Tahkoojaplussat 79

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Nasuppi*
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Moikka moi,

Kiva oli kuulla Katastakin pitkästä aikaa. Mollylla oli mahtava viikonloppu;) Sandelle onnea työn hakuun, toivotaan, että tärppää pian. Ja toisenlaista tärppiä sitten Riinuskalle toivotellaan. Gissalle voimia, toivottavasti tosiaan tuo tänään uutisissa ollut jokilöytö ei ollut miehesi serkku? Nasupille paranemisia, tosiaan innolla odotellaan tarkempaa raporttia ja kuulumisia. Sanelmalle tsemppiä supisteluihin, toivotaan, että laantuvat. Mullahan oli niitä jo aikas varhaisesta vaiheesta ja kuitenkin loppuun asti meni hyvin, joten liikaa ei kannata niitä pelätä. Ja tarvittaessa sitten sairaslomaa vaan, mulla ainakin jeesasi, että sai ottaa rauhallisesti.

Aniliinin kampaajahintoja käy tosiaan kateeksi, meillä täällä on H:gin hinnat -> sikakallista, mulla menee/meni aina 70-90 egeä (yleensä tyven värjäys ja leikkaus)/kerta. Mutta nyt löysin äitiyslomalaisen kukkarolle sopivan kampaamon: ammattikoulun oppilaskampaamo, olin viime perjantaina ja tyven värjäys maksoi vain 25 egeä. Lopputulos oli ihan yhtä hyvä kuin muuallakin, siellä opettajat kontrolloivat koko ajan ja mikä parasta, sinne saa ottaa vauvan mukaan, Linus nukkui vaunuissa tyytyväisenä siinä vieressä. Vähän kauemmin toimenpide kesti, mutta tässähän on aikaa:) Aion kyllä käydä tuolla niin kauan juin olen kotona (muuten ei onnistukaan, kun ovat auki vain kahtena päivänä viikossa klo 10-15).

Meidän poika on mörssäri: mitat eilisessä neuvolassa 6170 g (!!) ja 59,5 cm ja ikää siis 7 viikkoa. Kyllä meinasin lentää persiilleni, kun näin sen vaa´an lukemat, oltiin miehen kanssa mietitty, että varmaan kyllä 5 kiloa on mennyt rikki. Toissapäivänä vielä näin yhtä tuttua, jolla oli 5 kuukautta vanha vauva, joka painoi 7,5 kiloa ja on kuulemma tosi iso sen ikäiseksi... Meillä se menee rikki tätä menoa jo 3-kuisena. No, ehkä tuo sama tahti ei kuitenkaan jatku koko ajan.

Sanelma kyseli päivärytmistä, meillä L heräilee siinä puoli ysin-ysin maissa ja ekoille päiväunille simahtaa vaunuihin jo siinä 10.30. Silloin yleensä lähden myös itse ulos, joko pitkälle vaunulenkille tai kaupungille tai kirjastoon tai mammakavereita tapaamaan. Me asutaan keskustassa, joten kaikki on lähellä, kävellään siis joka paikkaan. Jos ollaan liikkeellä vaikka 3-4 tuntia, niin L nukkuu kyllä koko ajan vaunuissa, jos käyn esim. tunnin kävelyllä, nukkuu vielä toisen tunnin pihassa ja sitten yleensä syö välissä ja jatkaa unia sisällä. Nytkin nukkuu, joten sitä nukkumista kestää melkein koko päivän, tosin pieniä seurustelu/syöttö- ja vaipanvaihtotuokioita aina jossain väleissä. Pisin valveilla olo on meillä toistaiseksi illansuussa, silloin on n.kaksi tuntia putkeen hereillä. Sitten menee yöunille klo 20-21 ja herää syömään ekan kerran n. klo 2 tai 3. Paitsi tällä viikolla heräsi yhtenä yönä ekan kerran vasta klo 5, luksusta:) Tosi mukavaa on kyllä ollut, olin kuvitellut kyllä alun paljon hankalammaksi.

Keiju, hinoa, että toipuminen on sujunut hyvin. Mullakin oli eilen jälkitarkastus ja kaikki oli myös ok. Nyt saa sitten alkaa treenaamaankin kunnolla, mulla onkin jo kuntosalikortti tästä päivästä alkaen voimassa;) Tosin olin viikonlopun flunssassa, joten taidan vielä odottaa jonkin aikaa ennen kuin menen huhkimaan. Nauratti muuten nuo Main sinapinväännöt:)

Kai sitä pitäisi alkaa ruuanlaittoon, mies tulee kohta kotiin. Ruokalistalla on keittoa, kun mieheltä vedettiin toissapäivänä 3 viisaudenhammasta ja on nestelinjalla toistaiseksi... Mukavaa viikon jatkoa kaikille!
 
Tänne samat jorinat kuin tahkoojiin kun ei kiireiltä ehdi nyt turisemaan muita mukavia:

Kirjoitan vaan pikaseen, en kerkee myöhemmin linjoille. Np-ultrassa käyty ja ultraaja sanoi, että kaikki näytti normaalilta! :) Mittasi vauvan pääperämitan, niskaturvotuksen, reisiluun, pään koon jne. Sydän pamppaili ja aivotkin näkyi "ylhäältä päältäpäin" ultrattuna :) Ja bebe oli kiireinen kun aloitettiin, touhusi jotain siellä ja huiteli käsillä. Sitten laittoi käden kasvojen eteen, rauhoittui ja nukahti kai. Sillä on profiilikuvassa mielestämme miehen nenä, hih. Ja ehkä mun leuka. Hassua. Ultraaja kehui söpöksi :)

Multa otettiin verikokeet ja niiden + nt-mittausten mukaan se downin riski sitten lasketaan. Tulokset olisi kai huomenna valmiit, mutta mulla on seuraava lääkärinkäynti omalle lääkärille vasta 2 viikon päästä joten siellä sitten varmaan jutellaan siitä lisää.
 
Onpahan taas keli ulkona. Jaiks.

Mutta hei, Mollylla parhaat mahdolliset näkymät! Ihanaa. Hinoa. Kiitos muuten juustokakun ohjeesta, kuulosti todella hyvältä. Saattaapi mennä kokeiluun heti vkl:na, jos illanistujaiset kavereiden kanssa realisoituvat (=heidän lapsensa ovat terveenä).

Keiju, olikin aika suloista, että Lotta otti sut heti niin omakseen ja pyysi lukemaan! Näin, kuinka kiipesi sinne sun viereen. Hauska muuten, kun mies sinä iltana kysyi Lotalta, että ketä vieraita meillä oli, luetteli sitten melkein kaikki ja lopuksi totesi, että Vanessa ei ehtinyt. ;-)

Kiva, että saitte sen sitterin – ja toivottavasti Mai siinä viihtyy! Mulle ko. värkistä on ollut iiiiiso apu. Kuskaan sitä mukanakin, jos vaikka mennään mun äidin luo. Kulkee helposti mukana autossa.

