Heipä hei. Eli täällä jakauduttiin 21.04.2014 klo 18.33. Tyttö painoi 3990g ja pituutta oli 50cm. Liitän tähän vähän omaa synnytyskokemusta, jonka kirjoitin yhteen toiseen paikkaan.
Sunnuntaina 20.4 illalla alkoi siis supistella ja muistaakseni siinä klo22 jälkeen alko olla aika säännöllisiä ja napakoita supistuksia. Ruvettiin kellottamaan niitä puolenyön aikoihin ja yhdeltä taisin soitella synnärille. Sieltä käskivät mennä suihkuun ja ottaa panadolia. Kolmen aikaan soitin uudelleen ja silloin supparit oli 3min välein ja sain huutaa täyttä huutoa. Puoli 4 lähdettiin synnärille ja olin 3cm auki. Sitten sain aquarakkuloita ja TENS-laitteen ja niillä pärjäsin puoli 10 asti, jolloin supparit alkovat tuntua taas niin, että sain huutaa täyttä huutoa.
Verenpaineita seurattiin jatkuvasti raskausmyrkytyksen tai sen epäilyn takia. Pissassa oli myös suhteellisen paljon proteiineja, joten päädyttiin epiduraaliin, koska paineet piti saada alas, koska kipu nostatti niitä liian korkealle. Epin laitto sattui jostain syystä aivan kamalasti, huusin taas täyttä huutoa. Sitten kaikki kivut hävisikin. Sain nukuttua, koska takana oli yli 24h valvomista. Toki olisi ollu hyvä olla liikkeessä, mutta olin aivan poikki. Tuossa vaiheessa oli valvottu jo yli 24h. Sitten kun olin 5cm auki niin puhkaistiin kalvot, mutta se ei on edistänyt asiaa ja sitten sain oksitosiinitipan ja epi annettiin uudelleen 3- 4 kertaa koko aikana.
Jossain vaiheessa huomattiin että vauva ei ole kiinnittynyt ja on avotarjonnassa. Se vähän stressasi, mutta kätilö, joka oli muuten mies, oli tosi rauhoittava ja asiallinen.
Kun tuli aika ponnistaa klo 18.10, kokeiltiin ensin kyljeltään, mutta jouduttiin siirtymään puoli-istuvaan ja kutsumaan kaksi lääkäriä paikalle koska vauvan sydänäänet eivät palautuneet ponnistuksen jälkeen. Ponnistusten edetessä jouduttiin siirtymään poikkipöytään? eli jouduin ihan selälleen ja jalkatuille. Väliliha leikattiin, ja vauva kääntyi onneksi rt ponnistusten aikana. Synnytys sinänsä siis oli ihan ok. Sain vauvan rinnalle nopeasti ja hän oli kaunis. Vauva syntyi klo18.33.
Jonkun ajan päästä vauvan syntymästä oloni kuitekin huononi ja taju meinasi lähteä ja oksetti kamalasti ja oksensinkin ihan kiitettävästi. Tästä minulla ei ole aivan vahvoja muistikuvia. Vauva annettiin mun miehelle ja minulle hoettiin, että pitää pitää silmät auki. Niinpä minä vaan koitin pitää silmät auki. Ensimmäinen ajatus tuona aikana oli, että tässäkö tämä oli ja että pakko pitää silmät auki niin en voi kuolla. Seuraava ajatus oli, että jos en kuole, niin menetänkö kohdun ja en voi saada muita lapsia. Oksensin ja olin tajunnan rajamailla pitkän aikaa ja paikalle kutsuttiin myös jossain vaiheessa gyne, joka tarkasti paikat ja mistä vuoto johtuu, se oli kuitenkin tyrehtynyt jo jonkun lääkkeen ansiosta.
Jouduimme koittamaan suihkussa käyntiä kaksi kertaa, koska ekalla kerralla meinasin pyörtyä suihkuun ja kaksi kätilöä joutu kantamaan minut takaisin sänkyyn. Toisella kerralla sain juuri ja juuri pysyttyä tajuissani, että sain pestyä itseni. Vauvahan kakkasi minun päälleni kun se oli nostettu syntymän jälkeen rinnalle. Neiti vissiin halusi olla alle nelikilonen ja pasko pois ylimääräset 10g ennen punnitusta.
![Vinkkaa silmää ;) ;)]()
En tiedä miten kauan kaikkea kesti, mutta sain sitten vauvan rinnalle taas kun väliliha oli ommeltu ja olin suihkusta selvinnyt.
Päästiin sitten perhehuoneeseen ja onneksi, koska en olisi kyennyt pitämään lapsesta yksin huolta tuona aikana. Seuraavana päivänä hemppari mitattiin ja todettiin sen olevan 65 ja sain kolme pussia verta. Vauva huusi täyttä huutoa ekat päivät, koska minun kehoni ei voinut yhtään antaa maitoa, koska se yritti parantaa itseään. Niinpä vauvan paino putosi 11.9% ennen kuin lisämaitoa alettiin antamaan. Voi että vauva oli sitten tyytyväinen kun sai ruokaa. Toinen ressu oli liian kauan minun mielestäni nälässä.
Nyt onneksi paino on noussut, sunnuntaina 3.8kg meni rikki ja kokoajan ollaan tissillä. Vauva on niin ihana ja kaunis.
Vähän sekava teksti, mutta nyt kaikki paremmin. Vauvalla kaikki on hyvin ja itsekkin alan palautua synnytyksestä ja pystyn jo jotenkuten istumaan välilihan leikkauksen jälkeen.