Tahkoojaplussat 76

[Nasuppi]

Tahkoojaplussat:

Mimmu: 29.10.2005 Venla, 53 cm, 3670 g
Kirppu: (esikoinen poika -97) 9.8.2005 Viljami, 52 cm, 4750 g ja 1.7.2007, Anna-Sofia 51 cm, 4475g
Hilla: 20.8.2005 Nea, 50cm 3390g
Riinuska: 7.1.2006 Juska, 50cm 3260g
Stella: 24.1.2006 Leo, 48 cm 3250 g ja 26.7.2007, Kaisla 50 cm, 3355 g
Julia: 30.5.2006 Ilona, 49cm 3240g ja 16.5.08 Tyttö 48cm, 3470g.
Nekku: 30.6.2006 Lotta, 51 cm, 4165 g ja 28.6.2008 Elli
Piritta: 30.6.2006 Matias, 50,5 cm, 3330 g ja 27.4.2008, Tyttö, 50 cm, 3600 g
Aniliini: 21.7.2006 Vili, 51,5 cm, 3660 g. 30.4.2008 Tyttö, 51 cm, 3540 g.
Mariska: (esikoinen Teemu 12/02) 9.8.2006 Samu, 51 cm, 3100 g
Suvi: 10.2.2007, Elsa 46 cm, 2500 g
Kata: 23.2.2007, Vanessa 53 cm, 4428 g
Murmeli: 23.2.2007, Maija 51 cm, 3650 g
Sandeman: 1.5.2007, Nella 50 cm, 3320g
Hertta: 27.7.2007, Hertta 51 cm, 3680 g
Keijukainen: 10.7.2008, tyttö 51 cm, 3740 g
gissa: 19.7.2008, poika 50 cm, 3080 g

Odottajien la:t:

Tiitu 11.8.2008
Nasuppi 26.10.2008
Sanelma 5.3.2009

 

[Nasuppi]

Huomenta vaan!

Toivottavasti meni päivämäärät, pituudet ja painot oikein. Gissa, en laittanut vielä Leo-nimeä Muutin myös Sanelman ja oman lasketun ajan.

Hui miten jännää, onkohan Tiitu jo tositoimissa? Kovasti tsemppiä sinne! Ja myöhästyneet synttärionnittelut!

Gissa, kiitos ihanista kuvista!! Syötävän suloinen pieni nyytti! Kiva oli myös saada sulle kasvot

Sanelmalle oikein hyvää matkaa Kreikkaan! Vitsit, kateeksi käy. Nauttikaahan sydämen kyllyydestä ja antakaa pikkuiselle jo nyt ihania muistoja.

Mollya jännäilen nyt tällä puolella, kun tiedän sun lueskelevan näitäkin juttuja. Huhhuh, nyt on kyllä peukut niin tanassa että. Kuulostaa hyvältä! Milloin se testipäivä nyt onkaan? Olen ihan täpinöissä sun puolesta.

Laitoin tosiaan s-postilla esittelyn varmaankin kaikille tahkoojille. Taisi lähteä vähän liian suurella jakelulla, joten ignooratkaa vaan, joita se ei kiinnosta Jatkossa mailaan sitten vähän pienemmälle porukalle.

Ihanaa lukea Keijun ja gissan vauva-arjesta. En malta odottaa. Vaikka viime aikoina on myös pelko nostanut päätään, miten ihmeessä selviydyn päivistä kahden kanssa yksinään, kun mies on töissä - jaiks!! Noh, selviydyttävä on. Kaikenmaailman uniakin pukkaa. Pari yötä sitten unohdin vauvat kotiin yksin, enkä millään päässyt takaisin kotiin, vaikka kuinka yritin. Toissa yönä alkoi unessa synnytys, joskin siinä unessa kätilö sanoi, että syntyvät sitten syyskuun lopussa (enneuni??). Ja viime yönä taas en päässyt imettämään vaikka kuinka halusin, vauvojen syntymästä oli jo monta päivää ja pelkäsin, että nyt ne eivät enää rintaa huoli. Hah, kyllä nyt on pelkoja ilmassa

Tulin koneelle ennen aamiaista, joten nyt täytyy mennä syömään. Palailen paremmalla ajalla. Tänään pitäisi mennä pinniksiä ostamaan, jänskää.

Hyvää uutta viikkoa kaikille!

 

[Nasuppi]

Pellalle unohdin vastailla, että ne vaunut on vuodelta 2006. Tosi hyvässä kunnossa, vaikka jarrut vähän reistailee. Emmaljungalta saa kuitenkin varaosina uudet "jarrupalat".

Me ostettiin ne pehmeät kantokopat lähinnä siksi, että saa nostettua vauvat vaunuista kätevästi, esim. kahvilassa, jos siis nukkuvat, ja jätettyä isot vaunut ulkopuolelle. Lisäksi se on jo aika myöhäinen syksy, joten lämpöä tarvitaan. Niistä saa sitten isomman lapsen lämpöpussin myös, kun ottaa kovan pohjan pois.

Jeps, mutta palataan taas...

 

[Nekku ejk]

Minä taas, auvoista alkanutta viikkoa! Jestas tota keliä. Sadetta ja +13.

Tosiaan, saattaa olla Tiitu synnytyshommissa! Synttärionnittelut näin jälkikäteen.

Muhjua tuntuu olevan pää, kun en muistanut Nasuppia kiittää spostista ja kasvoista ja mahasta! Kiitos, oli hauska tavata. Jatkamma samaan malliin.

Enkä mä muistanut onnitella Leo-poikaa kerrassaan hinosta nimestä! On yksi mun ehdottomia lemppareita. Olisi se Sisukin kyllä ollut huippu. Eikös Julian tytöstä tullut Hertta? Samanhenkisiä on tahkoojat nimienkin suhteen, kun on kaimoja jo koolla.

Elli on tossa lattialla mahallaan ähräämässä. Pitää tänään käydä ostamassa hänelle leikkimatto, jossa roikkuu värikkäitä killuttimia, kun katselee niin kiinnostuneena ympärilleen. Lotalle oli se ja kaikki muutkin vauvalelut saatu lainaksi ja nyt eteenpäin lahjoitettu, joten tälle poloiselle ei juuri ole toistaiseksi ollut viihdykettä.

Hää on muuten ihan hurja tuttifani. Uni ei tule ilman. Sen kanssa viihtyy lattialla ja omassa sängyssä hyvin. Kun putoaa, vaatii äänekkäästi oikeuksiaan. Miten muut ikätoverit, lussuttavatko tuttia? Eikös se niin mene, että näillä pienillä on ns. rajaton oikeus sitä imuttaa??? Eilen oli sapuskoinut pullosta alun ihmettelyn jälkeen.

Alkoivatko Leo, Kaisla ja Nella tänään pk-harjoitukset?

Mua kyllä huvittaa noi Lotan mielikuvitusleikit. Tunki tässä yks päivä innoissaan ison kasan kirjoja yksitellen sohvan alle. Kun kysyin, mitä ihmettä puuhaa, vastasi, että palauttaa kirjat kirjastoon. Tajusin, että matki siinä kirjaston palautusautomaattia, johon kirjat tosiaan yksitellen tungetaan. Ihanan luovaa. Oli lauantaina aivan innoissaan, kun lähdettiin ihan retkimielessä kahdestaan bussilla ostoksille. Istua tönötti niin tärkeänä bussipysäkillä ja selitti aikatauluista. Suorastaan huippua juttuseuraa, ihan parhaita hetkiä! On muuten alkanut tunnistaa värejä.