Mulla ei oo ollut tavallista enempää näppyjä imetysaikana.

Oho, Linus on tosiaan kasvanut! Loistavaa, eipähän tarvii miettiä ruoan riittävyyttä. L oli melkein tuon kokoinen aikanaan ja 5 kk iässä 8200 g – heh – saman verran kuin mun siskon tyttö vuoden ikäisenä! Silti on ollut aina hirmu sopusuhtainen kooltaan mun (ja käyrienkin mielestä). Ellin nla on ensi viikolla.

Ovat muuten nämä tämän kesän lapset olleet toistaiseksi harvinaisen hyviä nukkumaan öisin!

Gissalle olen unohtanut kauhistella miehen serkun tilannetta, on kyllä ollut mielessä monesti. Epätietoisuus tosiaan varmaan on se kaikkein pahin.

Tattis Tiitu muistuksesta noiden oppilastöiden suhteen! Heti eilen tuli mieleen, että voisin mennä kasvohoitoon, hierontaan jne. vastaavaan paikkaan. Olen joskus käynyt ja ollut tyytyväinen.

Meillä muuten Elli on aikamoinen sinappimasiina myös. Tai tuuttaa kerralla sellaiset satsit, että yleensä aina on niskassa saakka. Pulauttelee myös huomattavasti enemmän kuin siskonsa aikanaan. On myös alkanut kuolata, kuuluu varmaan ikäkauteen.

Mä meinaan nyt avata karkkipussin. Että ei tosiaan mitään sokerilakkoa täällä.
 
Karkkilakko on ihan nounou tällä hetkellä, suklaakeksiä mussutan. Viime yön sain sentäs nukkua mut vaikuttaa siltä että N on hankkinut jonkun rokon jostain meidän reissuilta:-(. Epäilen vesirokkoa:-(. Että se siitä päiväkotielämästä, vaikka kuulemma tuolla ei ole nyt ollut epidemiaa ja moni on jo sen sairastanut. Parempi kai sairastaa pienenä kuin vähän isompana jolloin saattaa olla ärhäkkä. Itämisaika on pitkä ja tarttuu jo ennen oireita...onneksi meillä kummallakin vanhemmalla on se ollut, kuulemma vain 2-3% aikuisväestöstä ei ole sitä sairastanut. N ei syö, tän päivän saldona on yksi pienenpieni voileipä ja 4 lusikallista sosekeittoa + puoli litraa maitoa. Tosi hinoa tarjota kaikkia mahdollisia herkkuja ja toinen vääntää itkua ja viuhtoo herkut seinille...

Täytynee yrittää saada siis opiskeltua päiväunien aikaan ja iltaisin, vaatii vähän efforttia kun illat on olleet soffalla löhöämistä. Äitini mielestä voisin jättää huushollin rempalleen ja nakittaa aviomiestäni:-). Helppoa, kun toinen menee taas raksalle viikonlopuksi, kylpyhuoneen valua tekemään. Kai nämä on taas niitä venymistilanteita?

Mollyllä oli ollut hinot näkymät! Jees!

N ei myöskään sano yhtään ymmärrettävää sanaa, mutta pulisee muuten koko ajan. Jos haluaisi tulkita niin Kaa on kala, mutta se voi myös olla jalka tai vaari. Muuten kommunikaatio on suht iisiä kun vastaa kysymyksiin nyökkäyksellä tai pään pyörityksellä kunhan kyssärit on luokkaa "otatko maitoa?" tai "mennäänkö kylpyyn?". Tänään meni sängyn luo havittelemaan tuttia kun kysyin "mennäänkö nukkumaan?". Ja sinne jäi kun nostin reunan yli.:-) Onneksi meillä ei tarvitse riidellä nukkumaanmenosta eikä nukutella tuntitolkulla.

jaahas nyt paree aloittaa se opiskelu kun tytteli nukkuu...adios amigos...
 
Woah, vihdoinkin kotona. Huhhuh, mistähän sitä aloittaisi... Ensinnäkin kiitos paljon kaikille onnitteluista ja myötäelämisestä! Ihanasti olette jännäileet mukana. Heh, liikutuin niin paljon, kun puhuitte "meidän" kaksosista :)

Synnytys käynnistyi siis lauantaina 20.9. heti aamusta. Supparit tuntuivat kovilta menkkakivuilta ja vaaleanpunaista limaa alkoi erittymään siihen malliin, että soitin synnytyssairaalaan ja kehoittivat käymään, vaikka supistukset eivät olleet vielä säännöllisiä. Siitä ne kyllä muuttuivat säännöllisiksi jo matkalla sairaalaan, ja alkoivat tulla minuutin välein. Kivun vielä kesti, mutta olin yllättynyt siitä, miten tiheään ne tulivat, eikä ehtinyt levähtää välissä. Sitä kesti neljä tuntia, sitten sain epiduraalin ja ihan kaikki kivut hävisivät. Sitten vaan odoteltiin about kasiin asti illalla, kunnes päästiin ponnistusvaiheeseen.

Tyttö oli tulossa maailmaan ensin. Pää oli alaspäin, mutta olkapää oli pään vieressä ihmeellisessä asennossa, eikä vauva meinannut millään tulla, vaikka kuinka yritin ponnistaa. Hän alkoi siinä jo hermostua, joten lääkäri sanoi, että jos ei imukupin ja tämän ponnistuksen avulla tule, niin sitten mennään sektioon. Sieltä pikkuinen kuitenkin tuli ja oikein ryminällä, ja pian olikin jo äidin masun päällä. Iskä leikkasi napanuoran ja olimme niiiiiin liikuttuneita pikkuisesta rääpäleestä, jonka itkukin oli ihan mahdottoman kaunista ja hiljaista.

Poikavauvan maailmaan tulo kesti tämän jälkeen n. 50 min, josta koko aika ponnistamista. Kohtu ei tahtonut enää supistua, enkä tuntenut mitään suppareita epiduraalin takia. Sitä pienennettiin koko ajan samalla kun lisättiin oksitosiinia, silti ei vaan meinannut supistaa. Loppuvaiheessa epiduraalia ei enää ollut ja kipu oli tosi kovaa. Imukupilla jouduttiin poikakin avustamaan ulos. Olin niin kiitollinen, kun hän sieltä vihdoin suostui tulemaan äidin syliin.

Siihen asti kaikki meni hyvin, sitten alkoi tapahtua. Istukat eivät tulleet ulos, kun kohtu ei supistellut. Lääkäri (joka muuten sattui olemaan suomalainen!) joutui kaivamaan ne käsin kohdusta. Se oli tuskaa, koska epiduraalia ei enää ollut. Ilokaasun voimin mentiin. Vuosin siinä vaiheessa tosi paljon, eikä lääkäri tajunnut edes poistaa miestä huoneesta, vaan raukka joutui katselemaan koko tapahtumaa. Olin kyllä iloinen, että mies oli paikalla ja piti mua hereillä, kun rupesi pelottavasti nukuttamaan.

