***Joulukuiset lumihiutaleet 2010-ELOKUUSSA***

Hampiainen: mul on tuota häntäluun kipuilua.. jos vähänkään pidempään istun kovalla tuolilla tai yleensäkkin huonossa asennossa ni tiedän kyl istuneeni. Yleensä helpottaa sit ku mies vähän hieroo.

Imetys: mul on ihan hyvät imetyskokemukset. Esikoista täys imetin 4kk ja sit siirryttiin kiinteisiin + imetys 11kk ikään saakka ja siit sit korvike+normimaito ja normimaidolle. Ja tämä kakkonen aloitti kiinteät jo 3½kk iässä pienikokoisuuden takia ja imetin osittain 6kk ikään jollon sit siirryttiin pullolle/korvikkeelle.

Mä taas ennemmin luotan omaan mutu tuntumaan ja muiden läheisten kokekemuksiin, mitä tieteellisiin tutkimuksiin, koska juuriki se oma ja vauvan kokemus on se mikä säätelee sitä omaa toimintaa. Mä en osaa mitenkään pelätä kätkys kuolemaa tms. koska se voi tulla vaik kaikki tekis viimeisten suositusten mukaan ni ennemmin teen niin kuin itsestä tuntuu parhaalta ja vauva on tyytyväinen.

En sano sitä ettei tutkimuksissa ois perääki, onhan niissä, mut kuitenki se tutkimus tiedon tuominen käytäntöön on oma lukunsa. Samoten ku nuo ravitsemus suositukset. Mä oon menny aika pitkälle sen mukaan mikä itestä tuntuu omille lapsille parhaimmalta "tyyliltä edetä". Eli vähän tunnustellen ja makustellen. :D

Ymmärrän toki sen että toiset on tarkempia ja sit taas sillon ku ite on työelämässä on tilanne ihan eri.
 
Heippa vaan, tulin kommentoimaan pikaisesti..
Täälläkin koitetaan nukuttaa omaan sänkyyn alusta asti. Näin oli esikoisenkin kanssa, tosin aina hän nukkui osan yötä meidän vieressä kun nukahdin kesken imetyksen.. :whistle: Mut nyt ois senkin kannalta tärkee saada nukkumaan omassaan, kun todennäköisesti esikoinen kömpii viereen kesken yötä.. Mut nää on tosiaan näitä asioita minkä näkee ajan kanssa, et mikä parhaalta ja toimivimmalta tuntuu. Ite koitan olla tän kakkosen kanssa stressaamatta ja suunnittelematta liian tarkkaan. Esikoinen on opettanu et mikään ei mee niinkun miettii ja muut syyllistää ihan tarpeeksi. Täytyy koittaa ees ite pitää pää kylmänä ja tehdä niinkun hyvältä tuntuu! Tulipas sepostus, mut kokemus liian tuoreena muistissa.. : /

Pinniksenä meillä on sellanen jonka saa kolmeen tasoon ja lisäksi laidan alas. Ja etenkin huippua on ollut ahtaassa makkarissa pyörät jalkojen alla!! Suosittelen! Oon muutenkin tykänny tuosta mallista, vaikka oon lyhyt (alle 160) niin hyvin oon pystyny poikaa nosteleen. Nyt vaan alkaa olla maha tiellä...

Ja vielä omaa napaa.. Varasin ajan neuvolalääkärille huomiseksi. Meen sinne valittaan kaikki fyysiset vaivat ja henkiset myös. Väsymys on kova ja kaikki tuntuu muutenkin ihan yliraskaalta. :( Masennustaustaa löytyy, joten alkaa hiukka huolettaan ja haluisin et tuolta terveydenhuollostakin otettas tähän nyt kantaa. Voi olla et on ihan normia uupumista.

Palailen taas kertomaan kuulumisia!

-Martta 24+5-
 
Toki se imetys on vauvalle se ihanteellisin maidon saanti "keino", mut toisaalta ymmärrän niitäkin äitejä/vauvoja ettei se imetys ole kummankaan kannalta hyväksi tai on jotain muuta ongelmaa. Ite lopetin esikoiselta imetyksen ku lähin töihin 11 iässä ja tältä kakkoselta kun aloin odottamaan tätä kolmatta (toki pakko ei ois ollu, mut en kokenu mielekkääksi ja sit alkoi maitokin hiipumaan).