Nasupilla onkin ollut aikamoisia vauva-unia. Mä olin viime yönä aivan pöllämystynyt E:n vaatiessa maitoaan; ajoin nimittäin just autoa NYC:ssä ja oltiin eksytty ja mies arvosteli kaiken keskellä mua aurinkolasien pitämisestä pilvisellä säällä. Selitin siinä sitten, etten muuten näe, kun niissä on vahvuudet. ;-) Oli käsittämättömän todentuntuista.

Tulkaa jutulle!

 

[Tiitu]

Täällä ollaan vielä yhtenä kappaleena.

Aamulla neuvolasta terkka soitteli ja kyseli vointia, oli ilmeisesti myös vähän huolissaan. Soittelin itsekin vielä sinne äitiyspolille niiden verikokeiden perään, sanoivat, että lääkäri soittaa kohtapuoliin vielä tuloksista, justiin oli kuulemma mun kansio kiikutettu lekurille. Heh, pienen kaupungin etuja, heti kun soitin, tiesivät, että mistä / kenestä on kyse.

Nyt on supistellut vähemmän ja viime yönä kutitti taas vähän enemmän Saa nähdä mitä tässä tuleman pitää ja kauanko vielä pitää odotella. Vauva onneksi liikkuu, joten ei suurempaa paniikkia.

Kiitos onnitteluista. Tässä tilanteessa omat synttärit meni vähän siinä sivussa, eipä niitä muutenkaan viitsi enää tässä iässä niin noteerata Sain toki lahjoja ja onnitteluita ja käytiin illalla miehen kanssa syömässä paikallisessa uutuusravintolassa.

Nasupille kiitos kuvista ja "esittelystä". Mua oikein hävettää, kun en vieläkään ole saanut aikaiseksi opetella, että miten niitä kuvia siirretään kamerasta koneelle, mies on hoitanut sen puolen ja meillä on omat kannettavat... No, varmaan tulokkaan myötä on pakko opetella.

Hui miten kalsa ja märkä sää, toivottavasti tulee vielä kesäisempiäkin päiviä... Mukavaa viikkoa kaikille! Voin tosiaan laittaa tekstaria vaikka Keijulle, niin saatte sitten kuulumisia tuoreempana, jos tässä lähtö tulee lähiaikona.

 

[gissa]

Huomenta!
Kiitos taas kerran kaikille tsempeistä! Taisi valittaminen auttaa, taitaa olla eka aamu ilman päänsärkyä
Keiju, mulla myös samaa pakotusta/jomotusta, jos istun paikoillaan liian pitkään tai puuhailen pystyssä koko päivän. Huomaa kyllä, että se vähenee päivä päivältä. Sulle vähän myöhäinen neuvo, mutta mä sain tutun kautta lääkäriltä neuvon, että sitä Ceridalia kun suihkuttelee alakertaan, niin paranee nopeammin.

Oli tosiaan mukava saada Nasupillekin kasvot ja ihana masu, melkein tulee omaa ikävä Mies sanoi, että näytän kummallisen pieneltä, kun masu on häipynyt.

Kiitos nimionnitteluista, ei vieläkään osata sitä käyttää, mutta yritetään kovin. Todettiin, että ei johdu nimestä, ei vaan muuten osata sanoa häntä vielä millään nimellä. Lempinimiä on senkin edestä Mun pappan nimi on siis Leo ja siitä syystä tuo annetaankin. Ajateltiin kysyä häneltä tänään, miltä tuntuisi saada kaima.

Millaisella kokoonpanolla te olette pitäneet ristiäisiä? Mä kovin mietin, että vähemmän vai enemmän... Haluaisin pitää ne kotona ja silloin kutsuttaisiin pienempi kokoonpano. Toisaalta haluaisin kuitenkin kutsua serkutkin ja vaikka molemmilla vain vähän serkkuja, niin puolisoineen ja lapsineen ne tuplaavat vierasmäärän ja sitten pitäisi mennä johonkin seurakuntatalolle, kun mua ahdistaa sellainen määrä ihmisiä täällä kotona. Varmaan päädytään kotijuhliin kuitenkin, ellei sitten päätetä paukauttaa naimisiin samalla No en usko kuitenkaan.

Kivoja unia teillä! Mä heräsin yhtenä yönä monta kertaa siihen, että luulin nukahtaneeni kesken imetyksen ja etsin vauvaa ihan paniikissa sängystä, kun ajattelin hänen tukehtuneen meidän väliin.

Tiitulle myöhästyneet synttärionnittelut!! Jännittää tosiaan, koska sulla lähtö, vai oletko jo tositoimissa. Tsemppiä urakkaan

Pitää kai mennä suihkuun, kun tuo Leo (!) vielä nukkuu, toisia unia ulkona btw. Palaan taas!!

 

[Piritta*]

Ööh, ei kai se syksy jo tullut?? Hieman syksyfiilistä pukkaa, vaikka eletään - ainakin mun mielestä - parhainta lomailuaikaa. Voihan plaah, toivottavasti lämpenee. Puiston meininkikin oli niin kuollut, kun oli puistoruokailu loppunut, ja ilmeisesti aika moni mammakin oli palannut töihin. Onneksi oli vielä tuttuja naamoja! Mun henkireikä.

Eikös ole Gissa hassu kutsua vauvaa ekoja kertoja oikealla nimellä Mua vieläkin hymyilyttää, kun Annaa kutsuu Annaksi. Kun oli kuitenkin niin pitkään ihan "vauva" tai "sisko". Todellakin Gissa, ole armollinen itsellesi. On ihan erilaista toipua ekasta kuin tokasta synnytyksestä. Hyvä, että päänsärkykin on pysynyt loitolla. Mun pitäisi juoda enemmän vettä myös, aina on mielessä, että täytän vesikannun, josta lipitän päivän mittaan, mutta heh, yllättäen unohtuu. Muisti on TOD lyhyt tätä nykyä.

Kiitos Nasupille kuvista, ja esittelyistä. Samaa sanon minäkin: oli mukava saada jutuille kasvot ja nähdä sun hienonhieno masu. On varmaan aika jännä fiilis kantaa kahta lasta ja tiedostaa niiden paikatkin. Wau!

Meillä mies siis palasi töihin, ja arki saapui taas. No ihan kivakin, lomalla repsahtaa syömiset ja juomiset, ja Matskun unirytmikin miten sattuu. Heh, tänään herättiin 9.30, joten harjoittelua vielä vaaditaan Annalla on tosin tiheen imun kausi, ja olen hereillä ab tunnin, kahden välein etenkin aamuyöstä. Auts..Siinä ei ihan klo 8 olisi virkeimmillään.

Voi vitsit, ihanalta kuulostaa Keijun vauva-arjen auvoisuus. Huippua! Sitähän se on, yleensä, ja ne tunteet on aivan ihania, voimakkaita ja fyysisiäkin. Kiva kuulla, että kaikki on sujunut hyvin, ja mieskin on aivan hullaantunut. On tosi tärkeetä, että mieskin on alusta asti mukana niin paljon kuin suinkin. Ainakin musta oli. Onko teillä jo nimet selvillä?

Meillä oli Gissa ihan pienet ristiäiset, siis "pakolliset" ihmiset juhlimassa. En ole koskaan edes ajatellut, että ristiäiset olisivat isot ja jotenkin onkin ollut hassua olla ristiäisisssä, joissa on jopa 30:kin henkeä. Mutta kukin tavallaan, ja en edes tiedä, mistä olen oman ajatteluni muodostanut. Meillä siis kummit, isovanhemmat, isoisovanhemmat ja sisarukset perheineen, noin 16 aikuista.