Jonkin ajan kuluttua vuoto tyrehtyi ja kaikki näytti hyvältä. Mies lähti kotiin ulkoiluttamaan koiria. Sitten vuoto alkoi uudestaan, ja piti lähteä kaavintaan, joka tehtiin nukutuksessa. Menetin siellä tosi paljon verta ja mulle tehtiin lähes täydellinen verensiirto. Vuoto saatiin loppumaan sellaisella "vesi-ilmapallolla", joka laitettiin kohtuun tukkimaan istukan repeämä. Siitä toivuin pari päivää heräämössä, mutta onneksi sain vauvat vierelle usein. Pallo poistettiin synnytyksen jälkeen maanantaina. Sen jälkeen olen hitaasti parantunut, pieniä juttuja vain tuli koko ajan. Pre-eklampsia, joka tuli synnytyspäivänä, jatkui synnytyksen jälkeen. Verenpaine oli tosi korkealla ja jalat aivan turvoksissa. Eilen jouduttiin tekemään vielä uusi kaavinta, koska kohtu oli edelleen täynnä verta ja siellä oli hyytymiä. Kontrolli on taas viikon päästä. Nyt on kuitenkin ihan jees olo ja kotiuduttiin sairaalasta eilen.

Vauvoilla oli alkuun kaikki tosi hienosti, mutta paino rupesi putoamaan nopeasti synnytyksen jälkeen ja tuli keltaisuutta. Raukat olivat kovin väsyneitä eivätkä jaksaneet syödä. Sinivalossa joutuivat olemaan usein. Pojalla huomattiin vielä sydämessä "reikä", jonka olisi pitänyt umpeutua synnytyksen jälkeen. Sen takia keuhkoihin kerääntyi nestettä ja hän joutui olemaan muutaman päivän erityishoidossa. Luultavasti reikä alkaa kuitenkin jo umpeutua itsestään, ja pikkuinen voi jo paremmin. Nyt ruoka taas maittaa molemmille, mutta pullosta annetaan, koska heillä ei ole vielä energiaa rintaruokintaan. Toivottavasti siihen vielä päästään kuitenkin, mutta nyt on tärkeintä saada ruoka alas tavalla tai toisella. Onneksi saadaan sentään annettua heille rintamaitoa, kun pumppaan sitä.

Syntymäpaino ja -pituus oli pojalla 2428 g ja 46 cm, tytöllä 2176 g ja 47 cm. Nyt alkaa paino olla samaa luokkaa. Ihan uskomattomia ovat, niin kertakaikkisen täydellisiä. Ja me maailman onnellisimmat vanhemmat :) Vauvat syövät kolmen tunnin välein, joten vuorokausirytmi määräytyy täysin sen mukaan. Unet jäävät vähiin, kuten oikeastaan kaikki muukin, mutta en vaihtaisi tätä pois mistään hinnasta. Lähetän teille kuvia pian.

Vaikka sanoin heti synnytyksen jälkeen, että never again, nyt on ihan eri fiilis. Jäi jotenkin tosi positiivinen mieli synnytyksestä loppupeleissä. Luonto on varmasti hoitanut homman niin. Joskus luultavasti siis uudestaan ;)

Toivottavasti en pelotellut meidän odottajia tällä tarinalla, olihan sillä onnellinen loppu :) Lääkäri sanoi, että tällaiset ongelmat ovat tyypillisiä kaksosraskaudessa.

Nyt täytyy lähteä pumppailemaan ja ruokkimaan pienet. Palaillaan!
 
Mielettömästi onnea Nasupille ja koko perhelle!

Vakituisena taustailijana täällä kyynelehdin teidän alkutaipaletta. Aika lailla samantapaisia juttuja kuin itselläni ja vauvallani aluksi, vaikka teidän hankaluudet olivat vielä vähän suurempia. Samalla tavalla myös pumppailin maitoa, mikä tuntuikin välillä aika raskaalta. Tsemppiä ja alkuhankaluuksista huolimatta uskon, että jatko sujuu oikein hyvin!
 
Voi, että, niin ne kyyneleet valuvat täälläkin! Loppu hyvin, kaikki hyvin Nasupin perheellä! Ihana kuulla teistä! Kiitos, kun jaksoit meitä tiedonjanoisia muistaa heti kotiuduttuanne muistaa. Onko sulla isukki siellä apuna?

Mä olen täällä taas vaihteeksi siivonnut, mutta nyt otan levon kannalta, nimittäin lapsoset ketterät nukkuvat -kumpikin!

Me ollaan menossa uiskentelemaan illalla lasten ja miehen siskon kanssa, saapi nähdä mitä tulee.. Vili ei ole kuukausiin käynyt, kun sai jonkun kammokohtauksen alkukeväällä uimahallissa, enkä ole sitten saanut aikaiseksi kokeilla sen jälkeen. Mutta nyt mennään, Siljakin pääsee pulahtelemaan! :)

Voi Nellaa, kun rokon sai. Mutta totta, että hyvä ne on sairastella vauvaiän jälkeen, mutta ennen "isoksi kasvamista".

Tiitusta ja Linuksesta oli kiva kuulla, iso pötkylä teilläkin jo on. Laittelehan kuvia, jahka kerkiät!

Miten mulla taas paukuttaa ihan tyhjää, oli mukamas monta asiaa, mutta taivaan tuulissa ovat. Palaan, kun muistan...
 
Voi vitsi, päällimmäisenä mielessä Nasupin huikaiseva raportti! Hui, tuli kyllä kylmät väreet sitä lukiessa. Mutta lopputulos...OIHHH! Täydelliset pienet paketit! Niin kauniisti kirjoitit teidän pienokaisista, kiva kuulla, että he voivat hyvin alun pikkumutkien jälkeen ja vanhemmat ovat onnesta soikeina :-)

Samoin Mollyn kerrassaan Hinot ultranäkymät lämmittävät. Todella todella upea juttu! Nyt pääset sinäkin täysillä nauttimaan odotuksesta.

Näiden hehkutusten jälkeen on tosi hehkeetä nurista omasta elämästä =) No ei vaan, hyvinhän meillä. Puistotädillä harjoiteltiin eilen, ja meni hinosti. Olin 40 min poissa Annan kanssa ja M havahtui yhden kerran mua etsimään ja hieman itkeskeli ja yritti lähteä pois, mutta unohti sitten pian ja jatkoi touhujaan. Kuten arvelinkin. Otti vaan päähän tänään, kun kiiruhdettiin taas puistoon (ei mikään helppo duuni aamulla...), niin se olikin typötyhjä! Ei nimittäin satanut enää silloin (ab 10), mutta puistotäti unohti mulle sanoa, että jos on jatkuva sade, kuten klo 9 oli, puistoilua ei ole. Olisin meinaan tänään halunnut vielä "harjoitella", koska huomenna tämä mutsi lähtee _shoppaamaan_ vain tyttärensä kanssa :-)
Mutta kaikesta huolimatta toi on erittäin hyvä juttu, ja helpottaa ja piristää meitä kaikkia.

