Heips!
Topiashan oppi nousemaan pystyyn tuossa pari viikkoa sitten ja nyt ei sitten teekkään mitään muuta ku nousee pystyyn. Viime viikonloppuna otti askeleitakin ja nyt siirtyy toisesta paikasta toiseen, esim nousee mua vasten ja pitää musta kii ja ottaa siitä askelia esim. vieressä olevaan rahiin tai oikeastaan syöksyy parilla askeleeella. Välillä seisoo ilman tukea muutamia sekuntteja. Aikaisemmin Topias ei oo noussu yksinään mitään vasten, mutta alkuviikosta nousi vaikkei oltu lähellä. onkin monesti tullu kiire, ku yhtäkkiä Topias on seissy jotain vasten, ni äkkiä on pitäny juosta ottaan poika kii. Ei nimittäin vielä tajua, että pitäis pitää kokoajan kiinni, vaan luulee jo osaavansa kävellä ja lähteekin välillä muka kävelemään tai irrottaa kätensä mielissään. no onneks ei oo vielä sattunu mitään. tällä viikolla jouduin juoksemaan kesken vessassa käynnin, ku huomasin, että Topias nousi peilipöytää vasten ja oikein virnisti innoissaan ja samaten irrotti kätensä, onneks ehdin ottaan kiinni. Tästä lähtien pitää ottaa poika mukaan vessaan,e i riitä että näkee pojan koko ajan. Nyt ymmärrä niitä jotka on hankkinu leikkikehän. Maanantaina Topias oppi myös nousemaan itse istumaan, ei oo kyllä tehny sitä sen jälkeen, ku on ollu niin kiire nousta ylös, että ei malta istua ollenkaan. Aivan mahdoton poika! Kävellyttäessä välillä juoksee ja jalkapalloakin osaa jo potkia, taitaa olla jalkapalloilijan vikaa, ku iskäkin on pelannu jalkapalloa. Eli täällä riittää kans menoa. Melkein sitä toivois, että ei vielä liikkuiskaan, ku koko ajan saa olla silmät selässä. Mietin jo, että pitäiskö ostaa se kontatuskypärä, mutta eikö sitä aika nopeeta opita laskeutumaan ite. että jos sitä vaan jaksaa jonkun aikaa vahtia poikaa ku haukka, ni toivottavasti vahingoilta vältytään. Osaako jonkun lapsi jo itse laskeutua tuosta seisomisasennosta? kuinka kauan meni siitä ku oppi nousemaan pystyyn? Entäs muistaako kukaan isommilta sisaruksilta,että kuinka kauan on menny että on oppinu kävelemään siitä, kun on oppinu nousemaan pystyyn ja kävelemään tukea vasten? Veikkailtiin miehen kans millon lähtee kävelemään, kun jo nyt ois menossa, mutta tasapaino ei vielä riitä. mies on oppinu 9kk ja minä 10,5kk iässä. Aivan huimaa vaan tuo kehtitys, mitä on tapahtunu kuukauden sisällä.
Topiakselle tulee ihan kohta neljäs hammas tuonne ylhäälle. ihan on turvoksissa ja alkuviikosta jo kuulsi hammas läpi. jonkun verran on sitä kitissy. tällä viikolla onkin heräilly yöllä useamman kerran, mutta voi olla että heräilee siks myös, että harjottelee unissaan liikkumista, ku välillä kuuluu sellanen tömps ääni monta kertaa, eli varmaan nostaa peppua ees takas ylös. Topiaksen psytyynnousemis tyyli on aika huvittava, ku se nostaa ittensä ensin karhunkävelyasentoon ja siitä sitten ponnistaa ylös, etenkin jos nousee mua vasten.
Poitsu nukkuu vielä ensimmäisiä unia. meni nukkumaan klo 10.10. Venyy vähän tuo lounas, pitäis varmaan yrittää venyttää tuota nukkumaan menoa niin että ehtis syödä lounaan ennen nukkumista, ku nykyään jaksaa valvoo pidempään ja on herännykin aamulla myöhemmin 7-7.30, joten nuo ekat unetkin on sitten menny myöhemmäksi.
Topias on melkonen jekkupoika. Eilen mun kaveri oli käymässä ja katsoi kun topias söi. sitten lopuksi annoin vettä ja sillä se alkoi sitten leikkimään puhalsi kuppiin ja sitten myös valutti vedet pois pitkin kaulaa, tämän jälkeen pisti hirveet ilmeet ja hymyili oikein virnistämällä katsoen kaveriani. Muutenkin on alkanut ilmeilemään ihan hassusti, taitaa tulla iskään tuossa hassuttelussa. Eilenkin räkätti iskän pelleilyille ihan sikana. eipä mun touhut niin kovasti naurata. eli iskä on kyllä ihan ykkönen noissa hassuuttelujutuissa. mutta muuten kyllä äiti on ykkönen :heart:
Nyt en yhtään muista mitä täällä oli muut kirjotelleet, ku oon lukenu jutut jo eilen...jotain piti kyllä kommentoida...no tuun lisään jos muistan...
Hyvää viikonlopopua elokuisille! =)
muoks.
Heffalump luinkin, että Ronja osaa jo laskeutua alas seisomis-aennosta. millonkas se Ronja oppi nousemaan pystyyn? Topias on kans pari kertaa kaatunu istumisasennosta selälleen ja melkonen kopsahdus kuulu, mutta ei pahemmin kuitenkaan käyny. pidänkin aina tyynyä takana, sillä joskus vielä kaatu. Sillon ku kaatu, ni äiti oli vieressä, mutta en hoksannu ottaa kii, ku molemmat katottiin iskää joka käveli ohi..<br><br>
.