Voi hauskuus noita Lotan leikkejä Kyllä on luova typy, ja varmaan tuossa puolessa ikäistään paljon edellä. Heh, ja monessa muussakin
Ja no worries siitä tessusta, enpä niin odotellukaan, että tulisitte käymään, kun et ilmoitellut. Oikeestaan parempikin, olisin stressannut, jos olisi vieraita astunut siihen sen hetkiseen sotku-lika-sekamelskaan, joka kämpässä vallitsi. Nyt onneksi tuoksuu jo tolu. Nooh, aikas vähän.

En muuten voi sanoin kuvailla, miten helpolta elämä tuntuu, kun tuo neiti ei huuda koko ajan. Siis peanuts. Että jotain hyötyäkin oli siitäkin kokemuksesta, heh. Se huuto on NIIN stressaavaa ja hermoja riipivää, että osaan kyllä antaa jatkossa kaikki sympatiani koliikista kärsiville. Ja sen karmeuden todellakin ymmärtää. Vaikka arki on ajoittain aikasta rankkaa kahden lapsen kanssa, niin jotenkin tänään tiedostin, että vuoden päästä tähän aikaan on niin toista. Mä töissä ja lapset pkodissa Onneksi siis vielä vuosi, vaikka voikin olla vähemmän nautittavaa ajoittain.

Sushifaneille tiedoksi, että Tallinnassa on joku huippusushimesta, House. Mies kävi ystävänsä kanssa, ja oli aivan myyty. Hei siis, mies, joka ei yleensä koske pitkällä tikullakaan kalaan, kypsään tai raakaan. Se on iso juttu se. Sain kehoituksen mennä ensi kesänä Tallinnaan ystävättären kanssa, ja ihan vaikka yöksi, koska heilläkin oli niin kivaa Heh, reilu mies

Anna imee muuten peukkuaan, ei tuttia juurikaan. Vasta uneliaana voi tarttua. Eiköhän nuo voi syödä miten paljon vain tutua, jos niikseen tulee. Pitäisi tosiaan pitää Annaakin enemmän lattialla, aiemmin huus kuin syötävä, jos laitoin masulleen, ja muutoin saa pelätä, ettei isoveli hyppää päälle...Mutta kaipa ois hyvä selkä- ja niskalihaksia treenailla.

Kaffen vuoro. Julia voisi tosiaan ilmoittautua - huhuuuuu...

 

[Hertta*]

Heippa piiitkästä aikaa!

Ihania uutisia täällä: Onnea miljoonasti gissalle pikkuisesta poitsusta! Upeasti suoriuduit kuten uskoimmekin . Leo on tosi kiva nimi! Sanelman puolesta olen älyttömän onnellinen, miten ihanaa!

Tultiin eilen Samoksen saarelta (minnekäs päin Sanelma lähtikään?). Aivan mainiosti meni kaikki. Hertta nautti_kaikesta_. Erityisesti uimisesta, sekä meressä että altaalla. Lukuisista kissoista oli myös innoissaan. Lennot meni helposti, nukkui pitkiä päikkäreitä, kuumuus ei menoa haitannut. Kaiken kaikkiaan ihana loma! Oli niin ihana katsella lapsen riemua ja intoa.

Ja tosiaan 1 vee tuli täyteen, ajatella. Juhlittiin ennen matkaa isovanhempien ja sisarusten kesken, nyt perjantaina pidetään juhlat kavereille.

Onnea myös 1v. Kaislalle! Mitkäs muuten olivat mitat neuvolassa? Hertta oli 74cm ja 8300g. Hoikanpuoleinen siis, mutta tasaisesti paino noussut ja pituutta tullut. Nyt pitäisi ruveta tissittelyä vähentämään ja lehmänmaitoa antamaan - kait. Toisaalta mikäs kiire tässä, kun olen kotona... MIten myöhään muut ovat imettäneet? Ja miten aloitte vähentää?

Meillä tosiaan kesäkiireitä pukannut, mutta nyt on palattu arkeen. Mies meni töihin ja sää on kuin syksyllä. Tuntuu jotenkin hassulta jäädä kotiin, kun kaikki menee töihin ja kouluihin. Nyt sitä tuntee itsensä kotiäidiksi todellakin... MUtta hyvässä mielessä (paitsi rahallisesti..). Olen ihan älyttömän onnellinen, että saan olla Hertan kanssa kotona. Tyttö kehittyy jatkuvasti koko ajan, ymmärtää tosi paljon jo asioita ja sanoo jo muutamia sanojakin. Mä uskon, että meille tulee oikein mukava syksy, tänään käytiin ekaa kertaa kirjastossa, innoissaan oli sielläkin. Lisäksi ystäväpiiriin on syntynyt lisää vauvoja, joten muita kotiäitejä riittää. Työkuviot eivät kiinnosta pätkääkään, jätin mm. hakematta yhtä paikkaa, kun en halua aloittaa missään nimessä ennen vuoden alkua. Näin sitä kunnianhimo sillä saralla voi lopahtaa - hetkellisesti kuitenkin tiedän sen.

Miten olisi pk-tahkoojien kokoontuminen, kun kaikki palanneet kesälaitumilta? Olisipa hinoa nähdä uudet pikkuiset!

Tiitulle mahottoman paljon tsemppiä koitokseen! Palkinto odottaa .

(En käynyt vielä katsomassa Mollyn kuulumisia toiselta puolelta, peukut on pystyssä!)

 

[Mariska*]

Hellurei!

Terveisiä Prahasta. Ai vitsit miten kaunis kaupunki. Kaikinpuolin ihana reissu poislukien lentämiset. Hellettä 34 astetta. Hieman oon järkyttynyt täälä tapahtuneesta kylmenemisestä.
Pojat olivat pärjänneet hienosti mummolassa reissun ajan. Me kyllä saatiin iltasella tuta nahoissamme sen että oltiin lomalla ilman heitä. Sen verran tulta ja tappuraa oli molemmissa pojissa ennen nukkumaan menoa.

Voih Tiituahan on peloteltu oikein urakalla. Voimia viime metreille..toivotaan ettei tulisi enempää ei toivottua draamaa.

Kauhiasti oli juttua, kaikki yhtenä puurona päässä.

Tosiaan myöhästyneet 1-vuotis onnittelut Hertalle ja Kaislalle. Meillä juhlitaan kakkosia ensi lauantaina.

Teemu oli niin hellyyttävä kun aamulla vein sitä eskariin. Piti mua kädestä kiinni tosi lujasti. Mä kysyin että jännittääkö esikoulu niin siihen vastasi niin reippaana että, kyllä se kovasti jännittää mutta on samalla mukavaa. Hyvä juttu, reipas ja sopeutuvainen Teemu on. Varmasti saa paljon uusia mukavia kavereita. Samu reppana oli hivenen orpo kun joutui aamulla jäämään yksin perhepäivähoitajalle.

Siis mulla on iskenyt ihan mieletön sushin himo, täällä kun tuntuu olevan sushifaneja enemmänkin. Ikinä en oo maistanut mut joskus jos tulee mahdollisuus nii varmasti maistan niin paljon ootte sitä hekuttaneet.

Lotalla on kyllä ihan mahtis mielikuvitus. Meillä Samu on ruvennut matkimaan kaikkea mitä mä teen jos mä laitan käsirasvaa niin hetken päästä on pojukin heilumassa rasvatuubin kanssa. Yksi päivä ajelin säärikarvoja kerttis terällä niin johan tääkin vintiö oli semmoisen jostain löytänyt ja ajeli omiaan. Onneksi ei tullut haavaa.

Mulla jää taas sata asiaa kommentoimatta, nyt on pakko ruveta tekemään hommia..

 

[Aniliini#]

Huomenet! Vili ja isänsä kuorsailee vielä täyttä häkää, me naiset ollaan virkkuja, oltu jo ennen kasia.