Ansku, puistotädit/sedät ovat kaupungin valvomia - heh - "tyyppejä", jotka pyörittää puistoa joka arkiaamu 9-11.30 tietyissä paikoissa. Ovat ikään kuin yksityisyrittäjiä, mutta kaupunki on esim. määrännyt (edulliset) hinnat, yksi pvä n. 6 e, kuukausi n. 70 e.

Linus tosiaan kasvaa hienosti. Saman kokoinen kuin Anna 4 kk:n ikäisenä. Nyt viiskuisena 6,7 ja 64. Nla oli tiistaina.

Olen kyllä samaa mieltä, nämä kesän vauvat nukkuvat kyllä todella upeita öitä. Onneksi, koska rankintahan vauva-ajassa on se, jos ei saa nukkua. Ja siksi meilläkin on ollut niin heviä, koska en todellakaan saa nukkua öisin :/ Normaaliahan se olisi, jos lapsi heräisi vasta noin 04 aikaan ekan kerran pari-kolmekuisesta eteenpäin, mutta meillä kitistään jo kello 24 ja siitä aina parin tunnin välein. Himskatti, kun ei syö sitä tuttiakaan, niin ei voi tupata suuhun. Oikeesti, vituttaa ja rankasti tuo yökukkuminen. Tänään käyn ostamassa patjan Matskun huoneeseen ja siellä saa mies nukkua, kun aloitan unikoulua. Terkan mukaan on välttämätöntä jo nyt, koska heräily ei ole mistään nälästä johtuvaa. Tänään tyttö saa ensi kerran lihasoseita, jotka myös edesauttaa sitä, että selviää aamyöhön asti.

Hei mutta meinas unohtua, tosi kiva kuulla Kata teistä! Ja Vanesta, voi että, toinen diggaa traktoreita ja kuormureita :-D Ihana kuulla, että viihdyt kotosalla ja nautit Vanen seurasta. Nukahtamisprobleemat alkoi meilläkin tossa vaiheessa, ja jonkun piti olla seurana siihen asti, että uni korjaa. Mutta niitä ne on, vaiheita.

Ääh, talorintamalla ei mitään uutta. Okt, josta tarjous tehtiin, meni jollekin muulle. Mua se ei harmittanut, miestä kyllä. Musta ei tässä vaiheessa elämää ole puhtia muuttaa syrjään ja kauaksi palveluista, koska aikaa on muutenkin vähän kaikkeen. Kerrostaloneliö kummittelee tässä lähellä, muttei saada siitäkään päätöstä aikaiseksi. Ja su olisi kivalta kuulostavan talon näyttö...Että semmoista. Ehkäpä se on päätös, jota ei saada koskaan päätettyä ;-) Ja toisekseen, meillä on miehen kanssa vähän eriävät mielipiteet meidän asuinsijasta...

Vielä mehu- ja tv-asiaa, kun A kyseli. M on täysin maitopoikaa, eläisi siellä yksikseen, joten mehuja juodaan harvoin. Lähinnä saunan jälkeen ja just special occasion, eli juhlissa ja matkan päällä. Telsusta katsoo nykyään Pikku Kakkosen, ja dvd:tä myös silloin tällöin, yleensä aamuisin katsoo frööbeleitä.

No juu, pitäisköhän sitä viimein hiljetä ;-) Voikkaattes hyvin!
 
Ihanaa kuulla Nasupista! Onneksi loppu hyvin, kaikki hyvin. Aika karmaisevalta kuulosti kyllä se istukan kaivaminen käsin... Joka tapauksessa, aivan ihania uutisia. Onnea vielä kovasti!!

Kiitos vielä kaikille kuvien lähettäjille. Niitä otetaan edelleen mielellään vastaan! :)
 
Vesi silmissä luin Nasupin viestin. Voi ihanaa, nyt teillä on kaksi lasta! Paikoin hurjalta kuulosti synnytyskokemus ja sen jälkeiset ajat, mutta onneksi sulla on nyt hyvä fiilis - niin henkisesti kuin fyysisesti. Varmaan on aika tyypillinen tuo "ei ikinä enää" -tunne heti synnytyksen jälkeen. Onnea, onnea! Ovat varmaan ihan mahdottoman suloisia.

Mollyn uutisille iso HURRAA! Onneksi kaikki on niin kuin pitää. Nyt vain tyytyväisenä odottelemaan pallomahan ilmestymistä ;).

Piritta, tosi mahtavaa, että teillä on tuollainen puistosysteemi. Tampereellakin on ainakin yhdessä samanlainen, muttei tullut koskaan käytettyä kun ei ole ihan lähellä. Mulle tulee noista sun teksteistä niin mieleen Kaislan vauva-aika. Meillä alkoi helpottaa 7 kuukauden paikkeilla. Siihen asti se tissittely oli ihan jatkuvaa ja heräilyä pahimmillaan tunnin välein. Se syö naista, todella. Kaikki erilaiset nukkumajärjestelyt vaan kehiin, ja mies nukkumaan Annan kanssa.

Meillä Leo katsoo Pikkukakkosen iltaisin ja joskus aamuisinkin. Tänään näki Röllin aamulla ja alkoi ujeltaa, kun ohjelma loppui. Taisi tulla pojasta kertaheitolla Rölli-fani. Mitään lasten DVD:itä meillä ei ole, ajattelin pyytää joululahjaksi jotain Puuha-Peteä tai vastaavaa. Toi PP onkin hassu juttu. En ole itse millään tavalla tuonut tyyppiä esille enkä edes tiennyt moisesta juuri mitään, mutta Leo on saanut PP-tuotteita lahjoiksi. Nyt tunnistaa Puuha-Pete-kamat missä vain ja alkaa innoissaan "selittää" ja hihkua.

Kiitos Kata, kun ilmoittauduit :). Tuon puheen suhteen ei tosiaankaan ole vielä mitään hätää. Meille puheterapeutti sanoi, että normaalin skaala on tosi laaja puheasioissa. Jos muuten kehittyy normaalisti, niin puheen suhteen pitää vain olla kärsivällinen.

Meillä Kaisla sai eilen illalla oikein megamegaraivarit. Olisittepa nähneet! Tytöllä oli vissiin aikamoinen nälkä, kun alettiin iltapuuroa valmistella. Sen olisi pitänyt olla _heti_ valmis. K alkoi karjua, kun näki, että laitan lautasen vasta mikroon. Sen jälkeen se olisi pitänyt _välittömästi_ pistellä suuhun. Kun laitoinkin lautasen jäähtymään, K alkoi karjua todella lujaa. Naama oli ihan kirkkaanpunainen, isot kyyneleet valuivat poskille. Tyttö meni maahan sätkimään ja huusi niin lujaa ettei ole ikinä huutanut. Kun nostin syliin, alkoi takoa mun rintaa ja kasvoja nyrkeillään ja karjui, karjui, karjui. Tuota kesti varmaan 20 min., eikä mikään auttanut. Lopulta rauhoittui ja söi puuronsa. Että löytyypä tosiaan temperamenttia.

