Pihit appivanhemmat

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vaimo
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Me ei IKINÄ!! ottettais omilta vanhemmilta rahaa vastaan. Muuten saavat auttaa lastenhoidossa tai tällaisessa, mutta rahaten ei saa auttaa. :D Tuntuis, että ois sitten itse heille kokoajan velkaa.

Halutaan tulla toimeen omillamme. :saint:
 
Vielä mietin...musta kun joka tapauksessa tulee inhottava anoppi :kieh: ...että paljon siinä mahdollisessa lasteni avustamisessa riippuu miniästä ja vävystä. Jos vävyni pistää kurkusta alas kaiken, mitä tienaa, niin en varmaan siihen huusholliin rahaa anna. Vien vaikka ruokaa, mutta en anna rahaa. Jos taas vävyni on boheemi taivaanrannanmaalari, rastatukkainen ekomies, joka väkertää itse vauvan kehdon vanhoista kannoista yms tekemättä päivääkään nk. oikeaa työtä, saatan jopa maksaa hänen vuosittaiset Greenpeace-maksunsakin :D

Miniästä on tietty vaikeampi ottaa selvää, onko se lintu vai kala. Ja junnu on justiinsa niin korvista vietävissä, että kun se johonkin sydänjuuriaan myöten rakastuu, niin se on auttamattomasti tossun alla. Silloin on paljon kiinni siitä tossusta, miten helposti meikäläiseltä rahaa irtoaa :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja udaLinx:
Me ei IKINÄ!! ottettais omilta vanhemmilta rahaa vastaan. Muuten saavat auttaa lastenhoidossa tai tällaisessa, mutta rahaten ei saa auttaa. :D Tuntuis, että ois sitten itse heille kokoajan velkaa.

Halutaan tulla toimeen omillamme. :saint:
Ihan hieno ajatusmalli. Mukavampaahan se on antaa aikanaan verottajalle ;) Mä kyllä aion pyrkiä pääsemään eroon omaisuudestani mahdollisimman hyvin ennen kuolemaani ja se tapahtuu pitkälti omaisuuden lahjoittamisen muodossa. Siis siinä muodossa, mikä on verotonta. Otin pitkän laina-ajan asuntooni ajatellen ihan sitäkin, että mieluummin käytän rahavarojani nyt - itseni ja muiden hyväksi - ja kun potkaisen tyhjää, olisi hyvä, jos velat ja omaisuus olisivat plus miinus nolla.
 
Eivätpä meilläkään appivanhemmat anna meille rahaa eikä kyllä olla pyydettykään. Joskus kun on ollut tosi tiukka paikka, olemme pyytäneet lainaksi jonkun satasen jotka sitten pikkuhiljaa olemme maksaneet takaisin. Anoppi kyllä ostaa lapsille silloin tällöin vaatetta, ahkera kirpparikävijä kun on. Ja jos esim. käy kaupassa lapsemme kanssa niin ostaa jotain pientä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vaimo:
Ja tämän tekstin ei todellakaan ole tarkoitus olla "antakaa rahaa vanhemmat!"-tyylinen, vaan siis mun oma mietintä kuinka vanhemmat ovatkaan erilaisia. Toiset auttavat (ja kun muuta apua emme nyt kaipaakaan kuin rahallista ) ja toiset eivät. Ja mua ärsyttää toi piirre appivanhemmissa ja toivon, että osaavat sitten joskus viedä lapsenlapsensa vaikka huvipuistoon tms (eivätkä ala piheilemään rahassa ).

No sinäpä sen sanoit!
KUINKA ME IHMISET OLEMMEKAAN ERILAISIA!
Siihen on vaan parasta tottua tässä maailmassa.
 
Mun vanhemmat on köyhempiä eli eivät rahallisesti auta, mutta muuten kyllä. Miehen vanhemmat taas ovat ostaneet meille vaikka ja mitä isoa ja arvokasta enkä ees kehtaa sanoa mitä kun tiedän jo tuon toisen ketjun perusteella, että tulee kakkaa niskaan. Ikinä ei olla pyydetty, mutta kun haluavat niin ei kielletäkkään. Itse maksetaan laskut, ruoat jne. (mitä nyt joskus anoppi tuo ruokakassinkin) ja auton vakuutukset ja benst yms.
 