Oon nähny lähipiirissä niin monen moista tyyliä et jotenki ei hirveästi ole "jaksanu" tai yleensäkkään kiinnostanu toisten imetykseen puuttuminen, pää-asia et itellä on sujunu (sit jos joku on jotain kysyny ni oon neuvonu). Joku äiti on lopettanu 2kk iässä syystä jota en edes tiedä ja toinen äiti imetti 2½v:ksi asti ja yölläkin useita kertoja. Ja en näe kumpaakaan ns. vääränä, jos se äidistä itsestä on ok tapa toimia. Enempi mua ärsytti se et tämä viimeksi mainittu äiti VALITTI jatkuvasti risaisista öistä ja siitä ku ei voi mihinkään lähteä ilman tissilullaa.

Vieressä nukuttamisesta vielä sen verran, et meil esikoinen oli sellainen 5min imiä ja söi yötä päivää 2h välein, sit taas tämä kakkonen oli 20-30min tissillä ja nukku pienempänä 6-8h yöunia. Kummanki oon imettäny yöllä maaten ja sen ajan joko torkkunu tai sit lukenu jotain.. + nostanu kylläisen vauvan omaan sänkyyn nukkumaan.

Meil tosiaan kumpiki tyttö nukkuu vielä meidän huoneessa et täs syksyllä ois eessä tyttöjen siirto yhdessä omaan huoneeseen, äitiä vähän jänskättää :D
 
Viimeksi muokattu:
Kellään tietoa Sf-mitoista? Etenkin siitä, että ne olis liian alhaset...Täällä just tultu neuvolasta, ja sf-mitta oli 19.5. Ehkä joudun lisätutkimuksiin, ehkä en...Eipä siitä taaskaan mitään selvää saanut. Ja sykekin oli vähän, aiempiin verrattuna nyt 130, ennen 145-161 väliä. Voi itku!
 
Ihme juttu, täällä meilläpäin keski-Euroopassa ei mitata ollenkaan koko SF-mittaa - onpahan yksi huoli vähemmän ;). Vaan eipä käydä neuvolassakaan vaan aina ihan erikoislääkärin luona, jossa sitten tarvittaessa ultrataan, vaikka joka kerta. Muutenkaan täällä ei toimita niin kuin Suomessa, proteinit pissasta otetaan vasta loppuraskaudessa, sen sijaan verikoe otetaan joka käynnillä, sokerirasitukseen ei määrätä kuin poikkeustapauksessa. Kaikin puolin hoito tuntuu todella asialliselta ja ihaninta on, että on saanut välttyä niiltä neuvoloiden arvailutädeiltä!

"Kiva" kun joku muisti mainita rintatulehduksen! Se on tosiaan asia, joka jää aivan liian vähälle huomiolle ja on todella yleinen. Erinomainen neuvo oli se, että rinnat kannattaa peitellä huolellisesti ennen ulos menoa varsinkin talviaikaan. Mulla on melkein joka kierroksella ollut rintatulehdus, joskus niin pahana, et on tarvittu lääkäriä ja lääkkeitä. Lievänäkin se on ihan hirvän kivuliasta, joten kannattaa yrittää välttää jos vain suinkin pystyy!
 
Mulla on toi maijat kantotakki mustan värisenä. Kaunis se ei kyllä ole, yksi suora pökkelö, ja aika ohutta kangasta (sellanen tikkuvuorityylinen) silti ihmeen lämmin! Mulla oli sielä aina alla iso gollege paita ja sitten toi takki niin pärjäsi viime talven -25 pakkasillakin. Mutta todettakoon uudestaan että kaunis se ei ole :/ Mutta noista saatavillla olevista kantotakeista kuitenkin tavallisin ja sillälailla kaikista "parhaan näkänen" mun makuun.

