Tahkoojaplussat 75

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja gissa
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Ihania uutisia, Sanelma, ihania!! Onnea vielä "varmistuksen" jälkeen, hih, pulla uunissa! :)

Nyt ei pysty muuhun, pää täälläkin tyhjä ja takkikin, oli nimittäin sellaiset hulinakekkerit Vilin kamusynttärit, ettei tullut ainakaan töitä ikävä! Vaikka kivaa tietty oli, "tynttäitantai" ertityisesi nautti kamuista ja tietty uusista vempeleistään, sai monta kirjaa ja muistipeliä, Fröbeleiden DVD:n ja huh, kaikkea kivaa, vaikka kirjoitin kutsuun, että toivoo lahjaksi leikkiviä kavereitä kotiinsa kekkereille. ;) Kiitokset kaikille onnitteluista, palaan muihin asioihin tuonnempana, nyt pennuille kylpyä ja iltapalaa. :)
 
Voi Sanelma, ihania uutisia, onnea vielä kerran! Mulle ainakin Väestöliitossa sanottiin, että keskenmenoriski laskee hurjasti, kun alkuraskauden ultrassa kaiken todettu olevan hyvin. Nyt hyvillä mielin lomille, mahtavaa!
 
Onnea Sanelma ihanista ultranäkymistä! Sitä ne oireetkin tiesi. Nyt kun on "pulla noin hyvin uunissa", niin voit nauttia siitäkin, jos olo ei ole vallan huono ainakaan joka päivä. Vaikka ehtiihän sitä kaikenlaisia oloja vieläkin tulemaan.

Molly, käyt varmaan tälläkin puolella lukemassa, joten tähän samaan onnittelut onnistuneesta punktiosta ja tsemiä jatkoon.

Nasuppikin oli palannut mitä onnistuneimmalta kotimaanlomalta. Kysele vain, mitä mieleen tulee, vastailen mielelläni. Imetyksestä taisit aiemmin kysellä, siitä voisin paremmalla ajalla kirjoitella. Pikkuisesi taitavat olla majoittuneet aivan samoin, kuin meidän pojat aikanaan. Toinen ylös vaakatasoon ja toinen toiseen reunaan jalat alaspäin. Eli vielä oli yksi yksiö siinä toisella reunalla vapaana :)
 
No minä täällä vielä, vaikka _pitäisi_ olla pedissä. Jäi vaan niin paljon asioita kommentoimatta, niin oli pakko tulla, kun sain lapset nukkumaan (kympiltä!) ja muut hommat hoidettua. Huoh, ollaan ilmeisesti koko viikko taas keskenämme, mies työreissulla, ei pitkän matkan päässä, mutta ihan sama onko lähellä vai kaukana, kun ei kuitenkaan kotona. Perjantaista sitten alkaa miehen loma, viimeinkin!! Aika rankkaa välillä tämä "yksinhuoltajuus", ei lopu hommat, ei.

Piritalle piti vastailla päikkäriasiasta. Silja nukkuu pari-kolmekin tuntia aamupäivällä, sitten ottaa sellasia puolen tunnin-tunnin nokosia vielä ainakin kahdet, toisinaan useampia pikkupätkiä, kun nukahtelee vieläkin usein tissille. Pitäisikös siitä pyrkiä eroon? Siis "ravistella" heti, kun meinaa nukahtaa?
Voi, että jos susta tuntuu välillä siltä, että ajankulumista nopsaan toivoisit, itse kun nautin suunnattomasti tästä ajasta ja näistä hetkistä, kun Silja on vielä pieni. Niin se vaan on erilaista tyytyväisen vauvan kanssa. Molemmat ovat sellaisia olleet, Vili vain erityisen huono nukkuja. Siljalle tutti on tärkeä, mutta viihtyy hiljaksilleen ilman sitäkin, kunhan joku on näöetäisyydellä. Voiko noin pieni jo osata vaatia äitiä (tai jotakuta muuta lähipiiriläistä) lähelleen, kun olin kaverin luona kylässä ja kävin pariin otteeseen vessassa, niin Silja ei tyyntynytkään kamuni ääneen, vaan kitisi, kunnes palasin. Sama toistunut muuallakin. Outoa, mutta kai se äidin tai iskän tuttu ääni rauhoittaa.
Annalle päiväunihiekkaa!!

Vili on hauska, kun mulla joskus (eli aina) on käpälät täynnä töitä ja Silja kitisee, niin käy aina nykyisin sanomassa, että "älä itke, äiti tulee ihan pian". Liikkis!

Vili sanoo isäänsä joskus nimeltä, mutta tyyliin "Simon" auto. Ei siis huutele, että "Simooo", pyyhkimään! :D tms. Samoin maistelee mun nimeä; Aniliini-äiti keittää kahvia jne. Jollain tapaa pikkuisen närkästyttää, tai sitä toivoo, että lapsi ei kutsuisi nimeltä. Tuntuisi ihan vieraalta jutulta meille.

Hehheee, mua nauratti tuossa Pellan viestissä, että olisi ollut masussa tilaa vielä yhdelle. Huoh, kun yhtäkin kerrallaan kantoi mukanaan ja oli _tukalaa_, niin miten sitten kahta saati kolmea. Mutta kerrassaan ihanaa kuitenkin kun niitä kaksosiakin tulee, joillekin! :) Nasuppikin on siis palaillut lomalta, tulehan päivittämään kuulumisia!

Vippe, kiitos rivinvälivinkistä! ;) Ja en kyllä tunne sun serkkua (ketään sen nimistä kys. kaupungista) vaikka siellä olen yläateeni käynyt. Kasvot voisivat olla tutut. :)

Stellan mökkeilystä oli kiva kuulla, mutta pah sille niskajumille, toivottavasti napsahtaa ensi yönä kuntoon! :) Ja vikkelyyttä pukkaa teillä Kaislankin kintuista, vauhtimimmi! Ja voihan Leoa, kun äitinsä kännykän tuhosi, milloinkohan meillä sattuu ja tapahtuu, kun tavarat lentää vieläkin?!

Meilläkin muuten Silja Annan tavoin yrittää nousta sitteristä ylös tai paremminkin turvakaukalosta, kun on pystymmässä asennossa. Siis päätäään yrittää nostaa, ei vielä ihan koivilleen kiipeä! ;)
Vili on välillä viime aikoina läpsinyt Siljaa, mutta jo sekunnin päästä silittää ja pyytää anteeksi. Oli tänään niin kiltti poika, eilen oikea riiviö. Niin ne päivät vaihtelee.

Kiitokset kuvista Keiju ja Sandeman. Pikku-Keiju niin siro ja pieni kuin äitinsä! =) Niin on äitiensä näköisiä kultamuruja, vaikka Sande on tainnut kertoa Nellan muistyttavan isukkiaan enemmän, mutta kun ei häntä olla nähty, niin kyllä niitä äitykänkin piirteitä pukkaa! :)

Voi että, NIIIN ihanaa, kun Okko-Kamu on menossa mukana!!

Tiitu, jännittääkö sua tuleva synnytys ihan hyvällä tavalla vai pelottaako?