Vai alkoi se Teemun eskari jo, reippasti käypi askelet vastaisuudessakin sinne, kun ei enää jännittele sen suuremmin. Onko ryhmässä tuttuja?
Aika paljon hajontaa eskarin alkamisessa, täällä alkaa eskari vasta syyskuun alussa.
Huh, ei kyllä ole ikävä töihin, nautin kyllä suunnattomasti kotonaolosta tällä hetkellä.

Terkut Muumimaailmasta, eilen oltiin. Hieno paikka, paljon jäi varmaan näkemättä, kun väsy tuli vastaan. Tiedoksi tutinlutkuttajille, että paikanpäällä tuttikaivo ja iso kori, jonne voi omansa luovuttaa päivän koittaessa.

Jostapa tuli mieleeni, että Silja huolii kyllä tutin ja lutkutteleekin mielellään, muttei isoveljensä lailla. Usein sylkee suustaan, kun tahtookin laittaa sinne nyrkit. Mutta nukahtamishetkellä vaatii tutin suuhunsa. Nykyisin uni tulee siis tutti, ei tissi suussa. Hyvä niin.

Pikku-Hertalle ja Tiitulle myöhästyneet synttärionnittelut! Olenkohan mä Kaislaakaan onnittelut. Turkanen jos en ole, täältä tulee neitosellekin onnentoivotuksia!

Mitenkäs Tiitun tämänpäiväiset tuntemukset?

Entäs Mollyn fiilikset?

Meillä ristiäisissä myöskin pieni kokoonpano. Vai, että naimisiinmenoa gissa miehineen suunnittelee. =) Kun sä ilmeisemminkin taivuit Leon sukunimiasiassa miehen hyväksi, miten sitten oma sukuasiasi? Meneekö se, että kaikki olisitte samansukunimisiä, sen edelle, ettet välitä miehesi sukunimestä. Mikä muuten mun mielestä ihan ookoo, luulin, että on joku "ihan kauhea".

Jaassoo, ukkelit heräilevät, menemme pötkötysseuraksi! Mukavaista (vaikkakin kylmää, hyrrrr) päivää! =)

 

[Nekku ejk]

Hertan ja Mariskan lomat kuulostivat ihanalta – ja tällä näillä lämpötiloilla luettuna tooooosi kaivatulta.

Ansku, mun olikin pitänyt kysyä, että kävittekö siellä Muumimaailmassa ja mitä Vili tuumasi. Nyt siis vasta olitte. Mustakin se on aika kiva paikka, kauniissa ympäristössä eikä ns. muovinen.

Hertta, ihan loistavaa, että viihdyt kotona! Se omanlaisensa palkitseva ajanjakso ja nyt teillä alkaakin uudet kujeet, kun tulee noi puistoilut ja kirjastot ja muut. Musta on puolestaan aivan outoa, että edessä on taas_kokonainen_vauvavuosi kaikkine vaiheineen! Ensi viikosta alkaa arki, ihan mukavaa toisaalta. P:n tavoin olen vähän kauhistellut näitä syömisiä ja muita. Voi alkaa taas urheillakin tai ainakin vaunulenkkeillä, josko sitä saisi itseään vähän normaalimpaan kuosiin.

Mulla on nyt vähemmän kavereita samassa tilanteessa kuin viimeksi ja hassu juttu tietenkin se, että nyt ä-lomailevat eri tyypit kuin kaksi vuotta sitten. Ehdottomasti nähdään pian! Sposteillaan tarkemmin. Meille esim. saa aina tosi mielellään tulla, tänne kulkee bussit nääs aika kivasti. P, meinaatko mennä töihin jo ens elokuussa? Mä en osaa vielä sanoa omaa työhönpaluutani. Luultavasti olen samanlaisen 1,5 vuoden pätkän kuin viimeksi. Riippuu, haluaako mies tällä kertaa hoitovapailla jne.

Peesaan Pirittaa tossa muistin lyhyydessä… Mä saatan olla menossa yläkertaan tekemään jotakin ja portaissa jo mietin, että mitäs se olikaan. Mutta juomisesta piti vielä sanoa, että mulla on aina kannu keittiössä, muuten en kyllä muistaisi juoda(kaan) tarpeeksi.

Juu, hormonit herkistävät näköjään täälläkin… Kuivailen silmäkulmia, kun aloin valikoida virsiä ristiäisiin. Heh. Mistä päästäänkin gissan kysymykseen. Halutaan pitää (taas) ristiäiset omassa kodissa, joten se kyllä rajaa vierasmäärää. Meille tulee vain isoisovanhempi, isovanhemmat ja meidän sisarukset perheineen sekä tietty pappi, kummit ja myös Lotan kummit, koskapa ovat meille niin läheisiä. Tuostakin joukosta tulee laskujeni mukaan jo 22 aikuista ja 14 lasta (!). Ahdasta tulee. Toivotaan aurinkoista keliä, jotta voisi olla ulkonakin!

Gissa, laitathan meille joskus kuvan siitä kehdosta?

Mä olen kuullut kehuja aikaisemminkin tosta Housesta. Sinne heti seuraavalla visiitilla. Ah.

Mä varmaan parun kuin vesiputous, kun L aikanaan aloittaa eskarin saati koulun…

Hertta, mä lopetin imetyksen vuoden kieppeillä, kun siirtyi tavalliseen maitoon. Viimeisinä pois jäivät aamu- ja iltaimetys. Päivisin joi pullosta ja nokkamukista. Totutteluvaiheessa mies antoi iltamaidon sylissä pullosta ja laittoi nukkumaan.

Nyt laittamaan hiuksia, jotta pääsee ns. päivä käyntiin. Missä kaikki? Miten meni pikkuisilla pk:ssa? L on hoitajien mukaan jo kuin kala vedessä siellä, eilen nukkui päikät ekaa kertaa. Varaudutaan takapakkeihin tosin… Tänään mä meen sinne, kun käydään vielä läpi kaikki jutut hoitajien kanssa ja sovitaan hoitopäivät ja –ajat.

No nyt mä meen…

 

[Molly*]

Päivää, en viitsi jatkaa yksinpuhelua tuolla toisella puolella (tai kaksinpuhelua Nasupin kanssa joten tunkeudun seuraanne. On tosi tylsää olla kotona... Kiitos kysymästä Ansku, mutta mun olo on vähän huonompi taas. Plaaah. Eilen alkoi hyperin oireet uudestaan ja jatkuu tänään. Vatsa on kuin pallo tuosta rintojen alta ja ihan alas asti. Kiristää, turvottaa ja ahdistaa. Koitan lepäillä ja juoda.

Mariskan reissu kuulosti ihanalta! Kuten Hertankin. Ah, mitä kaikkea söitte Hertta? Siellä oli varmaan iiiihanaa ruokaa.

Kuulostaapa syksyiseltä kun ihmiset palailee töihin ja toiset pikkuiset menee eskariin ja päiväkoteihin ja kaikkea... Sandelle muuten tsemppiä työnhakuun, ja nauti tosiaan ensin vapaasta vielä hetken. Hieronnat, kampaajat ja systeemit kehiin.

Kaikille synttärisankareille myöhäiset onnittelut, mä en pysy kärryillä Lotalla on muuten niin hauskat jutut

Kiva, että Gissalla alkaa olo kohenemaan. Leo on hieno nimi.

Tiitu on täällä ajatuksissa.

 

[Aniliini#]

Apua, miten mä eksyin tänne, pitäis tohinalla siivota, kun Silja nukkuu ja mies lähti Vilin kanssa mun äidin tietokonetta "korjaamaan". Äiti osaa tasan lukea sähköpostinsa, maksaa laskunsa ja pelata pasianssia koneella, siellä on varmaan taas joku _ihan hirveän iso_ vika".

