Harmittaa tosin paljon, jos kyse on todellakin alzheimerista, sillä enpä tiedä sen kamalampaa tapaa lähteä tästä maailmasa kuin pikkuhiljaa vuosien ja vuosikymmenten aikana murentua pala kerrallaan.

Ajattein tuossa just, että ilmeisesti tämä elämä jossain vaiheessa muuttuu enempi katkemattomaksi vaikeuksien ketjuksi, kun ikää tulee tarpeeksi. Omat vanhemmat alkaa sairastaa yms. Mullakin on tänä vuonna ollut jo vaikka mitä. Ensin äiti oli vakavan masennuksen kourissa ja meinasi ottaa hengen itseltään, sitten kuoli yli 90-v mummoni, sitten sattui omalle kohdalle se katastrofi toukokuussa ja nyt tämä. Olis ihan ollut jo noissa koetuissakin ihan tarpeeksi.

Mutta kai se on vaan kestettävä.

Synkistä ajatuksista huolimatta hyvää loppuviikkoa kaikille.

 

Moikat kaikille!

Synkkiä aatoksia täälläkin kun ystävä koki juuri keskenmenon ja kohdun tyhjennys oli kaikkea muuta kuin mukavaa.. :'( Ja nyt kun Maudiekin kirjoitti tänne menetyksestään niin.. :'( Voi kurja sentään. Itseäkin on alkanut pelottamaan kovin, että mitä jos pienellä salamatkustajalla ei kaikki olekaan hyvin :/ Eihän sitä auttais murehtia kun ei se mitään edes auta, mutta minkäs sitä mielelleen voi.. Täytyy vain toivoa parasta. Meinasin jo ultran tilata aiemmaksi mutta en nyt sitten tilaakaan, menen sitten tammikuussa.

Muutoin tänne kuuluu ihan hyvää. Pojan kanssa kun ulkoiltiin niin taas oli sellainen olo että kohta oksennan.. :x mut enpä sitten, onneksi, oksentanutkaan. Muutoin ihan hyvä olo.

 

Tän ketjun nimi pitäisi olla yli 36-vuotiaiden kootut ruikutukset :/ Vali vali keskenmeno ja kaverinkin keskenmeno

 

mamma, kauankos sun ruuna on tuota hikoilua nyt "harrastanut" ja miten se alkoi ja onko ihan koko päiväistä hikoilua, riippumatta onko liikkunut vai ei? Onko uloste ihan normaalia? Mulla tuli vaan mieleen, että jos tuo on vasta nyt alkanut niin ettei ruuna vetelis sitä mutaa masuunsa kun etsii sieltä maasta syötävää??

Mä oon jo ostanu suurimmaksi osaksi kaikki lahjat. Ei puutu kuin pari lahjaa. Kerrankin olin ajoissa. Yleensä olen kanssa se mattimyöhänen ja hiki hatussa etsin niitä lahjoja.. Mut sai ajoissa liikenteeseen kun oli parit alet, -20 ja -30% niin pitihän ne hyödyntää. Muutoin ois varmaan vieläkin lahjat ostamatta. Pääsen niin huonosti itsekseni kaupoille..

 

\

Tän ketjun nimi pitäisi olla yli 36-vuotiaiden kootut ruikutukset :/ Vali vali keskenmeno ja kaverinkin keskenmeno

Jaahas ja harmaana nyt on sitten todella empaattinen ihminen. Mitä sinä täällä teet?? Kysyn vaan. HUS POIS! \|O

 

\

Tän ketjun nimi pitäisi olla yli 36-vuotiaiden kootut ruikutukset :/ Vali vali keskenmeno ja kaverinkin keskenmeno

Olipa tämä tökerö viesti. Elämä ei ole aina täydellistä, ja minun mielestäni täällä voi kertoa sekä vastoinkäymisistä että onnen hetkistä! Eihän tässä ketjussa tai koko palstassa olisi muuten edes mieltä, jos täällä vain saisi hehkuttaa miten hyvin menee. No, ehkä mun olis ollut paras jättää kommentoimatta tuo ylläoleva kommentti, mutta itse kaksi keskenmenoa kokeneena ymmärrän, että nekin kuuluvat elämään ja että silloin tarvitsee toisten tukea enemmän kuin jos kaikki sujuu täydellisesti. Tämän kommentin kirjoittaja voisi kyllä minun puolestani perustaa ketjun, jossa saa vain kertoa, miten hienosti menee...

 

Niin. Meillä oli nt-ultra, jossa kaikki näytti olevan ihan hienosti. Sukupuolta ei näkynyt tässä ultrassa, mutta olin tosi tyytyväinen siitä että kaikki näytti ainakin tällä hetkellä olevan hyvin. Vaikka voihan sitä aina tapahtua kaikenlaista...

Pahoinvointi on vaan jatkunut, mutta toisaalta olen siitä iloinenkin, koska ainakin silloin tiedän, ettei keskenmenoa ole tapahtunut...

Ella 11+3

 

\

Tän ketjun nimi pitäisi olla yli 36-vuotiaiden kootut ruikutukset :/ Vali vali keskenmeno ja kaverinkin keskenmeno

No tässähän sitä taas tuli sitä paljon puhuttua vertaistukea. Pitäiskös meidän perustaa oikein sellainen kerho tuonne toiselle puolelle, johon ei voi kirjoittaa ellei kutsuta jäseneksi. Ei tarviis kärsiä näiden ääliöiden kommenteista.

Minusta tämä on juuri oikea kanava purkaa omaa ahdistustaan ja pelkojaan. Parempi kuitenkin täällä kuin, että esim. omille lapsille tai puolisolle koko ajan? Eikä täällä aina valiteta, minkä myös huomaa, jos lukee enempi kuin just nyt nämä huono-onniset viimeisen sivun viestit.

