Tahkoojat 161

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Sanelma*
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Sanelmalle tosiaan tsemppiä jatkoon. Kynä on tosi helppo ja tuntuu vielä paljon vähemmän kuin ruisku. Myös mun pitää aina tilailla niitä lääkkeitä, nykyään kyllä pitävät niitä varastossakin jo, kun on tullut osteltua aika usein :/
Mulla on tuhrua lähes missä tahansa kierron vaiheessa, joten en oikein osaa vastata onko just silloin ollut. Todennäköisesti on.
Muista että Puregon säilytetään jääkaapissa!
Vippe, mäkin unohdin eilen pyykit koneeseen :) Uimassa en ole käynyt, eikä ole mikään kiirekään. Ehkä sitten elokuussa :)
Niin, jos lähtis kotiin.
 
Kiitos Sanelma pihakuvista. Vitsi olen kade, montakohan vuotta menee, että meidän piha näyttää noin siistiltä ja valmiilta? Varmaan aika monta, kun laskin juuri, että ollaan seuraavaksi viikonloppu kotona syyskuun alussa...
 
Heissan!
Pikainen tervehdys, ennenkuin loma jatkuu...
Sukulaiset kierretty..käytiin katsomassa minun mummuani, joka vuosi sitten "muutti "yksityiseen hoitokotiin, vaarin kuollessa. Meillä kun vaari hoiti tätä alzheimer mummia pitkään kotona, ennenkuin oma kunto petti. Ja aikahyvin pystyi peittelemään mummin tilaa sukulaisilta, kunnes kuoltuaan (sairaskohtaus), selvisi missä jamassa ollaan. Eli mummi täysin muistamaton, ja täysin hoidettava. Joten vuosi sitten "muutti" vanhainkotiin. No se oli kaikin puolin ahdistava reissu puolin jos toisin. Itselle oli tosi ikävä nähdä, kuinka tästä elämäniloisesta ihmisestä oli tullut sulkeutunut ja lähes puhumaton tapaus. Ei tuntenut meitä, päinvastoin oli ahdistunut kun yks kaks paikalle pärähti täysin "tuntematon joukko ihmisiä". Hoitajia jututtaessa kertoivat, että tauti etenee ja on vain ajan kysymys koska siirrytään letkuruokintaan. Ensimmäistä kertaa todellakin toivoin, että loppu tulisi pian, koska siinä vaiheessa (mummini tuntien), ei enää kyse ole inhimillisestä elämänlaadusta...
Iloisempiin asioihin.. Mannalle oikein mahtipeukutukset tulevaan!!! Ja Sanelmalle tsemppiä tulevaan!!!!
Ja Gissa huonoista merkeistä huolimatta, älä heitä toivoa!!!! Peukut on pystyssä!!!
Omaa napaa sen verran, että kp 24. Menkat pysyneet poissa toistaiseksi..(kiitos lugejen). Viikonlopusta alkuviikkoon oli aivan tajutonta menkkakipua, ja olin täysin varma et ne puskee päälle lugeista huolimatta. Eilen ja tänään ei sit mitään..No jokatapauksessa syön ton lugekuurin loppuun (maananataina vika pilleri) ja sit odottelen menkkoja. Perjantaina ois kaks viikkoa inssistä, mutta en todellakaan aio testata. Mielummin odotan mahdolliset menkat, kun kattelen sitä negaa ruudussa..
Hyvät jatkot!!!! palaillaan joskus!!!
 
Emmille on peukut pystyssä!
Meillä on miehen isällä myös altzheimer. Vielä on suht hyvässä fyysisessä kunnossa ja anoppi hoitaa kotona. Mieleltään on kyllä jo muuttunut ja muisti pelaa tosi huonosti. Toivottavasti kuitenkin vielä jokunen hyvä vuosi edessä ennen vaikeaa loppuvaihetta.

Siinä Puregonissa onkin aika hassu se säilytysohje: Apteekki säilyttää jääkaapissa ja potilas voi säilyttää huoneen lämmössä, jos käyttö kestää alle 3 kk. Vaikka eipä siitä varmasti ainakaan mitään haittaa olisi, jos potilaskin pitäisi jääkaapissa. Täytyykin siirtää ne jääkaappiin kaikesta huolimatta. Tänään pistelen ekan kerran. Jotenkin vieroksun sen kynän "raksahtelua", mutta kai siihen tottuu.