Kohta meidän taaperot tulevat päiväkodista. Siitä puheen ollen, tsemppiä edelleen Sanden perheeseen. Sairastelut ovat kurjia.








 
Voi Nasuppi, kylläpä teille on sattunut ja tapahtunut. Mutta onneksi tarinalla oli onnellinen loppu ja omaan kotiin ja omaan rauhaankin olette jo päässeet. Tosin voisin kuvitella, että teillä oli sairaalassa oma huone? Täällä päin on synnyttäneiden vuodeosastolla tilapulaa, me oltiin ihan tavallisessa pienessä kolmen hengen huoneessa. Siis oikeasti pienessä huoneessa kolme äitiä, neljä lasta ja kolme isää.

Tuleepa niin omat muistot elävänä muutenkin mieleen, vaikka synnytys mulla olikin kyllä aivan kevyttä kauraa Nasupin kokemukseen verrattuna. Meillä mentiin kanssa vuorokaudet ympäriinsä tuon kolmen tunnin syöttövälin kanssa. Ja tottakai vauvat useimmiten olivat eri rytmissä. Kun olivat rintamaidolla pelkästään, niin siinähän olit sitten kiinni aikalailla. Nasuppi, pullohomma on kyllä tosi hieno homma, että saat sinä välillä nukkua vähän pidempiä pätkiä. Mutta niinhän se on, sitä jaksaa vaikka mitä, kun niikseen tulee ja palkkio noissa pienissä kääröissä on niin suuri.

Kiva oli kuulla, että Katan ja Sandemanin tytötkään eivät vielä puhu. Ei nimittäin puhuta vielä meilläkään ja joskus se pienesti mietityttää.

 
Iltaa. Tulin lukemaan ne Mollyn kuulumiset ja hinothan ne olivat - kaikki niinkuin pitää, ihanaa!! Ja tosiaan näitte jo vauvan piirteetkin, oliko 4D vai tavallinen? Mäkin nyt huomaan että rakenneultran profiilikuva on erittäin paikkansa pitävä kun katsoo Main sivuprofiilia.Ai että oon onnellinen teidän puolesta! Siellä se pikkuinen touhottaa :)

Ja ihana kuulla Nasupista, snif! Voi että ne pikkuiset. Tosi liikuttavasti ja elävästi kuv ailit kaiken. Hurjalta kuullosti synnytys ja sen jälkeiset tapahtumat mutta onneksi loppu hyvin kaikki on hyvin ja sulla jäi positiivinen fiilis synnytyksestä. Kuvia odotellaan kovasti!
Onnea ja iso halaus vielä kerran.

Hyvin kuvailtu Stella tuo Kaislan tempperamenttikohtaus, jotenkin niin vaikea kuvitella kun tyttö oli itse rauhallisuus kun tavattiin keväällä :) Mutta hyvä että on luonnetta - osaa pitää puolensa.

Linus-poika se tosiaan kasvaa! Hino juttu. Meillä kävi kylässä pari kk sitten poika joka painoi 3 kk ikäisenä 8 kg eli oli aikas jötikkä. Mai näytti ihan sintiltä hänen rinnallaan.

Mä oon nyt tosiaan täällä mun vanhempien luona ja Mai nukahti hetki sitten. On kyllä tosiaankin ihanaa kun nukahtaa lähes hetkessä omaan petiin, yleensä pari kertaa pitää käydä laittamassa tutti suuhun kun pudottaa sen. Nyt kun nukahtaa jo ysiltä, herää kyllä jo yhden jälkeen ekan kerran eli se 4 tunnin pätkä on edelleen voimassa. Siitä sitten viiden maissa ja sitten nukutaan ysiin tai kymmeneen. Kyllä mäkin odotan sitä että sais antaa velliä yms. jotta nukkuis pidempään kuin sen 4 h, ainakin alkuillan unet.
Muuten on ollut aika känä ja jostain syystä dissaa nyt pulloa. Varsinkin mun sylissä sylkee pullon pois ja hamuaa rintaa. Nyt istunkin tässä isän saunakaljaa nautiskellen- jotta riittäis maitoa yölläkin, yleensä kun olen antanut myös tuttelia illalla kun syö niin paljon.Kuolaa kans tosi paljon ja koko ajan imee nyrkkiään.

Toivotaan Piritta että lihasose pidentäis Annan unta!

Oletteko muuten huomanneet että s-ryhmän kauppoihin on tullut myyntiin eko-vaippoja? Maatuvat kuulemma 80% kun eivät sisällä ollenkaan muovia. Aiotaan testata heti, saas nähdä onko imukyky yhtä hyvä. Nyt kun Main sinappishow jatkuu edelleen, ovat Pampersin vaipat nousseet arvoon arvaamattomaan. Ehdottomasti parhaita tässä vellikakkavaiheessa.

Jees. taidanpa kaivaa kirjan esiin kun on rauha maassa. Huomisaamuna tulee nähdään siskon kanssa, kivaa. Öitä!
 
Voi itku mikä ihana synnytysraportti Nasupilta! Ei puuttunut draamaa, actionia, eikä jännitystä ja lopuksi tuli happy ending! Siis mä kyynelehdin ihan valtoimenaan töissä, jotenkin vaan niin liikuttavaa ja hurjaakin. Olet kyllä kaikenlaista saanut kestää! Vielä kun mietti sinua siellä vieraassa maassa ja ekaa kertaa synnyttämässä jne. Lungisti kuvailit kaikki ns. kauhutilanteetkin ja loppu hyvin kaikki hyvin, olet kyllä vahva nainen! Suomalaisella sisulla tietty ;) ja kun palkinto mikä paras niin kyllä sitä menee läpi harmaan kiven. Kylläpä kävi jännä tuuri, että lääkäri oli suomalainen! Ja ihanasti mies siellä mukana, ei ole tainnut sillekään helppoa olla katsoa vierestä kun ilmenee komplikaatioita. Mutta siis hatunnosto kuuluu sinulle, Nasuppi :)

Ja voi liikkis, että nyt olette pienokaisten kanssa kotona ja ne on maailman ihanimmat. Tosiaan, kuvia odotellessa, niin kovasti palaa jo halusta nähdä "meidän" tahkoojakaksoset :)

Ja liikutuin mä siitäkin kun niin ihanasti tytöt kirjoititte mulle kans, niisk. Kaikki asiat vissiin itkettää tänään. Katselen vähän väliä eilisiä kuvia bebestä ja räpsyttelen kostuneita silmiä ja pyyhin silmäkulmia ettei kyneeleet valuisi.