Ilmeisesti harmaalla on kaikki aina mennyt hienosti suunnitelmien mukaan, kun ei tarvitse mitään pelätä tai murehtia.

 

\

Tän ketjun nimi pitäisi olla yli 36-vuotiaiden kootut ruikutukset :/ Vali vali keskenmeno ja kaverinkin keskenmeno

Annetaan nyt vertaistukea sinullekin, kun selvästi sitä tarvitset :hug: :heart: Olen pahoillani, että sulla on huono olla. Paljon parempaa oloa ensivuodelle :hug: -Kun omista huolista ja pahasta pääsee niin voi tuntea toistenkin puolesta iloa ja surua..sitä se on :heart: Parhaimmillaan elämä. toivon että joskus saat kokea sen =)

 

Nostelenpa ?

 

Heipsan kaikille!

Tulinpa tänne taas ruikuttamaan!
Alkaa kyllästyttämään tuo vesisade. Ja päätä särkee ja närästää (ONNEKSI mulla auttaa lasi piimää närästykseen aika tehokkaasti). Painoa tulee huikeaa vauhtia kun en pysty pipareita vastustamaan. Enkä joulutorttuja, suklaata tai oikeastaan mitään muutakaan. :ashamed: Ja nyt kun herään yöllä käymään vessassa, niin tokihan silloinkin pitää jääkaapillä käydä, kun kerran ylös joutuu nousemaan... No jos sitä joulun jälkeen ottaisi itseään niskasta kiinni ja yrittäisi siirtyä hieman kevyempään naposteltavaan...

Epskeps: Ruuna on hikoillut nyt viikon, ja ihan tasaisesti ympäri vuorokauden. Sunnuntai-aamuna oli ainoa "kuiva" aamu (tekee asiasta vielä mystisemmän), ja mies kävi 1,5 tunnin lenkillä ja takaisin tullessaankin ruuna oli lähes kuiva (ihan "normaalihikinen"). Illalla taas hikinen.
Vien laitumelle 2 kertaa päivässä heinää, ja ruokapaikat ovat mudattomat, joten ikävä kyllä selitys ei mudan syönnistäkään löydy. Mutaa on vain alkupäässä, eli ei haittaisi mitään elleivät notkuisi portilla kun sisällemenoaika lähestyy...
Maanantaina soitan taas el.lääkärille että tulee ottamaan ennen keskiviikkoa sitä verta, saa nähdä kauanko vastausten saannissa kestää. Vaivaa vaan niin vietävästi että mikä vikana. Vaikka onneksi ruunaa ei näytä itseään vaivaavan laisinkaan.

 

Onpas täällä hiljaista kuin huopatossutehtaalla...

Eikö kukaan uskalla tulla tänne ruikuttamaan..?

No joo, eipä tässä itsellenikään ihmeitä kuulu. Ihan hyvin jakselen edelleen, mitä nyt tuota etovaa oloa edelleen saan tuntea varsinkin aamupäivisin. Kiva siinä on lapsen kanssa ulkoilla kun saa nieleskellä koko ajan, mutta oksentamisilta olen nyt välttynyt ja se on ihan kiva juttu. Esikoista odottaessa kun sitä sain harrastaa ihan tarpeeksi.. :x Tässä saa vielä 1½ vkoa odottaa neuvolaan menoa ja melkein 4 vkoa sinne ultraankin on. Joten yhtä odottamista tää sitten on

mamma, onpas kyllä kummallista tuo teidän ruunan hikoilu. Ootko varma ettei sillä ole mikään paikka jumissa, et siitä syystä hikoilis? Vai liikkuuko ihan normaalisti ja mielellään? Toivottavasti ell saa selville mikä sitä vaivaa, ei tuollaista varmasti ole kiva katsella. :/ Pidän peukkuja! bd

Mut koettakaahan muutkin nyt kirjoitella tänne!! :attn:

Hyvää viikonloppua kaikille!

 

HEPPATI Hei!

Täällähän on heppaihmisiä paljon =) Miten te kaikki olette kerääntyneet SyysToiveisiin? Mä olen luullut että on harvinaista omistaa hevonen, mutta täällä kun lukee niin ihan kun se ois aivan yleistä

Epskeps miten on, onko teillä myös sinun miehes hevosihmisiä? ratsastatteko molemmat vai onko se sun juttusi? Mites poitsupieni suhtautuu heppoihin?

Kyllä tänne kirjoittaa uskalletaan ja ruikuttaakin, mutta onneksi nyt ei varsin ole mitään vinossa :heart: No, valitetaan nyt vähän niin pysyy kulttuuri yllä ja on lukemista "ulkopuolisillekin" Huomaan, että olen kyllä toooosi epämotivoitunut duuniin....siis jotenkin tän plussauksen jälkeen, ei oiken mitään intoa B) Nolottaa ihan myöntää. Ja pitäisi tässä työn ohessa tutkintopaperikin olla kourassa toukokuussa, plääh \|O

No, toivotaan että kun tämä alkuraskaus ja sen tuoma pieni epävarmuus poistuvat kun raskaus etenee, niin motivaatio palautuu.

Meillä mies on ihan vielä epäuskoisen hämmennyksen vallassa, että hänestä tule isä sanoo sen aika-ajoin aina ääneen ja huokailee.
Muistattekos vielä miten teidän miehet suhtautuivat esikoista odottaessa?

Tänään olisi tarkoitus lähteä vähän joululahjaostoksille :xmas: Toivon mukaan löytyy lahjat kohtuullisessa ajassa.

Hauskaa viikonloppua! =)