Ketjua lukematta. Mun äiti tykkää ostaa pojalle aina välillä kaikkee pientä, ihan siitä antamisen ilosta. Anoppi ja appiukko taas...Tän oon ennenkin sanonu, rahaa on niin paljon ettei paskalle taivu. Ja siitähän ei luovuta, sitä ei käytetä ite, eikä anneta muille. Eletään kun kirkonrotat, meijän lasten on turha kuvitellakaan saavansa niiltä synttäri tai muitakaan lahjoja..Eikä se piheys haittais, eipä oo mun rahoja. Mutta kun luonteeltaakin kumpikin on niin syvältä niin risoo joka ikinen asia niitten kans...*huh*kiva vuodatus..Kiitos. :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Meillä mies on kuopus, ei ole koskaan saanut mitään kotoaan. Töitä on saanut painaa kotona asuessaan suunnilleen siitä saakka kun oppi kävelemään. (remontit, metsänistutukset jne). Lähti 16-vuotiaana opiskelemaan eri paikkakunnalle, otti opintovelan, ei autettu mitenkään. Vanhemmille lähellä asuville sisaruksille on rakennettu talot ja ostetaan lapsenlapsille kaikkea, mutta ei meille.
Oukei, käsitin, että tuo 18 v veli on perheen kuopus...pojat kun harvemmin lähtevät alaikäisinä kotoa pois. Sun miehesi on siis alaikäinen vielä vai miten tuo homma nyt menee, jos kerran on nuorempi kuin 18 v veljensä? Mutta siis....mä luulen, että jos mun junnuni alaikäisenä perustaisi perheen, niin melko varmasti löisin rahahanat kiinni tai ainakin kukkaroni nyörit olisivat melko tiukassa solmussa. Ihan vaan siksi, että jos kerran haluaa ottaa aikuisen vastuun alaikäisenä, sitten sen vastuun saapi kantaakin. Mutta me ollaan näistä junnun kanssa kyllä puhuttukin eli että ei lapsia alaikäisenä.



Mieheni on nyt päälle kahdenkymmenen, mutta aikoinaan lähti siis 16 vuotiaana kotoa kuneivät kustantaneet enää hänen elämistään.pehe tuli 21vee
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Kyllä töitä tekevälle riittää, kts. www.mol.fi. Siis jos väität ettei töitä ole tarjolla. Monet kun vaan niin mielellään on kotona "hoitamassa lapsia"...


Ja mitä vikaa siinä on, että haluan itse hoitaa lapseni, niin ja vieläpä (minä Syntinen) ihan mielelläni?
 
Miehen vanhemmat sanovat, että he ovat antaneet pojalleen asunnon ja ruoan 18-vuotiaaksi ja se on enemmän, kuin moni voi sanoa...Käyttävät miestäni hyväksi aina, kun pystyvät. Pari kertaa viikossa täytyy mennä sinne jotain töitä tekemään eikä mies saa sieltä edes ruokaa, vaikka olis esim.5 tuntia pihatöissä. Ostavat lapsellemme (joka ainoa lapsenlapsi) syntymäpäivä-ja joululahjan. Omat vanhempani ovat vanhoja ja sairaita. Äiti antoi ennen aina jotain, osti mansikoita, pihakukkia, joulumerkkejä ym. Nyt siis laitospotilas. Isä enemmän appivanhempien tyylinen eli meidän pitäisi auttaa sitä koko ajan ilmaiseksi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vvieras:
Mieheni on nyt päälle kahdenkymmenen, mutta aikoinaan lähti siis 16 vuotiaana kotoa kuneivät kustantaneet enää hänen elämistään.pehe tuli 21vee
Eli tämä velikin on nyt jo päälle kahdenkymmenen? Puhuit siis miehesi veljestä ajalta vuosia sitten? Vieläkö hän asuu vanhempiensa kanssa vai joko on muuttanut omilleen? Avustavatko vanhemmat edelleen häntä?

Mitä tulee siihen kuopuksen erityisasemaan, uskoisin sen koskevan ylipäätään sitä lapsuudenkodissa viimeiseksi asuvaa. Vaikkei olisikaan sisarussarjan nuorin. Koska...kuten aiemmin jo kirjoitin...vanhempien taloudellinen tilanne on usein silloin parempi ja tokihan yksi nuori kuluttaa vähemmän kuin kaksi tai useampi nuori. Ainakin mullla on nyt enemmän rahaa käytössäni kuin oli vielä 3 kk sitten, kun meitä oli 3 täällä asumassa.

 
Alkuperäinen kirjoittaja Surina74:
Musta appivanhemmat tai omat vanhemmat eivät ole millään tavalla velvollisia antamaan rahaa tms. taloudellista tukea.

Juup ihan samaa mieltä. Mun mielestä olisi noloa, jos joutuisin muiden rahoilla elämään.. Sitä elää varojensa mukaan. Ei ole ikinä tullut edes mieleen, että appivanhempien pitäisi jotenkin meidän elämää rahoittaa, sama koskee äitiäni.

 
Alkuperäinen kirjoittaja Dietorelle:
meillä anoppi voi ostaa tytöille jätskit tai patukoita. äitini taas auttaa muten ja kerää avustusjuttuun vaatteita joista tuo sitte myös meille niitä.