Milloinkohan kuuluu gissasta? Jännää.

Heei, mun on nyt mentävä nukkumaan, vaikka olisihan se täällä mukava teidän kanssanne höpötellä! :) Hyvät yöt!
 
Aniliini, senkin yökukkuja :). Sä olet niin ihanan perusteellinen kommentoija, voi kun itsekin pystyisi samaan...

Niska on edelleen jumissa, mutta pää kääntyy jo vähän eli voi olla, että buranoilla pärjää. Pitää kyllä aloittaa kuntosalikäynnit HETI kun lapset menevät hoitoon. Olen suunnitellut, että kävisin lähes joka arkipäivä heti aamusta liikkumassa ennen töiden aloittamista. Se toisi sopivasti puhtia päivään ja tämä ranka on saatava kuntoon.

Ihania nuo teidän lastenne höpöttelyt. Meillä Leo edelleen pääasiassa viittoo ja "ynisee", mutta sanojakin tulee harvakseltaan. Välillä täytyy oikein tarkkaavaisena kuunnella, kun kyllä niitä sanoja bongaa jos osaa bongata. Ne tulevat salavihkaa siellä siansaksan keskellä. On se kyllä huikeaa, miten tuollainen pikkuinen pystyy ilmaisemaan itseään myös ilman oikeita sanoja. Tai oikeastaan se on huikeaa, miten vähästä lastaan ymmärtää. No, toivottavasti päiväkoti innostaa Leon puhepuuhiin.

Aniliini, mä olen antanut molempien lasten nukahtaa tissille, vaikka monet ovat sitä mieltä, ettei niin "saisi" tehdä. Tissinukutuksesta vieroittaminen voi olla hankalaa, mutta kyllä se onnistuu. Leolla se tapahtui muistaakseni aika automaattisesti. Kaislalla auttoi aika ja tutti & tassutus. Mun mielestä se tissille nukuttaminen vaan oli niin helppoa, etten halunnut kokeilla muuta. Leo nukahti tissillä aina syvään uneen ja siitä oli helppo siirtää sänkyyn. Kaisla sen sijaan havahtui, kun tissin otti pois suusta eikä suostunut jäämään yksin sänkyyn vaan mun piti maata vieressä.

Gissan kuulumisia odotellaan innolla.

Nyt mun täytyy tehdä vähän työjuttuja, kun mies lähti lasten kanssa ulos. Tänään on vihdoin aurinkoinen päivä ja vissiin lähes hellettä tulossa. Täytyy siis painua pihalle mahdollisimman pian itsekin. Hauskaa päivää!

 
Heipsan tytöt!

Palattu on, ja kuulumisia olenkin kertoillut tuolla toisella puolella, kun siellä on nyt niin jännät paikat, että pakko lorvia siellä koko ajan :)

Heti alkuun superonnittelut äideille, Nekulle, Keijulle ja Gissalle!!! Paljon ehti tapahtua muutamassa viikossa :) Nekulla oli helppo synnytys, hienoa! Keijulla ei niin helppo, mutta hienosti selvisitte siitäkin. Ihana oli kertomus, niisk. Gissan rapraa odotellessa!

Vähiin käy odottajat täällä, toivottavasti toiselta puolelta saadaan lisää väkeä joukkoon. Niiiin ihanaa, että Sanelmaa lykästi! Onnitteluja olenkin laittanut jo tuonne toiselle puolelle :)

Meidän Suomi-loma oli fantastinen, kolme viikkoa mökkeilyä kahdella eri mökillä, lisäksi muutama kaupunkipäivä. Pääasiassa saunottiin, syötiin, liikuttiin, levättiin ja vietettiin aikaa perheen ja ystävien kanssa. Ihanan rentouttavaa. Nyt taas täällä kaupunkivilskeessä, joskin täällä on nyt aika rauhallista, kun koko kaupunki tyhjenee heinäkuuksi. Kiva olla taas "kotona".

Mahan kasvattelu jatkuu. On se jo aikamoinen ja etukumarassa istuminen ei oikein enää onnistu, kun poikavauva on asettunut tuohon rintojen alapuolelle. Muuten vointi on hyvä, eikun etiäpäin.

Tässä maassa muuten jäädään kaksosraskaudessa saikulle jo rv 24. No mähän en ehtinyt täällä töihinkään, mutta ainakin nyt voi hyvällä omallatunnolla vaan laiskotella :) Vaikka yritän kyllä pysyä liikkeessä, jotta vointi ja kunto olisi mahdollisimman pitkään hyvä. Nyt mennään siis rv 26+5.

Pella, kiva oli taas kuulla sustakin! Heh, tosiaan olisi yksiö vielä vapaana :) Synnytitkö muuten alakautta, vaikka A-vauva oli jalat alaspäin? Meillä hän oli nyt maanantaina perätilassa, mutta toivotaan, että kääntyisi vielä. Lääkäri sanoi, että itse saan sitten päättää synnytystavasta. Mieluiten ihan normaalisti synnyttäisin, mutta katsotaan nyt.

Aniliini se valvoo :) Meillä on rytmi nyt loman aikana muuttunut niin, että mennään superaikaisin nukkumaan ja herätään aikaisin. Ihan hyvä niin, taitaa sopia vauva-arkeen paremmin tällainen rytmi - joskin Anskulla taitaa mennä vähän eri tavalla :) Heh, Vili on jo kohta aikuinen, kun rupeaa kutsumaan vanhempiaan nimellä. Tosi liikkistä kyllä se, miten lohduttelee pikkusiskoaan.

Mariskalle suuret pahoittelut haukun menetyksestä :( Tiedän kokemuksesta, miten kova paikka se on. En edes halua ajatella, miten meidänkin koiruudet koko ajan vanhenevat.

Tsemppiä Stellan niskavaivoihin! Mulla on ollut pari kertaa ihan sama juttu, toisella kertaa niska pamahti ylppäreiden ekan päivän aamuna. Siinäpä sitten väänsin äikän ainetta muutaman buranan huumassa...

Apua, en nyt muista kuka kyseli ja keneltä siitä pulloruokinnasta, mutta muakin kiinnostaisi, että onko imenyt myös rintaa vielä ihan hyvin pullosta huolimatta? Heh, aika ylimalkainen kyssäri kun en tiedä keneltä kysyn :) Täytyy palata katsomaan kenestä oli kysymys.

Nyt täytyy ruveta purkamaan tavaroita ja pesemään pyykkiä, ihan vaiheessa sen suhteen vieläkin. Täällä on niiiiin kuuma, että mitään ei jaksaisi tehdä. Pakko ottaa itseään niskasta kiinni. Palaillaan! :)
 
Keijullahan se suursyömäri-emäntä on :) Eli Keiju, huoliiko vauveli rintaa ihan hyvin vaikka pulloakin saa? Mä mietin omaa tilannetta, että jos joutuu myös pullon ottamaan käyttöön imetyksen lisäksi, kun on kuitenkin kaksi nälkäistä kaveria.