Ai niin, Keiju, ihan tavallinen ultra oli. Mä en usko, että mennään 4D:hen. Musta ne on sitäpaitsi vähän friikin näköisiä ne värikuvat, jotenkin?... Kun on kaikenmaailman moskaa kasvojen edessä ja useimmiten siinä vaiheessa ei mahdu kuin ruttuinen naama kuvaan tms. niin näyttää jotenkin oudolta. Nämä mustavalkoiset otokset on ihan hienoja, rosoisuudessaan ja yksinkertaisuudessaan paljon "taiteellisempia", hih.

Pitäkää muuten kivaa siskon kanssa! Onko hän jo "ominut" Main kun tapaatte? Mun sisko on jo varoitellut mua, että hän omii meidän beben sit aina kun nähdään ja sitten se on vähän aikaa aina "hänen" :) Toisella on vähän vauvakuumetta, heh.
 
Huomentapäivää!

Eilen tuli omanapainen rapsa, niin en kommentoinut Mollyn hienoja ultrakuulumisia ollenkaan. Niin ihanaa, miten hienosti teilläkin raskaus etenee! Joko alat olla luottavaisemmin mielin? Hih, raskaushormonit sulla jyllää kun koko ajan itkettää. Mulla oli sitä varsinkin loppuvaiheessa.

On muuten ihan outoa, kun en ole enää raskaana. Se loppui niin yllättäen ja jäi jotenkin kesken. Nyt on maha tipotiessään ja sisältö makoilee leikkikehässä :) Paino putosi tosi nopsaan synnytyksen jälkeen, lähtöpainosta olen enää parin kilon päässä.

Kiitos ulkosuomalaiselle onnitteluista ja kannustuksesta! Kiva saada supportia taustalta myös :)

Pella, meillä oli tosiaan vähän aikaa oma huone, mutta loppuaika jouduttiin olemaan jaetussa huoneessa eikä siitä oikein tahtonut tulla mitään, kun mies ei sitten voinut olla siellä niin paljoa. Loppuajasta oltiin muutama päivä oltiin sairaalahotellissa, kun poikavauva joutui olemaan tarkkailussa. Siellä meillä oli oma lukushuone. Ei kuulostanut kivalta teidänkään oleilu sairaalassa, noin monta samassa huoneessa! Meillä oli muuten viereisessä huoneessa kaksoset myös, tyttö ja poika. Vaihdettiin yhteystiedot, kiva päästä vähän jakamaan kokemuksia.

Pulloruokinta ei tällä hetkellä tunnu yhtään helpommalta vaihtoehdolta. Haluaisin niin kovasti päästä imettämään. Nyt on ikäänkuin tuplatyö, kun joka ruokinnan yhteydessä pitää ensin pumpata maitoa ja sitten antamaan pullosta. Joudun siis kuitenkin heräämään joka syötölle. Korviketta annetaan vain silloin kun oma maito ei riitä. Välillä tulee vähän niukasti. Parin tunnin tauko meillä on aina syöttöjen välissä, kun tunti menee kokonaisuudessaan syöttöpuuhaan. Mies on täällä apuna pari viikkoa, sitten se on pärjättävä yksin. Tosin mun vanhemmat tulevat vähän auttelemaan joksikin aikaa. Pella, onko se kaksosten imetystyyny ihan valtava ja painava? Mietin vaan, että jos vanhempani nappaisivat sen matkaan, kun tulevat tänne..? Haluatko lainata sitä näin pitkän matkan päähän, vai ostaisinko sen sulta?

Molly, lääkäri sanoikin loppuponnistusten aikana, että nyt ponnistat kunnolla suomalaisella sisulla. Muistan ärsyyntyneeni siitä mielessäni aika paljon, heh. Mutta yritinpä ainakin sitten ponnistaa sisulla ;)

Ei tule vuodosta loppua kahden kaavinnan jälkeenkään. Vähän huolettaa, että miten kohtu oikein toipuu tästä koettelemuksesta :(

Tiedättekö muuten, että pitäisikö ykkösoluen tai alkoholittoman oluen vaikuttaa maidontuotantoon samalla tavalla kuin tavallisen oluen? Onko siellä naikkarilla tarjolla alkoholillista olutta vai mitä?

Keiju, meilläkin tytsy on oikea sinappikone :) Nyt on vähän rauhoittunut, mutta sairaalassa väänsi sellaiset tortut joka ruokailun yhteydessä. Heh. Kenen valmistajan nuo eko-vaipat ovat? Saakohan niitä täältäkin...

Ai niin, Pella kyselikin kestovaipoista. Meillä on Imse Vimsen kuoria ja harsoliinoja. Myös muutama all-in-one -vaippa. Mä en ole oikein innostunut niistä vielä, mutta mies jaksaa sitkeästi käyttää.

Piritan yötkin kuulostavat rankoilta, nyt pystyn hyvin samaistumaan tilanteeseen. Parin tunnin yöunista on rankka herätä. Onneksi olen hyvin pystynyt nukahtamaan uudestaan syötön jälkeen. Meinaan vaan aina nukahtaa pumppu käsissä. Meillä on siis sähkökäyttöinen sellainen.

Hassua, kun vauvat eivät vielä itke, mutta ovat oppineet nämä syöttöajat ja pinniksestä alkaa tasaisin väliajoin kuulua armoton maiskutus, kun suu tekee imemisliikettä. Ihkua.

Nyt pikasuihkuun ja sitten taas vauvoja ruokkimaan. On selvästi nettipuutostila, kun pitää niin paljon roikkua täällä :)
 
Todellakin, vaiherikas synnytys Nasupilla! Kiitos, että tulit kertomaan noin tuoreeltaan ja saatiin kuulla lisääkin. Ihanan positiivisesti otit, vaikka ei tosiaan ihan helpolla mennyt. Mutta loppu hyvin kaikki hyvin. Nuuskutelkaa nyyttejänne siellä. Voi ihanuutta!

Sande, mitä rokkoa sä epäilet Neltsillä? Millaisia näppyjä? Lotalla oli jotain hikinäpyn näköisiä viime vkolla, mutta en edes tajunnut niitä muuksi epäillä ja tuskin muuta olivatkaan. Mutta tulipahan nyt mieleen.

Äh, mä huitaisin eilen meidän valkoisille kangaspäällysteisille tuoleille punaviiniä niin, että kolme tuolia tahraantui eikä pesussa irronnut. Shit. Ja meille kaikki virnuili, että noi tuolit ovat mennyttä lasten myötä…

Toi P:n kuvailema pätkänukkuminen on niin hornaa ja hyvässä muistissa Lotan vauva-ajalta. Tuskin siltä nytkään vältytään… Tärkeää olisi tosiaan saada alkuyöstä kunnon 4-6 h pätkä, sellaisella jaksaa jo kummasti, vaikka loppuyö olisikin rikkonaista. Ansku on tässä asiantuntija, kun Vili oli heräilevää sorttia… ;-)

Stella, sä tunnuit olevan aina niin balanssissa ja kadehdittavan positiivinen Kaislan(kin) vauva-aikana, mutta olihan teillä huikean rankkaa! Tajuatko sen muuten itsekin vasta näin jälkeenpäin jotenkin erilailla?

