Yli 36-vuotiaitten toteutuneet toiveet

mitä ihmettä harmaa
Tuohon seulonta asiaan kommenttia sen verran, et miulla ikää 38v kesällä kun kävin seulonnassa eikä tullut hälyä. kävin koska oma mielipide asiaan vakaa päätös jo ennen seulaa. No siis onneks kaikki oli ok, mikä tietty on vaan suuntaa antava juttu ei 100%.

Pääsee tässä piipahtamaan koneella kun muksut katselee Maikkai ja pelottavaa pontsoa :D
 
mitä ihmettä harmaa
Klaava vesijumpaan tai uimaan muuten vaan tekee selälle hyvää raskausaikana. Aaltoalvarissa on äitiysvesijumppa torstaisin avoimena ryhmänä ts. mukaan voi mennä ilmoittautumatta :D Myös tukivyö saattaa auttaa. Miulla on sellainen pehmeä äitystukivyö joka säädetään tarranauhan avulla, hyväksi olen kokenut sen käytön. Piti laitta kaksi viestiä kun laiskuuttani en taas jaksanut kirjautua et ois voinut muokata :/
 
Joo, vesijumppa olis varmaan hyvä. En muuten asu Jyväskylässä vaan lähistöllä. Paikkaa en kehtaa sanoa, koska muuten joku tuttu arvaa kuka olen, enkä sitä haluaisi =)

Ajattelin kaivella puntit ensihätää kaapista ja katsoa auttaisiko selkälihasten treenaaminen asiaa. Ei tuo olokaan ole enää niin karsea, että ekä sitä uskaltaisi jotain jo tehdäkin.

Olis kyllä tentti taas perjantaina ja pitäis lukea, muttei oikein huvita....
 
Ai niin, taas täällä vouhkataan hiusten värjäämisestä ja palvikinkusta. En tajua miten ihmiset jaksaa vaikka todennäköisesti liikkeellä on aina uusi kysyjä. Saisikohan ne kinapinot jotenkin pysyvästi tuonne yläosaan, niin jokainen uusi tulija voisi lukea jo valmiiksi kinatut aiheet, niin ei tarviis aloittaa uusia.

Äh, minua vaan ärsyttää. Kellään ei kuitenkaan tunnu olevan mitääm eksaktia lähdettä noille peloitteluilleen, pelkkiä omia käsityksiä vaan.

Ei pitäisi avata koko pinoja, mutta ilmeisesti on jokin tarve ärsyttää omaa itseä, kun niitä aina pitää lukea :whistle:
 
HissunMyy: mulla "kävi käry" seerumiseulassa; eilen soitettiin Tays:sta ja huomenna menen lapsivesipunktioon. Ja kamalasti pelottaa!!! Ei se tulos, vaan se häviävän pieni keskenmenoriski (0.5%). Silti pakko oli valita se vaihtoehto (punktio), ja minulla se oli sikäli helppo että aikaa tarjottiin heti kahden päivän päähän. On sen verran reilummin jo noita viikkoja. Eilen olin hysteerinen; alkuun pyöri päässä vaan että mitä jos vauvalla on jotakin niin pahasti vialla että kaikin puolin paras vaihtoehto olisi raskaudenkeskeytys (melko mahdoton ajatus kun vauva jo potkiskelee), tänään olen kokenut huonoa omaatuntoa siitä että riskeeraan vauvan hengen menemällä lapsivesipunktioon.
Jaa, unohdin esittäytyä: 36v äiti Pohjois-Pirkanmaalta, lapset poika 16, tyttö 15, poika 9, tyttö 4, tyttö 1,5. LA 25.4. Ja hevosia, koiria ja kissoja.
 
Tervetuloa mamma! Lisäsin sun tiedot tuonne ekan sivun listaan ja huomasin, että täällähän on aika monta, joilla on enemmän kuin se "säädetty" kaksi lasta :whistle:

Toivottavasti punktiossa selviää, että kaikki on hyvin. Todenäköisempäähän se onkin kuin se, että jotain olisi vialla. Ja toivottavasti saat äkkiä tulokset. Sullahan on noita viikkojakin jo aika paljon kasassa.