Manduca: Mulla oli kantoliina ja rengasliina kun esikoinen oli pieni, ja käytin niitä paljon ihan kotona, ja kauppareissuilla. Sitten kun esikko n. 1,5v ostin mandukan joka on aivan todella hyvä. Siinä on helppo kantaa vähän isompaa lasta selässä ja se käy myös ihan vasta syntyneelle. eikä missäännimessä ole hippimäisen näköinen. Ja kuitennkin ergonomisempi vauvalle kuin babybjörn yms.
 
moikka!

tesmis! mulla on toi sf mitta toiste päin eli on jo 31.5cm tänään juuri mitattu.kuukaus sitten19cm. sain lähetteen ultraan tarkastamaan vauvan koko että onko kauheen iso! terveyskeskus lääkäri kokeili vauvaa ja meinas ette ole niin iso vaan kohtu on vain "löysä" kun edellisestä synnytyksestä on niin vähän aikaa!

mulla nukku esikoinen vieressä niin kauan että kakkonen ilmoitti tulostaan elikkä n.5kk varmaan nukkuis vieläkin mutta kun potkii koko ajan nii en uskalla pitää mahan edessä! nyt nukkuu kiltisti pinnasängyssä kunhan saa tuttia suuhun välillä!

ei tässä sen enempää ku öitä!

solmu ja pikkanen 26+3
 
Manduca Itse olen tykännyt tuosta kantorepusta. Varsinkin silloin se oli hyvä, kun vauva oli siinä iässä, että ei osannut liikkua, mutta olisi halunnut jo ryömiä. Eli ei viihtynyt yhtään lattialla, vaan huusi, kun ei päässyt liikkeelle. Silloin nappasin joskus kyytiin. Myös kätevä käyttää ulkoillessa silloin, kun lapsi ei vielä kävele. Voi lähteä vaikka metsään tai johonkin luontopolulle, jonne ei kärryjen kanssa voi mennä. Uskon, että seuraavan kanssa tulen käyttämään reppua vielä enemmän, koska tuo tuleva isoveli on lasketunajan tienoilla 1 v 5 kk. Hänen kanssaan varmaan vauhtia riittää ja vauvaa ei voi laskea vielä lattialle/sitteriin, ettei tuu sormesta silmään tms. :)

Vauva on monottanut nyt muutaman päivän todella kovaa. Mä tilasin seuraavaksi lapseksi rauhallisempaa! Tuo esikko on semmonen duracell-pupu että. Taidan olla pulassa, jos pikkusisko on samanlainen. :) Nooooh...

Ootteko miettineet jo nimiä vauvalle? Tai onko jollakin jo ihan päätettynä? Vanhanaikaisia, erikoisia/harvinaisia vai tavallisia nimiä? Saa kertoakin, jos joku rohkenee.

Mandy ja pallero 22+3
 
Mandy: mul ois tytölle nimi, mut ku se ei kelpaa miehelle.. pojalle on mietitty nimeä Ahti (voin sen sanoa ku oon sen sanonu palstalla ennenki), mut mitään ei olla päätetty ja eikä tietoa ole kumpi siel massussa on, tyttö olo itsellä vain vahvistuu :D . Meil tytöillä vanhat nimet, mut kuitenki sellaiset jotka nykypäivänä on yleisesti käytössä. Eli Anna ja Venla.
 
Nimenhuutoon tuolla näyttääki tiedot olevan ok mut tyttölupauksen vois sinne lisätä :)

Tääl oli ollu imetyksestä puhetta. Mulla ei esikon kanssa onnistunut ollenkaan. Mulla nousi maito vasta viidentenä päivänä ja tietysti vauvalle oli annettava pulloa sitä ennen (sairaalassa jo antoivat), eikä hän suostunu enää sitten rinnalle. Sai kamalat raivarit ku pisti rinnan lähellekään. Yritin pumpata maitoa mut ei siitä tullu mitään, mulla ei siis vaan "irtoo" pumppamalla vaik rinnat ois täydet! Luovutin sitten ihan oman mielenterveyden takia (olin todella ahdistunut kun yritin ja yritin ja itkin koko ajan) ja hengissä tuo tyttö näyttää olevan vaikka korvikkella mentiin. Tokan kanssa imetys taas lähti heti hyvin käyntiin ja imetin 1,5 vuotta. Nyt en aio stressiä asiasta ottaa, toivon että saisin imettää ja pitkään mut jos ei onnistu niin sit ei.