Heh, ja Piritalla on myös pieni aikuinen siellä perheessä, ymmärrettävästi se voi iskästä tuntua vähän ikävältä, jos nimellä kutsutaan :)
 
Hiljeni tämäkin talo hetkeksi...ah.

Eilen oli Nekku ja tytöt kylässä ja mukavaa oli. Typistyi vähän se meidän pk-tapaaminen mutta semmoista sattuu. N oli niin finaalissa illalla että meni nukkumaan heti seiskan jälkeen kun raksalla saattoi valvoa kymmeneenkin. Taisi olla niin vauhdikasta se eilinen emännöinti. Tämä on kyllä todella paljon parempi aikataulu vaikka herätys on sitten jo seiskalta, saan itsekin vähän omaa aikaa illalla.

Voih, ihanuus, mun sisko tulee lapsenvahdiksi parin viikon päästä kun meillä on miehen kamun nelikymppiset. Mä jo mietin että joudun jäämään kotiin. Taidetaan ottaa samaan syssyyn hotellihuone stadista:-).

Onnittelut Sanelmalle hyvistä näkymistä, mä kävin eilen jo moneen kertaan väijymässä tilannekatsausta. Nyt vaan rauhassa odottelet ja annat masun kasvaa:-).

Hei missä vaiheessa Nasuppi on päässyt noin pitkälle r-viikoissa? Että tämä aika menee nopeasti silloin kuin ei ole omasta navasta kyse.

Mä meen surffaamaan hotlahuoneita...yes!

 
Moikka! Jippijei, miehen alkoikin loma nyt! Eilen bossit kysyivät panisiko vastaan, jos jäisikin jo lomalle, kun alkaa olla hiljaista. Ei antanut vastalauseita! :)

Ihana ilma, pitää rienää ulkoilemaan. Pyykkivuori on valtava, kun en sadepäivinä viitsinyt sisällä kuivata, nyt kuivuu!

Kivaa, kun Sandekin pääsee tuulettumaan, se on välillä paikallaan!

Nasuppi, kiva kun olet palannut ruotuun, mukavan tuntuinen loma teillä. Ja herkullinen! ;) Mä vastaan omasta puolestani pulloruokintakysymykseesi. Vili sai jo viikon jälkeen tuttelia, kun en luottanut, että saa tissistä tarpeeksi. Oma th oli silloin kesälomalla ja hänen sijainen ei ollut pystynyt omia lapsiaan juuri imettämään, en sitten saanut häneltä täyttä tukea täysimetyksen ylläpitämiseen. Rintakumi oli toisessa rinnassa käytössä alusta alkaen, kun nänni hajosi sairaalassa, ja pikkuhiljaa alkoi vieroksumaan toista "paljasta" tissiä. Ja päivien kuluessa ja pullon ollessa kehissä, alkoi laiskaksi ja huusi tissillä selkä kaarella, kun pullosta olisi saanut ruokansa pienemmällä työllä. Kaksi kk:tta sinnittelin, mutta kun sessio alkoi aina päättymään molempien valtavaan itkuun, niin lopetin surumielin. Ristiäispäivänä en enää imettänyt, sen jälkeen pumppasin "terveyspisaroita" vielä viikon, pari, sitten löin hanskat tiskiin. Eli Vilin kohdalla kävi niin, ettei tissiä huolinut, kun pulloa sai, siksi mielenkiinnolla kysyin Keijun vauvasta. Kyllähän se toisilla onnistuu, jos vaan on malttia omaava vauva. Ja voisin kuvitella, etä kaksosten täysimetys olisi "pelkkää" tissittelyä. Nyt en Siljalle uskaltanut pulloa tarjota alkuun ollenkaan, siinä pelossa, että käy samalla tavalla ja nyt ei sitten sitä korviketta huolikaan. Mikä ei yhtään haittaa. :)

Stellalle kiitokset "siunauksesta", että Silja saapi nukahtaa tissille. ;) Helppoa nukutusta!

Gissa, kaivataan jo kovati sua kuulumisille, mites Sisun kanssa on lähtenyt alkuun?

Juliastakin olisi kiva kuulla!

Nyt pysähtyi pyykkikone, joten ulos mars! :)
 
Täällä on ollut viime päivinä kiva käydä lukemassa kun on vaan hyviä uutisia hyvien perään! Mahtia! Gissan rapsaa oottelen mäkin malttamattomana...
No nyt sai Sanelmakin hieman mielenrauhaa, tosi ihana juttu!
Anna on mun mielestä yhä hyvä nimi, joten onnittelut siitä :)
Mollylle peukut on pystyssä jatkon suhteen!

J on naapurissa, joten ihan pikku hetki aikaa kirjoitella. Uhma on miellä hivenen hellittänyt, voisin kuvitella, että noita parin viikon raivariaikoja tulee vielä. Toivottavasti ei kuitenkaan ihan pian. Tarha alkaa 2 viikon päästä ja arki palaa taloon. Mulla on vielä ensi viikko lomaa, äkkiä se lomailu menee.

Mä tuskin olen tulossa Tampereelle, mutta mukavaa tapaamista kaikille!

Meillä kävi varmaan samalla lailla pullon kanssa kuin Aniliinilla. Mutta J ei kyllä saanut rinnasta tarpeeksi, koska niitä raivareita tuli rinnalla jo ennen pulloa ja illat huusi nälkäänsä. Kun ruvettiin antamaan pullosta, loppui iltahuuto kuin seinään. Pullo toi kuitenkin helpotuksen mun todella ahdistuneeseen olotilaan ja siitä alkoi pikku hiljaa mielikin piristyä. Voisin myös kuvitella, että kaksosilla se pullo on aika välttämätön. Tai ei välttämättä, mutta sitten saa varmaan olla tissi jomman kumman suussa koko ajan? Mäkään en tajua, että missä vaiheessa Nasuppikin on päässyt jo noin pitkälle raskausviikoilla... aina ne toisten raskaudet menee nopsaan.

Mäkin onnittelen Mariskaa painonpudotuksesta. Ei ole helppoa, mutta niin palkitsevaa. Ja koiran kuolemasta olen pahoillani, kokemuksesta tiedän sen olevan kamalaa.

En ehdikkään enempää, täytyy hakea J pois naapurista syömään...

Voikaa hyvin, Tiitukin voisi laittaa masukuvia, eikös? :)
 
Täältä taustalta huutelen kokemuksia pulloruokinnasta. Päätin kakkosen syntyessä, että hän saa myös pullosta korviketta rinnan lisäksi. Esikoisen kohdalla oli käynyt niin, ettei huolinut muuta kuin rintaa ja näinollen en saanut koskaan omaa aikaa itselleni. Eli vahingosta viisastuneena kakkonen sai heti kotiutumisesta alkaen pulloa, siten että isä tai joku muu, mutta en koskaan minä, antoi parin kolmen päivän välein jotta pysyy pullo hallussa. Kolmen kuukauden ikäisenä kakkonen sairastui kovaan flunssaan ja lääkäri suositteli aloittamaan vellin jottei paino putoa kovasti sairastellessa. Tämän jälkeen hän sai joka ilta pullollisen velliä juuri ennen nukkumaan menoa, minulta. Edelleen maitoa silloin tällöin joltakulta muulta. Näin toimien hän ei osannut yhdistää maidon pullosta saamista äitiin, ja vellihän sitten jo maistuikin ihan erilaiselta kuin maito. Kun kakkoselle tuli ikää reilu seitsemän kuukautta hän irtisanoutui pulloruokinnasta, ei kelpaa maito, velli eikä vesi. Nyt sitten vain illalla viimeiseksi rintaa. Tosin oppi muutaman viikon jälkeen juomaan maitoa taikamukista eli taas onnistuu hetkeksi hoitoon jättäminen. Ei pullosta antaminen siis aina automaattisesti imetyksen loppumista, tosin tarkkana saa varmasti olla varsinkin jos on yhtään päättäväisemmän sorttinen lapsi kyseessä.
 
