Tahkoojaplussat 74

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Tiitu
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Moikkis! Nekulle kiitos synnytysrapsasta, oli ihanaa luettavaa. Ja valokuvia olis tietty ihana saada heti kun jaksat laittaa.
Kyllä mua tuo kipu pelottaa kun sitä joutuu kärsimään mutta jotenkin siihen on vaan asennoiduttava. Toivon vaan että kaikki muu menisikin sitten hyvin. Itse synnytystä odotan kuitenkin jonkinmoisella mielenkiinnolla.

Sanelman uutiset toivat tipan linssiin, kiitos Gissa kun eilen infosit mua ja Sanelmankin kanssa tekstailtiin. Aivan mahtava juttu, vihdoin ja viimein! Pitkä on ollut taival kuten monella muullakin.

Me oltiin kattomassa Sinkut siskoni kanssa vihdoin viime tiistaina ja mä kyllä tykkäsin. En ollut asennoitunut mitenkään, sehän olis kuin olis sarjaa kattonut pari tuntia ja musta se oli hauska ja viihdyttävä, en kokenut liian pitkäksi.

Eilen oltiin anoppilassa koko päivä ja käytiin järvessä uimassa. HYvää teki ja vihdoin sai kastaa talviturkin. Huomenna olis tarkoitus mennä toistamiseen. Masu kyllä kiristeli jännästi uimasta tultua, meniköhän bebe siellä viileästä kippuraan? :)
Ihan kesälomalta tää aika on kyllä tuntunut kun masu ei paina. Ihanaa on ollut. Tänäänkin meen tapaamaan ystävää ja illalla siskoni kanssa kävelemään.

Neuvolakin oli tiistaina, kaikki ok, vauvan pää on kiinnittynyt. Pitkää tyyppiä veikkaa meillekin, kuten Tiitullekin :) Mitään merkkejä ei ole ollut että synnytys olis lähellä. Painoa on tullut nyt 10 kg, takaisin se puoli kiloa jonka laihduin mökillä ollessa.

Mariskan uutiset miehensä isästä olivat kurjia. Voimia sinne teille.

Jaahas, meillä on miehen kanssa lounasaika ja päiväkahvit :) Suklaalevynkin oli mies ostanut mulle kaappiin ja hemmottelee muutenkin kaikin tavoin, ihana!

Ihania kesäpäiviä kaikille ja odottajille hyvää vointia :)
 
Viluista torstaita, kylläpä on varsin kalsa keli. Onneksi lomaillaan vasta huomisesta alkaen koko perhe.

Ja siis mitä ihmettä, onko Sanelma plussannut??! En ole aikoihin käynyt toisella puolella, joten hieman ollaan uutispimennossa. Mutta ilmeisesti näin on käynyt, eipä mahtavaa! Onnea Onnea täältäkin!

Kiva, että Nekku ehdit linjoille jo. Ja ennen kaikkea hieno kuulla, että lapsen punnerrus maailmaan oli jälleen hyvä ja onnistunut kokemus. Toinen synnytys tuntuu olevan monella melko helppo, etenkin jos edellisestä on vähän aikaa. Ja juuh, hlökunnalla on valtava merkitys, kyllä. Mulla oli aika kököt kätilöt ja ennen kaikkea lääkäri ekassa, joten siitä jäi pahaa mieltä, etenkin kun sitä ensikertalaisena on niin herkkä kaikelle ja vastaan ottava.

Heh, taitaa tuolla kokkailulla oli synnytystä nopeuttava vaikutus :-) Mäkin olin todella hyvässä kuosissa synnytyksen jälkeen, ja kotiin olisi voinut lähteä saman tien. Muistan niin elävästi, kun sisko soitteli samana iltana ja mä vaan sanoin, että oota hetki, mä katon telkusta huomisen säätiedotuksen. Se naureskeli, että sä olet just synnyttänyt ja katsot uutisista vain säätiedotuksia, heh :D Samoin jälkeenpäin ihmettelin, kun tuttavat kyselivät, että miten olet toipunut synnytyksestä. Mä olin ihan, että mikä toipuminen :) Mutta toki paljon vaikuttaa, jos alapäätä ommellaan tai tulee episiotomia. Ne kipeyttää aika tavalla.

Hihii, vai Dollyt =) Kyllä se siitä tasoittuu Nekku, as you well know. Hyvä, että Lode on ottanut siskonsa hyvin vastaan. Kaikkea tähän alkuun mahtuu, siihen kantsii varautua. Tosin hoivavietissään L voi ottaa hyvinkin lupsakkaasti siskonsa vastaan, kunhan saa aimoannokset huomiota päivän mittaan.
Ikävä, että Ellilläkin on lonkkalöysyyttä. Nopeasti saitte kuitenkin ajan lomista huolimatta, se on tärkeintä. Ja sulla oikea asenne.

Kiva kuulla Stellasta. Harmi tosiaan tätä sadesäätä, mökillä on silloin aikas ankeeta. Tosin teidän hulppeassa lukaalissa on varmaan vähän eri fiilis kuin esim. meidän ;-)

Voih Gissa sun iskiasta =( Loppuraskauteen ei toivoisi enää enempiä kolotuksia tai harmeja. Selkäsärkyä kyllä täälläkin, lasten nostelusta ja ainaisesta touhuamisesta olen saanut itseni särkyiseksi. Ankeeta. Mutta kuten Stella totesi, pitäisi enemmän kiinnittää huomiota, miten lapsia nostelee. Mulla on ihan väärä tyyli useimmiten, vaikka pitäisi käyttää jalkoja enemmän.

Keijun tilanne jännittää. Liekkö menee yli vai mitenköhän säntillinen kaveri sieltä syntyy. Veikkaan poikaa ;)

Meillä on tosiaan elämä alkanut helpottaa. Viimein, mikä siis ihanaa. Matias on herratäydellinen, koiruuksista ei tietoakaan, ainakaan tällä hetkellä, ja on niin kiltti siskoaan - ja meitä - kohtaan. Aivan ihania juttuja ja oivalluksia tulee suusta ja naurattaa meitä jatkuvaan.
Tyttö lirkuttele ja hymyilee ja on seuran kipeä ;-) Jaksaa kyllä mun toimia katsella vaikka tunnin, mutta hetkeäkään ei suostu olemaan sitterissään yksin. Itkuja on edelleen, mutta voihan se olla juuri sitä temperamenttiakin, ei siis ole sellainen perustyytyväinen vauva kaiken aikaa. Olikin varsin valaiseva kokemus käydä yhden mammatuttavan luona kahvilla, jolla samanikäinen poika. Pojan saattoi lykätä mihin vain ja aina oli tyytyväinen, kunhan olla möllötti. Mä vaan, että ju-uh, tällaisiakin vauvoja on siis olemassa. Meidän flikka olisi konsertoinut oktaavissa jo hyvän tovin.