Minua on taas alkanut ahdistaa, ettei kaikki voi mitenkään mennä hyvin. Jos lapsi onkin hengissä, niin takuulla siinä on sitten jotain vikaa. Aiemmin en koskaan ajatellut mitään tämmöisiä, mutta tuo edellisen raskauden km vaivaa kyllä tavattomasti edelleen. Pitäisi varmaan mennä juttelemaan jollekin ammatti-ihmiselle, jos sellainen vaikka sais vähän valettua elämänuskoa. Käy rasittavaksi, kun pitää murehtia turhia koko ajan.

Onneksi tammikuussa alkaa työt, niin takuulla olen sitten niin poikki, etten jaksa enää murehtia mitään. Jos siihen saakka kaikki pysyy kunnossa.

Anteeksi nämä valittelut, taas. Mutta pakko johonkin purkaa, kun ei kehtaa miehellekään aina valittaa. :ashamed: <br><br>
 
Kiitos Klaava!
Ja eiköhän meidän kaikkien odottajien mielessä pyöri nuo "mitä jos..." -asiat, ainakin aika ajoin... Itse olen aina välillä AIVAN varma etten voi tervettä vauvaa enää saada kun olen jo niin monta saanut... Ja samaa olen toki ajatellut muutamassa edellisessä raskaudessa, ja niin niitä terveitä vauvoja vaan on silti syntynyt! Muistaisipa aina olla siitä onnellinen.
 
Mamma, mulla ei tosiaan aiemmin ollut tällaista hysteriaa, mutta tämä tämän kertainen johtuu siitä, että takana on toukokuussa -06 koettu km rv:lla 19 (napanuora kaulan ympärillä). Nyt se tietysti alkaa ahdistaa, koska kohta aletaan lähestyä niitä viikkoja, kun kaikki meni pieleen.

Mihinkään perinnölliseen sairauteen ei sen sijaan pitäisi olla riskiä, koska kaikki kolme ja myös tuo onneton raukka ovat olleet terveitä. Eikä keskeytyneestäkään löydetty mitään kromosomi- yms. juttua. Joten mitään järkevää syytä ei tietenkään pelolle ole, mutta koskas sille sitten olisi?

Niin, että anteeksi vaan jo etukäteen jos tässä tulee purettua tätä ahdistustaan seuraavat viikot tänne...

 
Heipat kaikille!

Tätähän pinoa sai ihan etsiä.. oltiinpa pudottu jo 3.sivulle :/

Tänne ei kyllä mitään ihmeempiä kuulu. Niin alussa on vasta tämä raskaus ettei oikein mitään kerrottavaa ole edes. Olo on ihan ok, mitä nyt väsyttää ja sellaisia etovia oloja tulee silloin tällöin mut muutes ei valittamista! :)

Klaava, on ihan luonnollista olla huolissaan, varsinkin tuollaisen surullisen kokemuksen jälkeen. Itsekin mietin ja murehdin kaikenlaista vaikka toisaalta tiedän ettei se murehtiminen kannata. Sitä kun ei kaikille asoille vaan voi minkään :( Ei tässä muu auta kuin vain toivoa että kaikki menee hyvin. :) Pura vain mieltäsi tänne jos se yhtään helpottaa :hug:
 
Heips!

Minä se ajelin tänään yli sata kilometriä lapsivesipunktioon, ja niinhän siinä kävi että jätin sen punktion kuitenkin väliin... Vaikka keskenmenoriski onkin siinä pieni, niin riski kuitenkin. Toki helpotti päätöstä kun ensin ultrattiin ja lääkäri totesi vauvan näyttävän kaikin puolin varsin terveeltä ja raskausviikkoja kooltaan vastaavana =)
Pääasia minulle on että vauva ei ole niin vaikeasti sairas että hänen omaa elämänlaatuaan alentaisi, ja (jos synnytys menee ok) siltä nyt näyttäisi!
 
vierailija kurkkaa
\
Alkuperäinen kirjoittaja 15.11.2006 klo 19:35 mamma kirjoitti:
Heips!

