***Toukokuun 2009 tuhisijat*** marraskuussa

Heipparallaa vaan kaikille!!!

Mulla on huomenna np-ultra ja jännittää ihan hirveesti. En mää esikoisesta tätä jännittänyt juuri lainkaan mut nyt oon ihan paniikissa

Meillä on emmaljungat ja pehmeällä kantokopalla ja on ollut ihan huippu. Musta se kova kantokoppa on vähän turha ku sitä voi käyttää niin vähän aikaa. Ja autoonkin saa pakattua vaunut helpommin ku on tuo pehmyt kantokoppa. Rattaissa nukkuu edelleen ulkona ja on 1v 2kk. Laitan vaan viltin aina siihen alle että on pikkusen pehmeempi.
Pitäs nyt puolen vuoden aikana ruveta opettaan sisälle nukkuun päikkärit ku sitten ku vauva syntyy ni se "omii" noi rattaat.. Ei oikein tahi pitkiä unia sisällä nukkua...

Mullakin on tuo kuvotus vähän helpottanut mut välillä taas iskee. Hesen hamppareita täälläkin tekee kovasti mieli ja oon nyt sit tehny niin että oon ostanu kaupasta valmis happareita ja sit hesestä sitä majoneesia Tulee halvemmaksi ja voi syödä useammin

 

Siksakkia: Se verenvuotohan voi tulla siitä vatsalaukun suultakin. Lääkärille, kun puhuin asiasta, ei pitänyt vakavana, jos sitä vähän tulee, mutta jos alkaa tulla enemmän verta tai se pitkittyy (mulla ollut joku pari viikkoa), niin sitten olis hyvä saada se oksentelu rauhoittumaan. Pelkkää nestettä oksentaessa verta ei tule, mutta heti, kun on vähän paksumpaa tavaraa, niin sitten alkaa vuotamaan. Kyllähän se oksentelu rasittaa noita limakalvoja. Nyt, kun en ole muutamaan päivään oksentanut, niin on varmaan hyvin päässyt rauhoittumaan.

 

Vaunuista piti tulla itekkin kommentoimaan. Kannattaa tosiaan miettiä se oma käyttötarve ensin, sillä se ratkaisee paljon.

Me asutaan täällä pohjoisessa, lunta on kaduilla talvella paljonkin, ulkoillaan paljon ja hoidetaan ruokaostokset samalla ja päikkärit nukutettiin ulkona, joten meille esikoiselle hyvä hankinta oli emmaljungan duo edget isoine koppineen, isoine renkaineen ja isoine tavarakoreineen. Ostettiin ne vuonna 2004 ja ovat aivan uudenveroisessa kunnossa edelleen.

Vaunut jäivät "vähällä käytölle" vajaa 2 vuotta, kun toinen syntyi ja totesimme tarvitsevamme tuplarattaat. Ostettiin taas emmaljungat, nyt rinnakkainistuttavat ja vauvalle pehmeä kantokassi, jota en sitten kantokassina osannut käyttää ja kävi vauvalle tosi nopeasti pieneksikin. Onneksi oli sitten päikkäreitä varten vanhat vaunut tallessa, kun isompi ei enää suostunut päikkäreitä nukkumaan, niin vauva sai nukkua kuitenkin ulkona. Muuten nämä tuplarattaat on ollu kans hyvät, mutta tuo kantokassi oli pettymys.

Vanhat vaunut jäi odottamaan sitä kolmosta, mutta taitavat kohta joutaa myyntiin ja tuplille tuleekin sitten oletettua enemmän käyttöä.

- Narttu & masukit rv 12+3 -

 

hei vaan kaikille. päätin itsekin kuulumiset kertoa kun olen viime ajat vain käyny lukemassa. nyt on aikaa kun jouduin kovan flunssan vuoksi saikulle. kostautui kun olin viime viikolla puolikntoisena. nyt sitten astma huonona, poskiontelulehdus ja silmätulehdus lääkekuureineen, muutenki viime viikko mahdoton kun koko perhe sairastui samaan aikaan. en muista milloin tämmöistä flunssaa ois ollu :$ . keskiviikkona ois np-ultra ja to neuvolalääkäri. mun paha olo on helpottanu kun vaan muistaa syödä.tuntuukin että onko kaikki kunnossa kun ei ole mitään oireita. mitenhän tuo flunssa masuasukkiin vaikuttaa?