Jassoo, äidin konehetki taitaa olla ohi. Huomenna lähdetään mökkeilemään pariksi vkoksi, joten pakaaseihin pitää tunkea yhtä sun toista - siis valtavasti tavaraa. Auts, mikä urakka, jälleen. Taidan kuitenkin halitella tuon meidän neidin kanssa hetken, kun isoveikka on vielä unilla. Illalla mennään katsomaan taas yhtä vauvaa, niitä on nyt tullut lähipiiriin lähes viikko tahdilla lähikuukausien aikana, mikä ihanaa.

Mahakkaille erittäin upeita loppupäiviä ja ennen kaikkea synnytyksiä. Me ollaan nettien ulottumattomissa parisen vkoa ja sittenkin lomaillaan perheen parissa tiiviisti. Mutta tekstarithan kulkee ;)

Mukavaa heinäkuuta ystäväiset ja aurinkoisia lomapäiviä!

Ja Mollylle tiedoksi vielä, tyttelimme saa nimen siis ensi vkon la.
 
Heippa! Miehelle posti toi uuden sim-kortin, nappasin sen hetkeksi käyttööni, kun rajaton netinkäyttö kuuluu kk-maksuun. Meidän pöytäkone siis edelleen sökö, osat ostettu, odottavat vain miehen osaavaa käsittelyä, mä ymmärrän niistä ihan yhtä paljon kuin hännäkkäämme Paavo! Pötkötekstiä siis pukkaa!! (osaiskos joku vinkata "rivinvälinappulan"?) Myöhästyneet synttärionnittelut Lotalle ja Matiakselle! 2-vuotiaita jo!=) Nekun synnytyskertomus oli mukavaa luettavaa, kumpa seuraavatkin saisivat yhtä hienon ja helpon kokemuksen. Mulla molemmat synnytykset samankaltaiset, ihanat kätilöt ja mallikas sujuminen kaikin puolin. Vaikka Vili repikin käpälä edellä sormet harallaan syntyen aika tehokkaasti alaosaston (kätilö kertoi laittaneensa alle kolkyt tikkiä, kun määrää tivasin..), istuin silti heti, eikä "vammoja" jäänyt. Voihan Ellin lonkkalöysyyttä, onni, että pystytte ottamaan asian lunkisti. Toivottavasti vaipoista tarvittava apu, jottei tarvita järeämpiä konsteja. Veljeni vaimo ponnisti aamutuimaan pienen pojan, meillä samanikäiset esikoisetkin, vastakkaista sukupuolta hekin. Mahtavaa! :)) Sanelman ilouutinen saa edelleen silmät kostumaan ja suun leveään hymyyn, niin mielettömän hienoa! Selät olivat reistailleet gissalla ja Riinuskalla, täältä lähtee puhallusta kivunpoistoon!! Mariskan perheelle voimia taistoon apen sairautta vastaan! Mulla täällä meinaa hammasta kiristää hyvin paljon pienemmät seikat: miesväki meillä ryppyilee. Toisella pukkaa todenteolla uhma päälle, mussukka-Masan kiukut ovat siirtyneet meille moninkertaisina ja joka asiaan pitää ihan varmuuden vuoksi vastata EI! Tavarat lentää taas tai edelleen ja nipistelemäänkin on alkanut. Onneksi ei ole kokoaikaista, osaa kyllä touhuilla itsekseen leikkien ja jutut on välillä ihan hulvattomia, niin tasapaino säilyy. Meidän piknik-risteily Maarianhaminaan sujui loistavasti, lasten leikkipaikka, Siljaland, viihdytti Viliä monta tuntia, pois ei olisi lähtenyt millään, kun pallomeret, liukumäet ja muut hässäkät olivat niin pop. Ei arkajalkuudesta, eikä liioin kiukuista tietoakaan.
 
Jatkan vielä, alkoi pelottamaan tekstin katoaminen, hiukan hidasta näin pelkällä peukulla.. Silja seurustelee jo pitkiä toveja ts. tunteja. Hymyilee ja juttelee gääjuttujaan. Ne vähäisetkin iltahuudot ovat loppuneet. Sylikissa kuitenkin on, viihtyy sitterissä/lattialla vain minuutteja, pylly paljaana kauemmin. Mutta mikäs tässä sylitellessä, ihana on ja nyt on alkanut kasvonsa muuttua tyttömäisemmäksi! :)Laitan kuvia, kunhan vehkeet kunnossa, kamerakin hajosi, onneksi takuuta jäljellä. Niin, se miehen ryppyilynaihe on nikotiininpuute, ihan oma-alotteisesti heitti marlborot mäelle, mutta voihan vee sitä kiukkunsa määrää!! Alkaakohan helpottaa nyt parin viikon jälkeen?? No, yritän kestää, ettei sorru sytyttämään ainakaan mun räjähdyksen takia.. Onni, ettei lomaile vielä. Jahas, Vilkku heräsi pirteänä ja hyväntuulisena päikkäreiltään, kultainen punaposki, toivoo ulkoleikkejä! Hienoa muuten, että vt ja aika ovat auttaneet Masan pikkusiskon huutoihin ja auvoisaa aikaa elelette! Mukavaa mökkeilyä teille ja muillekin! Odottajille leppoisia viimeisiä päiviä ja viikkoja masun kanssa, uudelle odottajallemme kuukausia! Jännä vielä jännätä, onko heitä yks vai kaks! ;) Laittelehan Keiju tosiaan viestiä käänteistä, ellet tänne ennätä. Me mennään ulkoilemaan välipalan jälkeen!
 
Sadekuuro yllätti, kaivoinkin esiin laivalta ostetun Muumi-dominon, on muuten kova juttu! Ja ihmeesti jaksaa keskittyä itse peliinkin! Onko muita pelivinkkejä kaksivuotiaalle? Taustailijatkin, hohoi!! Sain viimeinkin eilen aikaiseksi raivata tietokonehuoneeseen tilaa Vilin leluille, kirjoille, peleille ja vehkeille, jotka aiemmin valloittivat leijonanosan olkkarista. Hyvästi sekasotku!! Toiveajattelua kaiketi.. Mä veikkaan seuraavalle kolmelle poikaa syntyväksi, akkavallalle tasoitusta! ;) Nyt se aurinko taas paistaa eli mars pihalle!
 
Terveisiä työleiriltä! Sitähän tää on, tuntuu, että koko ajan olen täyttämässä jonkun tarpeita tai tekemässä kotihommia. Nyt rauha maassa, mies ja isompi likka lähtivät puistoon. Kelikin onneksi helteinen.

Ansku, vertaistukea tarjolla, nimittäin uhmaa kyllä ilmassa meilläkin. Ei ihan jatkuvaan, mutta useita kriisejä päivässä syntyy ja moni asia on EI. Mielettömän ihania hetkiäkin tietty on, kun selittää juttujaan. Lotta on alkanut leikkiä kuvitteluleikkejä, mikä on aika hauskaa. Tekee esimerkiksi pienistä tuoleistaan bussipysäkin, jolla sitten nukenrattaiden kanssa odottaa bussia ja lähtee retkelle. Pakkaa aina mukaan eväät ja muutenkin on koko ajan pakkaamassa lelujaan kaiken maailman kasseihin ja pusseihin. Aika hauska.