Mä havahdun joka päivä siihen, miten erilaista elo ja oma asenne on kahden lapsen kanssa. Mulla tiedossa yksi tyttöjen ilta, johon otan Ellin mukaan ja silti tuntuu, että saan ihan lomaa eikä ahdista yhtään ottaa pallero mukaan. Heh. Jotenkin nyt tajuan, että ei toi imetyskään ikuisesti kestä. Viimeksi mua ahdisti, kun oli vaihe, että L ei syönyt pulloa ja mua tarvittiin aina nukutuspuuhissa. Nyt arki on niin arkea, ettei paljon muusta haaveile hetkeen. ;-)

Mä pyörittelin sellaista ekovaippapakettia käsissäni kaupassa, mutta en tullut vielä ostaneeksi. Pampersit toimii meilläkin ehdottomasti parhaiten tällä hetkellä, Liberoista tulee soossit aina yli.

L katsoo Pikku Kakkosta aamuin illoin ja tarvittaessa (=imetystuokioiden aikana) digiboksilta Pipsa Possua tai Nalle Puhia tai jotain.

Viikonlopuksi tiedossa koko perheen illanistujais ja yökyläkeikka. Kivaa! Mitäs muilla? Tänään tosin mies duunin kick offissa yömyöhään, mutta mennään tyttöjen kanssa iltasella kyläilemään serkkujen luo.

Hyviä vointeja!
 
Ääh, en minä tiedä mitä näppyjä ne Nellalla ovat, ensin olivat vaippa-alueella ihan normisti ja sitten levisivät käsiin ja jalkoihin ja vartaloon. Ihan sellaista pientä röhelmää, ei oikein tyypillisiä vesirokkorakkuloita. Kuumetta oli pari päivää mutta nyt siiis onneksi jo syö ja leikkii, vaikka ulkona ei jaksanutkaan varttia pidempään. Onko siis vesirokkoa vai jotain muuta? Mistä sen tietää?

Viikonlopuksi luvassa yh-meininkiä, en tiedä miten saan päivät kulumaan jos keli ei suosi ja N ei jaksa ulkoilla. Huooooh, kamujen piti tulla kylään (mutta ei tiedä uskaltaako vesirokkoepäilyn takia) ja sunnuntaina piti mennä sieneen. Pöh. Mies menee raksalle, kylpyhuoneeseen pitäisi saada valu tehtyä ennen jahdin alkua ensi viikonloppuna...great. Joskus mietityttää että millainen epeli äijä onkaan tullut valittua. Ei ainakaan viihdy liikoja kotona, mutta toisaalta rakentaa perheelle taloa:-).

Ihana oli kuulla Nasupin raportti, ihan väreitä sait aikaiseksi. Toivottavasti vuoto tasaantuu, mulla sitä riitti ihan normisynnytyksenkin jälkeen, eli joku määrä on ihan normia? Ei lopu seinään kai kaavinnankaan jälkeen? Oluen maitoa heruttava ominaisuus johtunee maltaasta eikä niinkään ole sidottuna alkoholimäärään, mutu-tuntumalla sanoisin näin. Naikkarin oluet oli ihan kotikalja-linjaa ja kai jotain ykköstä? Mulla kun tuota herumisongelmaa ei koskaan ollut, päinvastoin.

N katsoo myös aamuisin ja iltaisin pikkukakkosen, autoon pitkälle matkalle mulla on Maisoja ja Pipsa Possu-dvdt, mutta säätelen sitä määrää aika tarkasti. Ihan koko viittä tuntia ei todellakaan tuijota screeniä! Isänsä puolesta saisi katsoa määrättömästi, mutta hän on itsekin telkun orja eikä joudu huolehtimaan viihdytyspuolesta Maisan ollessa "tauolla tai nukkumassa".
 
Moikka!
Saatiinhan se Nasupin vauhdikas raportti. Olihan se, aikamoista :) Mutta todellakin ihanan positiivinen olet rankasta synnytyksestä huolimatta. Onnea teille vielä kerran!

Mollylle onnet hinoista ultrakuvista ja kuulumisista! Kun me käytiin siellä, kuvat oli aika huonoja, ei siitä todellakaan mitään profiilia erottanut. Hyvä, että edes tajusi sen olevan ihminen... Rakenneultran kuvat olikin jo ihan eri asia. Taisi olla vanhat laitteet meidän kuvaajalla np- ultrassa?

Juska katsoo yleensä pikku kakkosen iltaisin. Koneelta katsoo myös välillä pikku kakkosen sivuilta eri juttuja. Joskus pyytää Tomi traktoria nauhalta, muttei lopun perin paljoa katso telkkua.

En muista kerroinko aiemmin, että J sai fisher pricen tietokoneen ja on aivan kuuromykkä kun sen kanssa touhuilee. Opettelee kirjaimia täyttä häkää ja yllättää vanhempansa päivä toisensa jälkeen muistillaan. On tällä hetkellä kovin kiinnostunut kirjaimista ja numeroista. Voi kun tuo muistijuttu säilyisi tähänkin ikään, musta tuntuu että äidiksi tulon jälkeen mä en ole muistanut puoliakaan siitä, mitä pitäisi...
Uhma on ajoittain aikamoinen, mutta jotenkin olen jaksanut sitä nyt paremmin hermostumatta. Helpottaa tietty, että J ymmärtää koko ajan enemmän ja voi hänelle perustella asioita. Yöt ovat olleet aika levottomia, liekö tulossa kipeäksi.

Nekku, veikkaan että Lotan punaiset näpyt ovat samoja kuin Juskalla jos ovat otsassa, hiusrajassa? Kuulemma lintukirpun puremia. Nellan näppyihin en osaa sanoa mitään, kävittekö/ oletteko menossa lääkäriin? Koska muuten saat tietää työkuvioista lisää Sande?

Muuten tänne tulee semmoinen "Hoploppi" (???) lähiaikoina, eikös ainakin Helsingissä ole sellainen? Olettekos käyneet ja mitä olette tykänneet?

Viikonlopun ohjelmassa, tattadataa: töitä.
 
Ihan ensiksi kiitos Nasupille, että tulit päästämään meidät jännityksestä. Ihan karmeita juttuja sattunut sulle, mutta onneksi päättyivät hienosti ja vauvat saa nuo vastoinkäymiset unohtumaan!! Taitaa se olla joku luonnon järjestämä juttu, että se "ei ikinä enää"- tunne unohtuu nopeasti :)
Hyvän painoisia vauvat olivat, hieno juttu! Laitahan kuvia, kun kiireiltänne ehdit :)

Mollylle luja onnitteluhalaus, ihan uskomattoman hieno juttu. Joko sitä sitten uskaltaisi jo odottaakin hieman, ihanaa!!!