Hih, täällä ilmoittautuu yksi kaksosia täysimettänyt :) Eli onnistuuhan se, mutta onneksi en viime keväänä ja kesänä tiennyt ja tajunnut olevani aika kummajainen, joten ei tullut paineita. Alkuvaikeuksien jälkeen meidän pojat sai neljä ensimmäistä kuukautta rintamaitoa, suoraan rinnasta. Olihan se tietysti aika sitovaa, mutta en missään vaiheessa kokenut, että koko ajan olisi yksi ollut rinnalla. Olivat nopeita ja napakoita syömään ja söivät noin kolmen tunnin välein ympäri vuorokauden, illalla ehkä vähän tiuhempaan. Nelikuisena alettiin sitten antamaan perunaporkkanavelliä, jotta minäkin sain välillä nukkua pidemmän pätkän tai käydä jossain vähän pidempään. Tuttelia saivat ekan kerran ehkä joskus viisikuisena ja silloinkin vain silloin, kun en itse ollut "saatavilla". Mutta Nasuppi, tää on tosiaan tällainen kummajaistarina, rennolla avoimella asenteelle vain siihen imetykseen ja pullot kehiin ilman suuria stressejä, jos niikseen tulee. Kaksosten täysimetys vaatii, että maitoa tulee Reilusti ja luultavasti sitäkin, että äidillä on vähän ylimääräisiä kiloja mistä ottaa. Söin nimittäin kuin Hevonen ja silti laihduin 16kg raskautta edeltäneestä painosta. Enpä olis ikinä uskonut, että pääsen nuoruuden ihannemittoihin, mutta niinpä vain kävi noitten ihanien pikku-ukkojen ansiosta.

Nasuppi kyseli synnytyksestä. A-poika oli meillä viimemetreille asti perätilassa ja sektioaikakin oli jo varttu viikolle 38+0. Viimeisessä tsekkausultrassa todettiin kuitenkin hänen kääntyneen (en ollut edes huomannut milloin), joten sektioaika päästiin helpotuksekseni perumaan. A. syntyi sitten alakautta käynnistettynä ja B hätäsektiolla, kun sydänäänensä romahtivat yrittäessäni ponnistaa häntä alakautta.

Taas tällaista yksinpuhelua Nasupille ketjun ulkopuolelta. Toivoisin, että kirjoitatte ihan reilusti, jos jotakuta ketjulaista alkaa moinen harmittamaan. Ihan voisin Nasuppi sulle laittaa suoraankin meiliä, mutta sehän nyt johtuu siitä, että näitä ketjuja kauaaan seuranneena te tunnutte kovin "tutuilta", mutta toisinpäinhän sitä ollaan aivan ja täysin vieraita.
 
Pella, kiitos paljon viestistä! Mullekin sopisi sähköpostittelu hyvin, ei tarvitsisi muita häiritä näitä tavallaan vain kaksosia koskevilla asioilla. Paljon olisi varmasti juteltavaa :) Onko sulla mailiosoitetta, jonka voisit laittaa tänne? Mun osoite on nimellä, niin en täällä viitsi sitä julkaista. Tai sitten jos meidän Aniliini tai Keiju voisi toimia taas välittäjänä? Kyllähän mä pidän sua ihan tuttuna, kun kirjoiteltiin molemmat silloin ennen sun plussaamista yli vuoden yrittäneet -ketjussa. Muistan vielä tosi hyvin, kun kuultiin, että kaksi kyytiläistä oli tarrannut kiinni :)

Nyt ei enempää tällä erää, täytyy painua unten maille uuden tuulettimen kera...
 
Heipsan!

Loma alkoi!! Vähän harvemmin tulee varmaan koneella käytyä nyt, mutta yritän käydä päivittelemässä kuulumisia.

Eilisen ekan lomapäivän korkkasin sitten upeasti paikallisen pikkuapteekin wc-pönttöä halaille. Juuri ehdin esittää asiani tiskillä, kun pahaolo yllätti. Apteekkari oli heti juonessa mukana, ja ohjas mut kiiruusti vessaan. Eikä edes hävettänyt! Myhäilytti vaan. Pimeetä. No ehkä tämä tarkoittaa sitä, että oikeaan suuntaan ollaan menossa tuolla masussa. Tänään on vielä pahaolo pysynyt konkonaan poissa, mutta kohta ajattelin uskaltaa aamupalalle, joten saapi nähdä miten käy.

Tänään lähden piipahtamaan kaupungissa ja homeopaattisessa apteekissa. Sieltä pitäisi kuulemma löytyä aine, joka helpottaisi tähtä pahaa oloa. Raportoin sitten, että onko siitä apua.

Mua ei kyllä ainakaan yhtään haittaa, jos Pella ja Nasuppi puhelevat täällä kaksosasioita. Kiinnostaa kuitenkin Nasupin kuulumiset, niin ne vähenevät kyllä täältä kovasti, jos siirrytte vallan privat-puolelle. Että mun puolesta siitä vaan jatkakaa juttua täällä. Ja kyllähän Pella oikeastaan joukkoon kuuluu ihan virallisesti, kun tulee sieltä yhdistyneestä ketjusta alkuperäisesti.

Mukavaa viikonloppua kaikille!
 
Voi, unohdin toivotella Sanelmalle oikein ihanaa lomaa! Eilenkö se jo virallisesti alkoi, jee. Musta on kans tosi kiva lukea sekä Nasupin, että Pellan kuulumisia kummalta puolelta vain. Eihän nämä ketjut nyt muutenkaan täyty päivässä ja jota ei kiinnosta voi skipata, helppoa eiks je.

Ja kiitokset Riinuskalle, Pellalle ja muillekin toivotuksista :)

T. Molly (2 alkiota juuri siirretty, yes!)
 
Ollaan tänään taas siirtymässä skuggaan viikoksi joten tulin toivottelemaan Mollylle mukavaa piinailua ja muille aurinkoisia päiviä.

Käytiin Nellan kanssa aamusta katsomassa tulevan päiväkodin pihaa ja mahdollisia kavereita, mutta siellä taisi olla niin vähän "omia" lapsia että ei ollut paljon väliksi jos naamat vaihtuu totalemente. On päivystävä päiväkoti tenava-ketjussa joten siksi auki keskellä heinäkuuta. Sen jälkeen käytiin uittamassa varpaita läheisellä uimarannalla, mukavaa!