Onkohan tuo ihan sallittua? Laillista? Olla muka hyväntekeväisyystyössä mukana ja rahdata omille lapsenlapsille siitä päältä parhaat?



Mikähän tuo avustusjuttu on? Loppuu kyllä mun vaatelahjoitukset jos siellä joku isoäiti valkkaa parhaat päältä omille lapsenlapsilleen.
Tosi reilu mummo,ihan "avustushenkinenkin"...
 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita:
Alkuperäinen kirjoittaja vvieras:
Mieheni on nyt päälle kahdenkymmenen, mutta aikoinaan lähti siis 16 vuotiaana kotoa kuneivät kustantaneet enää hänen elämistään.pehe tuli 21vee
Eli tämä velikin on nyt jo päälle kahdenkymmenen? Puhuit siis miehesi veljestä ajalta vuosia sitten? Vieläkö hän asuu vanhempiensa kanssa vai joko on muuttanut omilleen? Avustavatko vanhemmat edelleen häntä?

Mitä tulee siihen kuopuksen erityisasemaan, uskoisin sen koskevan ylipäätään sitä lapsuudenkodissa viimeiseksi asuvaa. Vaikkei olisikaan sisarussarjan nuorin. Koska...kuten aiemmin jo kirjoitin...vanhempien taloudellinen tilanne on usein silloin parempi ja tokihan yksi nuori kuluttaa vähemmän kuin kaksi tai useampi nuori. Ainakin mullla on nyt enemmän rahaa käytössäni kuin oli vielä 3 kk sitten, kun meitä oli 3 täällä asumassa.



Mies on nyt 25, veljensä 18. Veljelle annetaan siis mitä vaan keksii pyytää, mut tää mun mieheni, hänet auttoi henk.koht konkurssista mun vanhempani kun omat eivät auttaneet.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Capri:
Alkuperäinen kirjoittaja Surina74:
Musta appivanhemmat tai omat vanhemmat eivät ole millään tavalla velvollisia antamaan rahaa tms. taloudellista tukea.

Juup ihan samaa mieltä. Mun mielestä olisi noloa, jos joutuisin muiden rahoilla elämään.. Sitä elää varojensa mukaan. Ei ole ikinä tullut edes mieleen, että appivanhempien pitäisi jotenkin meidän elämää rahoittaa, sama koskee äitiäni.

Lain mukaan ei ole velvollisia, mutta minä ainakin teen kaikkeni tuon oman tytön eteen silloinkin kun hän on aikuinen ja siinä mielessä tunnen itseni velvolliseksi kantamaan hänestä huolta lopun elämääni kun olen hänet halunnutkin. Toki toivon, että hän oppisi itsekin elämään niin, että pärjää mahdollisimman pitkälle omillaan kun on aikuinen, mutta auttamatta en ikinä jätä jos tarve vaatii. Enkä näe siinä mitään pahaa vaikka vanhemmat aikuisiakin lapsiaan auttaa jos niin haluavat. Vanhemmuus vaan on sitä, että se vastuu jatkuu lopun elämäänsä, vaikkakaan ei lain mukaan velvollisia olekaan.

 
Alkuperäinen kirjoittaja mietippä:
Alkuperäinen kirjoittaja harmaana:
Alkuperäinen kirjoittaja mietippä:
Alkuperäinen kirjoittaja Toivoliini:
Tämä on tällainen kinkkinen asia. Sanot tulevanne toimeen, mutta sitten kuitenkin appivanhempien pitäisi rahaa antaa.

300km auto kuluttaa 10l/100km on 60litraa ees taas. Bensa 1,3e/l palttia rallaa 100e harvalla on laittaa tuosta vaan sileeksi

Niin, että jos miehes haluaa nähdä vanhempiaan tai vanhemmat poikaansa, niin raha ratkaisee? Kauhea syöppö teidän auto, vaihtakaa parempaan!
Muista sitten itse vanhana maksaa kaikki lastesi matkakulut, kun käyvät sua vanhainkodissa katsomassa. Noilla mielipiteillä varustettuna susta kasvaa appivanhempiasikin pihimpi vanhus!

Mulla on isommat tulot kuin mun vanhemmilla ja appivanhemmilla yhteensä, en todellakan ole heiltä mitään vailla.

Se on hyvä että sun tulot on niin isot :) Pointtina olikin se, että kaikilla muilla ne tulot eivät anna periksi tuollaista ajelua. Kerran kuussa jos käy ja lasketaan siihen bensaan se 70e tekee vuodessa 800e. Minä voisin käydä kolmen kuukauden välein. Tällä hetkellä käyn 2 kertaa vuodessa kotona 800km suuntaansa. Ei vaan lompakko kestä enempää ajella.

Jos haluisin että lapseni kävisivät katsomassa minua ja välimatka olisi pitkä niin tottakai minä maksaisin vaikka puolet bensasta, reilu peli. (yleensä vanhemmilla ei ole enää velkaa ja muita menoja niin paljon kun nuorilla juuri perheen perustaneilla.)

Osta uusi auto kommenttiin kommentoin jo aikaisemmin että se maksaisi sen 14 000e ja kuluttaisi 7,5l/100km. No sinun tuloillasi tuo kuitattaisiin varmaan kuukaudessa :D

menee asian viereen, enkä tiedä onko tätä tänne kirjoitettukkaan, mutta kannattaa harkita dieseliä. vievät 4,5l/100km. nykysillä bensan hinnoilla ei tarvi kummonen matka ajaja olla ku tulee dieseli halvemmaks. ja hyvän auton saa halvemmalla kuin 14000. ei kai sen ole pakko olla tulen uusi. 2000 luvun autoja lähtee alle kymppitonnin paljonkin!
 
velvollisuutta ei tietenkään ole, tuntuu vaan niin epäreilulle et toiselle annetaan sellanen alku et alaikäisenä jo pitää selvitä ja siitä sitten kertyy velat jotka vaikuttaa vielä siinäkin vaiheessa kun perhe, ja sit avovaimon vanhemmat selvittää asian mikä on saanut alkunsa niiltä ajoilta kun omat vanhemmat olleet vielä vastuussa. Sit toiselle lapselle työnnetään kaikki nokan eteen valmiina.
 
Kai mä sit oon kanssa vähän katkera... mutta meidät savustettiin miehen lapsuudenkodista pihalle, sinne tunki miehen veli avokkinsa kanssa asumaan. elivät muutaman vuoden siinä ilmaiseksi, toisessa okt:ssa asuvat appivanhemmat maksoivat kaiken. Sittemmin kyllä ovat ostaneet talon itselleen. (Meille sitä ei myyty, kun tarjouduimme ostamaan).

Me asutaan nyt 40 km:n päässä. Meillä ei käydä. Me käymme harvakseltaan anoppilassa, sillä mies ei oikein viihdy siellä. Muut miehen sisarukset elelee aika lailla anoppilan rahoilla, me emme. Muut reissailee Lapissa appivanhempien matkassa, me emme. Meidän lapsemme ovat vieraita heille, mutta en minä yksinkään viitti aina anoppilaan mennä.

Oonkohan mä vaan niin inhottava miniä että mua ei haluta siihen perheeseen vai pojastaanko ne ei välitä?
 
Alkuperäinen kirjoittaja vvieras:
Mies on nyt 25, veljensä 18. Veljelle annetaan siis mitä vaan keksii pyytää, mut tää mun mieheni, hänet auttoi henk.koht konkurssista mun vanhempani kun omat eivät auttaneet.
Siis jos miehesi on nyt 25 ja hänen veljensä on nyt 18 v, niin ei sun miehesi voi olla perheen kuopus tai sitten mun pitää mennä opiskelemaan äidinkieltä uudestaan =) Kuopushan on perheen nuorin lapsi. Mä en ota kantaa muuhun kuin siihen, että sille lapsuudenkotiin viimeiseksi jääneelle yleensä löytyy enemmän resursseja antaa kaikenlaista ja se johtuu ihan tästä elämästä ja siitä tavasta, millä elämä tuppaa kulkemaan. Mulla ei ollut taloudellisia mahdollisuuksia antaa esikoiselleni hänen ollessaan 15 v sitä, mitä mulla on nyt mahdollista antaa kuopukselleni. Ja kuten jo totesin, mulla on nyt enemmän rahaa per nassu kuin oli 3 kuukautta sitten, jolloin tyttäreni asui vielä meidän kanssamme. Ymmärrän siis varsin hyvin sen, että lapsuudenkotiinsa viimeiseksi jäänyt saa enemmän kuin mitä muut sisarukset ovat saaneet, koska perheen elintaso on tuolloin parempi kuin ennen.
 
en ole puhunut kuopuksesta mitään. Mut kai se on ok et mun vanhemmat on maksaneet mun mieheni selville vesille että pystytään elämään melkein normaalia elämää velkojemme (miehen velkojen) kanssa. Vanhemmillani on 3 muutakin lasta minun lisäkseni, ylimääräistä ei olla saatu mut aina ovat auttaneet, keskittykööt anoppilan väki kotona olevan paapomiseen.
 
Ei anna rahaa omat vanhemmat tai appiukkokaan, eikä heidän todellakaan edes tarvitse.Minulle ei tulisi mieleenkään, että esim:minun vanhempieni tarvitsisii osallistua meidän perheen hankintoihin
 

Yhteistyössä