Labrassakin käväisin aamulla. Nyt ehtii niidenkin kokeiden tulokset sitten hyvissä ajoin ennen juhannuksen pyhiä.

Meillä on Gissa helppo piha. Nurmikkoa ja kaksi kukkapenkkiä. Lisäksi laitan aina vähän ruukkuihin ja amppeleihin noita kesäkukkia, että tulee vähän väriä. Nurtsin kun leikkaa ja trimmerillä siistii reunat niin on aina aika siistin oloinen. Kyllä se teidänkin piha nopesti muotoutuu, kun alkuun pääsette. Nurmikko tekee jo paljon.
 
Sanelma, teillä kuullostaa olevan kiva piha. Just oli jossain lehdessä jonkinlainen piha-extra ja aloin haaveilemaan omasta pikkupihasta jonka saisi laittaa. En ole mikään viherpeukalo, mutta "sisustaisin" jonkun nurkan ihanilla jutuilla, kynttilöillä ja lyhdyillä. Ja tietty raahaisin kukkia tai jonkinlaisia kasveja sinne. Se japskiteema inspais nyt just, kiviä, bambua. Mutta turha kai näitä on miettiä kun ei sitä pihaplänttiä ole! :)

Ja kiva Sanelma, kun pidät meidät ajantasalla etenemisestä hoidossa. Itellä tuo sama edessä tässä ihan pian, että mielelläni luen kaikenlaisia käytännön juttuja ja ajatuksia asiasta. Ne pistokset mua vähän pelottaa, siis että mitä sählinkiä niiden kanssa vielä tulee, kun on lukenut teidän muiden kokemuksia :) Toivottavasti en ainakaan tuikkaa sormeen ;) Peukut on sulle nyt pystyssä Sanelma! Me käytiin muuten kans just pakollisissa verikokeissa ja mulla virtasi veri tosi huonosti (mikähän jääkuningatar mahdan olla kun suonissa ei virtaa veri, onneks ei tullut mitään vihreää alien-verta sentään). No, hoitaja onnistui sitten toisesta kädestä saamaan tarvittavan määrän, mutta toiseen jäi ihan älyttömät mustelmat viikoksi! Yritin peitellä niitä parhaani mukaan kun oli kaikenlaisia tapaamisia töissä ja kavereiden juhlia yms, näytin ihan narkkarilta.

Hei ja tietysti peukutan myös Emmille, puhumattakaan Gissasta. Mää vielä toivon, että jos kuitenkin! Tsemppiä flunssaan myös.

Itellä on nyt kp2, ihan hyvä juttu ettei venynyt sen enempää.
 
Huomenta. Tulin jo töihin koittamaan vointia, sillä on tänään on yks palis, johon ois hyvä osallistua. Lisäksi huomenna tyttöjen kanssa saunailta ja hyvä koittaa olla jokunen tovi tolpillaan ennen sitä. Lauantaina vielä yhdet valmistujaiset eli huh, tulee aika kostea viikonloppu. Mies raasu jäi vielä kotiin potemaan.

Molly, hyvä ettei venynyt enempää. Tosi kurjia tuollaiset venymiset, ois nyt sitten ollut plussa kun kerran normikierrosta poikkesi.. Me mennään sun kanssa samoissa, mulla myös kp2. Näyttää ne mega-niukat menkat olevan historiaa, tosin viime kertaisesta niagarastakaan ei ole tietoa, eikä mitään menkkakipuja tms joten taidan siirtää sen Sööperin ajan jonnekin syksyyn. En nyt vaan jaksa/halua miettiä mahdollista endoa tms.
Päin vastoin kuin Mollylla mulla on kuulemma verikokeen ottajan unelmasuonet. Noihin osuisi vaikka sokea ja verta tulee hyvin. Yhdellä kaverilla on myös tosi vaikea saada verta, joutuvat usein ottamaan jostain kaulan läheltä. Aika hurjaa.
Puuh, työ"into" vielä hieman kateissa.
 
Huomenta,
Hassua olla töissä kolmen viikon saikun jälkeen. Molly, kiitos kysymästä, ihan tukossa olen edelleen, kamala nuha! Kipeä olo ei ole mutta tukkoinen. Oon koettanut helpottaa oloa antihistamiinilla mutta ei auta. Ilmeisesti koivu kukkii vielä jonkun aikaa ja pahentaa oloa? Onneksi ei ole enää kuuma niin ei tartte nukkua ikkuna auki. Juhannukseksi luvattiin kai jopa sadetta? :/

Gissa, tylsää :( Sanoja on vaikea löytää mutta täältä lähtee isot sympatiat.