Miten sitä unohtaakaan, kuinka paljon nämä vastasyntyneet nukkuvat? Herttinen. Elli on edelleen ollut tosi, tosi rauhallinen. En oikeastaan ole kuullut kunnon itkua vielä lainkaan. (Hyvä!) Aivan syötävän suloisen ihana paketti on! Sellainen pötkylä. En oikein osaa sanoa, onko siskonsa näköinen. Kyllä varmaan. Yritän saada kuvia aikaiseksi, kunhan saadaan kameraa purettua.

Aaah, eilen sain sushia! Maistui aivan taivaalliselta. Samoin kuiva siideri. Heaven.

Mä olin muuten jotenkin unohtanut, ettei jälkivuodon aikana saa mennä saunaan. Ihan loogista kyllä, mutta en vain muistanut. Tylsää mökkeilyn kannalta.

Synnytyksestä palautumiseen vaikuttaa kyllä tosi paljon se, onko tullut tikkejä tms. Viikossa se eppari parani viimeksi, mutta silti oli AIVAN erilainen olo. Nyt sitä on totaalisesti unohtanut synnyttäneensä.

Hino juttu Anskun miehen tupakkalakko! Eiköhän se tuska jossain vaiheessa helpota, toivotaan. Ja toivotaan, että lakko pitää.

Olen nyt suggeroinut itseni siihen, että laittavat sen lonkkalastan. (Silti sitä sitten vielä itkeä tirautan, kun realisoituu. Vaikka tiedän, että hyvin sen kanssa menee ja siihen tottuu niin me kuin tyttökin.) Mutta tylsä juttu, koska olen vähän sitä mieltä, että se on hätävarjelun liioittelua. Näitä kuulemma ylihoidetaan valtavasti varmuuden vuoksi. Ellin oikea lonkka on siis vain aavistuksen löysempi kuin toinen ja lääkäri sanoi, ettei olisi edes lähettänyt kirurgin konsultaatioon, ellen olisi maininnut Lotan luksaatiota. Pöh. No, 6 viikon hoito varmistaa asian. Saatiin aika ensi keskiviikoksi. Toivon kovasti, että siellä olisi Lottaa hoitanut kirurgi, joka on aivan ihana ja osaisi varmaan parhaiten tässä tilanteessa arvioida hoidon tarpeen. Kesälomat vain sotkevat tilannetta. Mutta lunkimmin tämän ottaa kuin viimeksi.

Ellillä on muuten tosi hyvä imu eli imetys sujuu ongelmitta. Tutinsyöjäkin hänestä tuli 1,5 vrk:n ikäisenä… Uskalsin sen antaa, kun imuote oli niin hyvä. Jestas, ne jälkisupistukset olivat muuten ensimmäisen kolmen vuorokauden ajan aivan järkkyjä! Pahenevat kuulemma kerta kerralta. Niihin napsin sairaalassa buranaa.

Hehee, P, miten sä olet unohtanut, että Matias oli juuri sellainen lunki pötköttelijä vauvana? Mä aina sitä ihmettelin, kun meidän hötkylä vaati aktiviteettia huomattavasti enemmän. ;-)

Yöt muuten menneet toistaiseksi niin loistavasti, etten ääneen uskalla sanoa… Syöttö vasta klo 4-5 ja suostuu nukkumaan omassa sängyssään, mikä loistohomma. Motto on, että jokainen hyvä yö on plussaa. Silti sitä on illalla aika sänkyvalmista kauraa, kun tytöt on saatu untenmaille.

Hups, tuli pitkästi. Nyt tää kotitalousihme lähtee taas hommiin.
 
Heipat tytöt,

ja ONNEA Nekulle ja perheelle. Pikku-Elli siis tupsahti maailmaan kivutta, ihanaa. Ja teillä jopa nukutaan öisin, huisin hinoa.
Tosi pikaisesti luin kuulumiset läpi ja ei mene kauaakaan, kun seuraava vauvelikin syntyy. Kovin vaan tuo odottajien lista taas lyhenee, tarvittaisiin tahkoojista uutta verta. Peukutusta siis sinne puolelle. Ja Sanelmalle onnea, sulle sitä toivon niiiin kovasti kaikkien koettelemusten jälkeen!!!

Siljalle onnittelut kauniista nimestä. Pelivinkkejä ei oikein ole jakaa, meillä ei Viljami oikein pelaile mitään, vaikka houkuttelisi kuinka. Nuppipalapelejä suostuu tekemään. Piirtäminen tms. askartelukin on tuskaa, jäbällä pitää olla vauhtia koko ajan.
En varmaan ole tätä juttua kertonut, kun niin vähän tulee täällä nykyään käytyä. Aikaisemmin Viljami kertoo aina nimeään kysyttäessä olevansa "Pittu" (yritti siis sanoa Viltsu). No, nyt heppu oppi sitten sanomaan V:n niin tiedätte miltä se nimi sitten kuulostaa. Saa vanhemmat kaupoissa kauhisteleville mummoille tulkata lapsen puhetta...

Meillä vietettiin jussi lastenosastolla, V:llä tuppasi niin kovan hengenahdistuksen, että hyvä ettei terveyskeskuksesta viety ambulanssilla sairaalaan. Pari päivää ventolinella ja happiviiksillä sai kuitenkin jässikän entiselleen. Nyt vaan on seurattava mahdollisia flunssaoireita ja annettava heti lääkitys, jos alkaa köhimään. Toivottavasti ei enteile astmaa, onneksi sukurasitteita siihen ei ole. Muuten kaikki ennallaan. Itse oon ollut muutaman päivän angiinassa (valitsin siis just tän, ilmeisesti kesän ainoan, hellepäivän sairastamiseen...hittolainen) ja tauti ei meinaa talttua. Nyt on onneksi kuuri menossa, joten eiköhän tuo tuosta. Ensi viikolla on tarkoitus lähteä perheen kanssa Köpikseen muutamaksi päiväksi ja loppu kuusta Sardiniaan viikoksi. Odotan noita lomia kovasti, kun pari kuukautta painettiin remppaa tässä kotona.

Mutta nyt painun taas pehkuihin, vilunväreet enteilee kuumeen taas nousevan.