Juu, Vili tykkäsi tosi paljon Muumimaailmasta, Haisuli oli ainoa, jota ihan hiukan arasteli, mutta muita kävi pontevasti halimassa. Harmittaa, kun meiltä jäi se polku kokonaan kiertämättä, kun itse hahmojen tervehtiminen vei niin paljon aikaa sekä ruokailu ryysiksessä jat sitten katsastettiin musiikkiesitys, niin siinähän se päivä hurahtikin. "Menen takaisin tonne Muumimaailmaan" sanoi Vili sillalla poistuessamme.

Molly, kurjuus sun vointia. Mutta, jospas, jospas se tarkoittaisi _sitä_, mitä se gissan hoitsukin taannoin sanoi.. Mua jännittää ihan hirveästi tulos, enää 4 päivää testiin. IIK!!! Ja sanomattakin on selvää, että peukut katossa.

gissa muuten, mikä se oli se Laila Hietamiehen kirja/kirjasarja, mitä kehuit? Mä olen lukenut paljon hänen kirjojaan. Tykkään.

Ääk, nyt imurin varteen..

 

[Tiitu]

Hellurei,

Mariskalle ja Hertalle teretulemast takaisin koto-Suomeen, kivoilta kuulostivat matkat.

Molly, nyt kuulostaa niiiin lupaavalta!! Mullahan oli kanssa hyperin oireita (ei kylläkään mitään suhun verrattuna) ja silloin sanottiin, että jos alkavat uudestaan myöhemmin, on todennäköistä, että raskaus on alkanut. Ja mulla tosiaan alkoi uudestaan turvotus ja kivut alavatsalla kävellessä sitten myöhemmin, kun oli ollut jo muutama parempi päivä välissä. Tsemppiä oloon ja peukutuksia!

Tänne ei mitään uutta, eilen olin taas kontrollikäynnillä äitiyspolilla ja perjantaina taas. Huomenna pitäisi käydä ylävatsan ultrauksessa, kun kuulemma hepatoosipotilailla tarkistetaan, ettei ole sappikiviä. Kaikki oli eilen ok. Jotenkin kuitenkin masentaa, kun tuli tälläinen harvinainen vaiva (tulee kuulemma yhdelle sadasta odottajasta) ja joutuu koko ajan käymään sairaalalla. Vaikka hyvähän se toisaalta on, että pidetään silmällä ja ei meiltä ole onneksi pitkä matka, vajaat 5 kilsaa. Syntyis jo. Nyt on ollut taas rauhallisempaa supistusten suhteen, joten ei vielä merkkejä tositoimiin pääsemisestä.
Hohhoijaa.

 

[Molly*]

Tiitukin vielä yhtenä kappaleena Juu, mun lääkäri ja hoitaja sanoi samaa, eli aika lupaavalta kyllä näyttää... Paha vaan tippua nyt korkeammalta jos ei tärpännytkään. Näin viime yönä unta, että testi näytti plussaa mutta verikokeessa hormoniarvot oli niin alhaiset että hoitaja oli sitä mieltä että menee viikon sisällä kesken... Uhh.

Hyvä että Tiitu sun tilannetta seurataan, tulee varmaan kuitenkin itselle rauhallisempi fiilis kun joku vähän tarkkailee aina välillä. Syntyis jo, silti

 

[Nasuppi]

Vai ei Mollylle kelpaa vain mun seura... Juuh, hiljaista on nyt tuolla toisella puolella. Mihin Manna on hävinnyt? Toivottavasti kaikki on hyvin. Vippehän lomailee. Molly, varmasti on tylsää olla kotona sairaana pitkään. Leffoja ja kirjoja vaan kehiin. Kokeilitko sitä mun kirjavinkkiä? Mutta hei, eikös se ole hyvä merkki, että on hyperin oireita?? Plussamielessä siis. Hui, kun jännittää. Onko sulla ollut mitään vuotoa? Aattelin vaan, että josko saan susta seuraa kaksosia kasvattelemaan

Kiitos Stellalle esittelystä ja ihanista kuvista, oli kiva tutustua vähän paremmin! Koiraihmisiä siis tekin Mua vähän pelottaa meidän koirien reaktio vauvojen tuloon. Toinen varmaan ottaa vauvat heti omakseen, mutta toinen pelkää pieniä lapsia. Nopeasti varmaan tottuu, mutta entäs sitten kun vauvat alkavat huitoa ja sählätä, meidän koirat kun ei ole yhtään tottuneet siihen. Ja toisella on vielä nivelrikko, jonka takia sitä saa kosketella vain tietyllä tavalla. Muuten tulee murinaa - onneksi vain sitä toistaiseksi. Hauvat ovat meille niin rakkaita, 8- ja 9-vuotiaat jo, en kyllä kestäisi jos lasten myötä tulee jotain koira-ongelmia Toivotaan ja uskotaan, että kaikki menee hyvin.

Kiitos myös Keijulle mailista, vastailen sulle ihan pian

Vitsit, kun pääsisi pk-tapaamiseen. Näillä näkymin me saatetaan kyllä jäädä tänne pidemmäksikin aikaa, joten tapaamiset ovat mun kohdalta out. Mutta lopullisesti ei olla vielä päätetty.

Myöhästyneet onnittelut täältäkin Hertalle ja Kaislalle!

Mariska, Praha on tosiaan ihana kaupunki. Meidän hotelli oli siellä vanhassa Prahassa ja melkeinpä siellä sitten hengailtiin koko aika. Todella, todella kaunista. Ja säät suosivat meitäkin aikoinaan, hellettä pukkasi. Kokeilitteko paikallista erikoisuutta, paistia kermavaahdolla ja hillolla mykyjen kera? Se oli aika weird-kokemus

Ruoasta puheenollen, sushi maistuu meillekin. Täällä on onneksi tosi paljon sushi-paikkoja. Raskausaika olen vähän vältellyt sushin syömistä, mutta pari kertaa ollaan käyty ja olen ottanut kasvissushia ja friteeratulla katkaravulla täytettyä sushia. Nam, vesi herahti kielelle, täytyy pian taas mennä syömään. Tänään on luvassa thai-ruokaa, mennään syömään miehen raskaana olevan työkaverin kanssa ja hänen miehensä kanssa. Ei olla tavattu aiemmin, ihan kiva tutustua muihin raskaana oleviin täälläkin päin.

Aniliini, oletko lukenut Hietamiehen Vienan punainen kuu? Se oli tosi hyvä, mutta loppu oli niin järkky, etten ole vieläkään päässyt siitä yli. Hui.

Oliko muuten kellään virtsankarkailuongelmia raskauden aikana? Mulla nyt koko ajan kohtu painaa virtsarakkoa ja on pissahätä, vaikkei juuri mitään sitten kuitenkaan tule. Tuntuu, että vähän sitä karkailee koko ajan, mutta esim. aivastaessa voi tulla enemmänkin. En kyllä osaa tarkalleen paikallistaa, mistä vuoto tulee, mutta epäilen virtsaksi. Ärsyttävä riesa. Lantionpohjanlihaksia vaan jumppaamaan...

Nyt jää varmaaan sata asiaa kommentoimatta, mutta ei pysty istumaan tässä kovin kauaa putkeen. Vauvatkin heräilee ja maha alkaa heilumaan joka suuntaan Ajattelin kokeilla vähän joogaamista, jos se vaikka vähän vetreyttäisi kroppaa. Ostin käytettynä sellaisen jooga-dvd:n, heh katsotaan jääkö käyttämättä vai pääsisikö sitä vauhtiin.

 

[Stella*]

Moikka! Ai vitsit, mäkin haluan 34 astetta lämmintä... Tällä hetkellä rasittaa kovasti tämä kylmä sää. Auringosta ja lämmöstä saisi niin paljon energiaa ja jaksaisi paremmin ottaa vastaan syksyn.