 

Kiitos Siksakkia uudesta ketjusta!

mwoana ihanaa kun kaikki on hyvin!

Tänne ei uutta, keskiviikkona ultra ja sitä tässä odotellaan, että tietäisi kaiken olevan kunnossa.

 

Täälläkin ultra nyt vihdoin ja viimein takana. Ja siellä heiluskeli iloinen pikku vesseli
Kaikki oli kunnossa ja kuultiin sydänäänetkin :heart: :heart:
Kovin liikkui ja sai tosi hyvää kuvaa. Ikä täsmäs, mitä nyt sanoi että päivän parin olisi vanhempi. Mutta nyt olo niin onnellinen ettei voisi ollakaan :hug:
Miehen kanssa kilpaa pyyhittiin salaa silmäkulmia =)

Nyt voi hiukan huokaista helpotuksesta! Isoille lapsille meinattiin kertoa huomenna asiasta.

Mwoana tosi hieno juttu että oli väärä hälytys :flower:

pian 3xäippä ja pikkuinen 11+5

 

Ihana ku ootte ollu tukena, oli niin raskas vkloppu....
Olin niin varma et meni kesken, mutta ku luettiin netistä niin alettiin saada toivonkipinää... Oli myös mahtavaa herätä yöllä pissalle ja syömään siis ku luuli ettei masussa enää ketään olekaan...
Esikoisella on ollut flunssaa, ja ollut tosi itkuinen ja kakkaki löysää, tuli viime yönä nukuttua vaa pari tuntia, kun huoletti se masuasukki, ja en oo päikkäreitä ite saanu nukuttua, kun on niin täpinöissä vieläki kai... *huoh* Mut luulis yöllä nukuttavan!
Pitäs varmaan alkaa kertoo sukulaisille, että saadaan vauva.. Piti jo viime viikolla kertoa, mutta ku tuli tää vuoto-episodi niin ei oikee tienny et no kerrotaanko me nyt vaan sit huonot uutiset...
Huh, oon kyl niin kiitollinen, et vauval kaikki ok, olihan se outoa, kun ultrassa viikko sitte oli kaikki loistavasti niin sit alanki vuotaan... Oli kyllä pelottava Halloween meidän perheellä!!!!! B)

 

perlos onnea huomiseen ultraan!! :wave:

nisunen kyllä se masuasukki on siellä kohdussa niin hyvässä tallessa ettei sitä pieni flunssa hetkeuta. vauva ottaa kyllä kaiken tarvitsemansa äitiltä, äiti saattaakin sitten jäädä ilman...

pian 3x äippä onnea hienoista ultrakuulumisista! :flower:

jaksamista ja tsemppiä kaikille jotka vielä täällä oksentelevat ja voivat pahoin!! :hug: Kurjaa se varmasti on!

(.) Neuvola nro. 2

Syke + (145)
paino 57,5 (+ 500 g edellisestä kerrasta)
RR 121/73

Vähän aikaa saatiin sykettä etsiä mutta löytyihän se sieltä.... onneksi!

EM ja Dodo 12+6 :heart:

 

Mie sitten palailin töihin. =) Vähennettiin työtunteja, joten olen hyvin tyytyväinen ratkaisuun. Työkaverikin oottaa vauvaa, mua n. nelisen vkoa jäljessä. Tänään vertailtiin masuja.

 

Mulla on kans ollut kovat jälkisupistukset.Ovat aina pahenneet. Varsinkin imettäessä tulee järkkypahat kuin kuukautiskivut

 

perlos: meillä on samana päivänä ultra siis HUOMENNA!! onks muita joilla kans huomenna??