Minä se ajelin tänään yli sata kilometriä lapsivesipunktioon, ja niinhän siinä kävi että jätin sen punktion kuitenkin väliin... Vaikka keskenmenoriski onkin siinä pieni, niin riski kuitenkin. Toki helpotti päätöstä kun ensin ultrattiin ja lääkäri totesi vauvan näyttävän kaikin puolin varsin terveeltä ja raskausviikkoja kooltaan vastaavana =)
Pääasia minulle on että vauva ei ole niin vaikeasti sairas että hänen omaa elämänlaatuaan alentaisi, ja (jos synnytys menee ok) siltä nyt näyttäisi!
Moi, näin kävi meillekin. Menimme punktioon varmana juttuna ja kun vauva siellä mahassa polski niin iloisena ja omassa rauhassaan, ei pystyttykään lähtemään sinne neuloilla härkkimään...
 
Mitenkään haluamatta pelotella, mutta jos seulat hälyttää ja tekee omat päätöksensä jatkaa raskautta ja lapsi syntyy ns. vammattomana voi hän kuitenkin olla "vammainen" esim. adhd, autismi, vaikeat oppimishäriöt, dysfasia ovat usein löydöksenä lapsilla joilla sikiöseulonnoissa tullut häly :/
 
Kuka meistä äideistä päätyisi raskauden keskeytykseen n. viikolla 18-20 jos "pelkona" olisi saada lapsi jolla on oppimishäiriöitä (vaikka vaikeitakin) tai dysfasia?????? No, EN MINÄ AINAKAAN!!!
 
Mä olen ajatellut tuon asian sillä viissiin että en halua mihinkään seulontoihin tekemään kiusaa itselleni (ja kenties sille syntymättömälle lapselle myös) ja aiheuttamaan hirveää huolta ja murhetta kun en sitä aborttia tekisi kuitenkaan. En katso että mulla olisi siihen edes oikeutta. Enkä sitä pystyisi tekemään ihan jo siitäkään syystä että olen saanut niin monta kertaa kuulla jostain että on tehty väärin perustein abortteja että lapsi onkin ollut täysin terve tai vastaavasti että äiti ei olekaan abortoinut seulan mukaan vammaista lasta ja lapsi onkin ollut terve. Jokainen tehköön kuten parhaaksi katsoo. Tämä on vain minun mielipiteeni asiasta.

:)

Omassa Navassa ) . ( ei ihmeempiä. Niin alussa mennään vasta. :) Odottelen kovasti että koska se oksentelu alkaa.. varmaan reilun viikon päästä.. :x :D
 
Pitkästä aikaa ehdin tännekin.Ja porukkakin on vähän lisinyt. =)
Täällä lämpötila alkaa olla taas nollasta-plussan puolelle, joten liukasta on.
Täytynee taas kävellä töihin.Viikonloppu siellä meneekin kokonaan.Toivottavasti on rauhallista.Joulukin lähenee kovaa vauhtia, ja mikä ikävintä, osa joulustakin menee töissä :kieh:
Onneksi ensi joulun saa viettää "rauhassa".Vaunuja olen netistä vilkuillut ja todennäköisesti orat tulee taas valittua.Harmittaa , kun ne edelliset tuplaorat ehdittiin myydä pois.
Meillä on tänään työn alla ensimmäiset pipari leipojaiset.Huh jo etukäteen.
siinä se ilta vierähtää..
Tarjoaisin Teillekin kuuman glögin kera vastapaistettuja pipareita , jos olisitte lähempänä =)
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 16.11.2006 klo 14:03 vieras kirjoitti:
Mitenkään haluamatta pelotella, mutta jos seulat hälyttää ja tekee omat päätöksensä jatkaa raskautta ja lapsi syntyy ns. vammattomana voi hän kuitenkin olla "vammainen" esim. adhd, autismi, vaikeat oppimishäriöt, dysfasia ovat usein löydöksenä lapsilla joilla sikiöseulonnoissa tullut häly :/
Tuo kuulosti jo minustakin aika pahalta. Vasta katsoin tässä pari viikkoa sitten sen MOT-ohjelman, jossa oli puhetta näistä seuloista ja niiden pohjalta tehtävistä aborteista. Oli aika karua kuultavaa.