Mukavaa, että matkat olivat sujuneet hyvin. Mä olen käynyt Prahassa pari kertaa ja tykkään siitä kans kovasti.

Hertta, Kaisla oli maanantaina neuvolassa 10,6 kg ja 76 cm eli aikas paljon tukevampi tyttö kuin Hertta . Tosin menee vain +5 käyrällä, ettei kuitenkaan mikään hirmuinen punkero ole. Kaislalla on samat meiningit kuin Hertalla. Muutamia sanoja tulee ja meno on kova. Uteliaisuus on ihan hillitöntä ja kiipeily samoin.

Me ollaan nyt eilen ja tänään käyty tutustumassa päiväkotiin. Kiva paikka, kivoja hoitajia, kiva sijainti... mutta... Kaislan puolesta hirvittää. Kyllä se kuitenkin on tuollaisessa pikkulasten ryhmässä niin, ettei sitä syliä saa tarpeeksi. Tulee tosi syyllinen olo viedä Kaisla sinne. Olenko mä nyt sitten hirveän itsekäs? Kun periaatteessa olisin voinut olla pitempään kotona. Pää vaan ei meinaa kestää. No, onneksi pystytään pitämään lapsia hoidossa välillä lyhyempiä päiviä ja tämän vuoden loppuun hoitopäiviä on 4 viikossa. Hyvin lapsilla on kyllä mennyt siellä nyt, kun me vanhemmat ollaan oltu mukana. Leo painuu heti leikkeihin ja on ihan tohkeissaan. Kaislakin innostuu leluista ja muista lapsista. Kaisla vaan näyttää niin vauvalta siellä, kun on koko porukan nuorin. Niiiiisk! Voin kyllä sanoa, ettei tunnu yhtään hyvältä, mutta kaipa siihen totutaan puolin ja toisin. Paikasta ei siis ole mitään valittamista.

Miten Sandella ja Nellalla on mennyt?

Mollyn tilanne vaikuttaa lupaavalta. Mun ystävä, jolle tehtiin IVF, joutui hyperin vuoksi sairaalaan moneksi päiväksi siinä testauspäivän tienoilla. Hän oli raskaana ja kaikki meni hyvin. Nyt heillä on 9 kk poika .

Tuli sushista mieleen, etten tainnut kertoa, että vein miehen sinne Yumeen ja hän tykkäsi kovasti. Mun mielestä se oli sisustukseltaan tosi ihana paikka, ruoka oli ookoo (en ole kova kalafani).

Tuntuu ihan kummalliselta, että pitäisi aloittaa töiden tekeminen. Toisaalta se tuntuu tosi mahtavalta, mutta tuo päiväkotihomma vähän varjostaa fiiliksiä. Oma aika on kyllä ilman muuta se, mitä kaipaan tällä hetkellä. Ja arki ja kuntoilu on myös mulle hyvin tervetulleita.

Silloin kun sain tietää odottavani Kaislaa, olin ollut Leon kanssa vuoden kotona. Oli aika suuri helpotus kuulla raskaudesta, kun en olisi halunnut laittaa Leoa vielä hoitoon. Toisaalta hiukan närästi ajatus, että pitäisi olla ainakin 1,5 vuotta vielä kotona. Mutta kyllä se aika vaan nopeasti menee, ja on se ollut ihanaa olla kotona omien lasten kanssa. Siinä on tosi paljon hyviä puolia eikä sellaista aikaa tule jatkossa. Etenkin se ekan kanssa oleminen oli tosi spesiaalia, tulee ihan kyyneleet silmiin, kun miettii niitä tuntemuksia.

Mä olenkin miettinyt, millainen se Muumimaailma on. Ei varmaan sopisi Leolle, kun siellä on niitä hahmoja livenä. Nimittäin Helsingissä yövyttiin Scandic Grand Marinassa ja siellä oli aamupalalla sellainen siili viihdyttämässä lapsia. Leo pelkäsi sitä ihan tosissaan! Että eipä menisi meidän poika takuulla halaamaan muumia ja kumppaneita. Ehkä ensi kesänä sitten! Mutta kiva kuulla, että se on viihtyisä paikka.

Nyt olisi taas aineksia romaaniin, mutta ehkä mä nyt kuitenkin lopetan ja menen lounastamaan.

 

[Stella*]

Äh, pakko vielä tulla kun pari asiaa jäi sanomatta ja Nasuppikin tuli linjoille.

Tiitulle piti toivotella kovasti tsemppiä! Joku joutuu aina olemaan se yksi sadasta... no, onneksi sua tarkkaillaan ja toivotaan, että pikkuinen lähtee tulemaan pian!

Hertalle piti sanoa imetyksen lopettamisesta, että mä lopetin kummankin lapsen kanssa, kun olivat n. 10 kk. Molempien kohdalla tissi jäi helposti pois. Leo lopetti oikeastaan itse ja Kaislan kanssa meni niin, että vähensin koko ajan asteittain tissittämistä niin, että lopulta oli vain aamutissi. Sitten sekin korvautui maitopullolla. En ole pumppaillut, kun vähittäisen lopettamisen vuoksi maitoa on tullut niin vähän, etteivät rinnat ole pullistelleet .

Ja sitten vielä Nasupille koirista. Meillä koira otti hyvin vastaan kummatkin lapset eikä ongelmia sinänsä ole tullut. Koira kun on vielä seurakoirarotua ja perhekoira. Ongelmia on tullut kuitenkin siitä, että kahden pienen lapsen kanssa koira jää välillä liian vähälle huomiolle. Koira kun on niin nuori, että tarvitsisi paljon aktiviteetteja. Ja toinen ongelma on ollut se, että lapset tuppaavat olemaan välillä vähän kovakouraisia. Valvoa pitää siis koko ajan. Mutta tilanne helpottuu sitä mukaa kun lapset kasvavat.

 

[Mariska*]

Hauska toi Nasupin kommentti, vauvat alkaa heräilemään ja maha alkaa heilumaan joka suuntaan..hih!

Voi Molly, vähänkös mä nyt jännitän sun puolesta. Voi kunpa..

Siis mua vaivaa joku lorvikatari. Työt ei nappaa yhtään. Ja häippäsin aamulla käymään salilla hakemaassa motivaatiota..mut ei ne työt nappaa edelleenkään..

Prahasssa oli juu todella ihanaa ruokaa. Mä yritin syödä kanaa ja salaatteja mullakun on tämä painonalennusproggis menossa. Nauratti vaan kun tilasin yhden kerran semmoisen diet-ateriaksi kehuttua kanaa ja se kana oli haudutettu voissa. Ja sitä voita oli sitten ihan älyttömästi siinä lautasella. Hyväähän se oli mutta olikohan se dietti vähän niinkuin vitsi siinä Nam Nam kun ajattelee niitä herkkuja mitä siellä oli.

Miehen kanssa saatiin puhuttua Prahassa kaikesta maan ja taivaan välillä ja me melkein-ehkä päätettiin yrittää kolmatta lasta. Mä en vaan tiedä miten me järjestetään meidän elämä niin että, vauvakin mahtuis mukaan. Kuka mua tuuraa töissä? Jääkö meidän asunto pieneksi? Taloudellinen tilanne? Ja kaiken lisäksi mä pelkään että jos raskaaksi tulo taas on niin vaikeaa.. (tiedän että monella on ollu paljon, paljon vaikeampaa), mutta mä en halua taas olla niin rikki.
Äh ja kaiken lisäksi mulla on vielä kierukkakin sisällä. Missäköhän välissä sitä kerkis nykäisemään sen pois. No tää ajatus saa nyt vielä tän syksyn muhia mun pääkopassa..