Hei oliko joku pk-leideistä lähdössä ens viikolla Tampesteriin? Kun mahdollisesti ollaankin Nellan kanssa kotona loppuviikosta ja voitaisiin harkita päiväreissua jos saisi matkaseuraa.

Voi ahistus ja tuska, enää viikko lomaa ja sitten N menee päiväkotiin! Mä olen jotenkin ihan rauniona tästä hommasta vaikka järki sanoo toista. Pöhkö mikä pöhkö.

Sanelmalle tsempit pahaanoloon, jotkut pitää yöpöydällä omenaa tai voileipää ettei pahaolo pääse yllättämään aamulla. Ja mulla oli rusinoita kassissa satunnaista sokerinlaskua varten. Pitäisi syödä vaan säännöllisesti ja koko ajan (hedelmiä, marjoja, jotain kylmää) jotta sokeritasapaino pysyy ja sitä kautta huono olo pysyy helpommin poissa. Mä en olis kyllä ottanut mitään homeopaattisia lääkkeitä, mutta jos uskallat ja luotat niihin niin mikäs siinä.

Jaahas rupean pakkaamaan loppuja kamoja joten adios about viikoksi, painutaan maalle!
 
Ei ihan kuivin silmin pysynyt Mollyn kuulumisia tuolta toiselta puolelta lukemaan… niisk. Kerrassaan huippua, nyt näyttää hyvältä! Piinailemme sun kanssa tästä etiäpäinkin.

Sanelmallakin parhaita mahdollisia kuulumisia! Toivottavasti oksut eivät tule tavaksi.

Ei muakaan haittaa Pellan ja Nasupin kaksosjutut täällä yhtään, päinvastoin. Ne on tosi mielenkiintoisia itse asiassa. Aika sissi Pella olet kyllä ollut tossa imetysjutussa!

Voi että, miten mahtava keli! On tätä odotettukin. Me on huideltu rannalla ja kavereiden mökillä. Lotta on lotrannut tuntitolkulla vesirajassa aivan innoissaan. Eilen jäi mummin ja serkkuperheen kanssa mökille pariksi päiväksi. Mennään huomenna tai sunnuntaina perässä. Ei sitä taas paljon kiinnostanut, kun mentiin moikkaamaan lähtiessämme. Siellä se vilisti serkkunsa perässä pylly paljaana saunasta iltapesuilta… Jotenkin ihanaa, että on jo niin iso, että hänet voi ihan jättää noin ilman “syytä / menoa” lomailemaan mummin luokse. ;-)

Ja hehee, lomaa se on meillekin tämä elo kolmeen pekkaan! Elli kulkee niin vaivattomasti mukana. Ah, tänäänkin käytiin sushilla Yumen terdellä. Kyllä maistui sushi ja lasillinen kuivaa rieslingiä.

Stellan niskajumi kuulosti hornalta. Toivottavasti tokeni jo.

Kivaa, kun saa Ellilläkin pitää noita kaikkia ihania pienen, pieniä hellevaatteita! Hän on kyllä maailman tyytyväisin tapaus so far. Uskomaton suorastaan.

Kummit pyydetty ja ristiäiset 31.8. Pitäisi soittaa seurakuntaan.

Mä olen antanut pienenä nukahtaa tissille, jos on ollut nukahtaakseen. Jos mahdollista, olen kuitenkin siirtänyt omaan sänkyynsä jo siinä vaiheessa, kun ollut liian raukea protestoidakseen.

Pk-harjoittelu alkaa meilläkin ensi viikolla. Luulen, että L menee sinne tosi mielellään, koska ihan nyt kesän aikana on alkanut niin selkeästi leikkimään toisten lasten kanssa yhteisiä leikkejä. Se on aivan huippua seurata, kun nauttii niin paljon noista samanikäisistä ja vähän vanhemmista kavereistaan, joita meidän kaveripiirissä hälle onneksi piisaa! Mutta onhan se taas varmaan itkun paikka kuitenkin, joten samassa paatissa kellutaan Sanden ja Stellan kanssa…

Ihanaa huolenpitoa Vilkulta Siljaa kohtaan! Lottakin sanoo aina Ellille: “Ei oo mitään hätää, tässä on sun tutti. Maistuisko? Ole hyvä.”

Gissasta ja Keijusta olisi mahtavaa kuulla! Nyt mä otan jääkylmää cocista ja painun paahtumaan pihalle. Sanelmalle muuten ihanan helteistä lomanalkua ja muillekin tietty!
 
Moikka vaan taas pitkästä aikaa! Ajattelin tulla kertomaan kuulumisiani ja lukaista pikaisesti ovatko muut heinäkuun tahkoojat jo jakaantuneet... Ja olihan täällä iloisia uutisia! Onnea Gissa ja Keiju! En muista milloin viimeksi kirjoitin ja mitä tarkalleen, joten varalta onnittelut myös Aniliinille, Piritalle ja Nekulle! Sanelmalle myös hurjasti onnea! Pitkään yrittäneiden plussat saavat aina jotenkin herkistymään...

Nasupille kaksosimetysasiasta. Yksi tuttu teki radikaalin ratkaisun kaksostensa syöttämisestä. Antoi laiskalle rinnasta syöjälle vain pullosta ja reippaalle tissi-imurille vain rinnasta. Hän ei olisi kuulemma muuten jaksanut.

Meillekin syntyi poika 3050g ja 48cm 12.7. suunnitellulla sektiolla. Istukka ei noussut tarpeeksi, jäi niin kohdunsuun reunalle, ettei muuta synnytystapaa voinut oikein harkita. Istukkakin oli sitten tällä kertaa niin tiukasti kiinni, että alatiesynnytys olisi päätynyt saliin viimeistään jälkeisvaiheessa. Multa jäi sitten "normaali" synnytys kokematta kokonaan, koska meidän lapsiluku on nyt täysi. Noh, tärkeintä lienee, että kaikki sujui lapsen ja mun kannalta turvallisesti tällä kertaa!

Poika on aivan erimaata kuin sisarensa aikoinaan. On kyllä huima ero hoitaa täysiaikaisena syntynyttä kuin keskosta (siskonsa syntyi rv33+0)! Ja taitaa tuo temperamenttikin olla uudella tulokkaalla kaikin puolin tasaisempi; syö reippaasti (Keijun tytön syömätavat vaikuttivat hyvin tutuilta!), nukkuu hyvin ja itkee vähän. Mikä siunaus!

Isosisko on ottanut tulokkaan toistaiseksi hyvin vastaan. Hoitelee veljeään kovasti, pussailee ja haluaa hänet syliin. Toisaalta tarvitsee kyllä hirveästi huomiota, nimenomaan minun huomiotani. Imetykset on selkeästi kova paikka, ja tyttö änkeääkin kirjan kanssa aina vapaaseen kainaloon. Neiti on muuten reipas pakkaus ja kova puhumaan. Laulaa useita lasten lauluja kokonaan ja osaa loruja ulkoa. Ikää siis 1v11kk.