Pitääkin tsekata ne ekovaipat, kovin kiinnostaisi ostaa sellaisia. Pampersia käytetään meilläkin.

Edelleen tsemppiä Piritan öihin, onhan se oikeasti tosi kuluttavaa, kun ei saa edes sitä kolmea tuntia putkeen. Jaksuja siis!!

Kiitos osanotoista. Löytyi siis kuolleena tiistaina. Ihan karmeaa, mutta onneksi löytyi, ettei tarvinnut elää epätietoisuudessa. Hautajaiset siis edessä, jo toiset alle 30-vuotiaan hautajaiset kahden vuoden aikana :(

Leo sai eilen rokotuksia ja siitä tietysti kuumetta. Suppoja on laiteltu ja itkevää poikaa olen kanniskellut ympäri taloa. Voi pientä, on se kurjaa.
Löysi eilen myös kätensä, eli tuijotti nyrkkiään vaikka kuinka pitkään. Ekat kyyneleetkin saatiin aikaiseksi, joten monta uutta asiaa yhteen päivään :)

Nyt ei irtoa muuta, sori taas kun en kommentoinut enempää. Voi Nekku niitä sun tuoleja... I feel U :)
 
Gissalle osanottoni. Kovin surullista, mutta epätietoisuus on vieläkin pahempaa. Onko teillä mitään tietoa tapahtumien kulusta? Voimia sinne.

Tuo käsien löytäminen oli hauska vaihe. Miten pieni voikaan olla niiiiiin haltioissaan käsistä, hassua.






Palasin alunperin lintukirppujen vuoksi takaisin. Luin niistä juuri, ei ne Juskan näpyt taida ollakaan niitä. Mitä lie. Tuntuu ilmestyvän tarhassa ja aina pipon alle, hiusrajaan ja otsaan. Eivät kutise. Nonni, nyt poistun.

Muksat viikonvaihteet!
 
Mollya olen unohtanut onnitella ihanista ultranäkymistä. Aika kuluu nykyään niin valtavan nopsaan, kohta se on jo teilläkin pieni ihana sylissä. Huhtivauva/t on siitä ihania, että siinä on ihana pitkä ja valoisa kevät/kesä edessä. Oli ihana imettää yöllä, kun vain yhden ainoan syötön aikana oli pimeää.

Tosiaan Nasuppi, tuo kaksinkertainen ruokintatyö onkin varmaan raskasta. Eli toivotaan, että pienet pikku hiljaa jaksaisivat rinnalle. Onko mahdollista, että vaikka kerta päivään harjoittelisitte sitä tulevaa varten? Minäkin mietin samaa mitä Sandeman, että eikös aika runsas vuotokin ole normisynnytyksen jälkeenkin ihan ok. Muistelen tuossa vaiheessa käyttäneeni vielä isoja yösiteitä päivälläkin. Ja se "tuuletuskin" olisi tärkeää.

Se imetystyyny on tosi kevyt, mutta tietenkin suht tilaa vievä. Mutta ei ehkä mitenkään mahdoton lentokoneessa kuljetettavaksi. Eli mieluusti lainaan sitä sulle Nasuppi. Laitellaan sähköpostia.

Luin pitkän artikkelin noista ekovaipoista. Niissä on sellainen mutta, että ne pitäisi ehdottomasti sitten kompostoida asianmukaisesti. Jos ne laittaa sekajätteeseen, niin ne on vielä pahempia ympäristövaikutuksiltaan kuin tavan vaipat. Tulee jotain metaania vai mitäköhän se nyt olikaan. Mutta ehkä ne voi esim. kerrostalossakin laittaa kompostijätteeseen?
 
Sande, oisko Nellalla ollut vauvarokko? Katso netistä tarkemmin. Meillä Kaislalla oli se joskus 8-kuisena muistaakseni. Siinä on muutaman päivän kuume ja tulee pilkkuja. Pilkut voivat olla vain hetken tai pysyä pitempään. Terkkari sanoi, että aina vauvarokkoa ei edes huomaa, kun pilkut saattavat vain käväistä iholla. K:lla ne ilmestyivät yhtäkkiä ja olivat ihossa puoli vuorokautta. Vauvarokkoon ei ole lääkettä ja se on vaaraton.

Äh, nyt pitääkin rientää ruokkimaan muksuja, kun tulivat isänsä kanssa just puistosta. Myöhemmin lisää...
 
Kiitos vielä Pella ja loputkin tytöt np-ultraonnitteluista. Nasuppi, NYT alkaa olemaan hieman luottavaisempi fiilis. Nimittäin lääkärini soitteli eilen (aika myöhään illalla vielä) ja halusi kertoa kun arvasi että olen malttamaton, että tulokset oli oikein hyvät! Lupasi antaa lisää lukuja yms seuraavalla käynnillä, mutta halusi vaan ilmoittaa, ettei tarvii miettiä asiaa tässä seuraavat pari viikkoa, että kaikki oli tosi hyvin.

Gissalle osanotot :( Ihan kauheeta. Niin nuorikin :(

Oikein hyvää viikonlopun jatkoa kaikille!

Ps. Kaksosten armoton maiskutus pisti hymyilemään, hihii!
 
Pitäisi opiskella mutta ei ihan vielä kiinnosta. N nukkuu aamuisen rinkkakävelyn jäljiltä.

Ei se Nellan rokko taida vesirokkoa olla (vauvarokkoa minäkin epäilin)joten huomenna meinaan viedä tarhaan kun on ihan kunnossa. Joku ihme lähinnä vaippa-alueen ihottuma on joten uimaan ei voida mennä. TAAS. Taidetaan perua koko vauvauinti kun ei ikinä ehditä/olla terveitä.

Ajattelin tulla kertomaan että seuraava haastattelu sitä duunia varten on kahden viikon päästä, soittivat perjantaina. Aikataulut ei vaan sopineet ens viikolle kun olen keskiviikosta lähtien yh, kun hirvijahti alkaa. Onneksi tällä kertaa on auto käytössä että päästään liikkumaan ja perjantaina N menee mummolaan yökylään kun mulla on opiskelukamujen treffit. Jos vaikka la saisi nukkua IHAN rauhassa YKSIN!! Osaakohan sitä enää?

Hinoja uutisia tosiaan Mollyllä, aika reilu lääkäri sulla kun soittelee kotiin illalla:-)!

Jaahas paree aloittaa työnteko että ehdin jotain ennenkuin tytteli herää.
 

Similar threads

A
Viestiä
112
Luettu
3K
Lapsen saaminen
**Keijukainen
K
G
Viestiä
107
Luettu
4K
M
M
Viestiä
101
Luettu
3K
S
S
Viestiä
109
Luettu
4K
N
S
Viestiä
120
Luettu
3K
S

Yhteistyössä