Ja uusia vauvakuvia odottelen, kiitokset muuten entisistä - sööttejä pienokaisia. Mattiksessa ja pikkuneidissä on muuten kovasti samaa näköä. Laittelen tässä jossain vaiheessa meidänkin pesueesta kuvia, kun pitää fotoja muutenkin koneelle siirtää. Kesän jatkoja kaikille :)
 
Tervehdys!
KIva kuulla KIrpustakin pitkästä aikaa! Kurjalta kuullosti tuo Viljamin hengenahdistusjuttu :(

Aniliini, hinoa tuo miehen tupakoinninlopetus! Kiukkua tosiaan varmaan pukkaa mutta upea päätös! Hermoja sinne :-)

Mollylle mun piti jo aikaisemmin vastata että juu, mulla erityisesti oli sellainen kutina että vauva syntyy just isänsä synttärinä mutta mutta..nyt kuitenkin on jo jonkun verran supistellut (tosi lievää, sellaista menkkakipua)ja tänään tuli vähän limaista vuotoa (sallinette yksityiskohdat..) joten saattaa tulla vaikka ihan laskettuna päivänä?? Tai sitten ei.

Mä itse asiassa piipahdin eilen aamulla Kättärillä kun tuntui että lapsivettä tihkuis mutta oli väärä hälytys ja pääsin hellepäivää viettämään. Vauvan sydänkäyrä ok ja kohdunsuu oli pikkuisen auki, n. 1 cm. Kaulaa kuitenkin vielä jäljellä ja kohdunsuu takana (tulee eteenpäin kun synnytys lähestyy).
Sain kätilöltä uintiluvan joten menin anoppilaan ja uitiin oikein sydämen kyllyydestä, olipa ihanaa kuumana päivänä! Järvenranta on siellä sellainen ettei ole juurikaan porukkaa, joten ihan kiva. En mä tän mahani kanssa enää yleisille rannoille oikeen viittis mennä.
Anoppia nauratti kun vauvan jalka näkyi kunnolla masun läpi kun olin bikineissä. POtkiskeli siellä innoissaan uinninkin aikana, tais tykätä laineiden liplatuksesta?
Illalla miehen töistä tultua vielä grillattiin kymmenen maissa miehen kans kalkkunanfileitä ja tehtiin fetasalaattia.Oli ihana istuskella. Miehellä loma alkaa siis maanantaina, sitä odotellessa!Toivottavasti vauvakin malttais odottaa siihen asti.

Pirittan poppoolle oikein ihanaa lomaa! Kaikille hyviä vointeja!
 
Tervehdys pitkästä aikaa! Ihania uutisia Sanelmalla, voi että olen onnellinen! Mukava oli lukea myös Nekun synnytyskertomus, uskomatonta, miten erilainen voi olla verrattuna ensimmäiseeen... Onnea vielä näin palstan kauttakin! Elli vaikuttaa ihastuttavalta pakkaukselta :). Hui, ihan tulee vauvakuume, kun lukee sun ja Pirittan hehkutusta. Ja kohta vasta hehkutusta kuullaankin, kun seuraavat bebet tulevat maailmaan, tsemppiä vaan viimeisiin hetkiin!

Unohdin onnitella Siljaa kauniista nimestä, onnea!

Stella, en tiedä vielä Tampereen reissusta. Siskon luo tullaan ehkä Hertan kanssa parin viikon päästä käymään, mutta suunnitelmat vielä ihan auki. Onkohan mulla sun numeroa, laitan sähköpostia tulemaan :).

Kovasti on ollut äksöniä meillä, päiväreissuja ja kylävieraita. Miehellä alkoi nyt 2 viikon loma, sitten menee viikoksi töihin ja sitten lähdetään sinne Kreikkaan, jee! Ihanalta kuullostaa myös Kirpun Sardinian matka. TAidatte te(kin) tykätä matkustelusta. Mulla on yhtä aikaa New York ja Bangkok -kuume..

Nyt vaan jännätään seuraavia vauvoja. Mukavia kesäpäivä kaikille! toivotaan parempia säitä...
 
Keijun tilanne kyllä kutkuttaa! Mulla limaa alkoi tässä synnytyksessä tulla noin vuorokautta ennen kuin alkoi todenteolla rytistä. Toi pari päivää sitten tehty sisätutkimus voi tässä vaiheessa hyvinkin vauhdittaa asiaa myös. Tai sitten ei. Hän syntyy, kun syntyy. Mutta hulluthan jännittää. ;-) Tänään olisi muuten hauska pvm syntyä: 060708.

Meillä edelleen kaikki mallillaan. Elli on hurmaava. Kutsutaan häntä miehen kanssa Yodaksi (Star Warsista). Silmissä ja ilmeessä on samanlaista viisautta ja liikkeissä sellaista rauhaa. Miten noiden pienten katseeseen tiivistyykään kaikki maailman viisaus? Ihania ovat. Tosi hienosti on mennyt sisarusten rinnakkaiselo tähän asti.

Huomenna on eka nla ja nähdään, miten on eväät maistuneet. Lähtispä napatynkä jo pian. Se vähän haisoo ja on muutenkin inha. Aika irti jo on.

Tylsä kesäkeli! Perjantaina onneksi päästiin rannalle hellepäivää viettämään. L tykkäsi lotrata siinä rantavedessä ja hiekassa.

Ihania matkoja tiedossa! Ja kiva kuulla Kirpustakin pitkästä aikaa.
 
Huomenta uuteen viikkoon!

Jännäksi menee Keijun tilanne, liekö jo tosi toimissa?:)

Kiva, että KIrppukin poikkesi pitkästa aikaa. Harmi V:n ahdistuskohtausta, toivottavasti ei ole mitään pidempiaikaisempaa.

Hinoa Aniliini, että mies lopetti tupakan polton. Niin sen pitää mennäkin, että muutoshalu lähtee itsestä, ei siinä muiden napinat auta. Meilläkin mies lopetti nuuskan käytön (yöks) niin, että oli vaan päättänyt, että kun 30 tulee täyteen, se on loppu. Nuuskat loppuivat pari viikkoa ennen synttäreitä ja siihen jäi. Vaikeata se toki oli, söi varmaan vuoden nikotiinipurkkaa, mutta nyt ollut jo kohta 6 vuotta käyttämättä.

Meidänkin perheeseen tuli surua, miehen isoisä kuoli loppuviikosta. Oli toki jo vanha, 86-vuotias, mutta vielä täysissä sielun ja ruumiin voimissa (asui omillaan, huolehti huonokuntoisemmasta isoäidistä, ajoi autoa jne), joten sinänsä tuli kyllä vähän yllättäen. Näköjään tuossa iässä voi sitten tulla lähtö äkkiarvaamattakin, jos on tullakseen. Toisaalta parempi niin, koska tälle miehelle olisi ollut kyllä pahempi paikka joutua esim. vuodepotilaaksi toisten avun armoille. Hautajaiset on ensi viikon lopulla.

Mulla on tänään sitten eka virallinen äitiyslomapäivä. Täytyisi saada vihdoin aikaiseksi tuon lapsen huoneen järjestely, nyt esim. vaatekaapit ovat täynnä meidän urheiluvaatteita... No, näillä säillä kelpaa tehdä sisähommia.