Plääh, aamulla sokerirasitukseen. Olispa tulokset normaalit. Samalla otetaan vasta-ainetestit, onko täällä muita Rh--odottajia? Mua toi aina vähän hirvittää vaikka aika harvoin siitä mitään pahoja ongelmia kai tulee, mut mitä useempi raskaus ni riski kasvaa.

Lolli & Kukka 24+5
 
Jääris me käytiin viimeviikolla kaksikon 4-vuotisneuvolassa ja 4-vuotiaan paperit saatiin:D
Tänään täyttää kuopus 10kk ja päästään neuvoloimaan hänen kanssa nyt heti aamusta:heart:

Hmm...nimiä on tullut kyllä mietittyä ja huomattua että yksinkertaisesti en tahdo enää pojalle nimeä löytää:whistle: Tyttöjen nimissä taas luultavasti olisi tullut valinnan vaikeus! Ja sitten kun pitäisi miehen kanssa löytää vielä se yhteinen sävel ;) Kuopuksen nimi tuotti jo harmaita hiuksia!!
Meillä pojat ovat Jimi, Luca ja Oliver :heart: Tälle neljännelle olen miettinyt Anton tai Eemi/Eemil nimeä joista toi Eemil ei tuu kyllä meneen isännälle läpi!!:kieh:
Toisaalta, vallan helppoa kun jää vain yksi nimi jäljelle:LOL:

Imetyksestä...mulla ei ollut kaksosten kanssa oikeastaan mitään tavoitetta! Tärkeämpää oli saada muuten arki pelaamaan. Imetin ja pumppailin kuitenkin ensimmäiset 2kk pulloruokinnan ohessa kunnes multa meni umpisuoli ja sain kovat antibiootit päälle. En saanut imettää yli 2 viikkoon tuon lääkkeen takia ja maito tyrehtyi/pojat tottuivat pullolle. Lopetin siis imetyksen tässä vaiheessa.
Kuopuksen kanssa mulla sitten oli jo tavoitettakin tai ajatusta että haluan imettää, koska tiesin että maitoa kyllä tulee! Mutta voisi sanoa että puhtaalta pöydältä aloitin ja huomasin että neuvolasta ym. ei imetystukea juurikaan saa!!
Oneksi mulla oli sitten ystäviä imetystukena heikkoina hetkinä:heart: Tuo kuopus oli mahdoton tissitteliä,vallankin iltaisin asui tissillä ja musta tuntui ettei maito riitä vaikka pojalla nousi paino 1kg/kk tahtia! Monethan heittää hanskat tiskiin kun ensimmäinen tiheänimunkausi tulee kun luulevat että maito loppuu! Huomasin kuitenkin että sitkeästi kun vain jaksaa imettää niin maito kyllä riittää!
Yöimetys on tärkeä maidontuotannon ylläpitäjä ja meillä se loppui jo kuopuksen ollessa 2kk. Tuostakin otin stressiä mutta imi päivisin niin tieästi että maitoa kyllä riitti...aina sinne asti kun tulin uudestaan raskaaksi!
Täysimetin 4kk ja lopetin pojan ollessa 6kk.
Rintatulehdukset mulla on ollut molempien synnytyksien jälkeen kun maito nousee ja pakkautuu rintoihin. Kuopuksen kanssa niin pahana että lääkekuurin vaati!!
Lisäksi imetys on alkuunsa todella tuskallista kun tottumattomat nännit käy todella kipeiksi (voi tulla jopa haavoja):O
Siinä saa kyllä vedet slmissä polkea jalkaa...onneksi rinnat kyllä tottuvat pian!

Toinen mikä mut yllätti kuopuksen syntymän jälkeen oli jälkisupistukset ! En olisi uskonut että imetys laukaisee sellaiset kohdun supistelut muutamana ensimmäisenä päivänä syntymän jälkeen! Siinä kyllä sai särkylääkettä pyytää!