Melkoista hässäkkää tämä elämä silti vielä tässä vaiheessa on! Onneksi mies on kuukauden kotona auttamassa. Mitenkähän tästä joskus yksin selviää? En yhtään ihmettele Anskun onnea miehen loman alkamisesta!

Jahas, pikku-miehellä on nälkä, gotta go!
 
Voi että, miten ihanaa yökukkujan on tulla sekä tänne, että toiselle puolelle. Mä olen niin fiiliksissä Mollyn siirrosta, että ihan rintaan sattuu. Onnesta. Kunpa, kunpa hyvät uutiset vaan jatkuisivat!

Kylläpä oli ilo kuulla Ilosta, valtaisat onnittelut poikavahvistuksesta!! Näinkö äkkiä se sunkin raskautesi synnytykseen päättyi, vastahan me siitä kuultiin! :) Mitäs sitä suotta alatiesynnytystä kokemaan, kunhan on kaksi tervettä lasta ja oma vointi mitä parhain! Pienehkö mies teillä siellä, ihan samaa kokoa kuin veljeni poika, viikkoa omaanne vanhempi. 12.7. tuntui kovin tutulta päivämäärältä ja sehän oli taannoin Vilin laskettu aika! =)

Mä täällä kallistin pulloa, mutta vain vähän, nimittäin valkkaria lipitin lasillisen, kohta pitää kammeta itsensä pentueen seuraksi. Mies meni olkapääksi kaverilleen, tai meidän ystävien miespuoliskolle, pulloon tarttuivat hekin, tai lootaan, voi mennä muutama litra punkkua miehiseen maalimanparannukseen. Päättivät erostaan juuri ja mies siellä on erityisen romuna. Tuntuu kovin kurjalta ja tuli kuitenkin puun takaa, vaikka jotain viitteitä oli. "Palaveeraan" naisosapuolen kanssa huomenissa. Surullista. :(

Mutta näihin meidän ilon aiheisiin täällä: Sanelma, ihanaa, kun sä voit pahoin, hih. Jotenkin koomista se, miten hyvältä se oksentaminen ja ällötys tuntuu, vaikka olo onkin tietty fyysisesti surkea, niin mieli korkealla, kun _viimein_ saa yökkiä juuri SIITÄ syystä! Mä vedin kylmää ananasmurskaa ja klementiinejä, laskivat parhaiten alas. :)

Elli se tuntuu kyllä olevan mitä mallikelpoisin vauveli. :) Ja mainiota, kun Lotta viihtyy mummin seuralaisena niin hyvin. Vilkulla täsmälleen sama meininki.
Mä muuten olen ihan pihalla teidän sushiylistyksistänne, yhtään mittään en niistä syömingeistä ymmärrä.

Nasuppi ja Pella, mäkin todella toivoisin, että jutustelette täällä, mua kiinnostaa kovasti kaksosjutut. Naapurin kaksospoikia äitinsä muuten imetti päivisin, öisin saivat pulloa, että kaikenlaisia "variaatioita" on. Ja jos teidän pennut eivät huoli molempia, ja JOS et pysty Pellan (sissi!!!:) tavoin täysimetykseen, elä murhetta kanna, korvike on ihan hyvää kasvutavaraa! =)

Sandelle voimienkeruutoivotuksia skuggaan Nellan päiväkotiin viemistä ajatellen. Hyvin se menee, kun alkuun pääsee! =)

Me oltiin tänään yhden meikäläisen kotikaupungissa markkinoilla, käytiin moikkaamassa tuttuja. Sitten mies sai päähänsä, että _pitää_ saada Tapolan mustaa makkaraa, niin ajeltiin siitä sitten Tamperestiin, ihan vaan noutamaan parit pätkät puolukkahillolla. Hyvää oli. Veikkaisin, että omaan suuhun parempaa kuin sushit! ;)

Vili lienee sitten kuuhullu. Heräili moneen otteeseen täyden kuun aikana joka yö, taas on monta yötä kuun pienentymisen jälkeen posotellut entiseen malliin. Siis siihen malliin, jonka lopulta omaksui, että jo vajaa kaksivuotiaana kuuluu nukkua illasta aamuun. =)

Taasen pitää kertoa yksi Vilkun lausahdus. Kun ne tavarat saa aika ajoin edelleen kyytiä yläilmoihin, niin näki tänään mun ilmeestä, ennen komennukseen ehtimistäni, että kohta tulee muutakin kuin hiljaista sormenheristystä, niin anelevasti pyysi, että "Äiti, älä suutu. Älä äiti hemmostu! Anteetsi, äiti." Siihen kaikkosi mun alkava kiukku ja komennusryöppy, ihan sulin sillä hetkellä, kun toinen niin vilpittömästi pyysi.

Mä tänään äänitin kännykkään Vilin juttuja, kun iltasadun tilalla meillä on välillä tapana keskustella pitkä tovi päivän tapahtumista. Ollaan välillä ihan ällikällä lyötyjä, kun pukee tapahtumia sanoiksi ja pitkiksi tarinoiksi, joko ihan itse, tai muokaten meiltä kuulemiaan juttuja. Ja voi sitä sanojen sisäistystaitoa, tarkkana saa olla, mitä suustaan päästää. "Heevetti. Ei äiti tyttää, että iskä niin humia puhuu." Niinpä, lapseni.

Ääk, maratonpuhelu miehen toisen kamun kanssa sytänsuruistaan tässä välissä ja kello on jo sata. Aniliini vaikenee, mutta palaan. :)
 
Lauantaita,

Ihania uutisia tosiaan Mollylla, nyt piinailemaan, peukut pystyssä.

Ilon perheelle onnittelut poitsun johdosta! Kiva, kun poikkesit kertomaan kuulumisia.

Sanelmalle mukavaa lomaa! Toivotaan, että pahaa oloa ei tule koko ajan, silloin tällöin on varmaan ihan ok:) Mullahan oli ekat 13 viikkoa joka aamu oksuolo, mutta ei se ollut paha, kun meni aina heti ohi kuitenkin. Varmaan kuitenkin vie voimia, jos kestää 24 h...

Muiden tavoin toivon myös, että Nasuppi ja Pella jatkavat kaksosjuttujakin täällä, kiva kuulla, miten kahden kanssa toimitaan.

Ihania nuo Vilin jutut. Hienoa, että jaksatte Aniliini tukea ystäväpariskuntaanne sydänsuruissa. Naureskelin tuolle teidän mustamakkarahimolle. Kyllä määäää siitäkin tykkään;)

Mulla oli eilen neuvola, sain taas määräyksen alkaa syömään rautaa loppuajan, hemppa oli pudonnut reippaasti viime kerrasta ja kuulemma synnytyksessä laskee entisestään, niin suositteli sitten. Lisäksi sain lähetteen kasvukontrolliin äitiyspolille. Soittelivatkin sieltä saman tien ja tarjosivat aikaa ensi keskiviikoksi. Ihan hyvä päästä kuulemaan, että onko sieltä joku jättiläinen tulossa. Muuten kaikki ok, eikä vielä mitään merkkejä h-hetkestä.

