Toggle sidebar

Lokakuiset 2007 (8)

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Lumi81
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
Vihdoin alkaa se viikko millon pääsee sairaalaan, vielä kun torstaihin malttaisi. Minulla noita supistuksia tulee lähinnä rasituksesta (kävely) kestää välillä "todella" kauvan ennen kun pystyy jatkamaan matkaa.
Teille jo aikasemmin lapsiveteen perehtyneille että mistä sen tunnistaa jos sitä tihkuu?? Jotenkin olo on ollut "märkä" vaikka mitään seksuaalista syytä siihen en itse ainakaan tiedä. Voisiko olla lapsivettä?
Meillä liikkeet vähentynyt torstain jälkeen huomattavan paljon että välillä joutuu ihan miettimään että milloin viimeksi on liikkunu vai onko, sitten sitä häiritsee pitkän aikaa niin pieni kevyt tönäsy saattaa vastineeksi tulla. Onkohan normaalia??

No mukavaa sateista viikkoa kaikille!!

Ainu 33+5
 
Ainu, onko sulle annettu noita liikeseuranta-ohjeita neuvolasta? Mulle ainakin se täti sano että heti jos liikkeet muuttuu pitää mennä äitipolille, koska jos se liikkuu tavallista vähemmän voi syynä olla kalkkeumat tms toimintahäiriöt istukassa ja vauva säästelee voimiaan olemalla liikkumatta tai liikkuu vaan vähän.. Ja neuvolan täti painotti että samana päivänä ku tuntuu et vauva liikkuu vähemmän pitää jo mennä tarkistuttaa sitä.
 
Samaa mietin minäkin, Ainu, kuin tuo ulkopuolinen. Itsehän kävin just liikemuutosten takia siellä päivytyksessä. Sanoivat tosiaan, että jos selvä muutos tapahtuu liikeissä, täytyy ehdottomasti mennä tarkistuttamaan tilanne. JA kannattaa mennä suoraan sairaalaan, jos mahdollista, eivät meillä ainakaan neuvolassa asialle mitään pysty tekemään.

Sitten yksi kysymys kokeneemmille: Mistä tietää, ettei lapsivesi mene esimerkiksi pissillä ollessa? Jäin eilen miettimään, kun piti käydä kyykkypissillä metsässä lenkillä ollessa ja tuntui oudolta jotenkin. Voiko se lapsivesi mennä ikäänkuin huomaamatta ja sitten ollaan ongelmissa, jos synnytys ei alakaan? No, onpahan tuo pasi ainakin mylännyt ihan entiseen malliin tänään, joten ei kai siellä mikään hätä ole.

Jelli 34+6
 
Vastailenpa tuohon lapsivesijuttuun, kun on siitäkin kokemusta...
Kolmannesta mulla alkoi tihkuttaa ennen synnytyksen käynnistymistä. Sen lapsiveden ensinnäkin tunnistaa sellaisesta makeahkosta hajusta (muistuttaa vähän spermaa), siinä on usein myös vaaleanpunertava väri, koska verta hiukkasen mukana.
Enpä usko, että sitä vaan kerran vähän lorahtaisi. Jos kalvoissa on jossakin reikä, niin kyllä se sieltä sitten lorahtelee uudelleenkin. Saattaa kyllä olla, että vaan tietyssä asennossa. Jos siis epäilee, niin ehkä sitä samaa asentoa, jossa epäili lorahdusta tapahtuneen, voisi kokeilla uudelleen... Jelli sitten samaan kyykkyasentoon :-)
Neuvolassakin pitäisi olla niitä tikkuja, jolla asia voidaan tarkistaa. Kannattaa laittaa side ja säästää se, jotta voipi sitten tarkistaa.
TYKS:ssa ainakin lorahtelu johti siihen, että joutui osastolle. Jollei omat supparit ala, niin käynnistetään 2vrk:n kuluttua tulehdusvaaran vuoksi. Tuossa käytännössä on kyllä sairaaloittain eroa. Itselläni alkoi omat supparit saman vuorokauden aikana kuin tuo lorahtelu.