Jatkuu...nyt täytyy mennä...
 
Huomenia...

Flunssa jo parempi, silti toisenkin päivän kotona huilimassa... Sähkömiestä odottelen saapuvaksi, piti tulla jo tunti sitten eikä vieläkään näy. Turhaan heräsin jo aikasin!!! : /

Nimiä ei ole kauheesti tarvinut miettiä kun ovat olleet jo ennen raskauttakin valmiina. Ei ihan perusnimiä tai vanhanaikaisia anneta vaan nimet hieman erikoisempia, tosin jo yleistyviä. Pojalle oli hankala keksiä kun kaikki potentiaaliset oli jo käytössä lähipiirissä. Vaikka mitäs silläkään on väliä.

Imetyksestä ja nukutuksesta
sun muusta lapsen hoitoon/kasvattamiseen liittyvä on mun mielestä jokaisen oma asia, jokainen tekee niin kuin parhaimmaksi näkee ja kokee itselleen toimivammaksi. Turha on kenenkään valintoja arvostella tai kyseenalaistaa, vanhemmat niinkuin lapsetkin on jokainen oma erilainen yksilönsä ja se mikä sopii toiselle, ei välttämättä ole ollenkaan hyvä toiselle. Pääasia on kuitenkin että lapsi tulee hyvin hoidettua ja perustarpeet tyydytettyä, väliäkö sillä millä tavalla kunhan kaikki voi hyvin ja tyytyväisiä.

Cisu 25+1
 
Oon samaa mieltä Cisun kanssa noista imetys/nukutusjutuista. Oon niin monta kertaa nähnyt ihan tässä lähipiirissä, että esim. mun ystävillä asiat ei mene samalla tavalla ku meidän perheessä ja päinvastoin. Mun mielestä on tärkeää tukea ja kannustaa ystäviä. Mulla on kummankin synnytyksen jälkeen ollut pakko antaa äidilleni porttikielto meille, koska se on ajanut mut ihan hulluuden partaalle neuvojensa kanssa :)
 
Nimistä olen ollut aina sitä mieltä, että pojille on niin paljon vähemmän kivoja nimiä ja että en varmaan ikinä tulisi keksimään pojalle nimeä, jos sellaisen saan...kuinkas sitten kävikään. Nyt meillä olisi pojalle ihan varma nimi ja vielä varanimikin, jos ei sattuisi näyttämään siltä varmalta.

Mulla on jo pienestä nukkejen kotiäidistä ollut aina kolmelle tytölle kolme nimeä valmiina, mutta nyt tuntuu, ettei mikään (niistä tai muista) oikein tunnu kolahtavan. Huvittavaa, kun tuntuu, että joskus 90-luvun alussa olin päättänyt, että mun lapsista tulisi Helmi ja Julia, niin sitten ne tuli muotiin :D tai sitten vain kuvittelen ja oikeasti olen päättänyt asian siinä vaiheessa, kun ne ovat jo olleet muodissa.

Jos nyt tyttö tulee, niin yks nimi meillä tulee olemaan varmaankin Taimi - siihen liittyy niin monta yhteensattumaan (mun syöpään kuolleen lapsettoman kummitädin kaalimaankakara, miehen mummin nimi ja kaiken kukkuraksi mun mummo 95 v alkoi kesällä vatukossa kutsumaan masun asukasta kuusentaimeksi, kun siellä oli paljon kuusentaimia. Mutta saa nähdä päätyykö lopulta etunimeksi, jos ei mikään taviksempi iske sen enempää, koska tuosta siis tykkäämme molemmat, mutta emme ehkä haluaisi niin vanhanaikaista ja erikoista etunimeksi :) Toisin Taimilla pitää sitten ehkä olla tietynlainen rauhallinen luonne eikä mikään pullukkakaan oikein voi olla :D Saapi nähdä...
 
Niin joo ja sellanen pointti vielä - harrastuksen kautta olen tekemisissä yli 30 tyttölapsen kanssa läheisesti, joten aika monta 2000-luvun nimeä pyyhkiytyy pois listalta, jos ei samannimistä halua antaa :D Tosin tämä nyt ei ole mikään ehdottomuus.
 
saz
Moikka!