 
Moikka! Yhtenä kappaleena täällä vielä ollaan. Parina yönä on ollut kivuliasta menkkakipua joka kestää hetken ja loppuu sitten. Kävin just neuvolassa, kaikki ok. Mulla taas paino pudonnut viime viikosta, mutta ei mitään hälyttävää, sf-mitta 33 eli kyllä vauva kuitenkin hyvin kasvaa. Sain kätilöltä vyöhyketerapiaa synnytyksen käynnistämiseksi, ja noita pisteitä voi itsekin käsitellä. Uskon että tällä viikolla tulee mutta tuskin sitten tänään? Pää on kyllä tuolla tosi syvällä lantiossa jo.

En muista kerroinko että perjantaina oli sekä Kättäri että NKL täynnä joten Jorviin olis pitänyt mennä. Tilanne vaihtelee päivittäin mutta ruuhkaista on :/
Jotenkin jännittää sekin vaikka asiantuntevaa henkilökuntaahan on joka paikassa. Meillä kun ei ole tuota autoa niin pitkä matka taksilla ei tunnu kivalta ajatukselta.

Miehellä alkoi tänään loma joten huolettomampi olo on nyt beben tulla ja muutenkin ihanaa kun saadaan olla yhdessä. Onhan tämä tälläistä odottelua. Eilen tuli mun sisko miehineen tänne mun seuraksi kun mies oli töissä, toivat pizzaa ja katottiin leffaa. Mukavaa oli ja liikuttavaa huolenpitoa.

Tiitun perheelle osanotto. Kyllä nuo ikäihmisten poismenot tuntuu pahalta vaikka on odotettavissa.
Hyvää mammaloman alkua kuitenkin!

Gissa laitteli mulle viikonloppuna viestiä että ei ole tuntemuksia synnytyksen suuntaan. Silti nää on niin ennalta-arvaamattomia juttuja että saas nähdä kumpi meistä ensin synnyttää vai tuleeko vauvat peräti samana päivänä :-)?

Tosi kivalta ja mutkattomalta kuullostaa Nekun perheen tunnelmat tyttöjern kanssa :) Ihanaa niin. Ja se kuiva siideri, ah! Sitä odotellessa.

Laittelen tekstaria kun pitää lähteä, koneelle en aina ehdi joten kyllä pyrin pitämään teitit ajan tasalla. Jos ei mitään kuulu niin sitten en ole vielä tositoimissa :))

Ihanat reissut tulossa Kirpulla, Hertalla ja Sanelmalla. Hertta, meilläkin tuo Bangkok on sellainen paikka että sinne vielä joskus. Vuosia sitten oltiin reilut 2 vkoa ja tykättiin kovasti. Enemmän kuin Thaimaan rantakohteista ja nythän niissä on enemmän tai vähemmän sellainen "Kanarian saaret"-meininki.

Toivotaan aurinkoisia ihania kesäpäiviä!
 
Iltapäivää!!
Tiitulle onnittelut äippäloman alkamisesta!

Kävin siis tänään tyksissä kasvukontrollissa. Käyrällä istuskelin ensin, kaikki ok. Eilen vähän rauhallista ja jouduttiin miehen kanssa molemmat herättelemään vauvaa ja ehdittiin jo säikähtääkin.
Oli lääkäri sitä mieltä, monen oireen summana, että saattaa olla käynnistys tarpeen? Kaipa se sitten epäili sitä raskausmyrkytystä, mikä tuntuu itsestä vähän hassulta, kun ei mulla mun mielestä ole mitään oireita. Kävin sitten viimeiseksi labrassa ja saattaa olla, että soittavat tänään tai huomenna ja pyytävät sinne. Käski pakkaamaan laukun valmiiksi. No joo, mä en yhtään siihen usko, mutta seuranta kuitenkin siellä torstaina, normaalin neuvolan sijaan.
Paino-arvio n 3,2 ja kohdunkaula lyhentynyt ja hiukan auki, eli jotain on jo tapahtunutkin.
Nyt on erittäin outo fiilis :) Mä olin ihan ulapalla siellä, kun selitteli sitä käynnistystä, kun en sellaista ollenkaan odottanut. Mä en missään tapauksessa halua sen menevän ylikään, joten kiva tietysti, että siellä on jotain tapahtunut. Vaikka la jo viikon päästä, niin tää tuli jotenkin ihan puun takaa :)
Tää oli myös kiva lääkäri, sanoi vaan, että turha meidän on tuosta synnytystavasta nyt sen enempää puhua, kun sua pelottaa kuitenkin, vaikka puhuttais siitä koko päivä. Niinhän se on ja ihan toimiva asenne mun tapauksessa, kun ei alkanut lässyttää mitään. Niin ja jos mulle tulee päänsärkyä tai ylävatsakipuja, niin heti sairaalaan.

Musta tuntuu, että vauva jotenkin laskeutui la ja su välisenä yönä. Maha tuntui erilaiselta sunnuntaina ja kävin 5 kertaa pissalla normaalin 1 kerran sijaan. Turvotus ei kuitenkaan musta häipynyt, että en oikein tajua mikä oli.

Jaa, mun kai sitten oikeasti pitäisi pakata vähän sitä kassia. Vauvan kassin jo äsken laitoinkin, mutta omaa en oikein osaa laittaa kuntoon ennen lähtöä, niitä tavaroita kuitenkin tarvitaan koko ajan. Kaipa sinne voisi jonkun kameran valmiiksi laittaa, ettei se sitten ainakaan unohdu!

Tuli sitten pelkkää omaa napaa, sori. Tälle olotilalle pitäisi keksiä kokonaan joku oma sana, jännittäminen on aika laimea tähän kohtaan :)
Kivaa viikkoa kaikille!!
 
Huu, mitä uutisia täällä! Gissa, ymmärrän enemmän kuin hyvin että nyt jännittää. Lääkäri kuullosti erittäin asiantuntevalta joten hyvissä käsissä tunnut olevan. Ja onhan siellä tosiaan jo jotain tapahtunut kun kohdunkaulakin on lyhentynyt ja auennutkin.
Voi vitsi, sä taidat synnyttää ennen mua :-) Jos vielä ehdit tänne niin voimia ja tsemppiä, laittelen sulle kyllä tekstariakin!

Mulla oli viime yönä kovia kipuja (supistuksia?), alavatsa ja ristiselkä tulessa ajoittain. 2 kertaa otin parasetamolia ja nukuin muutaman tunnin pätkiä. Mies tietty heräili kans aina kun mäkin kun on niin hermostuksissaan. On muuten nähnyt pari synnytysuntakin :) mun puolesta. Mä en ole nähnyt yhtään.
Anyway, nyt olo on normaali. Eilen illalla tuli taas hieman sitä limaa, vähän rusehtavana. Ehkä johtui siitä että koetettiin vähän vauhdittaa tapahtumia makuuhuoneessa, heh :D Olis kauheen kiva tietää onko mitään edistystä kohdunsuulla mutta ei auta kuin odottaa.
 