Ainu, kyllä tosiaan kannattaa tarkistuksella käydä, jos suuri muutos liikkeissä. Näissä asioissa kun ei voi koskaan olla liian varovainen. Tosin liikkeet myös normaalistikin loppumetreillä vähenee, kun tila käy ahtaaksi. Välillä voi olla myös rauhallisempia kausia. Mutta jos itsellä vähänkin epävarma olo, niin heti vaan tarkistuttamaan. Ihan sen mielenrauhan vuoksikin!

Jokohan on lokavauvoja putkahdellut... Lumiii!!!! Niiskulaineeeen!!!! :-)
Täällä supistelee. Eilen ja tänään aikas paljonkin, myös levossa. Mutta ei nuo vielä mitään kipeitä ole, joten pelkkää harjoitusta!

Tehis rv 36+1
 
Laura79: On kyllä kaksosiksi tosi hyvänkokoisia vauvoja. Toisaalta en tiedä kuinka paljon uskaltaa luottaa noihin painoarvioihin? Tänään juuri neuvolassa näin äidin jolle odotuksen loppupuolella tehty painoarvio oli 2300gr ja vauva syntyi sitten kuitenkin alle 2 kiloisena. Täytyy toivoa, että arviot kuitenkin olisivat melko totuudenmukaisia. Tai eivät ainakaan olisi pienempiä kuin oikeasti ovat.

En oo paras vastaamaan tuohon Jellin kysymykseen lapsivedestä. Mulla kun se ei mennyt itsekseen, vaan vasta kun kalvot puhkaistiin sairaalassa. Mutta sen kokemuksen perusteella, luulisi sen todellakin huomaavan milloin tulee lapsivettä. Sitä nimittäin ainakin minulla valui ihan hirmuinen määrä ja tuntui, että sitä vaan tulee koko ajan eikä se lopu millään.

Neuvolassa äsken kävin. Kaikki ok. Ensi viikolla sitten taas neuvola ja äitipoli. Tämä aamu ja päivä ovat vaan olleet inhottavia, kun liitoskivut tulleet oikein tuntuviksi. Toivottovasti synnytys olisi lähellä, ei jaksais enää tätä odotusta kja raskasta olotilaa. Kaverille juuri sanoin, että mun tuurilla mennään tiestysti lähelle sitä 40 viikkoa...

Pia rv 35+1
 
Neuvolaan tänään sitten soitin tuossa ja pyysi sitten käymään. Sydän äänet kuunteli ja vauvaa kokeili mahan päältä. Raivotarjonnassa sitä kuulemma ollaan ja syke oli hyvä. Torstaina olen menossa sinne äitipolille niin pitää sitten siellä mainita asiasta. Liikkeitten laskentaan neuvolantäti anto ohjeen että 10 tunnissa... no pitääkö niitä olla joka tunti se 10?? vai riittääkö vaan jollekkin tunnille kun sano että tästälähtien joka päivä ottaa sen tuntiseurannan.

Neuvolan täti oli uusi, meinasi väkisin vääntää minusta masentuneen. Jotenkin vaan miettii et eikö näistä kivuista saisi sitten puhua ettei heti leimaantuisi masentuneeksi, pitäisikö kaikkien olla samanlaisia odottajia, samoilla ajatuksilla?? Se ainakin näytti olevan ihmeellistä sen mielestä kun en ole ajatellut miltä tulokas näyttää!! No hänet näen kun syntyy, eiköhän tässä ole paljon muuta tärkeämpää murehdittavaa...

Mietteliäänä
Ainu 33+5

p.s pissassa oli se raskausmyrkytys juttu + ja - yhtä aikaa eli luultavammin oli kohollaan, seuraava aika 2vko:n päästä. Kai ihan normaalia ettei kummempaa seurantaa??
 
Täällä ollaan vielä, mutta nyt on sellainen olo että varmaan saattaa tulla kohta lähtökin synnärille. Supistellut on säännöllisesti puolen tunnin ajan mut sit loppuivat jospa vielä takaisin tulisivat. Harmittaa vaan kun tuolle esikoiselle tuli taas flunssa...no eipä voi mittään.

Mulla esikoisen synnytyksessä puhkaistiin kalvot ja vettä tuli kauheana alusastiaan. Mut oon kuullu että joillain lorahtelee tai tihkuu vähän kerrallaan lapsivettä, helppo käydä tarkistuttaa tikuilla, mut eivät ole 100 prosenttisia.