Tulin nyt itsekkäästi vaan kirjoittelemaan omia kuulumisia, noita juttuja on viime lukeman jälkeen tullut varmaan 15 sivua ja en jaksa kaikkia kommentoida :( Meen tänään iltapäivällä yksityiselle gynelle tarkastuttamaan paikat. Mulla oli viikonloppuna kipeitä ja vihlovia supistuksia paljon ja muutenkin omituisesti särkenyt mestoja, sillä lailla kun esikoisesta särki vasta ihan viimeisillä viikoilla. Epäilen että jotain on vialla.. Neuvolan lääkärille ei saanut aikoja ja pikkupaikkakunnalla kun asun niin yksityinen gynekin on paikalla vaan osan viikosta :/ Mutta tänään saa vihdoin onneksi tietää.

saz
 
Talvi/ulkoiluvaatteista Huomasin, että MissyMom myy ulkoiluvaatteita mammoille. Jos hinta ei ole este/hidaste, niin kannattaa katsoa niiden nettisivuilta.

Nimistä Itse olen päättänyt jo rippikoulussa, että mun tytön toinen nimi on Auroora. Saa nyt sitten nähdä. Muutamia tytön nimiä ollaan pyöritelty päässämme, nyt kun se tyttöveikkaus saatiin. Meille ei tuu mitään trendinimeä. Pojalla on vanha nimi, joten voi olla että tytsykin saa jonkun sellaisen. Toisaalta vanhat nimet on nyt trendinimiä... En silti haluis tusinanimeäkään.

Imetys Olen myöskin sitä mieltä, että jokaisen oma asia, miten sen hoitaa. Kunhan äiti pysyy järjissään ja lapsi elossa ja tyytyväisenä. Tämän aiheen huomasin olevan todellakin tulenkatkuinen mammaporukoissa. Toisilla on niin jyrkkiä mielipiteitä aiheesta. Itse imetin poikaa 9 kuukautiseksi. Maitoa olisi riittänyt vielä, mutta en vaan enää kestänyt imetysrintsikoita ja tissittelyä. Halusin jotenkin jo eroon siitä ja ns. normaalin elämän.

Mandy ja pallero 22+4
 
Viimeksi muokattu:
moikka.
mäkin nyt vaan itsekkäänä kerron omia kuulumisia kun en jaksa näpytellä nyt kauaa,päiväunille meinasin mennä :D

eli mä olen nyt sit juossu niitten supistuksien ja kaiken maailman muiden vaivojen takia lääkäreissä, eilen olinkin jo melko varma et synnyttämään tässä lähdetään kun kipeitä supistuksia oli ja kaikkea muuta sekä vauvan pää tuntuu alapäässäni ihan sormella kokeiltessa.
no kaikki oli oikein hyvin,kohdunkaulaakin on jäljellä 4,5cm ja kiinni oli paikat.
mahakipujen ja supisteluiden syiksi epäillään sitä et vauvan pää on yksinkertaisesti niin alhaalla et heiluttamalla sitä se ärsyttää kaikkia maailman elimiäni ja rakkoani yms ja pistää kipuilemaan ja supistelemaan. tänään just kävin neuvolassa antamassa jonkun näytteen kun melkein itku silmässä soitin sinne että ei ole kivaa kun kokoaika sattuu ja särkee :kieh:
neuvolatätikin oli sitä mieltä et tyttö se saa heilumisellaan niin alhaalla aikaseksi nämä kaikki..
ihmeellistä oli et vielä joku aika sitten pystyin liikkumaankin normaalisti mutta nyt sekin on tosi vaikeaa..

niin ja eilen kun vauvalla oli hikka niin huomasin sen siitä että tunsin ensin hikotuksen välilihassani:LOL:

se siis kertoo myös et vauva on tosi alhaalla.

onko kellään kokemusta vauvan aikaisesta laskeutumisesta?