Sanelmalle kiitos pihakuvista, kauniin näköistä ja Aniliinille kiitos Vilin hauskoista kuvista!

Vippe, mä kastoin talviturkin jo reilu viikko sitten ja uudestaan lauantaina jonka jälkeen sainkin nuhan :/ Meillä on n.100 m päässä joki missä uida ja vesikin lämpenee yleensä tosi nopsaan. Mökkijärveen pulahdan vasta heinäkuussa ja anoppilan rantsu olis kans tarkoitus kokeilla heti kun säät uudestaan lämpenee. Meressä uin harvemmin.

Eilen oltiin harrastamassa vähän kulttuuria siskoni ja vanhempieni kanssa. Pk-seutulaisille ja kyläilijöille vinkiksi: Tuusulanjärven rannalla on paljon kulttuurikohteita; käytiin Halosenniemen taidenäyttelyssä ja Pekka Halosen ent. asuintalossa, Aleksis Kiven kuolinmökissä, katsastettiin Suviranta ja nautiskeltiin piknikeväitä. Samalla suunnalla on myös mm. Ainola ja muitakin paikkoja. Ja kauniit on maisemat.
Sieltä mentiin anoppilaan minne minä jäin loppuillaksi.

Emmille peukut!
Jännää...Mannalla enää pari yötä h-hetkeen ;) !!

 
Perjantaita!

Tulin vaan toivottamaan Mannalle oikein ihania ja ikimuistoisia hetkiä huomiselle hääpäivälle!! Olet mielessä ja lähetän sitten tuoreet telepaattiset onnitteluhalaukset huomenna! :)

Keijulle pikaista paranemista nyt, on jo perjantai ja kesäviikonloppuisin kannattaa olla terveenä :) Ja kaikille tasapuolisesti oikein hyvää viikonloppua!
 
Perrjantaita täältäkin!

Ensimmäisenä toivotan kanssa Mannalle oikein ihanaa hääpäivää!! Muista nauttia joka hetkestä, ne ovat ainutlaatuisia. :)

Molly, yyh, mikä verenottokokemus sulla.. :/ Mulla on kans suht' hyvät suonet. Onneks on onnistunu kaikilla kerroilla, niin ei oo tullu siihen mitään kammoa.. Melko vapaaehtoisesti annan ottaa verta kyynärtaipeesta. ;) (Verikoe sormenpäästä onkin jo sitten eri juttu)

Viikonlopuksi ei ole mitään erityistä ohjelmaa. Alustavasti oon puhunu yhden kamuni kanssa että tavattais. Ans kattoo mitenkä menee. Muuten varmaan leppoisaa oloa.

Peukutukset Emmille!
 
Pikainen HEI!!! En ehdi nyt lainkaan kommentoida muuta kuin omia oloja:) Tänään alkaa oikea rumba; kaikki pitäisi olla valmiina, yksi huone on kotona täynnä tavaraa ja puolenpäivän jälkeen alkaamme hommiin ja siirrymme hääpaikalle, jossa ollaan iltaan saakka laittamassa paikkoja kuntoon. Illalla pitäisi hiukan rentoutua ja laittaa kynnet/varpaat kuntoon ja mennä suhteellisen aikaisin nukkumaan...
Huomenna on sit se suuri päivä. Toivottavasti se on se elämän ihanin päivä ja toivottavasti tulee vielä sekin ihana päivä, että saisi vielä lapsen. Kiitos kaikille toivotuksista ja palataan kuulumisiin häiden jälkeen. <3
 
Hyvät viikonloput kaikille!

Lauantai menee varmaan yhdistyksen lehteä väsätessä. Ja sunnuntaina meillä on ohjelmassa rippijuhlat tuolla Riinuskan kotikulmilla.

Ja sitten onkin jo taas uusi työviikko. Ai että mä oon tylsä.

Pistelytkin muuten nyt käynnistetty ja kynä oli loppujen lopuksi ihan helppo. Pientä kihelmöintiä vatsanahassa pistoksen jälkeen, ei muuta.
 