Ostettiin muuten pinen pieni pullo sampanjaa ja muoviset kuohuviinilasit ja otetaan sairaalakassiin mukaan =)). Pitää ottaa sit yksi lasi kuohuvaa vauvan synnyttyä. Joissain synnäreillä olen kuullutkin että kuohuvaa saa sairaalan puolesta vauvan synnyttyä mut viimeksi meillä toivat kahvia vauvan synnyttyä.
 
Kun lapsivedet tulee niin sen kyllä tietää. Tai ainakin minä omalla kohdallani tiesin, kun sitä tuli ihan mahdottomasti, eikä sitä pystynyt lainkaan pidättämään kuten pissaa kun se vaan lorisi ulos. Samoin sitten sairaalassa kun sitä kahden päivän ajan lorahteli niin ei sitä silloinkaan pissaksi luullut. Mutta se jäi arvoitukseksi, että ennen sitä "isoa lorahdusta" parin päivän ajan oli koko ajan pikkarit märkinä. Silloin ajattelin että virtsanpidätys on jotenkin raskaudesta kärsinyt tai että se on valkovuotoa. Sairaalassa pitivät melko todennäköisenä, että se on ollut lapsivetta sekin.

Kun vedet olivat menneet, niin kysyin sairaalassa kätilöltä että kuinka kauan voidaan vielä pidättää veden menon jälkeen. Vastaus oli, että kaksi tai kolmekin viikkoa. Istukka kuulemma muodostaa koko ajan uutta lapsivettä.
 
Ainu: Onko kivut helpottaneet laisinkaan vai onko mennyt pahempaan, onneksi alkaa olla jo aika loppusuora meneillään meillä kaikilla.

En taida vielä sinne synnyttämään päästä. Vauva liikkuu kovasti siellä ja itse en ole kauheana tuota liikeseurantaa harrastanut en tämän enkä esikoisen aikaan. Esikoinen oli selvästi rauhallisempi tapaus kuin tämä, tämä vauva liikkuu paljon, esikoinen liikkui mahassa hillitymmin mutta liikkeet loppuajassa oli hänellä jämäkämpiä. Tämän vauvan kohdalla ei ole tuntunut sellaista "hermovärinää" niin kuin esikoisen aikaan. Mutta kuitenkin mielestäni kumpikin neiti on mahassa olleet aika rauhallisia tapauksia ja välillä on vähän hiljaisempia päiviä ollu välistä. Meillä on sellainen suositus että jos vauvan liikkeitä ei tunnu niin kannattaa kokeilla jotain sokeripitoista juoda tai syödä ja jos vauvan liikkeitä ei ala vieläkään tuntumaan tai liikkeet eivät lisäänny (jos siis olleet poikkeavan vähäisiä) niin sitten kannattaa käydä tarkistuttaa tilanne. Mut minusta aina kun itsellä alkaa huolettaa kannattaa ainakin soittaa ja kysäistä että kannattaako tulla ei kannata jäädä miettimään itsekseen asioita.

No nyt kauppaan ja apteekkiin ostaa nenäsumutetta esikoisen tukkoiseen nenään =).
 
Ja jossain oli sellainenkin keino, että painaa pyyhkeeseen käärityn pakastepussin mahaa vasten. Se ainakin itselläni tehosi, kun olin jo melkein huolesta sairaana kun liikkeitä ei tuntunut tönimällä tai musiikillakaan.
 
Mulle ei kuulu ihmeempää. Alan olla vaan tosi kypsä siihen, kun en osaa öisin nukkua. Joku kumma levoton olo on koko ajan ja en saa unta illalla tai yöllä herätessäni tai sitten herään vaihtoehtosesti tunnin välein vessaan, vauva melksaa hulluna mahassa jne. Viime yönä pyörin yli viiteen ennen kuin edes ekaa kertaa nukahdin ja ei paljoa naurata, jos tää on tätä samaa touhua vielä neljäkin viikkoa, kun pitäis kuitenkin jaksaa poitsun kanssa puuhata kaikkea ja tehdä kotihommia. Samanlaista tais kyllä olla ekaakin oottaessa viimeset 4-5 viikkoa. Lonkat on yöllä herätessä ihan jumissa ja vauva hieroo vielä jotenkin päätään tonne alas niin, että alapäätä vihloo hullun lailla myös öisin.