Jännittää ihan sikana jo!! meen vielä yöks töihin ja sieltä samalla valvomisella aamulla ultraan klo 9! voi olla et oon sen verran väsyny siellä et menee kaikki lääkärin puheet ihan ohi ja varsinki jos siellä on pikku asukkaalla kaikki hyvin ni hieman väsyneenä ei tiedä tuleeko itku vai nauru nooh.. kai sitä selviää.. eipä ainakaan tarvi miettiä tuleeko ens yönä ultran takia uni kun ei saa nukkua..

kiva kun saadaan joukkoomme vielä uusiakin, eli tervetuloa nellynoora :flower:

niin ja paljon onnitteluja myös mwoana hyvistä ultra kuulumisisita!! niin ja tietty muillekin ultrassa olleille :flower:

nyt eväitä tekeen ja sit työt kutsuu...

Höpöliini ja piipero 10+5

 

Kiva ku täällä oli hyviä uutisia. Mennään tällä porukalla nyt loppuun.

 

mwoana Ihana kuulla tuollaisia uutisia!! =) =) Varmasti rankka ja itkuisa v.loppu takana. Hienoa kuitenkin, että kaikki on pienokaisella hyvin!!!!

Koirista... Meillä on 4v saksanpaimenkoira uros. Sellainen äidin ja isin kulta. Nukkuu meidän kainalossa ym. Kun aloin odottaa esikkoa, alettiin koiraa pikkuhiljaa "häätää" sängytä pois, ettei tule sitten kun siellä on vauvakin. Kun vauva sitten syntyi, ei koira edes yrittänyt tulla enää sänkyyn. Kun kotiuduttiin sairaalasta, mies vei vauvan heti omaan pinnasänkyyn jatkamaan unia. Joten minulla ja miehellä oli antaa aikaa hetki vain koiralle. (kun olin kuitenkin ollut 8vrk poissa, oli ikävä kova, ja molemminpuolinen) Koira sitten kävi haistamassa pinnasängyn raosta uutta lauman jäsentä. haisteli ja jäi sängyn viereen nukkumaan. Meillä poju vain nuuhki pari kertaa vauvaa, ja sillä selvä. Siitä asti on vahtinut pikkuista kuin omaansa. Pihallakin nukkuu kiinni vaunuissa. Ja jos tyttö nukkuu pitempään, oli sitten ulkona tai sisällä, niin käy aina välillä tarkistamassa/kurkistamassa, että onko neito yhä tallella! Meillä on siis mennyt tosi hienosti. Nykyään ryömivät peräkkäin pitkin lattioita. Koira antaa tytön käsitellä häntä ihan miten vain, ja tykkää pusutella neitoa todella paljon!
Toisethan tuovat sairaalasta jonkin vauvalle haisevan vaatteen tms. kotiin koiralle nuuhkittavaksi ennen vauvan tuloa. Meillä kyllä jäi väliin ja hyvin pärjättiin.
Sellaisen neuvon antaisin, että kun vieraat tulevat sitten katsomaan vauvaa, niin vieraiden kannattaisi huomioida ensin koira ja sitten vauva. Pelkkä pieni rapsutus tms. riittää. Niin koiralle ei tule sellaista oloa, että vauva on vienyt sen paikan tai on tärkeämpi. Pahimmassa tapauksessa koira purkaa sen sitten vauvaan... Niin koira ei ainakaan ala pitää pikkuista uhkana, vaan perheenjäsenenä.
Jokainen koirahan varmaan käyttäytyy erilailla, mutta jos vaan häntäkin huomioidaan, hellitään ja annetaan aikaa, niin en usko, että suurempia ongelmia tulee. Meillä tehtiin vielä niin, että kun mies oli aluksi pari viikkoa kotona, niin käytiin välillä koiran kanssa kahdestaan lenkillä, niin sai sitten hällekin omaa jakamatonta aikaa. =)

 

mä niistä jalkisupisteluista valittelin.Olsiki kuukautis kipuun verrattavaa.Mulla nelosesta imettäessä sellaset supistukset ku olis synnytys käynnissä tai loppuvaiheessa.

Onnea huomiseen ultraan. Uskon että kaikkia meitä joilla ultra vielä edessä jännittää paljon kun näitä surullisia uutisia on ollut niin paljon. Mä olen ihan varma,että mua jännittää ihan kamalasti. Enemmän ku koskaan.
Ja hei saa sitä onnesta itkeä. :heart: itsekkin itkin viime pe neuvolassa ku sydän äänet kuului.Itkin siinä tutkimsupöydällä ja itkin uudelleen huoneesta lähtiessä.