Hellurei...oijoi, melkein pystyn elämään mukaan Mannan fiiliksissä tällä hetkellä :) Muistan sen kesän ikuisesti, istuin kaikki illat myöhään yöhön partsilla haaveilemassa ja suunnittelemassa ;) Ja yllättävän hyvin sen edellisen yön nukkuu, me ainakin nukuttiin miehen kanssa yhdessä omassa sängyssä, vaikka tuottais miten huonoa onnea niin mä en kyllä olis nukkunut missään muualla!
Mä en ehkä muutenkaan tajua sitä jos on vuoskaudet asunut yhdessä niin miksi se yö ennen häitä pitäisi jotenkin viettää erillään? Mutta saahan jokainen tehdä kuinka lystää.

Manna, päivästänne tulee taatusti ikimuistoinen ja ihana, muista tosiaan nauttia joka hetkestä, se päivä menee niin vauhdilla ja tuntuu ihan unenomaiselta! Onneksi huomiseksi on luvattu kaunista ilmaa. Joten antakee palaa ja kerro sitten KAIKKI! :D
(ai miten niin utelias?)

Miten se nyt sitten onkaan, kun Kastis kyseli, kyllä kai muut sitten naimisissa ovat huomisen jälkeen :)

Meilläkään ei sen kummempia suunnitelmia ole viikonlopuksi, mies on töissä ja mä meen huomenna anoppilaan käymään. Muuten varmaan lueskelen lehtiä sään salliessa ulkona ja olen vaan. Sunnuntaina ehkä leffaan?
Me muuten käytiin katsomassa se Tarantinon uusin, mun mielestä se oli ihan hyvä vaikka on haukuttu joka paikassa. Tarantinon tyylin kun tietää niin osaa varautua ettei leffat koskaan täysin terveitä ole :)

Nuha jatkuu vielä inhottavasti, täytyis nyt vihdoin parantua! Saunan varmaan lämmitän illalla, jospa se siitä..

Oikein mukavaa viikonloppua kaikille ja Mannalle vielä kerran ihanaa hääpäivää!

 
Moi!
Täällä ilmoittautuu vielä yks avoliittolainen. Naimisiinmenosta ollaan kyllä puhuttu, mutta meillä tää tuumasta toimeen on aikas hidasta.
Mannalle paljon onnea ihanaan päivään. Tuuhan meille kertoilemaan sitten kaikki kun kerkiät.
Mulla menossa kp7. Viikko sitten menkat alko oikein kunnon reilulla vuodolla, ei tullut yhtään tuhruja. On tää kroppa vaan kummallinen. Tälle päivälle ei kummempia suunnitelmia, ajattelin siivota ja pestä ikkunat. Ens viikko meneekin remppatöitä tehdessä ja sitten maanantaina juhannuksen jälkeen lähetään sinne Lontooseen. Oviskin on tässä sopivasti juhannuksen aikaan, kun käviskin onni ja tärppi kerrankin. Haen maanantaina sieltä klinikalta (se on muuten treen ava-klinikka kun joku sitä kyseli) tarvittavat purkit ja purnukat sitä spermatestiä varten. Saa mies hoitaa sen homman täällä kotioloissa, ei siitä muuten kyllä mitään tuu.
 
Nyt saa vissiin onnitella!? :) ONNEA siis tuoreelle frouvalle!!

Uteliaaseen elli-porukkaan oot Manna raukka joutunut, itsekin toivon et tuut heti mahdollisimman asap kertomaan KAIKEN! Noh, tietty annetaan sut ensin hetken nauttia married lifesta ihan rauhassa, ei loukkaannuta jos susta ei kuulu heti maanantaina :) Mutta kovasti olet siis ollut ajatuksissa ja toivottavasti saitte toisenne, nautitte ikimuistoisista tuokioista, vieraista, ruuasta, juomasta ja kaikki meni hyvin ja just niinkuin pitikin. *Onnitteluhalaukset!*

Ps. Vaihtuiko sukunimi? :)
 
Huomenia!
Ja sylintäydeltä onnitteluja tuoreelle rouvalle täältäkin :)

Inhottava ilma, aamulla olis todellakin tehnyt mieli vaan kääriytyä peittoon eikä tulla ihmisten ilmoille ollenkaan..
Lauantaina olin anopilla ja käytiin pulahtamassa järvessä. Rannalla oli niin kylmä tuuli ettei siellä viihdytty pidempään mutta uitiin kyllä pitkään, vesi tuntui lämpimältä. Sen seurauksena tosin mun flunssa vaan paheni ja ääni lähti lähes kokonaan. Ihme kestoflunssaa kyllä!