Mentiin tänään mun äidin luo bussilla kyläilemään ja rötkötinkin siellä vaan monta tuntia sängyssä, taaskin nukkumatta, mutta sainpa huilia. Poitsulla oli onneksi mummun luona taas niin paljon puuhaa, että ei kiukutellut kuten aina kotona tekee.

Huomenna ois vika neuvolalääkäri, jos ei sitten yliaikaisuuskontrolleihin joudu menemään sairaalaan.

Lapsiveden menosta oli puhetta. Esikoisen kohdalla mulla meni lapsivedet reilusti lorahtamalla ja koska vesi oli vihreää, tuli silloin komennus lähteä heti synnärille. Supsitukset käynnistyikin silloin jo sitten matkalla. Toivoisin, että synnytys nyt aikanaan tosiaan käynnistyisi ihan selkeästi eikä olisi sellasta kuten mun kaverilla, että piti ensin viikko valvoa supistusten kourissa, mutta aina ne lopahti.

Ai niin, viime viikon neuvolassa mun vatsakipujen syyksi veikkailtiin sappikiviä, tiedä sitten. Kutinaan terkkari ei oikein ottanut kantaa, mutta kuulemma jalkpohjien ja käsien kutina ois kuitenkin selkein merkki hepatoosista.
 
Kiitos lapsivesivinkeistä! Katsokaas, kun minua huoletti, että jos kaikki vedet ovat menneet, eikä vaan tihkunut, että miten se vauva siellä pärjää. Mutta ymmärsin siis, ettei voi niin isoa määrää pissiksi sekoittaa, kun varsinkin ei mikään erityisen iso pissi ollut :) Hupaisaa selostusta! Väristä kun ei voi sanoa, melko pimeää oli jo..

Ainu: Minua rassaa juuri tuo yltiöpäinen masennuksen tuputtaminen. Mainitsinkin perhevalmennuksessa asiasta, että tottakai on neuvolan tehtävä kertoa, mitä masennuksen oireisiin kuuluu ja mistä apua saa, mutta välillä tuntuu, että väkisinkin tässä masentuu, kun joka saakelin tuutista sitä asiaa tuupataan naamalle.
Eli lippu pystyyn vaan, loppusuoralla ollaan kuitenkin ja hammasta purren vaan sinun tapauksessa kipujenkin kanssa loppuun asti! Koeta nauttia pelkästä makaamisestakin, vaikka tiedän, että se on melko mahdotonta. Mutta kohta varmaan vipinää rittää! Hyvä, että vauvalla oli kaikki hyvin! Minulla on moniste, jossa liikelaskennan ohjeet. Siinä sanotaan, että tunti päivässä lasketaan liikeitä kyljellään hyvässä asennossa. JOs ei kymmentä tule, lkokeillaan kohta uudelleen. Jos ei vieläkään, niin voi heiluttaa mahaa ihan kunnolal ja laittaa musaa kovalle tms "häirintää".
 
Kävin siinä viettämässä yhden yön sairaalassa ja nyt kotosalla taas. Kärsin viikonloppuna aivan tajuttomista selkä ja mahakivuista, siihen lisäksi vielä oksentelua ja kylmiä ja kuumia aaltoja. Kipu kesti monta tuntia putkeen, ei taukoja.
Sit eilen iltapäivällä lähdettiin käymään päivystyksessä, virtsassa oli verta ja lääkäri teki sisätutkimuksen, paikat puhtaat ja kiinni. Sit kattoi ultralla vauvaa, ja yllätys vauva onkin perätilassa... No epäili virtsakivien aiheuttavan mulle noi tuskat ja päätti laittaa mut osastolle. Join illalla vettä monta litraa ja kivi sitten vissiin tullut ulos, kun ei tänään näkynyt munuaisis eikä virtsatiehyeissä merkkiä kivestä (ultralla katottiin)
Tänään sitten käänsivät vielä vauvan raivotarjontaan ja onnistuikin yllättävän nopeesti ja helpolla. Saa nähdä pysyykö loppuun asti "oikein" päin.
Ultran mukaan vauva painais jo 3,5kg! Raskausviikkoja mulla nyt 36+ Ei tarvis enää kauheesti kasvaa, ettei olis niin tuskaa synnyttää, vaikka sitä se kai on joka tapauksessa;)
Onko muilla käännetty vauvoja ja onko pysynyt sit loppuun asti oikeen päin?
 