Mulla on ollu 2 neuvolaa.Varsinaisesti olis nyt pe olu vasta ensimmäinen,mutta sain sillo ekan neuvolan aikasin ku olin verenpaineestani huolissani.Vähän aikaa sitte terveysasemalla mitattuna 150/109!!! Nyt on suht normaalia 120/80.

Lapset alkaa käymään ylikierroksella.Ei nukkunu päikkäreitä sitten uudelleen meidän pikkunen ja 3 v ei nukahtanu ollenkaan.Saavat mennä ajoissa nukkuu. Mä olisin nukahtanu päivällä vaikka kuinka monta kertaa jos mahdollisuus olis ollut.

NN 10+4

 

Kysyttiin, että miksi ultrattiin uudestaan, kun ensimmäisellä kerralla oli vasta 10+4.. No, ilmeisesti ei voinut vielä mitata niskaturvotusta ja "nakin" vatsa oli vielä auki. Halusivat vielä varmistaa, että vatsa menee kunnolla kiinni ja katsoa rakennetta vähän isompana.

Olen listalla kaksi kertaa, 3.5 ja 8.5 kohdalla, joista ensimmäisestä löytyy lisätiedot ja 8.5 oli se rukattu päivä.

Vielä ei ole tuntunut kovin auvoiselta odotukselta. Ajattelen jatkuvasti vain pahinta, eikä osaa rentoutua lainkaan. Istukkakin on kohdun etuseinässä ja näin ollen liikkeiden tuntemista saa odottaa. En koe sitä, että jossain vaiheessa saan omaan syliin oman lapsen vielä mitenkään realistisena asiana. Ei viitsi edes harkita pienimmäkään asian ostamista vauvaa varten hankin tavarat varmaan vasta noin viikolla 38 tätä menoa

Lisää huolia luo se, ettei petipuuhat pahemmin ole kiinnostaneet ja harmittaa tuottaa miehelle jatkuvaa pettymystä. No eiköhän joku päivä tule vähän rohkaisevampi ja valoisampi päivä.

Kerttu ja nakki 13+1

 

Heippa hei! B)
Pahoinvointi on helpottanut, mutta tilalle ovat tulleet ah niin ihanat närästys ja ummetus. Tällaista se varmaan tulee olemaan loppuun asti... No, en valita!

Maha näyttää siltä kuin olisin lihonut, iltaisin turvottaa. Voi kyllä johtua ennemminkin mun hiilarivoittoisesta ruokavaliosta kuin vauvasta... Farkun napit joudun avaamaan koulussa istuessa, joten olen siirtynyt legginseihin ja tunikoihin. Muoti on juuri sopiva meille odottaville! Niin, ja rinnat kasvaa huimasti. Mies on aivan fiiliksissä.

Sukupuolesta... Kumpi vaan saa tulla, mutta meillä on jostain syystä poika-fiilis. PilkkuPantteri: Meillä myös mies haluaa tietää sukupuolen etukäteen, ja päädyin itsekin siihen että kunnioitan hänen mielipidettään, jotta tulisi todellisempi fiilis. Mennään varmaan 4D-ultraan, eiköhän se siellä ainakin selviä.

Ollaan kerrottu nyt perheillemme, kaikki on ollu tosi onnellisia. Aika paljon on kysytty että oliko suunniteltua, mutta en oo ottanu nokkiini kun kai se on harvinaisempaa nuorena ja kesken opiskelujen ryhtyä perustamaan perhettä. Valitettavasti ennen niin ihanassa anopissani on alkanut näkyä kauhu-anopin piirteitä, tai sitten mä vaan on herkistynyt. Neuvoja otan kyllä vastaan mielelläni jos ne ovat asiallisia, mutta nämä "muista ettet jätä vauvaa ikinä yksin kun lähdet kauppaan tai ulos" jutut ärsyttää ihan suunnattomasti (tuon kyseisen kommentin jälkeen purskahdin nauruun ja anoppi näytti loukkaantuneelta). Ja toi oli vasta yksi kultainen neuvo...

kerttu84: Mulla oli halut aivan poissa koko tän alkuraskauden. Nyt vasta alkaa hiljalleen palautumaan. Mies on ollut ihanan ymmärtäväinen, mutta kyllä musta tuntui pahalta aina vaan todeta että ei tee mieli. Kyllä teillä varmasti puuhat taas normalisoituu, nyt on vaan hiljaisempi kausi!