Illalla nähtiin siskon ja miehensä kanssa ja aamuyöstä mentiin siskon kanssa kuvaamaan luontokuvia viinipullon kera =) Pähkähullua mutta todella upeita kuvia tuli aamu-usvasta eikä yhtään ihmistä missään, ainoastaan sorsapariskuntaan törmättiin joen rannassa! Eilen sitten luonnollisesti väsytti.
Alkuilta oltiin kaupungilla missä ihmiset oli tosi jumissa, tappeluita, riitelyä, horjuvia ihmisiä jne. Lehdessäkin luki että Hgin keskustassa oli ollut erityisen levotonta ja sen kyllä huomasi!

Juhannuskin tulossa. Me luultavasti mennään grillaamaan mun vanhempien kotiin kun on omakotitalo, itse ovat mökillä. Ostetaan siskon ja miehen kanssa ruuat puoliksi, grillataan ja syödään navat täyteen ja loppuilta peleillään lautapelejä, saunotaan ja ollaan sään salliessa pihalla. Uusia perunoita, voita, kylmäsavulohta, tilliä...nam nam.

Tulkaapas linjoille :)

 
Onnittelut täältäkin tuoreelle rouvalle :)

Itsellä oli masentava viikonloppu. Perjantain tyttöjen saunailta oli tosi huba, mutta muun viikonlopun makasin peiton alla pukematta ja hiuksia harjaamatta. Ruokaakin söin ekan kerran vasta eilen illalla. Oli vaan totaalisurku fiilis, kun olisin halunnut kissanpennun (kaverin kissalla on pentuja) ja mies puhui siihen malliin, että selvittää ovatko tyttöjä vai poikia ja sitten kun innostuin,niin sanoi, ettei me voida kissaa ottaa (on allerginen, mäkin olen, mutta voin silti elää kissojen kanssa). Nyyh ja sniif. En voi siis tässä elämässä saada mitään, mitä voisin helliä (en omaa lasta enkä lemmikkiä). No, ei auta.. uuteen nousuun tästä joku päivä.
 
Voi vitsi Kastis kun tuli surku sun viestistä :(
Kissanpennut on tosiaan niin älyttömän hellyyttäviä ja näyttää kiintymyksensä täysin varauksetta. Siksi mäkin silloin itkin silmät päästäni kun ne "hoitokissat" muutti meiltä uusiin koteihinsa.

Toisaalta sun mies on kyllä nyt tosi järkevä. Kamalin tilanne olis edessä jos allergia pahenisi niin että kissasta olis pakko luopua. Ja siihen kun kiintyy niin nopeasti.

Mun isä on myös allerginen kissoille mutta mun vanhemmilla on kissa. Tilanteeseen auttaa se että niiden makuuhuoneen ovi on koko ajan kiinni eli makkarissa ei kissankarvoja. Allerginen reaktio nimittäin tulee heti jos kissa nukkuu niiden sängyssä eli allergia ei ole ihan lievääkään laatua.
 
Niin, onhan se järkevä. Mutta.. mäkin olen aina ollut kissoille allerginen, silti asunut kissan kanssa yli 10v ja ilman mitään oireita. Lisäksi tossa ois sellainen optio, että voitaisiin antaa kissa takaisin sinne maalaistaloon, jos allergia iskisikin. Mä kuitenkin tahtoisin koittaa, vaikka tiedän, että kiinnyn nopeasti. Ja eniten ärsytti se, että alkoi itse puhumaan aiheesta ja sitten vetääkin liinat täysin kiinni. Tuli jotenkin aivan totaali lohduton fiilis, etten mä voi IKINÄ saada mitään, joka tarttis mua ja jota mä voisin hellitellä. Eihän lapsi korvaa eläintä eikä eläin missään nimessä lasta, mutta kun en voi saada kumpaakaan. Ja mä oisin siis todella tyytyväinen eläimestä, jos/kun lasta en voi saada. Ehkä mä en olekaan niin sinut vielä sen lopullisen lapsettomuuden kanssa kuin luulin olleeni.. No, elämä jatkuu tästäkin huolimatta. Kunhan aurinko taas paistaa niin ehkä ne fiiliksetkin siitä taas nousee.
 
Kastis, mulle tuli sellainenkin mieleen että jos sun mies itse pelkää sitä ettei voikaan luopua kissasta jos on pakko, ja ei halua siksi ottaa edes riskiä?
Mutta kurja juttu.