Ann77, Kysyisin tuosta käännöstä, miten se tehtiin siis käsillä masun päältä vaan? Sattuiko tai oliko epämiellyttävää? Toivottavasti kaveri pysyy aloillaan loppuun asti ;)
 
Ekaks sain piikin reiteeni, joka kuulemma ehkäisee supistuksia. Sit makasin tutkimus pöydällä mahdollisimman rentona ja kätilö käski hengitellä rauhallisesti eikä saa laittaa vatsalihaksilla vastaan. Lääkäri sit otti ns. "niska-perse" otteen ja aika kovakouraisesti kiepautti vauvan toisin päin. Ei meinannut ensin itsekään uskoa, että näinkö helposti se kääntyi. Ei ottanut mun mielestäni kovinkaan kipeetä, toki se sai niin äkkiä hommansa tehtyä, ettei tarvinnut kauaa kärvistellä. Pikkuista kävi sääliksi, jos se vaikka kipeetä. Yllättävän kova otteisesti ne uskaltaa tuota vatsaa runnoa.
 
Äitiyspoilla käyty eilen ja kotiin palattu. Verikokeet otettiin uudelleen ja jos niissä jotain huolestuttavaa ilmenee, soitellaan polilta perääni. Viikon päästä viimeistään on joka tapauksessa kontrolliaika. Mutta mikä tärkeintä niin Ipana vaikutti sydänkäyrän ja ultran perusteella voivan oikein hyvin! Mitään kiirettä Ipanalla ei tähän maailmaan taida olla, koska nuo harjoitussupparit eivät ole saaneet aikaan yhtään mitään, kohdun suu kiinni ja kaulaakin jäljellä 3 cm.

Siinä sivussa sitten ilmeni, että myös meidän Ipana on yllättäen perätilassa! Lääkäri oli sitä mieltä, että on luultavasti viihtynyt perätilassa jo pidemmän aikaa. Eli on sitten onnistunut ihan kivasti huijaamaan noita neuvolan tätejä! Kääntöä ei lääkärin mukaan kannata lähteä kokeilemaan, koska lapsivettä sen verran niukasti ja istukka laajasti etuseinämässä. Periaatteessa Ipana voi toki vielä kääntyä itsekseenkin, mutta kovin todennäköisenä lääkäri ei sitä pitänyt. Eli tällä hetkellä alkaa näyttää siltä, että Ipana tule todennäköisesti syntymään suunnitellulla sektiolla…


Ilona & Ipana 34+3


Ps. Tosi hyvä juttu, että Annin pikkuisen perätila huomattiin nyt ja kääntäminen onnistui niin helposti! Täällä sitä ei tosiaan tulla edes yrittämään… Kovasti tsemppiä kaikille muillekin tasapuolisesti!
 
Meillä pikkuinen on jo hyvän matkaa yli 2400 grammaa, mutta syöminen takkuilee, joten menee yli ennustettujen kotiinpääsy aikojen. Ikävä homma kun sairastuin flunssaan, niin en pääse pikkuista muutamaan päivään katsomaan. Kiskon Panadol Hottia ja toivon että menee nopeasti ohi. Vauva on edelleen sinivalossa ja kohta jos ei bilirubiinit laske niin joudutaan ottamaan pois minun maidoilta muutamaksi päiväksi että jos se johtuukin siitä. Äidinmaitokeltaisuutta, kaikkea sitä kuuleekin.
 
Voimia Jellybean!

olen itsekin mietiskellyt, että mitä jos kaksoset ovat syntyessään kovin pieniä, on jotakin ongelmaa ym. että joutuisi jäämään pidemmäksi aikaa sairaalaan. Haluaisin niin vain nopeasti takas kotiin vauvojen kanssa. Ja kaikkein ikävintä olisi jos toinen joutuisi jäämään sairaalaan. Mutta olen sitten ajatellut myös niin, että ei sairaalassa ketään turhaan pidetä ja siellä vauvan on oltava missä hänen on parasta ja turvallisinta. Mutta ei käy kateeksi teidän tilanteenne!