Nyt lähden keittämään itelleni - tai siis toimimattomalle vatsalleni - iltapuuroa vaikka kello on jo noin hirveästi. Hyvää yötä kaikille!

Kaptah & V 13+1

 

Kävimpä lukasemassa, mutta itselle ei kummempia kuulu.

Vaunut: Meillä on -04 2 vuotiaalle ostetut emmaljunjan kuomurattaat ja hyvin pelittävät vielä. Mielestäni kesävauva ei siihen mitään koppia tarvi ja edellinenkin huhtikuussa syntynyt makoili ihan äippäpakkauksen makuupussissa vauva-ajan ja syksyllä vedettiin vain peittoa päälle. Talvella ei koppaan olisi enään mahtunutkaan. Itse tykkään satsata vaunuissa laatuun kestävyyden lisäksi ihan siksi, jotta niihin (ainakin emmaljungiin) saa vielä vuosienkin kuluttua varaosia tarvittaessa. Meillä edellisetkin loppuunkulutetut olivat emmaljungat.

Jälkisupistuksista: Miten jaksatte tässä vaiheessa sellaisia miettiä? Kunhan nyt edes tajuaisi, että tässä onnellisesti odotamme ja saataisiin alkaa keskittyä raskauteen... näin siis mulla. Mutta kyllä mullakin niitä jälkisuppareita oli ja popsinkin ahkerasti särkylääkkeitä sairaalassaollessa. Taisin ottaa pillerin aina ennen imetystä, kun imetyksen aikana ne sattuivat eniten.

 

kerttu84 Korjasin sulle oikein nuo tiedot etusivun listaan. Toivottavasti miehesi ymmärtää tilanteen ja voihan olla että pian olo muuttuu vaikka ihan päinvastaiseksi :hug:
Mulla oli esikoista odottaessa istukka etuseinässä ja liikkeet tuntui 18+0. Sitä ennenkin oli jo tuntunut sellaista pientä kuplimista (niin kuin nyt tässä toisessa) mutten osannut silloin vielä tunnistaa sitä vauvan liikkeiksi. Terkkari oli sanonut ettei ehkä kovin aikaisin liikkeet tunnu kun istukka edessä, mutta ei se 18. viikko ensisynnyttäjälle kai niin myöhäinen ajankohta ollut.

Kaptah Mä olin 21v. kun aloin odottaa esikoista ja ihan saman asian koin, että osa luuli ettei olisi ollut toivottu/suunniteltu raskaus. Ei ihan suoraan kukaan sanonut, mutta perästä päin sai kuulla Vauvaa oli toivottu meille jo kauan ja avuksi tarvittiin tutkimukset + hoitoa niin kyllä se vähän loukkasi silloin. Olin ehtinyt aloittaa amk:ssa elokuussa ja lokakuussa sain tietää olevani raskaana. Ehdin vajaan vuoden käydä koulua joka on nyt edelleen kesken koska äitiysloman jälkeen olen ollut hoitovapaalla. Ensi syksynä pitäisi palata kouluun tai menetän opiskelupaikkani. Jos kaikki menee nyt hyvin niin en tietenkään vielä silloin voi takaisin mennä.
Vaikkei vielä ollakaan kovin monelle tästä odotuksesta kerrottu, niin on jo tullut kommenttia tuosta koulu-asiasta :headwall: Mutta sitten taas toisaalta myös päinvastaista, että olikin jo odotettu milloin meille tulee toinen lapsi ja oltu aidosti onnellisia.