Kiitos kaikille ihanista kesäkuvista! Nekku, tyttöjen potretit olivat aivan hellyyttäviä. Mä en ole tainnut nähdä Lotasta ihan pikkuvauvakuvia niin vaikea sanoa että onko samaa näköä Ellin kanssa, mutta kyllä taitaa hieman olla? Lotta on niin ylpeä isosisko.

Mollyn ihanista maisemakuvista tuli niin kesäinen fiilis.
 
Jännittelen täällä taustalla Keijua ja Gissaa. Ja kiitän kans kuvista, todella ihania uusia tahkoojabebejä ja ylpeitä vanhempia sisaruksia. Ellin ja Lotan kuvat oli ihanan värikkäätkin jotenkin, ja Lotta the supermodel keimaili niin hauskasti siinä yhdessä kuvassa. Tsemppiä huomiseen lääkärinkäyntiin sitten, Nekku - ja pikku Elli. Toivotaan parhaita mahdollisia uutisia, mutta jos lasta tulee niin kuitenkin pärjäätte hyvin.

Aniliinillekin piti sanomani, että upeata kun mies on lopettanut tupakanpolton! Vieläkö on hermo kireällä? :)

Mariskalle ja perheelle voimia! Tiitun perhepiirissä oli hautajaiset tulossa, surullista.
 
Pieni skuggatauko että pääsin lukemaan kaikki mukavat uutiset täältä!

Mahakkaita jännätään siis edelleen...kyllä tuo jännittäminen tutulta kuulostaa:-). Eikä siinä kaksi viikkoa ylimenossakaan mitään haittaa ole vauvalle, gissa, ainoastaan äidin pääkopalle;-) been there, done it.

Siis mitä häh, onko Sanelma saanut sen PLUSSAN?? Voi video mikä IHANA uutinen!!! Niin kovasti olen häntä ajatellut.

Nekulla oli mennyt sitten kaikki putkeen Ellin syntymässä, hyvä. Tänään oltiin yhdessä kylässä jossa lasten ikäerona oli 1,2 vuotta...että sillaikin voi elämä heitellä. Lotta ja Vili ja Matias ja Leo on jo kuitenkin ihan ISOJA sisaruksia. Uhmaa löytyy varrmasti kaikista lapsista, jossain vaiheessa. Kaksivuotiaana ovat varmasti helpompia käsiteltäviä kuin sitten murkkuina?

Kovasti meillä (miehen) sukulaiset painostavat toisen "tekoon" mutta tässä työttömässä tilanteessa ei oikein riitä rahkeet toiseen äitiyslomaan putkeen joten voipi jäädä meillä toinen lapsi saamatta. Ellei sitten päätä tulla "tekemättä" ja yllättää vanhempansa.

Huomenna olis tarkoitus lähteä takaisin maalle, raksalle ja vähän kotimaanmatkailemaan, ensi viikko ollaan skuggassa ja sitten taas viikko maisemissa kun mies tulee viikoksi välillä töihin. Heinäkuun vika viikko sit vielä lomaillaan yhdessä ennen Nellan p-kotiin menoa. Mua jännittää se etukäteen ihan kamalasti!!!

Menen katsomaan valokuvia kun N vielä nukkuu.
 
Täällä edelleen, ei kuulunut soittoa. Tietysti hyvä, ettei mitään myrkytystä ole. Torstaina sitten seurantaan, toivottavasti on sama lekuri, kun oli niin mukava.

Jännäilen täällä Keijun kipuja, voi olla lähtö lähellä. Toisaalta tuota voi kai kestää pidempäänkin, mistä näistä tietää. Mulla ei varsinaisia kipuja ole ollut, yöt on vaan tosi hankalia, kun masu on jotenkin... ahdistava. Sitäpaitsi mun selkäkipu, joka on ihan järkyttävä, vie aika paljon huomiota muulta olotilalta. Pitikin kysyä siltä lääkäriltä, että miten vaikuttaa synnytyksessä tuo iskias, kun tuntuu, ettei missään asennossa pysty olemaan.

Kiitos tosiaan ihanista kuvista, vauva oli valtavan suloinen vaaleanpunaisissaan ja tietysti Keiju vatsansa kanssa :)
Mollyn mökkikuvatkin oli jotenkin niin idyllisiä, oikein sain fiiliksen niistä!

Vauvan kassi on sitten pakattu, kun kerran kehotettiin ja omaan laitoin jotain kameraa ja muutaman lehden. Tuntuu tämä kyllä niin älyttömän oudolta ja mua pelottaa ihan kauheasti, että jos ei saadakaan sitä vauvaa kotiin, vaan jotain kamalaa tapahtuu. Sehän ei mun pelostani mihinkään muutu, niin käy, jos käy, joten tähän ei tarvii mitään vastailla!
Onneksi nyt liikkuu hyvin, että sitä ei tarvii jännittää. Sanoivat, että heti saa tulla, jos tuntuu ettei liiku tarpeeksi.
 
Voi vitsit, mäkin jännitän ihan hirveästi Keijun ja Gissan puolesta. Siis positiivisessa mielessä, malttamattomana ;). Keijun tilanne limoineen kuulostaa hyvältä samoin kuin Gissan kohdunsuun tilanne. Mulla tuli molemmista lapsista limaa muutaman päivän ajan synnytystä edeltävinä päivinä, mutta joillakinhan limat voivat tarkoittaa hyvin nopeaakin lähtöä. Peukut sojottavat kattoon!

Kiitos Mollylle hienoista kuvista. Oikein rintaa puristi, kun oli niin kaunista.

Ja kiitos myös Nekulle kuvista, Lotta on niiiiin söpö ja Elli tietty myös. Molemmissa näen äitinsä :).

Hertta, mä voin kyllä laittaa sulle mun puhelinnumeronikin. Me ollaan taas mökillä tämän viikon perjantaista noin viikon verran, mutta sitten taas Tampereella vähintään 2 viikkoa.

Mitäs Katalle ja Vanessalle kuuluu?

Sandeman, mua kans pelottaa päiväkotiasia, se on mielessä koko ajan. Mutta toisaalta herkuttelen kyllä vapautuvalla ajallakin. Välillä nääs hieman hermot kireällä, kun ei ole aikaa _mihinkään_, mukamas.

Kaisla sen kuin viipottaa. Tuntuu, että uusia taitoja tulee koko ajan ja motoriikka kehittyy. Ylähampaita on nyt kaksi esillä, ja kaksi kytee pinnan alla. Lapsosilla on kova meno päällä, välillä ovat kavereita ja välillä Leo monottaa. Aikamoista häslinkiä!