Eihän sun kuitenkaan tarvitse vielä ajatella että lapsettomuus on lopullista. Teillä on kaikki hoidot käymättä nykyisen miehesi kanssa eli jos sille linjalle joskus haluatte lähteä, on täysin mahdollista että tärppää. Ja voi tietysti tärpätä ilman hoitojakin, toki, mutta hoidoilla varmaan sitten on vielä paremmat mahdollisuudet. Nyt kun olen asiaa alkanut tutkimaan, niin on tosi paljon endotapauksia joilla ivf-hoito (usein jopa eka) on tuonut toivotun plussan.
En halua itsekään olla liian toiveikas syksyn suhteen mutta toivoa tietysti saa!
 
Niin, voihan se olla niinkin, mutta ois sitten vaan ollut asiasta hiljaa eikä alkanut innostaa mua. Tossa asiassa mun innostaminen on meinaan hieman turhankin helppoa :)

Me tuskin tullaan lähtemään mihinkään hoitoihin, tosin vannomatta paras. Mä en oikein itse enää halua, eikä mieskään ole niin lapsirakas, ainakaan toistaiseksi, että olisi aiheesta sen suuremmin kiinnostunut. Miestähän ei ole edes tutkittu mitenkään, jos voihan se olla, että luomuna hänen kanssa mahdollisuudet ovat totaali-nolla. Mene ja tiedä. Meillähän ei toistaiseksi ole mitään virallista yritystä päällä. Mies tietää, että teorissa ois mahdollista (= en käytä ehkäisyä, tai emme käytä), mutta mitään sen suurempaa kuviota asian suhteen ei ole. Mä alan kuitenkin itse uskoa, että kun 3 vuotta mahdollisuuksia on takana, niin tulos ei tule tästä muuttumaan. Siksi olen pikku hiljaa yrittänyt hyväksyä sen, etten tule olemaan kenellekään äiti, koskaan. Miestäkään en viitsi enkä halua alkaa sen enempää "painostamaan" asian suhteen, hänelle kun ilman lapsia eläminen on enemmän kuin ok. Ja koska minä en varmastikaan tule raskaaksi ilman hoitoja, joita en halua, niin mikäs siinä sitten.. Tänään tuntuu vain kohtuuttoman raskaalta, että multa viedään tavallaan kaikki mahdollisuudet (lapset, eläimet).. Pitää varmaan jostain kaivaa se itsekäs osa mua ja alkaa taas elämään niin, että lapsi ja/tai eläin ois tilanteessa lähes mahdottomuus. Ja toki tuo ivf on hyvä hoitomuoto monille (endolaisillekin juuri lapan jälkeen se paras), mutta jotenkin se ei vaan nappaa. Ei millään tavalla.
 
Mä ymmärrän hyvin Kastis ettei ivf ajatuksena nappaa. Ei muakaan, mua suorastaan hirvittää ne hormonimäärät. Näin jo insseissä mitä ne tekee mun psyykeelle ja nyt tulossa on moninkertaiset määrät.

Mutta mutta..tuntuu siltä että mennään nyt loppuun saakka kun tälle linjalle lähdettiin ja kunnallisella hoidot saadaan. Onhan se huikeen paljon edullisempaa. Mieskin on jo maksanut tän vuoden simppapesun, sehän tulee vain kerran per kalenterivuosi. Muutenkin tietysti pääsee pirun paljon helpommalla kun minä. Sen näytteen saa antaa kotona, kuten insseissäkin ja ihan hyvää tavaraa se on aina ollut, siis määrän ja liikkuvuuden suhteen.
Mutta minkäs teet kun naisen kroppa sen mahdollisen lapsen sitten kantaa niin on sitten suurempien toimenpiteiden uhrina. Näin minä asian ajattelen.

Varsinaista kaksinpuhelua meillä tässä ;) POrukka on häipynyt jonnekin hiljaisuuteen.

Mä oon ollut vähän alamaissa kans. Jotenkin tää harmaa ilmakin masentaa ja jatkuva kipeenä olo. Menkkoja odottelen minä hetkenä tahansa, sekin vaikuttaa mielialaan.
 

Similar threads

S
Viestiä
101
Luettu
2K
K
S
Viestiä
99
Luettu
2K
S
M
Viestiä
98
Luettu
2K
M
G
Viestiä
102
Luettu
3K
S
S
Viestiä
106
Luettu
2K
G

Yhteistyössä