lääkäri ultras ja mittas tytön,hyvin kasvaa ja paino arvio oli 900g:heart:

mut juu,myöhemmin kirjotan lisää ja kommentoin teidänkin kirjotuksia kun niin paljon olis asiaa, mut nyt päiväunille:wave:

klementine ja tyttö rv 26+4:heart:
 
imetyksestä esikoista imetin 11kk:tta, joista täysimetyksellä mentiin reilu 6kk (neiti oli todella huono syömään kiinteitä). maitoa tuli riittämiin (suihkutissint:ashamed: ) ja nousi hyvin jo synnytyssalissa. kuopusta imetin kamalalla vaivannäöllä 1kk. maito ei meinannut nousta millään ja imemisotetta haettiin pitkään..lopulta luovutin ja pumppasin maitoa pulloon ja annoin korviketta ja lopulta neiti alkoi olla tyytyväinen (sai rinnalla aina kauheita raivareita-> raapi naamaansa)...lopulta selvisi että tytöllä liian kireä kielijänne joka esti kunnon otteen saamisen rinnasta.

jälkisupistukset oli aika yllättävänkin kovia synnytyksen jälkeen...ja kipulääkettä meni :| niitä taas sitten odotellessa.. (onneks esikoisen jälkeen ei vielä ollut sellaista vaivaa)..

rintatulehduksesta esikoisen aikaan oli alkava rintatulehdus, jonka sain omin konstein hoidettua päivässä vaan pumppaamalla rintaa tyhjäksi...mutta kipee se kyllä oli ja kuumekkin nousi hetkessä 40 asteeseen..

nimistä tytölle olis esim. Nella Pihla Linnea ja pojalle Eeli Matias Antero..nämä nimet täytin siihen sairaalan kaavakkeeseen...mieli tosin voi muuttua monta kertaa..(meidän molemmilla lapsilla on kolme nimea, joten tämä tuleva saa saman kohtalon ;) esikoinen on Emilia ja kuopus Siiri)

lumi-enkeli ja aarre 24+0:heart:
 
Martalle jaksamisia! Toivottavasti asiat selviävät :heart:

Kiva kuulla klementine, että kaikki oli kunnossa!

Tesmis: mulla ainakin on sellainen käsitys, että tuo sf-mitta on tosi suuntaa-antava, ainakin vielä näillä viikoilla. Loppuvaiheessa sen muutoksista vissiin joskus voidaan nähdä jotain sikiön kehityksestä, mutta kohdun koko ei ilmeisesti suoraviivaisesti kerro sikiön koosta. Mutta kaipa ne kertovat sitten. Itsellä sf-mitta oli 20 viikolla 21.

Mitä rautaa ootte muuten syöneet? Neuvolassa ehdotettiin Obsidania, mutta se näyttää saavan vatsan sekaisin ja huonon olon aikaiseksi, joten jotain muuta pitäisi keksiä. En vaan viittisi tuon ensi viikolla alkavan lomamatkan aikana lähteä testailemaan kaikkea uutta, mutta romahtaakohan hemoglobiini täysin, jos odotan vielä pari viikkoa tuon aloittamisen kanssa...

neitoperho & toukka 22+4
 
Huh huh mikä yö takana...muutama tunti unta. Meidän 4v sai sitten kuumereaktion siitä eilisestä rokotteestaan ja hän kun ei suosiolla otakaan lääkettä joten suppoa yritettiin laittaa yöllä tunnin verran ennen kuin onnistui (suun kautta kun ei onnistu millään edes piilottamalla lääke juomaan). kaikkihan siihen heräsi. Kuume sitten hetkeksi laski mutta nyt on taas varmaan jotain 38, yöllä oli varmaan lähemmäs 40. Lisäksi huomasin just että vartalolle oli noussut nokkosihottumaa muistuttavia punaisia laajoja paikamia, hui! Neuvolassa ei vastata joten yritän soittaa sinne huomenna jos vielä on aihetta. Ei ole koskaan ennen tuollaisia paukamia noussut eri puolille kehoa rokotteesta johtuen. Meidän tytöllä on kyllä herkkä iho kun suurin osa pyykinpesuaineistakin (jopa jotkin hajusteettomat kuten omo sensitive) aiheuttavat nyppylää, mutta ei tällaisia paukamia. Jospa ens yö menis jo rauhallisemmmin!