Me viedään Leo puheterapeutille elokuun alussa, ihan varmuuden vuoksi. Haluan kysellä ammattilaiselta, voimmeko tehdä jotain puheenkehityksen eteen. Leohan sanoo edelleen satunnaisesti sanoja ja pieniä lauseitakin välillä, mutta aika vähäistä se on. Luultavasti kaikki on ok, kun Leo on kehittynyt muuten normaalisti ja sanavarasto on iso (ymmärtää "kaiken"), mutta tahtoisin tietää, onko jotain suun motoriikkaan liittyviä harjoituksia joita voisimme tehdä. Leolla on hieman vaikeuksia "hallita" suutaan ja kuolaakin valuu. Yksi vaihtoehto on, että hänellä on lyhyt kielijänne. Sitä olen miettinyt siksi, että Leolla on vaikeuksia sanoa l-kirjain. Mutta... katsotaan mitä terapeutilla on sanottavana.

Nyt täytyy mennä puutarhahommiin ja antamaan koiralle ruokaa. Yritän ehtiä huomennakin linjoille, vaikka meillä onkin Särkänniemi-päivä. Moro!
 
Heipsan tällekin puolelle pikaisesti. Kai sitä on vaan asiaan uskottava ja pikkuhiljaa uskallettava pistämään ajatuksiaan tällekin puolelle. Viimeistään sitten loman jälkeen täydellä teholla, jos kaikki on edelleen ok.

Jännityksellä tässä nyt lähinnä seuraillaan Keijun ja gissan edesottamuksia. Joka päivä täytyy käydä kurkkaamassa kuulumiset.

Jos jossain vaiheessa ajattelitte treffailla Tampereella, niin olen edelleen tulossa mielelläni mukaan. Tuolloin viikolla 31 olen jo lomalla ja vielä kotimaisemissa, niin silloin sopisi treffit oikein hyvin päiväsaikaankin.

Kiitos kaikille taas kuvista! Toivottavasti mäkin pääsen pian pistämään teille masukuvia...
 
Huiii, jännäksi vetää gissalla ja Keijulla! Supistuksia ja limaa, se tietää hyvää. ;-) Tosiaan hyvä asenne ja suhtautuminen gissan lääkärillä; hyväksyy tunteet eikä edes ryhdy puhumaan mustaa valkoiseksi. Hyvissä käsissä siellä olet ja asiat etenevät painollaan. Voin kuvitella tuon ihmeellisen olon! Mielenrauhaa ja supistuksia suuntaanne tasapuolisesti.

Ellillä oli ma:na nla. Painoa tullut kivasti ja napatynkä irtosi, mutta yöks, siinä on napasieni! Sai eilen nlassa sitä jotain laapista (?) siihen.

Stella, varmaan ihan hyvä, että menette puheterapeutille oman mielenrauhanne vuoksi. Turha liikaa itse pähkiä, mä ainakin kehitän omassa päässäni ties mitkä skenaariot nääs. L-äänne taitaa muuten olla aika vaikea. Lotallakin se sanan keskellä ja erityisesti kaksoiskonsonattina liudentuu melko lailla. Esimerkiksi Elli kuulostaa vähän “ejjiltä”. Olen huomannut muillakin lapsilla samaa.

Tiitun perheelle osanotto suruun. Teilläkin tämä uusi pikkuinen ottaa sitten isoisoisänsä paikan suvussa, se on edes jotenkin lohdullinen ajatus toivottavasti.

Eilen oltiin taas retkeilemässä, käytiin katsomassa lehmiä ja lampaita yms. Unohdettiin vaunun koppa kotiin, heh, liikaa muistettavaa… Onneksi mulla oli liina mukana, siinä Elli kulki leppoisasti. Olen joitakin kertoja kantanut ja vaikuttaa näppärältä. Sitominen on paljon helmpompaa kuin ajattelin!

Mä en oikein osaa sanoa edelleenkään, onko meidän tytöt samannäköisiä. Kyllä varmaan.

Oih, Lotta on kyllä ihanan huolehtivainen. Eilen illalla E oli hoitopöydällä, jonka viereen L aina tuo seisomakorokkeensa, kun tulee auttamaan vaipanvaihdossa. Toi sitten Ellin hiusharjan ja sanoi: “Kato sisko, mä toin sulle hiusharjan. Ole hyvä.” Voihan liikutus. Aamulla aina ekana kysyy, että missä Elli on.

Mua jännitti ihan tolkuttomasti Lotan pk:n alkaminen, kuten ehkä muistatte! Haikeaa ja jännittävää ja huonoa omaatuntoa ja kaikkea mahdollista. Ja jännittää mua nytkin, kun tiedossa on totuttelu uuteen paikkaan kesän jälkeen. Joten itkeä tihrustetaan sitten yhdessä elokuussa! ;-) Eiköhän se hyvin mene kuitenkin.

Tänään lonkkakontrolli… Hui. Olen varustautunut (muka!) lastan todennäköisyyteen. Snif.

Sanelmalle lämpimästi tervetuloa tänne puolelle!!!!
 
Minä taas. Ihan pikaisesti vain uutiset, hyvät sellaiset: ei tarvittu lastaa! Lonkat täysin hinot. Kumottiin jo piccolopullo shamppista ja isompi plo samaa lajia kylmenee kaapissa ja saa kyytipojakseen sushia iltasella. :-)

gissalle ja Keijulle myös POKS!
 
Voi miten kiva kuulla, että selviätte ilman lastaa tällä kertaa. Ja tosi kiva, että oikein juhlistatte asiaa!!

Mulla ei mitään kerrottavaa, käynti edelleen huomenna. Supistelua, mutta ei mitään kipeitä.
 
Moikka! Vihdoinkin eetterissä ja oikein tietokoneella, eikä millään kännykänrohjakkeella. Ja kreivin aikaan, alkaahan täällä pikkuhiljaa tapahtumaan. Tai olen mä joka päivä kuulumiset käynyt kurkkimassa, mutta peukulla kirjoittelun olen jättänyt. Saapi tosiaan nähdä kumpi ehättää ensin, Keiju vai gissa, lupaavia supisteluita molemmilla.

Monen monta juttua olisi kommentoitavana, mutta mistähän saisi kiinni ja mitä ennätän kirjoitella.. Vili nukkuu ja Silja köllöttelee -toistaiseksi- tyytyväisenä imetystyynyllä sylissä, mutta vinha huitominen tarkoittanee kasvavaa nälkää.. Sitten hidastuu kirjoitustahti, kun toinen käsi ruokkii. ;)

Voi gissa, en osaa yhtään eläytyä pelkoosi, mä en ekallakaan kerralla pelännyt, en edes kovasti jännittänyt, vaan mieli oli jostain syystä avoin ja ihan rauhallinen. Tai Odottava, menihän silloinkin la:n yli. Pelottaako sua erityisesti kipu vaiko se, että vauvalle jotain sattuu? Vai kaikki kamaluudet yhteensä? No, ei ole pakko purkautua, ellet osaa eritellä ja mitä sitä kaivelemaan, mikä erityisen tuskalliselta tuntuu, kunhan nyt kyselin. Rauhaisaa ja levollista mieltä sulle toivottelen!