Helteistä viikonloppua!
 
Tää on jotain ihme tahkoojatelepatiaa. Olin nimittäin eilen erityisesti miettinyt, että mikähän se on Ilon pesueeseen putkahtanut. Poika siis. Onnea, onnea! Kiitos kuulumisista ja poikkea ihmeessä useamminkin, jos suinkin ehdit!

Anskulla onkin mielenkiintoinen aika kirjoitella… Meillä on myös kaveripiirissä ollut eroja ja kriisejä parina viime vuotena ja ne on kyllä tosi rankkoja paikkoja ja on niihin ystävilläkin sopeutumista. Osa on yllättänyt, osa ei ja lopputulemiakin on monenlaisia.

Saatiin vielä “lisälomapäivä”, lähdetään mökille vasta huomenna. Eipä oo Lottis meitä kaipaillut ja menee siellä kuulemma joukon jatkona.

Ihania juttuja Vilillä. Kuulostaa ihan samanlaiselta höpöttäjältä kuin L. Ja todellakin, näiden pienten käsityskyky on jotain aivan uskomatonta!

Sissus, että mulla on taas imetysrintsikkaonkkelma. Eipä löydy niitä vetimiä koossa 70E. 75D on mulla auttamatta liian löysä ympäryksestä ja lötköttää päällä, mutta niihin on taas ollut tyytyminen. Myyjä ihmetteli myös, miksi ei tehdä pienemmillä ympäryksillä. Ilmiantakaa, jos jostain merkistä löydätte kaarituelliset sellaiset!

Oi että mä nautin tosta Ellistä! Ihana, tyytyväinen pieni pötkylä ja pallero. On alkanut mahdottomasti huitoa käsillä ja jaloilla ja äänteleekin jo ns. jutellakseen. Ekan hymynhäivähdyksen bongasin tänään, ikää siis 4 vkoa, joten kaipa noita jo alkaa tulla.

Grilli kuumana. Broiskunfileitä basilika-mozzatäytteellä ja kasvisvartaita. Kyytipojaksi ehkä kylmä sidukka. Ihanan lomaisaa! Ai joo, kyllä mulle Tapolakin maistuu... t. nimim. Aina nälkäinen
 
Heippa, vihdoinkin!!!
Nyt tulee sitten pelkkää omaa napaa, kun en jaksa enkä pysty istumaan tässä kauaa. Sanelmalle ISO rutistus, mä olen niiiiin onnellinen sun puolesta!!!!

Raporttia siis:
Edellisperjantaina siis alkoi tapahtua, taisin jossain vaiheessa päivällä kirjoitellakin. Heti aamulla oli selkeästi erilaisia supistuksia, tuntuivat oikein kohdussa. Olivat suht säännöllisiä ja soittelin neuvolaankin, ettei tee mieli ajaa autoa, joten jätän tulematta. Loppuivat tai ainakin selkeästi harvenivat kuitenkin jossain vaiheessa iltapvllä.
Katselin jotain leffaa siinä illalla ehkä seiskan aikaan ja alkoi taas supistella. Sitten aloitettiin miehen kanssa katsomaan Rottatouille-leffaa ja siinä vaiheessa tuli sitten jo tosi tosi kipeitä supistuksia, ei pystynyt yhtään olemaan paikallaan ja tapani mukaisesti lopetin hengittämisen aina kun sattui. Mietin kuitenkin, että mennään vaan nukkumaan, että ei sitten mennä ainakaan liian aikaisin. Sitten varmaan varttia vaille 11, kun edelleen katsottiin leffaa ja mä olin justiinsa kontallani telkun edessä, meni vedet. Nauratti, kun justiinsa olin kaverin kanssa jutellut, että aina leffoissa porukalla menee ne vedet, ei varmaan itsellä mene. No hyvä että meni, niin osattiin lähteä. Sen jälkeen ne supistukset olikin sitten yhtä helvettiä ja tulivat aika tiheään. Mies oli ihan hermona, raukka. Muistutteli mua vaan hengittämisestä joka kerta ja hyvä niin. Mentiin synnärille ja olin 5 cm auki. Samantien saliin, epiduraali annettiin ja n. 10 minuutin päästä sanoi, että voit ponnistaa, kun siltä tuntuu. Epiduraali auttoi hyvin supistuskipuun, mutta sitä järkyttävää pepun repeämisfiilistä ei poistanut. Se ponnistamisentarve oli ihan kaamea ja jotenkin tosi selvä, ihmettelin oikein. Koitin jakkaralla, mutta ei oikein onnistunut, joten komensi mut takaisin sänkyyn. Ensin olin kyljellään, mutta pyysi toisen kätilön paikalle ja sydänäänten takia komensivat mut selälleen ja kaikki huusivat, että NYT pitää ponnistaa. Pakkohan se oli kun käskettiin ja niin syntyi meidän poika 00.47. Mies itki heti ja mä vaan ihmettelin. Aivan ihana ja pieni poika, isot kädet ja jalat tosin, huomasin sen heti :)
Oltiin siis laitoksella varmaan vähän ennen puoli 12, joten ei siinä kauaa mennyt. Sitten vaan makoiltiin ja tissiteltiin ja ommeltiin. Aika paljon tikkejä tuli ja verta meni ja se ompelu olikin jotenkin tosi kurjaa, kun se tilanne oli jo ohi, eikä vieläkään saanut olla rauhassa.
Täällä myös järjetön ruuhka synnärillä, ja oltiinkin salissa tosi kauan ja poikakin odotteli ekaa kylpyä monta tuntia. Ja minä ruokaa :) Ei se tosin kauheasti haitannut, kun ihmeteltiin sitä pientä myttyä. Oli tosi puhdas ulos tullessaan ja rääkäisi heti. Eikä ollenkaan sellainen kurttuinen.
Päästiin sitten osastolle vasta puoli kuuden aikaan ja mies meni tietty kotiin. Ekana yönä(aamuna) en nukkunut yhtään, kun piti vaan tuijottaa sitä ihanuutta.
Kätilö ei muuten ehtinyt edes hakea meidän papereita missään välissä ja ei sitten tiennyt mistään peloistakaan. Supistusten välissä kyllä juteltiin, en tosin muista siitä itse enää mitään :) Heti alussa en oikein tykännyt kätilöstä, mutta sitten varmaan muutti tyyliä tai tajusi mikä toimii muhun ja sitten menikin hyvin. Kävi meitä sitten vielä katsomassakin vuodeosastolla ja kyseli fiiliksiä.

Osastolla meni ihan kivasti, vaikka ruuhkan takia oltiin aika omillamme siellä. Kaikki tuntui kuitenkin suht luontevalta, vaikka mitään ei osatakaan. Imetys sujui heti ja maitoa tosiaan riittää. Keltaisuutta seurattiin, mutta ei jouduttu valoon ja päästiin kotiin keskiviikkona. Täällä on mennyt tosi ihanasti. Hormoonit sai mut valtaansa vasta kotiinpääsy päivänä ja itkin koko pvn, nyt on onneksi vähän helpottanut. Vauva ei ole vielä löytänyt keuhkojaan ja pisin itku on kestänyt muutaman minuutin. Sekään ei vielä kovin äänekästä. Ehtiihän sitä sitten myöhemminkin itkeä :)

Äh, mä yritin kirjoittaa tosi lyhyesti, mutta ei tunnu onnistuvan. Kysykää sitten, jos haluatte tietää vielä jotain.