Ja nyt niihin töihin...

 

[Mariska*]

Minä taas...

Ai vitsit, muistui tosta Stellan kirjoituksesta mieleen kuinka mä tunsin silloin kanssa tosi huonoa omatuntoa kun jouduin viemään Samun 13 kk hoitoon. Ei osannut puhua eikä kävellä. Tuntui tosi pahalta antaa oma kultamussukka toisen hoidettavaksi. Mä jopa ajattelin että, mitä jos poika luulee hoitotätiä äidikseen kun viettää siellä niin paljon aikaa. Mutta huoli oli ihan turha, poika on kuin hangon keksi kun tulen hakemaan ja tulee kädet harallaan halaamaan ensimmäiseksi. Kyllä se Kaislakin tulee siellä viihtymään. Taitaa olla aina suurin "tuska" äideillä, mutta se onneksi helpottaa jossain vaiheeessa. Ja onneksi hoitotädit ottavat hyvin vanhempien toiveet huomioon hoitosuunnitelmia tehdessään. Mä oon ainakin ollut suurimmaksi osaksi tosi tyytyväinen oman seudun päivähoitoon.
Voimia Stellalle ja Sandelle, kyllä ne tytöt sielä pärjäävät!

Ainiin ne työt...

 

[Nasuppi]

Täällä taas Jooga teki tosiaan terää, vetreytti paikkoja. Se dvd on sellainen raskausajan jooga, tosi kevyt verrattuna normaaliin astangaan, jota Suomessa olen harrastellut. Tosi vähän olen uskaltanut harrastaa liikuntaa, kun on kaksoset mahassa. Kävellyt olen kyllä paljon.

Stella, se kovakouraisuus mua juuri pelottaa. Meidän koirat ei ehkä pysty sulattamaan sitä. Jotenkin pitäisi saada vauvat tajuamaan alusta lähtien, miten koiria tulee käsitellä. Huh, voi olla aika vaikea proggis. Turha tietysti maalata tässä vaiheessa piruja seinille, katsotaan mitä tuleman pitää.

Heh, mua taas nauratti kun Stella sanoi, ettei Kaisla kuitenkaan mikään hirmuinen punkero ole Hauskasti muotoiltu, hihhih.

Mäkin olen miettinyt tuota päiväkotiasiaa jo nyt, että missäköhän vaiheessa. Talous on tiukilla, joten töihin on mentävä aika pian. Katsotaan nyt ensin missä maassa asutaan. Kaikki olisi helpompaa, jos olisin voinut tehdä täällä töitä ennen raskaaksi tulemista, mutta kas kun sitä ei niin tarkkaan suunnitellakaan tuota vauvan tuloa. Kirpaisi kyllä aika pahasti, kun kuulin hyvältä ystävältä että eräs so called friend oli sanonut, että hän ei ainakaan pystyisi mun tavoin elämään toisen siivellä. Joo, mä olenkin tosi mielelläni tässä tilanteessa, kotirouvana miehen rahoilla "ruhtinaallisesti" elellen. Mä olen aina viihtynyt tosi hyvin työelämässä ja nytkin päivittäin mietin, miten kiva olisi olla töissä. Suomalaisella kaksosia odottavalla naisella ei vaan täällä ole kauhean hyvät työmarkkinat. Hitaammin käy sen takia yhteiskuntaan sopeutuminenkin, kun ei ole töissä tai koulussa. Eli ei todellakaan first choice. Noh, hyvä tietää ko. "ystävän" aatokset.

Voimia Stellalle Kaislan päiväkotitouhuun. Kyllä se varmasti siellä pärjää, reipas tyttö. Alku voi olla hankalaa, mutta nopeasti siihen tottuu.

Vau, Mariska, kolmas lapsi! Kyllähän asioilla on tapana järjestyä, joten rohkeasti eteenpäin vain, jos siltä tuntuu. Jospa se ei tällä kertaa olisikaan niin vaikeaa.

Voi Molly, Molly. En kestä tätä jännitystä enää. Ikävä uni sulla, pois tuollaiset. Olisipa jo sunnuntai!

Me käytiin muuten eilen shoppaamassa vauvatarvikkeita, kaksi pinnasänkyä, hoitopöytä ja vauvan amme. Lisäksi ostettiin lipasto vauvanvaatteille. Ihkua, kohta on koti vauvakunnossa

Pitänee ruveta siivoilemaan, appivanhemmat tulevat huomenna kylään muutamaksi päiväksi. Päästään taas näyttämään kaupunkia. En siis tiedä ehdinkö hirveästi linjoille ennen maanantaita, mutta yritän. Ja todellakin käyn sunnuntaina ensi töikseni tsekkaamassa Mollyn uutiset!!

 

[Piritta*]

Hellou!
Heh, taidan aina puhua ekana säästä, mutta vitsit miten ihanaa, että paistelee taas. Eilen olisi meinaan ollut hanskat tarpeen meidät varjoisella pihalla, ja haloo, äsken oli sentään heinäkuu! Kuten Molly totesi, on vähän liiankin syksyinen fiilis jo, kun koulut alkaa ja mammat palaa töihin. Voihan niisk, liian lyhyt kesä, kuten se on _aina_. Pimeyttä kun kestää taas ikuisuuden =(

No voi kurja sun fiiliksiä Stella. Mut ymmärrän hyvin, ja on varmasti ristiriitaiset ajatukset itsellä. Tavallaan tahtoisi aikaa itselleen, ja tehdä viimein jotain muuta, ja ennen kaikkea käynnistellä omaa työprojektia, mutta toisaalta Kaisla on pieni pkotiin. Onneksi heillä on toisensa, siis Leolla ja Kaislalla sekä omahoitaja. Auttaa varmasti, jos hänen kanssa puhuu omista tunteistaan, ja pitää sitten niitä vapaapäiviä enemmän tilanteen vaatiessa. Tsemppiä, iso muutos teillä elämässä.

Mä olen joskus vähän huvittunutkin mun fiiliksistä kotonaolosta. Välillä on NIIN rasittavaa (kuten eilen, kun ponkaisin kunnon juoksulenkille kello 21...helpotti ja välillä taas on niin ihana katsella näitä omia, rakkaita lapsia (kun he ovat iloisia ja hyväntuulisia..) ja kotona on taas NIIN kivaa. Sitähän se on, jatkuvaa vuoristorataa. Olen Nekku siis palaamassa elokuussa töihin, ja varmaan silloin jo ihan mielellään

Mutta kuten Stella totesi, ekan lapsen kanssa on mahtavaa olla kotona. Helppoa ja lupsakkaa, etenkin jos on seuraa myös itselle. Jotenkin kiva kuulla Hertta, että viihdyt.

Uulalaa Mariska, den tredje barnen!! Joskushan sä muistaakseni siitä puhuitkin jo aiemmin. Wau, ei kun puuhiin vain, hih ;-) Tietty joutuu pohtimaan myös monia realiteettaja, just asunnon koko ja työjutskat. Voi miten ihana muuten Teemun kommentti eskaan menosta. Niisk, on taatusti tippa linssissä. Hieno kuulla, että lähti hyvin käyntiin uusi opintaival.
Lapsiluvusta..Meillä lapsi luku on ehdottomasti tässä, ja koliikki senkun voimisti ajatusta asiasta. Just kamun kanssa puhuttiin eilen, että heh, hyvä että seksiä uskaltaa harrastaa...

Hei kiva kuulla Hertta teistä pitkästä aikaa. Vuosikkaat on tosiaan fantsua matkaseuraa, kuten monet ovat jo todenneetkin. Vielä suhteellisen viattomia ilkeyksille, sen sijaan sitäkin enemmän uteliaisuutta ja intoa kaikesta Samos kuulostaakin hyvältä kohteelta. Juu pk-meetinki sopii mainiosti. Laitetaan s-postia detskuista.