Tultiin miehen kanssa siihen tulokseen että tämä oli/on juuri oikea aika meille saada nämä lapset, ja emme ole siitä kenellekään tilivelvollisia. Itse sen kouluni kuitenkin hoidan, ja tässä tilanteessa se jää siihen kunnes lapset on vähän isompia. Meille riittää kun itse ollaan asioihin tyytyväisiä ja onnellisia elämässämme, sillein ajattelemalla selviää aika paljon paremmin
Toivottavasti teilläkin enemmän kuitenkin niitä rohkaisevia kommentteja ja onnittelijoita :hug:

piina Mä en tiiä mikä mulla on, mutta nuo synnytykseen liittyvät jutut pyöri jo päässä ennen kuin edes olin raskaana Ja musta on tullut kamalan herkkä (oon kyllä ennenki ollu, mutta nyt vielä herkempi) kun nään synnytyksiä tv:stä tai luen lehdistä synnytys-aiheisia juttuja. Tuota nelosen Sairaalaa katsoessa monta kertaa tullu ihan tippa linssiin kun joku saa vauvan maailmaan Kai se sitten on mun tapa valmistautua tulevaan :xmas:

 

JEE 7 tuntia enää klo yhdeksään ja siihen ULTRAAN!! täällä töissä valvon ja ODOTAN!! tsemppiä kaikille muillekin joilla se tänään on

väsynyt |O Höpöliini ja piipero 10+6

 

Hellou! :wave: Muistatteko vielä minut?
Olin alunperin listalla ja sitten aloin vuotamaan ja sain sairaalasta keskenmeno diagnoosin. Noh, ihmeitä tapahtuu ja vajaat kaksi viikkoa "keskenmenon" jälkeen hakeuduin yksityiselle gynelle koska pahoinvointini jatkui aina vaan. (omalääkäri oli sanonut muutamaa päivää aikaisemmin että pahoinvointi on henkistä koska olen kokenut raskaan menetyksen...) Pelkäsin keskeytynyttä keskenmenoa mutta totuus olikin terve vauveli kohdussa!!!! :heart: Nyt muutaman viikon olen asiaan totutellut ja alku oli kyllä melkoista hämmennyksen aikaa. Pari ultraa on tehty mun mielenrauhan takia ja kaikki on vauvalla hyvin. Ensiviikolla on np ultra sairaalassa ja aika lääkärille koska selvitellään tätä "keskenmeno" asiaa...

Uudet tietoni ovat kylläkin niin että LA on 23.5. synnäri edelleen K-HKS ja kolmas pienokainen on tulossa.

Yritän vähän lueskellä teidän kuulumisia että pääsisin mukaan keskusteluun taas!
Onnea odotukseen kaikille!!!! :hug:

 

Hei niksutin ja tuo oli jo onnea :flower:

Vaunut: Meillä on 05 ostetut jovi airit kovalla kopalla ja tykkään. Likka nukkui 2 vuotiaaksi vaunuissa (en muista milloin kopan otin pois) patjan laitoin sinne, ikinä ei ole valjaissa nukkunut eikö ikinä vaunuista pudonnut/karannut. Ja sen jälkeen ei ole päiväunia nukkunutkaan. (Ens kuun alussa siis täyttää 3v)

Mulla ei ole ollut mitään pahaa oloa edelleekään.
Tietääkö teidän lapset vauvasta? Mein likka tietää, ei kerrottu mutta on vissiin salakuunnellut On se nyt sille myönnetty ja vauvasta puhutaan päivittäin sitä sun tätä, hieman liian aikaiseen mutta on ne niin söpöjä kysymyksiä " sitten kun se vauva menee pois niin voinko mä olla taas vauva" ja kun sanon että vauva asuu meillä aina, " ai asuuko" ja tosi hämmentynyt ilme....

No joo, perhekerho kutsuuu...

 

niksutin uskomatonta ja onneksi olkoon! :flower: Oli varmaan oikeen superyllätys kun vauva olikin elossa! Ihana uutinen! :heart:


kerttu84 juu ihan tuttua tuo mitä totesit ettei ole oikein makuuhuonepuuhat kiinnostaneet... Minäkin odottelen niitä parempia aikoja ja uskon kyllä että varmasti tulevatkin.

Mitenhän höpöliinillä sujuu ultrassa, eikö se yhdeksältä ollut? Täytyy tulla kurkkaan sitten uutiset että miten sujui. Toivotaan että hienosti :flower: Muillekin onnea!

Tänään on shoppailupäivä, kaikkea pientä uupuu..