Ainoa syy, minkä perusteella voisin päätyä keskeytykseen olisi esim. aivottomuus tai muu sellainen vamma. joka aiheuttaa lapsen kuoleman varmasti jo kohdussa tai ainakin syntymän jälkeen, Kyllä ihmiset ovat selvinneet tässä maailmassa vammaisten lasten kanssa aiemminkin ja tulevat selviämään jatkossakin, jos niin haluavat.

Minusta on aika rankkaa ajatella, että ADHD, oppimishäiriö tms. olisi jokin vamma ihmisessä.

Tämä seulonta on vaikea asia ja joskus tuntuu, että meitä odottajia ajetaan siihen hiukan vastentahtoisestikin. Ilmeisesti yhteiskunta ei halua kannettavakseen vastuuta vammaisesta lapsesta. Onneksi on myös lääkäreitä, jotka kyseenalaistavat koko seulonnat jo pelkästään niiden epäluotettavuuden perusteella.

Taas pitää sanoa, että hitusen käy kateeksi äitejä, jotka tekivät lapsensa ennen seulontojen aikaa. Pääsihän siinä sentään aika paljon vähemmällä miettimisellä ja murehtimisella. Ja silloinkin suurin osa lapsista syntyi terveinä.

Epsulle kannustukset rohkeasta päätöksestä olla osallistumatta seuloihin. Minun on pitänyt joka kerta miettiä asia uudelleen, mutta nytkään seuloja ei tehty.

Me maalattiin lasten kanssa vesiväreillä. Esikoinen oli koulussa ja kateellinen kotiuduttuaan... Piti luvata piparin leivontaa illaksi lohdutukseksi ;)

Nyt aletaan tehdä kuopuksen kanssa lähtöä muskariin.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 16.11.2006 klo 14:09 mamma kirjoitti:
Kuka meistä äideistä päätyisi raskauden keskeytykseen n. viikolla 18-20 jos "pelkona" olisi saada lapsi jolla on oppimishäiriöitä (vaikka vaikeitakin) tai dysfasia?????? No, EN MINÄ AINAKAAN!!!
jos olisit elänyt lähellä autimismi lasta/perhettä niin takuulla mikä vain vaihtoehto on parempi.
 
yks äiti
\
Alkuperäinen kirjoittaja 16.11.2006 klo 14:03 vieras kirjoitti:
Mitenkään haluamatta pelotella, mutta jos seulat hälyttää ja tekee omat päätöksensä jatkaa raskautta ja lapsi syntyy ns. vammattomana voi hän kuitenkin olla "vammainen" esim. adhd, autismi, vaikeat oppimishäriöt, dysfasia ovat usein löydöksenä lapsilla joilla sikiöseulonnoissa tullut häly :/
No täytyy kyllä sanoa, että näitä em. kehityshäiriöitä tulee kyllä niillekin, joilla seulat olleet normaalit.
 
Sovitaanko, ettei aleta tässä pinossa nyt riitelemään tuosta seulonta/vammaisuus -asiasta? Jos joku haluaa asiasta enempi kinata, niin voi perustaa sitä varten oman pinon. Takuulla löytyy osallistujia ja puolesta/vastaan mielipiteitä.