Itsellä ristiriitaista, kun toivoo, että syntyisi vauvat mahdolisimman pian. Kun taas toisaalta olisi hyvä pysyä masussa vielä jonkin aikaa. Aina parempi vauvoille niin. Mutta vaivojen ilmaantuessa itselle tulee itsekäs olo ja toivoo vauvojen jo tulevan! ´No kai ne tulee kun aika on tarpeeksi kypsä.

Yritin tuossa äsken ottaa masukuvankin. Vähän hankalaa oli kun itse piti ottaa. Mies työreissussa enkä koskaan muista pyytää että hän ottaisi kuvan mahasta... Kokeilen ladata sen toiseen viestiin ettei kaikki tekstikin katoa samalla yrityksellä.

Pia rv 35+2
 
Justiin eilen illalla itkin hoitajalle, että tuntuu ettei ikinä päästä sairaalasta pois kun yllätti sellainen hetkellinen epätoivo. :) Varsinkin kun tuo syömään "opettelun" kanssa kohkaaminen siirtää koko ajan ennustettuja kotiinpääsyaikoja viikoilla eteenpäin. Tämän kuun alussa annetun ennusteen mukaan olisi kotiutumisen pitänyt olla ensi viikolla tai sitä seuraavalla, mutta ihmeen pitäisi tapahtua että niin kävisi. Nyt tähän tilanteeseen on jo sopeutunut ja ikävä kyllä tottunutkin ettei osaa ajatellakaan muunlaista elämää. Into mennyt kodin laittamisestakin vauvalle valmiiksi, kun tuntuu ettei me ikänä saada sitä sieltä mukaan. Nyt on nekin 35-36 viikot menossa kun keskonen "unohtaa" kuinka syödään, eikä huoli tissiä tai pulloa lainkaan.

Vali vali ja niisk niisk.. Oikeastihan olen positiivinen ja iloinen ihminen, vaikkei se näistä jutuista varmaan välitykään. Tai ehkä se normielämän positiivisuus ja iloisuus johtuukin siitä, että käyn täällä purkamassa kaiken mikä ottaa kupoliin ettei tartte niitä näytön toisella puolen vatvoa ja murehtia..
 
Tänään oli neuvolalääkäri ja selvisi että ei nuo tiheät ja pitkäkestoiset harjoitussupparit ole tehneet mitään kohdunkaulalle. Vähän olin toivonut että jo jotain olis tapahtunut niin ei ehkä enää tarvis kauan vauvelia odotella. Toki saisi pikkuinen vielä kasvaa mutta ei meinaa jaksaa odottaa että näkisi vauvan ja saisi syliin. Varmaan asiaan vaikuttaa myös se että meillä ei tuo raskaus alkanut kuten toivottiin. Laskeskelin tässä että aikaa on kulunut siitä kun pikkuista ruvettiin yrittämään- siihen kun lopulta saamme vauvelin syliimme n. 3,5 vuotta...

Tuosta lapsivedestä, mäkin välillä olen epäillyt että lapsivettä saaattaisi tihkua kun jotain vesimäistä lorahtaa housuihin aina välillä ihan runsaasti. Mut taitaa vain olla runsasta ja vesimäistä valkovuotoa kun kerran ei kohdunsuullakaan ole mitään tapahtunut..
 
Täällähän on ollu paljon tapahtumia =). Onneksi kaikilla menee raskaudet hyvin.

Pia: kyllähän nuo painoarviot aina heittelee, mut nykyään kyl saadaan aika hyvin painoarvioita otetuksi ja yleensä mitä olen kuullut ovat painoarviot yleensä niin päin että tuota painoa on hiukkasen enemmänkin kuin mitä meinataan....mene ja tiedä. Hyvän kokoiseksi siltikin sinun pirpanat on arvioitu. =)

Näin loppuajasta tuo valkovuoto on mullakin sellaista vetisempää ja viimeksi sanoin lääkärille siitä joka katsoi sitten tikulla, mut ei siis lapsvettä ihan vaan nestemäisempää valkovuotoa. Mulla yleensä on valkovuoto tosi vähäistä ja aika ihmeellistä että nyt sitä on toosi paljon.