Molly, huisiiiaaaa! Pois lukien sun tänhetkisen kurjan olotilan, niin jotenkin mulla on kutina, että se on NYT teidän vuoro. Olet ajatuksissa totisesti!

Naurattaa, kun Anna koittaa punkea itseään ympäri. Hauska seurata toisen ähellystä. On se vaan kultainen tyttö, ja vähän epätodellistakin, että on niin tyytyväistä neitiä nyt.
Voi muuten olla sitten erikokoisia kolmikuiset, tai siis, lapset ylipäätään. Pari mammakamua oli eilen kylässä lapsineen, ja toisella on Annan ikäinen poika. En ole koskaan nähnyt niin isoa vauvaa, painaa ab 8 kg, ja on noin kaksi kertaa isompi kooltaan kuin Anna. Oli hassua katsella vauvoja rinnakkain lattialla, kun olivat niin eri kaliiperia. Sitä vaan miettii, että miten voikaan olla niin. Eikös se maito ole kuitenkin samanlaista kaikilla...? Tai sitten mietittiin sitäkin, että poitsu imee niin voimalla, että saa enimmäkseen sitä rasvaista takamaitoa.

Plaah, pitäisi tehdä hetki töitä. Menen ensi vkolla käymään töissä, ja jotain konkretiaa pitäisin vissiin jo olla Siis hyvin vähäistä tämän työnteko on, kunhan jotain pientä, että tatsi pysyy.

 

[Nekku ejk]

Jee, paljon luettavaa! Kiva.

Molly hei, sä olet tosi, tosi paljon ajatuksissa, mutta jotenkin aina unohdan kirjoittaa tsempit! Juo nyt kuin palokunnan hevonen, jos se kerran auttaa! Arvaa vain, miten paljon toivotaan, että tuut tänne puolelle ihan kokonaan. Sunnuntaina heti tänne raportille, jos suinkin kykenet. Hengessä mukana.

Stellalla ottaa koville, ymmärrän. Ja ottaakin varmaan koville nimenomaan sulle, Kaisla sopeutuu tod. näk. nopeammin kuin sinä. Mutta ei nää tsempit auta yhtään, se tunnemylläkkä on vaan jokaisen äidin käytävä läpi. Kai. Helpottaa, kun huomaat, että arki sujuu noinkin ja lapset ovat onnellisia, kuten tähänkin saakka.

Mä olin tänään siellä Lotan pk:ssa. Siis ei oo totta, miten ihana paikka! Olin ihan tippa linssissä siellä moneen otteeseen, kun omahoitaja kertoi heidän meiningeistään. Aivan käsittämättömän lämminhenkinen tunnelma. Sovittiin, että L on ke-pe hoidossa noin klo 9-15.30. Luulen, että on aika hyvä balanssi kaikille ja kaikelle. Saa siellä leikkiä tuttujen ikäistensä kanssa ja nuhjata kyllä tarpeeksi äidin ja siskon kanssa kotona ja puistossa. ;-) Silti tunnen huonoa omaatuntoa tästä ratkaisusta, pöh.

Mä oon itse asiassa kuullut, että useimmat näistä 2-3-vuotiasta pelkää niitä muumihahmoja. Vilkulla ihan samat elkeet kuin L:lla. Mekään ei ehditty sinne polulle, koska haliminen vei niin paljon aikaa. Muistelee visiittiä vieläkin usein ja pohtii, mahtavatko Muumit olla nukkumassa jo. Ihana Vilin kommentti, ;-)

Juuh, onhan Lotalla tosi hauskat jutut, mutta totuuden nimissä on sanottava, että sissus se on raivostuttavakin välillä. NIIN vilkas uhmaikäinen luupää hetkittäin. Pääpiirteissään kuitenkin aivan ihanan hyväntuulinen höpöttäjä. Kuulostaa niin hauskalta, kun puhuu puhekielisesti “otaksä äiti tän”, “niin munkin mielestä” jne.

Kiva, että tykkäsitte Yumesta! Sisustuksesta ja vähän sapuskastakin, hih.

Missä tuoreet mamat? Vitsit Mariskan suunnitelmia! Ai joo, onko kellään kuparikierukkaa? Oliko se se, joka sai Mariskan vuotamaan about kuiviin? Tarttis miettiä totakin puolta, koska meillä ei tod se kolmonen ole nyt suunnitteilla…

 

[Kata ejk]

Moikka!

En ole täysin perillä viime aikojen tapahtumista, joten pääasiassa päivittelen meidän kuulumisia.. Vane on siis kohta 1,5 v, apua miten iso likka! Puhetta ei tule vielä yhtään, ei mitään sanan puolikastakaan, mutta ehtiihän sitä. Tahto on kova, ja minun kanssani on melkoinen kiukkupussi kotona. Isänsä ja muiden kanssa tietenkin itse aurinkoisuus..=) Rauhallinen on kumminkin käänteissään, kuten ennenkin, ei ole esim. koskaan tarvinnut varoa mitään tavaroita missään kyläpaikoissa.

Sen verran lueskelin viimeisiä viestejä, että Nasupille piti kommentoida koirapohdintoja. Meillä on pieni hyvin ärhäkän ja vieraita karttelevan koirarodun edustaja, ja etukäteen vähän pelotti miten menisi. Vieraiden lasten kanssa en missään nimessä tätä otusta päästä mellastamaan, ja vieraiden aikuistenkin kohdalla on helpointa sulkea toiseen huoneeseen (siis tutuille on ihan yliystävää, mutta vieraita ei päästäisi sisään). Mutta kaikki on mennyt Vanessan kanssa oikein tosi hienosti, ja mulla ei ole ollenkaan ollut ainakaan vielä sitä ongelmaa, että V olisi jotenkin kovakourainen. Kaikenkaikkiaan minusta koiraperheissä lapset oppivat yleensä ihan eri tavalla koirien kanssa olemisen.

Juttelitte japanilaisesta ruoasta, mä olen iät ja ajat ajattelut että pitää mennä johonkin hyvää paikkaan Helsingissä, mutta arvatkaa oonko saanut aikaiseksi.. ehkä tässä vielä syksyn aikana..

Äh, nyt tuo ipana tuolla jotain ähistelee vähän väliä, lopettelen ja palaan taas ennemmin tai myöhemmin!

 

[Molly*]

Jatkan täällä kun toisella puolella on kuollutta... Kiitos tsempeistä ja peukuista kaikille Tänään on ehkä hiukan parempi olo kuin eilen, mutta ei kyllä ole paljon muutosta. Nasuppi, mikä se sun kirjavinkki olikaan? Olenkohan missannut jotain?... Mä luen nyt kolmatta kirjaa tämän saikun aikana, huooh. Puoli-istuva asento sohvalla on paras. Ai niin, ei ole onneksi ollut mitään vuotoa. Vielä. Kop kop.

Ikävä se sun "kaverin" kommentti Nasuppi :/ Tyhmää. Niin se on helppoa heitellä "fiksuja" mielipiteitä ilmaan jostain asiasta tai tilanteesta mistä ei itse tiedä mitään. Kuulostit reippaalta kun jaksoit joogata kotona, mä en ikinä saa itseäni niskasta kiinni tuollaisissa asioissa, pitäisi, pitäisi vaan aina...

Lotan pk kuulostaa ihanalta paikalta, varmasti on hänelle the juttu.

Olisikin muuten kiva kuulla tuoreista mammoista, Gissasta ja Keijusta. Ai niin, Nasuppi, olin yhteydessä Mannaan sähköpostitse, ei ole kadonnut maan alle.