Tässä pinossa olis kuitenkin tarkoitus vaihtaa ajatuksia "hyvässä hengessä", eikä alkaa siihen juupas-eipäs inttämiseen, mikä ei yleensä johda yhtään mihinkään. Tai niin minä ainakin olen ajatellut, kokapa niitä riitelypinoja täällä tosiaan on riittämiin milloin graavatusta kalasta ja milloin alapään karvojen ajelusta :whistle:
 
Juu, ei kiitos riitelyjä tähän pinoon!! Eikä varsinkaan harmaina vieraina, pinon ulkopuolisina tarvii tänne tulla mölisemään! \|O :kieh: Jokainen päättäköön ITSE meneekö seulaan vai ei. Itse päätin että en mene jo esikoista odottaessa ja silloin terkkakin jopa sanoi että ihan suotta menet :) Ja niinhän se oiskin turhaa ollut, kun terveen lapsen sain :heart:

Mukavaa torstai-illan jatkoa! :D
 
huomenta huomenta!
:kieh: menkää pois riitelijät :kieh:
täällä ei teitä kaivata!!!

Mulla on eka neuvola aika hmm 29 päivä tätä kuuta... saisi sekin jo pian tulla!

Mulla muuten alkoi pahoinvointi viikolla 6! No onneksi ei ole vielä ylös saakka tullut. Minä en sitten tykkää yhtään oksentelusta :eek:

 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 16.11.2006 klo 15:49 vieras kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 16.11.2006 klo 14:09 mamma kirjoitti:
Kuka meistä äideistä päätyisi raskauden keskeytykseen n. viikolla 18-20 jos "pelkona" olisi saada lapsi jolla on oppimishäiriöitä (vaikka vaikeitakin) tai dysfasia?????? No, EN MINÄ AINAKAAN!!!
jos olisit elänyt lähellä autimismi lasta/perhettä niin takuulla mikä vain vaihtoehto on parempi.
[/
Sen verran IHAN pakko vielä kommentoida, että OLEN KYLLÄ elänyt lähellä autistisen lapsen perhettä, ja sen lisäksi olen elänyt oman sairaan lapseni kanssa. Ja silti olen valmis vastaanottamaan jopa onnellisena äitinä muutakin kuin 100% "täydellisen" lapsen.

Se siitä, anteeksi teille muille jotka jouduitte tätä HYVIN eriävien mielipiteiden vaihtoa seuraamaan, lupaan että tähän päättyivät minun kommenttini aiheesta :)
 
Huomenet kaikille!

Mulla onkin melkoista menoa tää päivä. Ensin aamulla piti lähteä käyttämään esikoista vuosittaisella silmälääkärireissulla (tytöllä ollut lasit 3-v asti). Tunnin päästä pitäis mennä tenttiin ja kun siitä on selvitty niin nopsaa kotiin ja kuskaamaan esikoista balettiin... Hengästyttää jo etukäteen. Olispa jo ilta ja syksyn viimeinen tentti takana. Mutta kai se sieltä tulee, kun ehtii.

Olis muuten mielenkiintoista kuulla tähän pinoon kirjoittaneen vieraan mielipide, toivoisivatko autistisen lapsen vanhemmat itse, ettei tämä olisi koskaan syntynytkään. Ulkopuoliset ei välttämättä kuitenkaan näe niitä hyviä hetkiä, joita lapsi tuo tullessaan, oli tällä sitten millainen vamma/sairaus tahansa. En väitä, että olisi helppoa tai että itselläni olisi kokemuksia, mutta uskon kuitenkin, ettei elämä yhtä kärsimystä ole missään tilanteessa.

Minuakin lääkäri "lohdutti" km:n jälkeen, ettei kannata niin surra, sillä jos lapsella oli jokin vakava sairaus, niin ei se elää sellaisenkaankaan kanssa ole helppoa. Minusta vähän outo argumentti ensinnäkin, koska mitään näyttöä mistään sairaudesta ei ollut ja enkä minä ainakaan odota, että elämä olisi jotenkin helppoa. Jo odottaisin, en varmaan olisi koskaan yhtään lasta hankkinutkaan.

No, nämä on henkilökohtaisia arvoja ja asenteita ja jokaisella on oikeus omiinsa. Mutta riitelemättä, please.

Nyt pitää alkaa ruokkia kuopus, jotta pääsee tenttiin ja saapi sen pois päiävjärjestyksestä.

Hyvää perjantaita kaikille!<br><br>
 

Yhteistyössä