Moi, kiva kuulla Klaavasta!
Täällä on vähän samat tunnelmat että tyyppi tuolla mahassa on välillä räjäyttää äitinsä kappaleiksi kun velloo ja kääntelee päätänsä tuolla alapäässä. Jännä ettei vielä edes kolmannella kerralla vuorenvarmasti supistusta tunnista, vaan miettii että oliko toi nyt suppari vai vaan joku muu vihlaisu...
Täällä vaivaa väsymys, aamuyöstä on vaikea nukkua, ja sitten väsyttää päivällä eilenkin otin kuopuksen kanssa päikkärit, muttei tahtonut sekään riittää.
Mulla on toisaalta vähän haikeakin olo, kun luultavasti kuitenkin ollaan viimeistä kertaa raskaana, haluaisi tämän ihanan odotuksen ja oksitosiinihumalan jatkuvan vielä jonkun aikaa.
Jänskää ehditäänkö kuopuksen 3v synttäreitä viettää la 26 päivä, toivottavasti, hän niin kovasti niitä odottelee (ja toivomaansa työkalulaatikkoa...) Olen tässä mietiskellyt miten järkätä juhlat niin mahdollisimman "helposti", kun einoita voimia kuitenkaan ylipaljoa tässä vaiheessa ole. Ehkä ihan jätskilinjalle lähtis, sehän olisi pojankin mieleen enemmän kuin mitkään tuhdit täytekakut.
Neuvolantäti sanoi että synnäreillä täällä Hesassa on ollut ruuhkapiikkejä, sekin vähän jännittää että joutuuko jalat ristissä jonnekin muualle ajelemaan... Vaikka tuskinpa nyt sentään.
Tällaisia mietteitä täällä.
T. Kolmonen, rv 38+3