Tiitu, mulla oli kans hemppa vaan 92, mutta ei tullut mitenkään huono olo, vaikka synnytyksessä verta aina menettääkin. Mulla meni kuulemma vähän enemmän kuin keskiarvo, mutta ei silti ollut heikko olo.

Nyt on pakko lopettaa, mulla on selkä vielä aika kipeä ja tämä istuminen ei oikein sovi. Tuntuu, että tämä meidän tietokoneen tuoli on erityisen haitallinen. Yritän laittaa kuvia nyt heti, muuten taas jää! Pitää vielä kurkata Mollyn kuulumiset toiselta puolelta, ilmeisesti ovat tosi hyviä :)
Ihanaa heinäkuun loppua kaikille!!!
 
Hello! Odotellaan vieraita (niitä on riittänyt!!) joten pitkään en ehdi kirjoitella. Onnea siis mahdottomasti vielä gissalle täälläkin, vaikka tekstailtu ollaan. Ihana raportti, niisk. On noi herkistäviä. Samaa mieltä siitä ponnistuksesta, ihan kamala kipu ja miten pakottava se ponnistamisen tarve!Tosiaan tuntuu että vauva tulee ihan väärästä paikasta ulos. Mäkin vaan hoin kätilölle että mun on päästävä vessaan vaikkei sieltä tullut yhtikäs mitään ja kätilö sanoi että se on vauvan pää joka siellä painaa, usko jo =).
Mulla oli muuten kans hemppa 92 synnytyksen jälkeen ja söin vähän aikaa rautaa. 700 ml menetin verta eli aika paljon. Iso repeämä (Ihmeen) hyvin on kyllä parantunut, oon istunut nyt loppuviikon jo ilman rengasta eikä enää satu yhtään.

Ja onnea Ilolle! Ihanaa kun kerroit kuulumisia pitkästä aikaa.

Meillä menee kaikki hyvin vaikka mulla mieli myllertää. Itkettää välillä ihan kamalasti, ahdistaa ja kaikenmaailman tunteita tulee pintaan. Eilen oli vaikea ilta kun miehen oli pakko lähteä kuvauksiin, soitteli mulle huolissaan että miten pärjään ja ihanan anoppini kanssa juttelin puhelimessa pitkät tovit ja se auttoi. On sellainen keittiöpsykiatri :)

Eli siis vauvan kanssa edelleen kaikki hyvin, tosin onhan jo kunnon itkuakin tullut mutta johtuu aina siitä ettei vatsa ole täynnä. Mun maito ei tosiaan tahdo riittää (Nekku, mulla hätinä C-kuppi :))ja olisi sitten rinnalla iät ja ajat, repii ja venkoaa kun ei kunnolla tule ja jää sitten ähkimään ja pyörimään syömisen jälkeen kun ei ole saanut vatsaa täyteen vaikka olisi imenyt tunnin. Imuote on tosi hyvä ettei ole siitä kiinni.Oon koettanut pumpata pulloon ja siitä saa sitten kerralla masun täyteen ja ilme on tyytyväinen. Lisäksi annetaan sitten korviketta sen mitä on pakko.Mutta siis kyllä huolii pulloa ja rintaa yhtä lailla kun vaan saa tarpeeksi ruokaa =) Se on ollut helppoa koska mies on valvonut joka toinen yö ja syöttänyt, viimekin yönä nukuin 8 tuntia putkeen, eri huoneissa on pakko nukkua.
Tyttö on tosi paljon hereillä päivisin, seurustelee ja hymyilee. Kai ne niitä ekoja tarkoituksellisia hymyjä on jo kun tillittää silmiin ja nauraa suu auki? Vaikka ikää on vasta reilut 2 vkoa. Paukuttaa entiseen malliin eli masuvaivoja ei ole :D Vieraatkin on päässeet jo kommentoimaan rekkamiehen pöräytyksiä.

Tosi ihana kuulla Nasupistakin pitkästä aikaa! Ihana suomiloma takana.KIva sekin kun olette kotiutuneet sinne uuteen kotimaahankin niin että oli kiva palata.

Ja Molly, mikä jännitysnäytelmä, huh huh!! Laitoin jo meiliäkin mutta vasta kerkisin kunnolla lukemaan kaikki vaiheet. Nyt kyllä näyttää hyvältä, ja täällä sitten myötäeletään ja jännätään sun kanssa! Ehdin vielä olla maisemissa testin aikaan ennen miehen loman alkua ja mökillelähtöä.

Sanelman ihanat ultrakuulumiset toivat kyyneleen silmään. Samaa sanon kuin Tiitukin että hyvältä vaikuttaa nyt. Ja aivan ihanaa reissua ja lomaa teille!!

Nekku, Lotta on kyllä niin mainion reipas. Siellä vaan touhuaa mökillä :-) Ja ihana Elli-pötkylä teillä!

Nähdään vaan Piritta ihmeessä kunhan meillä tää vierailurumba "helpottaa". Ensi viikolla on taas tulossa kavereita joka ilta mikä on tietty kivaa kun mies aloittaa työt huomenna. Kahden viikon päästä alkaa hällä sitten 3 vkon loma taas, sitä odotellessa..

Ihanat ilmat vihdoin! KYllä se kesän tulo kestikin :) Ollaan oltu jokirannassa, pieni on nukkunut vaunuissa koivun varjossa ja me ollaan fiilistelty auringosta. Harmi tietysti kun ei voi uida mutta toivottavasti mökillä sitten elokuun puolivälissä. Ja toivomus tietty olis että silloinkin riittäis vielä kelejä.

Ihania kesäisiä päiviä kaikille!!
 
Voi miten hyvin Gissa kuvasit tapahtumia synnytyksestä! Ihanaa, onnea vielä tuhannesti pikkupojasta!! Erityisen iloinen olen sun puolesta siitä, että kaikki meni niinkin hyvin ja NOPEASTI, sulla kun oli niitä pelkoja etukäteen. Hinosti suoriuduit!! Mies on varmaan sinusta ylpeä! Nyt kaikkea hyvää sinne teidän babyarkeen, kuulostikin jo menneen oikein mallikkaasti tähänkin asti.

Mulle ei muuten tullut sun lähettämiä kuvia poitsusta... Kun olet seuraavan kerran linjoilla, niin pistätkö tulemaan mulle, olisi tosi kiva nähdä.
 

Similar threads

A
Viestiä
112
Luettu
3K
Lapsen saaminen
**Keijukainen
K
T
Viestiä
99
Luettu
3K
Lapsen saaminen
Stella pikaisesti
S
A
Viestiä
103
Luettu
3K
T
G
Viestiä
107
Luettu
4K
M

Yhteistyössä