Sanelmalle lämpöisimmät tervetulotoivotukset tälle puolelle, _niiin_ mahtavaa!!!!!
Mulla alkoi oireet Siljaa odottaessa ilmaantumaan noin viikolla 7. Hikoilun muistan aiemmilla viikoilla, tuntui oudolta, sillä Viliä odottaessa palelin puoliväliin saakka.

Ihan mahtijuttu, että Elli ei lastaa tarvitse, saatte sitten elellä ihan normaalia vauva-arkea tämän toisen kanssa. Ja skoolaukset täältäkin! :)

Tiitulle puolestaan osanotot, mulle tuli heti myös Nekun tavoin mieleen se, että isoisoisä antoi tulevalle tilaa, niinhän se monesti on käyvä.

Leon puheterapiassa käynti tuo varmasti mielenrauhaa, saanette selvyyttä asiaan. Tai sitten ennättää sitä ennen aloittaa tauottoman puhetulvan! :)
Vililtä puuttuu kokonaan L, K ja R. L:n sanoo Lotan tavoin veeksi.
Hih, siitäpä muistui mieleeni Viltsun tapa estellä itsensä, ehkä juuri kaikista katalin sana, on siinä vanhemmilla selittämistä.

Puhuttelevatko lapsosenne itseään omalla nimellään, vai joko ilmaantuu minä-muotoa? Vili on parin viime vkon aikana alkanut jättämään "Iviä" pois ja tilalle on tullut määäääää ainakin seitsemällä äällä. Ihan hauskan kuuloista ja tuntuu niin isolta pojalta, kun sanoo jo, että mää en ylety tonne, tai mää meen iskän kanssa leikkamaan ruohoa nurmikolle! Hih! ;))

Meidän pikku-Silja näytti ihan jättiläisvauvalta kolmekiloisen serkkupoikansa rinnalla, on niin pikkuruinen, mutta miehekäs viikon ikäinen veljenpoikani.

Me ollaan tänään menossa joka keskiviikkoisiin urheilukisoihin, viimeksi Vili hyppäsi pituutta huimat 0,40 metriä, heitti kiekkoa ja juoksi 400 metriä, viimeinen oli kyllä huikea suoritus. Pari kävelyaskelta otti koko kierroksen aikana, muuten pinkoi menemään kovaa kyytiä! :)

Mahtaakohan meidän neitosella olla joku tiheän imun kausi (nyt ikää 2kk, 1 vko) on tissillä ihan koko ajan. Nytkin siis taas. Eilen oli kovin kitiseväinen koko päivän, ellei saanut tissiä suuhunsa. Nyt on alkanut vaatimaan seuraa itselleen alati, mikäli häviän näkyvistä, parkaisee samantien. Kalamobilensa kanssa viihtyy pylly paljaaana jutustellen pitkän tovin ja sitterissäkin pidempiä aikoja, mikäli vaan näkee jonkun lähellään. Siis se sitteri on nyt loistojuttu, Silja ei viihdy maantasalla niin hyvin kuin Vili aikonaan, pitää nähdä maalimaa! Joten otan taannoiset sanani takaisin sen tarpeettomuudesta, näköjään kovasti vauvasta kiinni.

Tuli Lotan jutustelusta pikkusiskolle mieleen samantapainen juttu, kun yhtenä päivänä siivosin ja Silja kitisi sitterissä, niin Vili meni kyykkyyn viereensä ja sanoi, että "äiti tulee ihan pian, äiti pesee maton". Luuttusin kyllä lattiaa, mutta oli niin hellyttävää, kun meni pikkusiskoa lohduttamaan. :)

Silja on kyllä tosi tyytyväinen ja iloinen vauveli, kunhan vaan on läheisiä näköpiirissä. Vilillä uhmaa pukkaa, mutta aika pientä käsittääkseni toistaiseksi, vaikka tavarat lentää, on alkanut hieman läpsimään, pikkusiskokin on saanut osankseen pari töytäisyä, joka asiaan pitää ensin sanoa varmmuden vuoksi eiei, juoksee karkuun jne, mutta vastapainoksi joskus totteleekin, leikkii rauhassa omia leikkejään ja jutustelee hauskoja juttujaan, ihan mukavaista elo siis on pääasiassa.

Miekkosesta vielä sen verran, että lakkonsa on pitänyt, vai voisinko puhua lopetuksesta. Ilman korvaavia valmisteita lopetti, hattua nostan minäkin. :)

Nyt ruokkimaan toista nälkäistä suuta ja jos omaanikin laittelisin Vilin tekemää kaalilaatikkoa, oli aamusella tätinsä luona ruuanlaittopuuhissa ja hain hänet kotiin ylpeänä laatikko kainalossaan. =)
 
Jokohan Keiju pääsi tositoimiin??? Kyseli iltasella supistuksista, kun oli itse jo ilmeisen kipeiden kourissa. Toivottavasti tihentyivät ja jatkuivat. ;-) Saa nähdä, mitä gissan lääkäri tänään sanoo. Jännää on.

Eilinen oli kyllä juhlapäivä meillä, kun “tuomio” tuli. Lääkäri ei siis löytänyt mitään huomautettavaa kintuista, vaan totesi, että tosi jämäkät ovat. Nla-seuranta, ei muuta. Oltiin kyllä NIIN iloisia.

Elli on selkeästi viime päivinä alkanut kiinnostua maailmasta. Jaksaa olla jo pidempiä pätkiä hereillä ja on muutenkin jotenkin viriilimpi. Luonnetta tulee myös esiin, vaatii siis oman huomionsa kimeällä äänellään. Viime yönä öhkäsi ja möhkäsi, saattoi olla jotain vatsanväänteitä. Tässä parin viikon iässähän niitä vissiin alkaa ekaa kertaa tullakin?

Ansku, Lotta puhuu itsestään sekä nimellä että minä-muodossa. Koko ajan enemmän yksikön ekassa persoonassa, mikä tosiaan tekee hänestä ison tytön oloisen. Ja mä yritän kitkeä omasta puheestani sen “äiti tekee”-muodon, huh, se istuu sitkeässä, vaikka inhoankin sitä. ;-)

Wau, Vili on pistellyt ratakierroksen! Huikeata ja varmaan tosi hauskan näköistä. Näillä riittää virtaa.

Kaalilaatikko kuulostaa namilta. Nälkä on jatkuva. Nyt silittämään. Yöks, sitä inhoan.
 

Similar threads

A
Viestiä
103
Luettu
3K
T
A
Viestiä
112
Luettu
3K
Lapsen saaminen
**Keijukainen
K
M
Viestiä
101
Luettu
3K
S
S
Viestiä
120
Luettu
3K
S
S
Viestiä
109
Luettu
4K
N

Yhteistyössä