Yks isännän työkaveri sai pienen keskospojan muutama päivä sitten ja alkoi taas pelottaa entistä enemmän tuo ennenaikainen synnytys. Synnytti siis 2kk liian aikaisin ja oli jotain 1kg ja nyt letkuissa keskoskaapissa ja äidillään raskausmyrkytys. Hän oli kuukautta edellä minusta raskaudessa...

Nimistä: tykkään vanhanaikaisista ja pitkistä nimistä ja nimet melkein valmiina.

Tänään rv 26+5
 
Viimeksi muokattu:
Nimistä - meillä nimi olemassa ja täällä on sikäli ihan erilainen käytäntö kuin Suomessa, että vauvaa kutsutaan etunimellä syntymästä lähtien, eli ei "vauvaksi" kuten Suomessa vaan nimi pitää olla olemassa sairaalaan lähdettäessä. Nimen paljastamme kaikille (mukaanlukien sisaruksille) kuitenkin vasta pikkutyypin synnyttyä. Kastaa en ajatellut, kun en itse usko joulupukkeihin enkä hammaskeijuihin, mutta jotkut nimenantojuhlat olisi kyllä kivä järjestää. Vaikea vain kuvitella, miten ne järjestäsi. Ristiäisissä kun on se valtava etu, että seremoniat tulevat ihan kaupan päälle.
 
Hirveesti oli taas tullu tekstiä ku en eilen illalla jaksanu enää käydä koneella.

hampiainen mun häntäluu on ollu kipeenä jo joltain 10 tai 11 viikolta lähtien. Eli en pysty istuun minkäänlaisella tuolilla pitkään, 5 min riitää siihen et takapuolesta lähtee tunto kokonaan..se kyl palautuu nopsaan mut häijyltä se tuntuu.

vauvan sykkeestäki oli puhetta. Neuvolassa ne on aina ollu 155-180 väliltä..poika hermostuu joka kerta ku sitä yritetään jollain tapaa tutkia.

jenna85 mä aion ainaki hommata imetystyynyn. Oon töissä todennu tyynyn käteväks ihan pullolla syöttäessä ni uskon et se toimii mulla hyvänä apuna imetykseen.

Tänään oli töissä taas aamulla niitä sydämentykytyksiä ja mittasin sit sykkeen..se oliki sit 155..ei ihme että hiki tuli ja muutenki tosi huono olo. Ja siis olin istunu jo vartin paikallani,hiljaa..ja alko ihan yhtäkkiä noi tykytykset.

Eilen oli eka työpäivä loman jälkeen ja parilla supistuksella selvisin työvuoron mut ku pääsin kotiin ni alko hirveet viiltävät kivut alavatsalla, jotka kesti n. klo 4.30 asti. En siis saanu yöllä juurikaan nukuttua ku mikään asento ei ollu hyvä, lyhyitä supistuksia tuli yöllä ton viiltävän kivun lisäks. Yritin asentoa vaihdella ja lämmintä kauratyynyä mut mistään ei ollu apua. Sit ku nousin klo 6 ni kivut alko taas. Ton 1,5h välin siis nukuin, olin jo varmaan niin väsyny ettei kivut enää estäny. Töissä kipuja tuli välillä, sellasina hetkellisinä viiltoina mutta ei yhtäjaksosesti. Äsken tulin kotiin ja jo matkalla alko kipeet supistukset jotka kesti yht. reilu puol tuntia. Hirvee paine tuli alapäähän ja nivusiin ja tuntu et vauva syntyy just nyt. Lisäks kohdunkaulalla tuntu viiltävää kipua ja tuntu et se repee. Onko tässäkään mitään järkee et mä sinnittelen töissä ja sit yöt ja illat menee itkiessä supistusten ja viiltävän kivun/paineen takia??????Neuvola oli ehtiny mennä kii ni en voinu soittaa sinne.

fanttomi & 23+5
 

Yhteistyössä