Jellebean: Jospa paranet itse nopeasti flunssasta niin pääset taas tytön luo. Paskaa kun nyt syksyllä on nää kaikennäköiset räkätaudit sun muut liikkeellä, meilläkin sairasteltu ihan alvariinsa. Nyt itse oon pitkästä aikaa melkein terve pinetä nenäntukkoisuutta aamuisin mut ei muuta enää. Esikoisella alkoi varmaan jo kolmas eri flunssapöpö jylläämään, öisin tukkoinen, päivisin muuten virkeä.

Enpä sit vieläkään synnytämään ole päässyt huomenna on jo 38 täynnä, eipä olisi uskonut etä näin pitkälle odotellaan kaiken tämän jälkeen.

Niiskulainen rv 37+6
 
Jellybeanille voimia vauvan kotiinpääsyä odotellessa!

Itse tässä eilen taas pohdiskelin, että toivottavasti kaikke menee hyvin, mutta miestä tuntuu jännittävän kyllä vieläkin enemmän. Samoin aloin miettiä, että mulle tulee varmaan hirveä ikävä esikoista siellä sairaalassa eli toivottavasti sieltä pääsee sitten pian pois.

Mulla oli tänään lääkäri. Paikat kypsät, mutta eivät auki ja vauva lähtöasemissa. Vähän verta kuulemma tihkuttaa kohdun suulta ja eilen sekä tänään totesinkin itse vähän vuotoa. Suppareita ei kuitenkaan ole. Ultralla ja käsikopelolla arvioituna vauvan koko ois tällä hetkellä arviolta 2800-3000 g. Lääkäri kertoi, että mahan koko hämää luulemaan, että vauva ois pieni. Mutta vauva on kuulemma jo niin alhaalla, että maha näyttää pieneltä.

Esikoisen kohdalla ketään ei myöskään kiinnostanut mun mahassa kasvavan vauvan koko, kun sitä silloin kyselin, koska olen tämmönen pätkä. Nyt pitää mennä uudestaan kokoarvioon, jos vauva ei ymmärrä syntyä viimeistään 16.10. mennessä, koska lantio ei kuulemma olekaan mikään tilava, jos ei nyt ahdaskaan. Eli mielenkiintosta saada uudenlaisia kommentteja...

Ann77: Hyvä, että sun kipujen syy näyttää selvinneen. Kuulostaa sun kivut aika lailla samanlaisilta, kun se mun yksi yö, sillä poikkeuksella että mulla kipu keskittyi ylämahaan ja en oksennellut. Horkassa vaan välissä tutisin.
 
Moi!

Täällä odotellaan vauvan syntymää kuin kuuta nousevaa, vaikka vasta 37. viikko menossa. Jotenkin alkaa tämä elämä olla tämän mahan kanssa vaivalloista ja kun ne yöunet on tosiaan kadonneet jonnekin. Mieskin sai kaks lisäviikkoa sairaslomaa, koska olkapää on edelleen oikeastaan samassa jamassa kuin "onnettomuuden" sattuessa. Jotenkin kuvittelen, että olisi helpompaa vaikka olisi vauva tässä, kunhan pääsisi tästä isosta masusta eroon.

Tänään on ollut kauhea päivä, esikoinen on näyttänyt kaikki parhaat puolensa, on meinattu tulla miehen kanssa hulluiksi. Uskomatonta mitä tuollainen vajaa kaksi vuotias keksii. Tuntuu, että pinna on niin kireällä, että ihan itseäkin inhottaa. Mutta kai se tekee, kun saa nukuttua muutaman tunnin yössä ja päivisin pitää jaksaa tehdä kaikki hommat yksinään. Kai tämä nukkumattomuus ja voimien venyttäminen kostautuu jossain vaiheessa ja tulee todellinen stoppi. Nyt kun vaan on sellainen meininki, että pakko jaksaa, kun mies ei kerta pysty mitään tekemään. Voishan sitä jostain hommista tinkiä, mutta jotenkin en pysty antamaan periksi. Kuitenkin olis kiva, että koti on kunnossa, kun vauva päättää syntyä.