Kiitos Nasu21 koirakertomuksesta. Toivottavasti meilläkin lähtisi asiat sitten rullaamaan!

Jasmin ja aarre 14+6 :heart:

 

Niksutin tervetuloa takaisin :hug: Hienoa että näitäkin tapahtuu meidän ketjussa =)
Tuossa kohtaa varmasti jo arvostaa odotusta enemmän.

Vaunujuttuja puhuttu meilläkin hieman.. Mies jo katseli käytettyjä vaunuja ja sanoin, että tällä kertaa kyllä juniori saa ihan upouudet yhdistelmävaunut. Ollut 19 kun esikoinen syntyi, joten silloin ollut varaa ostaa uusia. Nyt on, niin siitä pidän kiinni
Meille ostetaan yhdistelmät joissa isot ilmakumipyörät, merkki vielä auki, mutta renkaiden tulee kestää jos jonkin näköistä maastoa. Kolmipyöräisiä ei huolita. Mökillä tullaan pienen kanssa olemaan kuitenkin hyvin paljon ensi kesänä jo, joten kunnon rattaat tarvitaan. Netistä jo hiukan katsellut ja ihmetellyt järjetöntä hinta skaalaa!?!

Lueskelin ettei jollain maistu sänkytouhut lainkaan? Mulla sitten ihan päinvastoin, haluttaa koko ajan Tosin niin ollut aiemmissakin odotuksissa. Tosin eilen mies ilmoitti että sängyssä ei mun mahan päälle enää voi tulla kun näki eilen sen pikkuisen siellä. Ei voi kuulemma liiskata sitä enää. Tosin vauva sen n.6cm pitkä ja hyvin syvällä piilossa vielä.

Pahoinvointi on edelleen aaltoilevaa.. Välillä hirmuinen huono olo ja välillä tosi hyvä.
Jos naaman kukkiminen kertoo tytöstä, niin sitten minäkin saan ensimmäisen oman tyttären. Ei enä oikeastaan voisi naama kukkia enempää :/ ja kaikki on koitettu- todettu turhaksi. Sama syökö suklaata tai muuten rasvaista niin silti niitä finnejä vaan puhkeaa!

Meillä nyt perjantaina edessä lapsille kertominen. Jos vkl hidastaisi hiukan koulussa asian hehkutusta. Vanhemmat ovat kuulleet ja kaikki innoissaan. Anoppi kyselee joka puhelussa kuinka mä voin ja unohtaa välillä koko poikansa Mein äiti taas odottaa tyttöä ja kyseli kovin oliko ultrassa piirteitä että tulisi tyttö. Anopilla varmaan se poika odotuksessa.
Hiukan jännittää kuinka miehen ex asiaan suhtautuu, kun on edelleen pirun katkera meidän yhdessäolosta :/

Mutta iltavuoro kutsuu taas! Onnea ultraan menijöille!!

 

Huomenta! Olittepa kirjoitelleet =)

Onnea mwoana ja niksutin Ihania kuulumisia :heart:

Meillä ei ole vielä vaunuista tietoakaan :ashamed:

Olin eilen töissä flunssan jäljiltä. Ja haluaisin äkkiä päätä mammalomalle. Mä en tuu yhtään toimeen mun työkaverin kanssa. Ja se oli mokannut mun sairasloman aikana ja se näyttää mun mokalta, vaikka ei olekaan. Vaikee sitä on enään jälkikäteen mennä selittelemään pomolle tai kerholaisten vanhemmille. Ollaan vielä niin tiiviisti koko ajan töissä, että ei hetkenkään taukoo siltä työkaverilta

 

niksutin Voi että oon onnellinen sun puolesta! Tervetuloo takasin! Mäkin luulin, että keskenmeno tuli, kun vuotoa tuli ihan reippaasti. Ihana et näitä hyviä ylläreitä sattuu... :heart:

Meillä ois muutto edessä kuun lopussa, jospa sitte se synnärisairaalakin selviää, mulla ei oo siitä mitään hajua, muutetaan Vantaalle...
Kauheena pitäis tätä kämppää siivota, hirmuinen siivoustalkoo edessä ja vois näitä romuja pistää kirppikselle myyntiinkin... Joku assari ois kyllä ihan jees.... :attn: