Täällä onkin tapahtunut kaikenlaista! Aika onkin mennyt teidän muiden juttuja lukiessa, enkä oo sitten enää kerenny itte kirjottelemaan mitään vähään aikaan.
Jellybeanilla onkin ihanat hetket tiedossa, kun saat pikku-irenen jo muutaman päivän päästä kotiin! Kyllä varmaan tuntuu ihan mahtavalta kaiken odottelun ja vaivan jälkeen. Voimia teille vielä ja toivotaan todella, että se keskiviikko pitää edelleen paikkaansa!!
Huh huh, Maxiinalla onkin jännät hetket! Ajatella, ens lauantaina vauva on jo todennäköisesti nähnyt päivänvalon... Oliko muuten niin, että vauva on edelleen perätilassa ja aijot synnyttää ihan normaalisti? Tsemppiä vaan hurjasti koitokseen!! Itse en varmaan uskaltaisi suostua perätilasynnytykseen, vaatisin varmaan section. Esikoinen oli avotarjonnassa (pää alaspäin, mutta kasvot tulosuuntaan/"kattoa kohden" ja vielä pää vinossa) ja se oli aika kivuliasta ja hurjaa touhua ja lopultahan sitten mentiin kiireelliseen sectioon. Lääkärit sanoi, että näin syntyessään vauva tarvii melkein kaksinkertaisen tilan ja harvoin tälläinen synnytys onnistuu ensisynnyttäjältä. Nyt on hiukan alkanut jännittämään, että miten tämän synnytyksen kanssa käy ja kuulemma joillakin naisilla on sellainen lantio, että se kääntää synnytystilanteessa vauvan aina avotarjontaan. Nyt toivon, että jos tämä vauva on tulossa samallalailla, että sitä ei enää väkisin sieltä yritetä repiä kaikin konstein ja, että mun vattan päälle ei tuu enää yksikään kätilö istumaan ja pomppimaan... Kivunlievyksestä maxiina taisi kysyäkkin, niin epiduraalin ainakin ajattelin pyytää, ilokaasusta mullekkin tuli tosi kamala olo, mutta kai sillä täytyy ainakin ens alkuun pärjätä. Millaisia ne aquarakkulat on ja miten ne laitetaan? Oon kuullu, että niiden laitto sattuu aika paljon.
Aurinko, mullakin on vähän samanlaisia tunteita ja ajatuksia, kuin sulla. En halua, että esikoiselle tulee mitenkään hylätty olo ja mietinkin paljon, että miten pystyn antamaan huomiota molemmille tasapuolisesti. Jotenkin käy esikoista sääliksi, kun hän ei enää ole se keskipiste ja samoin surettaa vauvakin, kun ei kumminkaan hänelle varmasti kerkeä lepertelään yhtäpaljon, kuin esikoiselle vauvana, mutta tuskin sellainen pieni sitä tajuaa =0)
Mulla ei oikeastaan ole vieläkään mitään suuria merkkejä synnytyksen alkamisesta. Eilen illalla alaselkää ja reisiä poltteli ja muutenkin lonkat on aika hellinä, mutta supistuksia ei oo kuin muutama pieni päivässä. Uskon, että tämä vauva syntyy vasta ihan lasketunajan paikkeilla. Valkovuoto mulla on vähentynyt huomattavasti, kun muuten sitä on ollut koko odotusajan ihan älyttömästi, että voiskohan se olla merkki lähestyvästä synnytyksestä? Kai sitä tässä vaiheessa jo tulkkaa kaikki mahdolliset oireet synnytyksen alkamiseksi =0) Meillä kanssa noita kyselyjä satelee "yhtenäkappaleena olemisesta" yms., mutta en oo niihin ihan vielä kypsyny.
Ainulle jaksamisia kipujen kanssa, sun kohadalla aika tuntuu kyllä matelevan oikein kunnolla. Yritä kestää, vaikkei se helppoa varmastii oo!
Juulia rv37+6