Jouduttiin lauantaina roudaamaan esikoisen sänky meidän makkariin. Kun yritettiin nukuttaa omassa huoneessa, tulee vähän väliä meidän makkariin ja sitten kun vei takasin omaan huoneeseen, joutui siellä istumaan pitkän tovin, että nukahti kunnolla, muuten huuteli heti perään. Nyt on sitten makuuhuone täynnä sänkyjä. Miten teillä muilla, nukkuuko esikoiset omissa huoneissaan? Onko meillä ihan poikkeuksellinen järjestely. Aateltiin, että saan mäkin edes vähän nukuttua, kun ei tarvi ravata koko ajan toiseen huoneeseen. Nyt nukkuu paremmin ja jos tulee kysymään viereen, riittää kun peittelee, niin on heti ihan unten mailla. Saa nähdä kuinka sitten heräilee, kun vauva tulee, mutta sen näkee sitten, en vielä sitä murehdi. Voi olla, että oma huone sitten jo houkuttaa, kun vauva itkee yöllä.

Mulla tuli tuonne alapäähän, häpyhuuleen, semmoinen patti ja jostain luin, että se saattaa olla suonikohju. Viime viikon lääkärissä, se osottautuikin siksi. Tänään kun olen enemmän siivoillut ja esikoisen kanssa on pariin otteeseen lenkkeilty, niin iltaa kohden alkoi tuntua inhottavaa kipua patissa. Kipu paikallistuu juuri siihen suonikohjuun. En pystynyt laittamaan housuja kunnolla jalkaan, kun sen puolen jalalla seisominen teki niin kipeää. Onkohan se ihan asiaan kuuluvaa? Huomen aamulla mulla on neuvola, joten voin siellä asiaa tiedustella. Toivottavasti on ohimenevää, tuntuu, että käveleminenkin tekee koko ajan vain kipeämpää ja kipeämpää.

Nyt hetkeksi telkun ääreen ja sitten nukkumaan, toivotaan, että saisi edes muutaman tunnin nukuttua.

Tsemppiä kaikille!

Aurinko rv 36+1
 
Huono juttu Aurinko, et olet jo univelkainen ja väsynyt ennen vauvan syntymää!
Meillä on esikoisen kanssa aivan sama juttu! Olen ajatellut, et on asiaankuuluvaa, esikoisella ns.kriisi kun vauva on tulossa jakamaan kaiken hänen kanssaan. Meillä on siis pian neljä vuotias. Oli vasta oppinut nukkumaan ja nukahtamaan omaan sänkyyn yksin, ja sit yhtäkkiä se ei enää millään onnistunut. Musta se on todella rasittavaa istua puolesta tunnista tuntiin odottaen et toinen nukkuu ja sit taas uudestaan, kun herää. Nukutaan miehen kans senverran sikeästi, et kun tyttö yöllä tulee meidän väliin ei edes herätä siihen silloin, mut jossain vaiheessa yöllä herää siihen kun on niin ahdasta. Mietin kans, et helpottais jos sen sänky ois samas huoneessa, toistaiseksi, mut silloin ei kyllä kävelytilaa jäis ollenkaan..yritetään nyt vain selvitä näillä järjestelyillä. Minä oon saanut vielä nukutuksi hyvin, mut joskus pyörin parikin tuntia ilman unta ja sit aamulla on kyllä väsynyt ja pinna tosi kireänä.
Sun pitäis jotenkin saada levättyä, se ois koko perheen etu..jos samaa rataa jatkuu pitkään, voi herkästi palaa loppuun. Mulle kävi niin esikoisen kanssa.

Tein muuten myös saman löydöksen alapäästäni, säikähdin aika pahasti, jotenkin hirmu noloakin.

Mut kovasti voimia ja koita saada levättyä!

Ninni rv 35+5
 

Similar threads

L
Lokakuiset 2007 (6)
Viestiä
211
Luettu
4K
Lapsen saaminen
Lumi81
L
L
Lokakuiset 2007 (7)
Viestiä
168
Luettu
4K
Lapsen saaminen
Neilikka Ajatuksista
N
L
Lokakuiset 2007 (5)
Viestiä
143
Luettu
3K
Lapsen saaminen
Tehotyttö.
T
N
LOKAKUISET 2007
Viestiä
117
Luettu
3K
Lapsen saaminen
Iikka76
I
L
Lokakuiset 2007 (4)
Viestiä
111
Luettu
2K
Lapsen saaminen
Lumi81
L

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa