YLIPAINOISET: Vilpitön kysymys teille! Please vastatkaa!

Kyllä muuten anorektikkokin mitoissa ollut voi tulla pulleroksi. Varsinkin kun on nuorempana voinut syödä ihan mitä tahansa ja se ei ole näkynyt mitenkään. Ikää kun tulee, niin aineenvaihdunta muuttuu ja hetki menee oppia vanhoista tavoista pois. Lapsia kun tulee vielä tohon päälle, niin yhtäkkiä ei pysty enää käymään liikkumassa 5 kertaa viikossa yms.

Juu ei. Normaalipainoinen olen, mutta ylläolevan kokenut. Olen ollut niitä langanlaihoja mallimittaisia ja vetänyt silloin suklaalevyn päivässä. Nykyään ei sitä todellakaan voi tehdä... Kyllä myös raskausaikana voi tulla ylimääräistä...

ihan **ttaa tämä pakollinen nirsoilu urheilusta huolimatta (istumatyö). Hyvä ruoka ja jälkiruoka on oikeasti nautinto...

Ja tällä tavalla ne kilot tulevat salakavalasti usean vuodebn aikana... eikä ollenkaan niin helppoa kuluttaa pois.

 

Mutta kun sitä juuri en ymmärrä, että mikä siinä ruuassa on niin ihanaa että sitä pitää itseensä tunkea niin järkyttäviä määriä? Kun minusta normaalipainoisella ihmisellä laittaa jokin vastaan siinä vaiheessa kun on syöty tarpeeksi. Itse en edes tykkää mistään ravintoköyhästä ja epäterveellisestä, ja tämä on minusta ihan luonnollista!

Minulle taas ei ole kukaan onnistunut selittämään että miten ihmeessä pystyvät itsensä pitämään normaalipainoisena ilman julmettua laskemista ja ruuan vahtaamista. Miten ihmeessä tiedät koska olet syönyt tarpeeksi, mutta ei liikaa? Tai liian vähän? En oikeasti ymmärrä miten tuo systeemi toimii.

Jos minä syön ihan normaalia kotiruokaa, enkä erityisesti laske ja punnitse ruokia, ja liikun kolmisen kertaa viikossa (+arkiliikuntana 30-60 min kävelylenkkiä arkipäivisin) niin lihon. Tahti on jotain luokkaa puoli kiloa kuussa. Lisätään tuohon vähänkin herkkuja silloin tällöin, niin tahti kovenee. Ei minulla vaan ole mitään "sisäistä säätelyä", joka kertoisi koska on syöty juuri oikea määrä.

Tupakoinnin lopettaminen sen sijaan oli helppoa. Heitin vaan tupakat mäkeen ja pari päivää kärvistelin, mutta sitten helpotti. Tupakkaa kun ei ole pakko polttaa ollenkaan. Ruokaa taas on pakko syödä joka päivä

 

Ei kai tämän palstan KAIKILLA lihavilla sentään kilpirauhassairaus tms. voi olla! Kyllä SUURIN OSA LIHAVISTA ON IHAN SYÖNYT ITSENSÄ SIIHEN KUNTOON.

Voi kuule, voi olla esim. suolistosairaus.

 

Ei kai tämän palstan KAIKILLA lihavilla sentään kilpirauhassairaus tms. voi olla! Kyllä SUURIN OSA LIHAVISTA ON IHAN SYÖNYT ITSENSÄ SIIHEN KUNTOON.

no minulla ainakin ihan oikeasti on kilpirauhasen vajaatoiminta ja kärsin siitä loppuelämän! Enkä ole sitä itse aiheuttanut.

 

Minua ihan vilpittömästi kiinnostaisi tietää, miten ihminen saa itsensä ylipainoiseksi? Kertokaa esimerkiksi mitä syötte päivän mittaan, paljonko liikutte, ja paljonko painatte. Tämä EI ole mitään kettuilua vaan ihan vilpittömästi yritän ymmärtää lihomisen logiikkaa!

t. Hoikka, jolla ei ole koskaan ollut paino-ongelmia eikä syömishäiriöitä

Moi. Vastavuoroisesti, mitä sä syöt päivän aikana ja paljon liikut, jotta pysyt hoikkana?

Joo, haluan tietää kans! Onko elämä kivaa? Häiritseekö sua enemmän lihavat vai muut hoikat eli kumpaan vertaat itseäsi?

 

Mutta kun sitä juuri en ymmärrä, että mikä siinä ruuassa on niin ihanaa että sitä pitää itseensä tunkea niin järkyttäviä määriä? Kun minusta normaalipainoisella ihmisellä laittaa jokin vastaan siinä vaiheessa kun on syöty tarpeeksi. Itse en edes tykkää mistään ravintoköyhästä ja epäterveellisestä, ja tämä on minusta ihan luonnollista!

Minulle taas ei ole kukaan onnistunut selittämään että miten ihmeessä pystyvät itsensä pitämään normaalipainoisena ilman julmettua laskemista ja ruuan vahtaamista. Miten ihmeessä tiedät koska olet syönyt tarpeeksi, mutta ei liikaa? Tai liian vähän? En oikeasti ymmärrä miten tuo systeemi toimii.

Jos minä syön ihan normaalia kotiruokaa, enkä erityisesti laske ja punnitse ruokia, ja liikun kolmisen kertaa viikossa (+arkiliikuntana 30-60 min kävelylenkkiä arkipäivisin) niin lihon. Tahti on jotain luokkaa puoli kiloa kuussa. Lisätään tuohon vähänkin herkkuja silloin tällöin, niin tahti kovenee. Ei minulla vaan ole mitään "sisäistä säätelyä", joka kertoisi koska on syöty juuri oikea määrä.

Tupakoinnin lopettaminen sen sijaan oli helppoa. Heitin vaan tupakat mäkeen ja pari päivää kärvistelin, mutta sitten helpotti. Tupakkaa kun ei ole pakko polttaa ollenkaan. Ruokaa taas on pakko syödä joka päivä

Näinhän se on!

On helpompaa lopettaa viina ja rööki, koska ne eivät ole välttämättömiä joka päivä, ruoka sen sijaan on. On vaikea päästä ruoka-addiktiosta, koska sitä ruokaa on kuitenkin syötävä, joka päivä.

 

Mutta kun sitä juuri en ymmärrä, että mikä siinä ruuassa on niin ihanaa että sitä pitää itseensä tunkea niin järkyttäviä määriä? Kun minusta normaalipainoisella ihmisellä laittaa jokin vastaan siinä vaiheessa kun on syöty tarpeeksi. Itse en edes tykkää mistään ravintoköyhästä ja epäterveellisestä, ja tämä on minusta ihan luonnollista!

Minulle taas ei ole kukaan onnistunut selittämään että miten ihmeessä pystyvät itsensä pitämään normaalipainoisena ilman julmettua laskemista ja ruuan vahtaamista. Miten ihmeessä tiedät koska olet syönyt tarpeeksi, mutta ei liikaa? Tai liian vähän? En oikeasti ymmärrä miten tuo systeemi toimii.

Jos minä syön ihan normaalia kotiruokaa, enkä erityisesti laske ja punnitse ruokia, ja liikun kolmisen kertaa viikossa (+arkiliikuntana 30-60 min kävelylenkkiä arkipäivisin) niin lihon. Tahti on jotain luokkaa puoli kiloa kuussa. Lisätään tuohon vähänkin herkkuja silloin tällöin, niin tahti kovenee. Ei minulla vaan ole mitään "sisäistä säätelyä", joka kertoisi koska on syöty juuri oikea määrä.

Tupakoinnin lopettaminen sen sijaan oli helppoa. Heitin vaan tupakat mäkeen ja pari päivää kärvistelin, mutta sitten helpotti. Tupakkaa kun ei ole pakko polttaa ollenkaan. Ruokaa taas on pakko syödä joka päivä

Miksi on niin vaikea noudattaa lautasmallia?? PUOLI lautasellista kasviksia, 1/4 perunaa/riisiä tai pastaa ja toinen 1/4 lihaa, kanaa tai kalaa. Et VARMASTI liho tällä tekniikalla.

 

Ei kai tämän palstan KAIKILLA lihavilla sentään kilpirauhassairaus tms. voi olla! Kyllä SUURIN OSA LIHAVISTA ON IHAN SYÖNYT ITSENSÄ SIIHEN KUNTOON.

no minulla ainakin ihan oikeasti on kilpirauhasen vajaatoiminta ja kärsin siitä loppuelämän! Enkä ole sitä itse aiheuttanut.

ennen oli paremminkin alipainoinen mutta sitten sairastuin tuohon vajaatoimintaan ja sekin tajuttiin vasta liian pitkän ajan kuluttua. Itse sitä aloin epäilemään just sillä kun painoa tuli lisää vaikka syöntimäärä ei kasvanu.

 

Mä vedän mässyä. Karkkia, popparia ja jäätelöä.

Enkä kestä yhtään nälkää. Pienenä näin todella usein nälkää ja pahimmillaan en pystynyt edes nukkumaan kun vatsassa kurni. Haaveilin että leikkaan poskeni irti ja syön sen. Ei kauhean kivaa, 7-vuotias pikkutyttö olin.

Ennen sitä ja sen jälkeenkään ei kauheesti ruokaa ollut. Paitsi palkkapäivänä. Silloin äiti osti kaikenmaailman herkut ja karkit.

Tuon takia mä hemmottelen itseäni edelleen syömisellä ja menen paniikkiin jos iskee nälkä. Ja mikään ei ole niin ihana tunne kuin ähky. Kun tietää saaneensa ja herkutelleensa oikein olan takaa.

 

Mutta kun sitä juuri en ymmärrä, että mikä siinä ruuassa on niin ihanaa että sitä pitää itseensä tunkea niin järkyttäviä määriä? Kun minusta normaalipainoisella ihmisellä laittaa jokin vastaan siinä vaiheessa kun on syöty tarpeeksi. Itse en edes tykkää mistään ravintoköyhästä ja epäterveellisestä, ja tämä on minusta ihan luonnollista!

Minulle taas ei ole kukaan onnistunut selittämään että miten ihmeessä pystyvät itsensä pitämään normaalipainoisena ilman julmettua laskemista ja ruuan vahtaamista. Miten ihmeessä tiedät koska olet syönyt tarpeeksi, mutta ei liikaa? Tai liian vähän? En oikeasti ymmärrä miten tuo systeemi toimii.

Jos minä syön ihan normaalia kotiruokaa, enkä erityisesti laske ja punnitse ruokia, ja liikun kolmisen kertaa viikossa (+arkiliikuntana 30-60 min kävelylenkkiä arkipäivisin) niin lihon. Tahti on jotain luokkaa puoli kiloa kuussa. Lisätään tuohon vähänkin herkkuja silloin tällöin, niin tahti kovenee. Ei minulla vaan ole mitään "sisäistä säätelyä", joka kertoisi koska on syöty juuri oikea määrä.

Tupakoinnin lopettaminen sen sijaan oli helppoa. Heitin vaan tupakat mäkeen ja pari päivää kärvistelin, mutta sitten helpotti. Tupakkaa kun ei ole pakko polttaa ollenkaan. Ruokaa taas on pakko syödä joka päivä

Näinhän se on!

On helpompaa lopettaa viina ja rööki, koska ne eivät ole välttämättömiä joka päivä, ruoka sen sijaan on. On vaikea päästä ruoka-addiktiosta, koska sitä ruokaa on kuitenkin syötävä, joka päivä.

Ruoka ei kylläkään aiheuta kemiallista riippuvuutta ja nikotiini on tupakoitsijalle "välttämätöntä", jotta ei saa vieroitusoireita. Ruoka-addiktio on vain pään sisällä, nikotiiniriippuvuus on myös fyysistä.

 

Mutta kun sitä juuri en ymmärrä, että mikä siinä ruuassa on niin ihanaa että sitä pitää itseensä tunkea niin järkyttäviä määriä? Kun minusta normaalipainoisella ihmisellä laittaa jokin vastaan siinä vaiheessa kun on syöty tarpeeksi. Itse en edes tykkää mistään ravintoköyhästä ja epäterveellisestä, ja tämä on minusta ihan luonnollista!

Minulle taas ei ole kukaan onnistunut selittämään että miten ihmeessä pystyvät itsensä pitämään normaalipainoisena ilman julmettua laskemista ja ruuan vahtaamista. Miten ihmeessä tiedät koska olet syönyt tarpeeksi, mutta ei liikaa? Tai liian vähän? En oikeasti ymmärrä miten tuo systeemi toimii.

Jos minä syön ihan normaalia kotiruokaa, enkä erityisesti laske ja punnitse ruokia, ja liikun kolmisen kertaa viikossa (+arkiliikuntana 30-60 min kävelylenkkiä arkipäivisin) niin lihon. Tahti on jotain luokkaa puoli kiloa kuussa. Lisätään tuohon vähänkin herkkuja silloin tällöin, niin tahti kovenee. Ei minulla vaan ole mitään "sisäistä säätelyä", joka kertoisi koska on syöty juuri oikea määrä.

Tupakoinnin lopettaminen sen sijaan oli helppoa. Heitin vaan tupakat mäkeen ja pari päivää kärvistelin, mutta sitten helpotti. Tupakkaa kun ei ole pakko polttaa ollenkaan. Ruokaa taas on pakko syödä joka päivä

Miksi on niin vaikea noudattaa lautasmallia?? PUOLI lautasellista kasviksia, 1/4 perunaa/riisiä tai pastaa ja toinen 1/4 lihaa, kanaa tai kalaa. Et VARMASTI liho tällä tekniikalla.

tuossa perunaa,riisia tai pastaa....ne korvataan muulla ja terveellisemmällä bataatilla esim.

 

Mutta kun sitä juuri en ymmärrä, että mikä siinä ruuassa on niin ihanaa että sitä pitää itseensä tunkea niin järkyttäviä määriä? Kun minusta normaalipainoisella ihmisellä laittaa jokin vastaan siinä vaiheessa kun on syöty tarpeeksi. Itse en edes tykkää mistään ravintoköyhästä ja epäterveellisestä, ja tämä on minusta ihan luonnollista!

Minulle taas ei ole kukaan onnistunut selittämään että miten ihmeessä pystyvät itsensä pitämään normaalipainoisena ilman julmettua laskemista ja ruuan vahtaamista. Miten ihmeessä tiedät koska olet syönyt tarpeeksi, mutta ei liikaa? Tai liian vähän? En oikeasti ymmärrä miten tuo systeemi toimii.

Jos minä syön ihan normaalia kotiruokaa, enkä erityisesti laske ja punnitse ruokia, ja liikun kolmisen kertaa viikossa (+arkiliikuntana 30-60 min kävelylenkkiä arkipäivisin) niin lihon. Tahti on jotain luokkaa puoli kiloa kuussa. Lisätään tuohon vähänkin herkkuja silloin tällöin, niin tahti kovenee. Ei minulla vaan ole mitään "sisäistä säätelyä", joka kertoisi koska on syöty juuri oikea määrä.

Tupakoinnin lopettaminen sen sijaan oli helppoa. Heitin vaan tupakat mäkeen ja pari päivää kärvistelin, mutta sitten helpotti. Tupakkaa kun ei ole pakko polttaa ollenkaan. Ruokaa taas on pakko syödä joka päivä

Miksi on niin vaikea noudattaa lautasmallia?? PUOLI lautasellista kasviksia, 1/4 perunaa/riisiä tai pastaa ja toinen 1/4 lihaa, kanaa tai kalaa. Et VARMASTI liho tällä tekniikalla.

tuossa perunaa,riisia tai pastaa....ne korvataan muulla ja terveellisemmällä bataatilla esim.

Ostin itse tuota bataattia, mutta siinä oli kaloreita enemmän kuin perunassa. Miten se on terveellisempää? Mitä siinä on paremmin?

 

Mutta kun sitä juuri en ymmärrä, että mikä siinä ruuassa on niin ihanaa että sitä pitää itseensä tunkea niin järkyttäviä määriä? Kun minusta normaalipainoisella ihmisellä laittaa jokin vastaan siinä vaiheessa kun on syöty tarpeeksi. Itse en edes tykkää mistään ravintoköyhästä ja epäterveellisestä, ja tämä on minusta ihan luonnollista!

Minulle taas ei ole kukaan onnistunut selittämään että miten ihmeessä pystyvät itsensä pitämään normaalipainoisena ilman julmettua laskemista ja ruuan vahtaamista. Miten ihmeessä tiedät koska olet syönyt tarpeeksi, mutta ei liikaa? Tai liian vähän? En oikeasti ymmärrä miten tuo systeemi toimii.

Jos minä syön ihan normaalia kotiruokaa, enkä erityisesti laske ja punnitse ruokia, ja liikun kolmisen kertaa viikossa (+arkiliikuntana 30-60 min kävelylenkkiä arkipäivisin) niin lihon. Tahti on jotain luokkaa puoli kiloa kuussa. Lisätään tuohon vähänkin herkkuja silloin tällöin, niin tahti kovenee. Ei minulla vaan ole mitään "sisäistä säätelyä", joka kertoisi koska on syöty juuri oikea määrä.

Tupakoinnin lopettaminen sen sijaan oli helppoa. Heitin vaan tupakat mäkeen ja pari päivää kärvistelin, mutta sitten helpotti. Tupakkaa kun ei ole pakko polttaa ollenkaan. Ruokaa taas on pakko syödä joka päivä

Miksi on niin vaikea noudattaa lautasmallia?? PUOLI lautasellista kasviksia, 1/4 perunaa/riisiä tai pastaa ja toinen 1/4 lihaa, kanaa tai kalaa. Et VARMASTI liho tällä tekniikalla.

tuossa perunaa,riisia tai pastaa....ne korvataan muulla ja terveellisemmällä bataatilla esim.

Kyllä ylipainoinen laihtuu myös vaikka perunalla tai täysjyväriisillä tai pastalla. Ei tarvitse hifistellä liikaa, ylipainoiselle tuo lautasmalli ihan satavarmasti auttaa laihtumaan, ei vaan taida olla itsekuria noudattaa sitä vaan mätetään lautanen täyteen jotain kotiruokaa.

 

Mutta kun sitä juuri en ymmärrä, että mikä siinä ruuassa on niin ihanaa että sitä pitää itseensä tunkea niin järkyttäviä määriä? Kun minusta normaalipainoisella ihmisellä laittaa jokin vastaan siinä vaiheessa kun on syöty tarpeeksi. Itse en edes tykkää mistään ravintoköyhästä ja epäterveellisestä, ja tämä on minusta ihan luonnollista!

Minulle taas ei ole kukaan onnistunut selittämään että miten ihmeessä pystyvät itsensä pitämään normaalipainoisena ilman julmettua laskemista ja ruuan vahtaamista. Miten ihmeessä tiedät koska olet syönyt tarpeeksi, mutta ei liikaa? Tai liian vähän? En oikeasti ymmärrä miten tuo systeemi toimii.

Jos minä syön ihan normaalia kotiruokaa, enkä erityisesti laske ja punnitse ruokia, ja liikun kolmisen kertaa viikossa (+arkiliikuntana 30-60 min kävelylenkkiä arkipäivisin) niin lihon. Tahti on jotain luokkaa puoli kiloa kuussa. Lisätään tuohon vähänkin herkkuja silloin tällöin, niin tahti kovenee. Ei minulla vaan ole mitään "sisäistä säätelyä", joka kertoisi koska on syöty juuri oikea määrä.

Tupakoinnin lopettaminen sen sijaan oli helppoa. Heitin vaan tupakat mäkeen ja pari päivää kärvistelin, mutta sitten helpotti. Tupakkaa kun ei ole pakko polttaa ollenkaan. Ruokaa taas on pakko syödä joka päivä

Näinhän se on!

On helpompaa lopettaa viina ja rööki, koska ne eivät ole välttämättömiä joka päivä, ruoka sen sijaan on. On vaikea päästä ruoka-addiktiosta, koska sitä ruokaa on kuitenkin syötävä, joka päivä.

Ruoka ei kylläkään aiheuta kemiallista riippuvuutta ja nikotiini on tupakoitsijalle "välttämätöntä", jotta ei saa vieroitusoireita. Ruoka-addiktio on vain pään sisällä, nikotiiniriippuvuus on myös fyysistä.

Sulla ei selvästikään ole kokemusta esim. sokeririippuvuudesta...

 

Mutta kun sitä juuri en ymmärrä, että mikä siinä ruuassa on niin ihanaa että sitä pitää itseensä tunkea niin järkyttäviä määriä? Kun minusta normaalipainoisella ihmisellä laittaa jokin vastaan siinä vaiheessa kun on syöty tarpeeksi. Itse en edes tykkää mistään ravintoköyhästä ja epäterveellisestä, ja tämä on minusta ihan luonnollista!

Minulle taas ei ole kukaan onnistunut selittämään että miten ihmeessä pystyvät itsensä pitämään normaalipainoisena ilman julmettua laskemista ja ruuan vahtaamista. Miten ihmeessä tiedät koska olet syönyt tarpeeksi, mutta ei liikaa? Tai liian vähän? En oikeasti ymmärrä miten tuo systeemi toimii.

Jos minä syön ihan normaalia kotiruokaa, enkä erityisesti laske ja punnitse ruokia, ja liikun kolmisen kertaa viikossa (+arkiliikuntana 30-60 min kävelylenkkiä arkipäivisin) niin lihon. Tahti on jotain luokkaa puoli kiloa kuussa. Lisätään tuohon vähänkin herkkuja silloin tällöin, niin tahti kovenee. Ei minulla vaan ole mitään "sisäistä säätelyä", joka kertoisi koska on syöty juuri oikea määrä.

Tupakoinnin lopettaminen sen sijaan oli helppoa. Heitin vaan tupakat mäkeen ja pari päivää kärvistelin, mutta sitten helpotti. Tupakkaa kun ei ole pakko polttaa ollenkaan. Ruokaa taas on pakko syödä joka päivä

Miksi on niin vaikea noudattaa lautasmallia?? PUOLI lautasellista kasviksia, 1/4 perunaa/riisiä tai pastaa ja toinen 1/4 lihaa, kanaa tai kalaa. Et VARMASTI liho tällä tekniikalla.

tuossa perunaa,riisia tai pastaa....ne korvataan muulla ja terveellisemmällä bataatilla esim.

Ostin itse tuota bataattia, mutta siinä oli kaloreita enemmän kuin perunassa. Miten se on terveellisempää? Mitä siinä on paremmin?

Peruna sisältää juuri niitä hiilareita jotka lihottaa....

 

Mutta kun sitä juuri en ymmärrä, että mikä siinä ruuassa on niin ihanaa että sitä pitää itseensä tunkea niin järkyttäviä määriä? Kun minusta normaalipainoisella ihmisellä laittaa jokin vastaan siinä vaiheessa kun on syöty tarpeeksi. Itse en edes tykkää mistään ravintoköyhästä ja epäterveellisestä, ja tämä on minusta ihan luonnollista!

Minulle taas ei ole kukaan onnistunut selittämään että miten ihmeessä pystyvät itsensä pitämään normaalipainoisena ilman julmettua laskemista ja ruuan vahtaamista. Miten ihmeessä tiedät koska olet syönyt tarpeeksi, mutta ei liikaa? Tai liian vähän? En oikeasti ymmärrä miten tuo systeemi toimii.

Jos minä syön ihan normaalia kotiruokaa, enkä erityisesti laske ja punnitse ruokia, ja liikun kolmisen kertaa viikossa (+arkiliikuntana 30-60 min kävelylenkkiä arkipäivisin) niin lihon. Tahti on jotain luokkaa puoli kiloa kuussa. Lisätään tuohon vähänkin herkkuja silloin tällöin, niin tahti kovenee. Ei minulla vaan ole mitään "sisäistä säätelyä", joka kertoisi koska on syöty juuri oikea määrä.

Tupakoinnin lopettaminen sen sijaan oli helppoa. Heitin vaan tupakat mäkeen ja pari päivää kärvistelin, mutta sitten helpotti. Tupakkaa kun ei ole pakko polttaa ollenkaan. Ruokaa taas on pakko syödä joka päivä

Se onkin vaikea opetella, mutta kun on kerran oppinut se on helppoa. Sitä on myös vaikea selittää.

Mä esim. vähennän kaloreita hiukan jos huomaan että on turvotusta. Mä huomaan sen turvotuksen tosi helposti jo parin päivän/viikon jaksolta, jos olen saanut liikaa kaloreita. Vastavuoroisesti lisään hiukan, jos olo tuntuu erityisen hoikalta.

Se auttaa suuresti että syö joka päivä samat jutut aamu- ja iltapalaksi. Silleen niistä saatava kalorimäärä on vakio, ja vain päivän aikana syödyt kalorit vaihtelevat.

 

Ruoka ei kylläkään aiheuta kemiallista riippuvuutta ja nikotiini on tupakoitsijalle "välttämätöntä", jotta ei saa vieroitusoireita. Ruoka-addiktio on vain pään sisällä, nikotiiniriippuvuus on myös fyysistä.

Ei tuo seikka tee ruoka-addiktiosta yhtään sen helpommin nujerrettavaa.

 

Ruoka ei kylläkään aiheuta kemiallista riippuvuutta ja nikotiini on tupakoitsijalle "välttämätöntä", jotta ei saa vieroitusoireita. Ruoka-addiktio on vain pään sisällä, nikotiiniriippuvuus on myös fyysistä.

Olet väärässä.

 

Tunnesyöppö tunnustautuu: kun ahdistaa aukeaa suklaa. Myös kiireessä tulee syötyä epäsäännöllisesti. Syön liian isoja annoksia. Rakastan hedelmiä ja kasviksia, mutta ne on kalliimpia kuin epäterveellinen. Kiireessä ei jaksa kokata kauhean terveitä aterioita, ja tulee ostettua valmista tai puolivalmista. Syöminen ja hyvä ruoka on myös vain yksinkertaisesti ihanaa ja todellinen nautinto, viinit myös. yhdessäoloon kavereiden ja miehenkin kanssa kuuluu usein erikoistilaisuuksissa tuo ruoka. liikun kyllä myös melko paljon ja olen mielestäni ihan hyvässä 'kunnossa' vaikka kiloja onkin enemmän kuin normit sallii.

 

Mutta kun sitä juuri en ymmärrä, että mikä siinä ruuassa on niin ihanaa että sitä pitää itseensä tunkea niin järkyttäviä määriä? Kun minusta normaalipainoisella ihmisellä laittaa jokin vastaan siinä vaiheessa kun on syöty tarpeeksi. Itse en edes tykkää mistään ravintoköyhästä ja epäterveellisestä, ja tämä on minusta ihan luonnollista!

Minulle taas ei ole kukaan onnistunut selittämään että miten ihmeessä pystyvät itsensä pitämään normaalipainoisena ilman julmettua laskemista ja ruuan vahtaamista. Miten ihmeessä tiedät koska olet syönyt tarpeeksi, mutta ei liikaa? Tai liian vähän? En oikeasti ymmärrä miten tuo systeemi toimii.

Jos minä syön ihan normaalia kotiruokaa, enkä erityisesti laske ja punnitse ruokia, ja liikun kolmisen kertaa viikossa (+arkiliikuntana 30-60 min kävelylenkkiä arkipäivisin) niin lihon. Tahti on jotain luokkaa puoli kiloa kuussa. Lisätään tuohon vähänkin herkkuja silloin tällöin, niin tahti kovenee. Ei minulla vaan ole mitään "sisäistä säätelyä", joka kertoisi koska on syöty juuri oikea määrä.

Tupakoinnin lopettaminen sen sijaan oli helppoa. Heitin vaan tupakat mäkeen ja pari päivää kärvistelin, mutta sitten helpotti. Tupakkaa kun ei ole pakko polttaa ollenkaan. Ruokaa taas on pakko syödä joka päivä

Näinhän se on!

On helpompaa lopettaa viina ja rööki, koska ne eivät ole välttämättömiä joka päivä, ruoka sen sijaan on. On vaikea päästä ruoka-addiktiosta, koska sitä ruokaa on kuitenkin syötävä, joka päivä.

Ruoka ei kylläkään aiheuta kemiallista riippuvuutta ja nikotiini on tupakoitsijalle "välttämätöntä", jotta ei saa vieroitusoireita. Ruoka-addiktio on vain pään sisällä, nikotiiniriippuvuus on myös fyysistä.

Sulla ei selvästikään ole kokemusta esim. sokeririippuvuudesta...

Itse asiassa olen itse todennäköisesti riippuvainen sokerista (joka päivä pakko saada karkkia, muuten tulen pahalle tuulelle). Mutta jos mättää kaikkea mahdollista ruokaa yli tarpeiden, niin ei siinä ole kyse mistään sokeririippuvuudesta.

 

Ruoka ei kylläkään aiheuta kemiallista riippuvuutta ja nikotiini on tupakoitsijalle "välttämätöntä", jotta ei saa vieroitusoireita. Ruoka-addiktio on vain pään sisällä, nikotiiniriippuvuus on myös fyysistä.

Olet väärässä.

Näinpä. Ja jos olisi helppoa, niin ei lihavia olisi.

 

meinasin vastata, mutta kun luin ap:n jatkokysymykset, niin ei tämä enää niin vilpittömältä kysymykseltä kuulostanutkaan. Sen verran voin kuitenkin vastata, että en tunge itseeni mitään järkyttäviä määriä. Mut nyt lähden suihkuun kun on nuo lenkkihiet vielä pinnassa. Aurinkoista päivänjatkoa ja vähemmän ennakkoasenteita, kiitos

 

Miksi on niin vaikea noudattaa lautasmallia?? PUOLI lautasellista kasviksia, 1/4 perunaa/riisiä tai pastaa ja toinen 1/4 lihaa, kanaa tai kalaa. Et VARMASTI liho tällä tekniikalla.

Teoria helppo, käytäntö vaikeampi Ja lautasmalli kuitenkin kattaa vain päivän lämpimän aterian/lämpimät ateriat. Keittoakin menee helposti "liikaa".

Minulla myös takana sellainen ongelma, että olen allerginen lähes kaikille kasviksille, joten jossain vaiheessa aina tuntuu että en kestä enää yhtäkään pehmeäksi sohjoksi keitettyä porkkanaa/kukkakaalia/hernettä enkä halua mennä lähellekään kurkkua tai ruukkusalaattia. Silloin sen puolikkaan vihanneslautasellisen vetäminen jää helposti väliin, ja muuta ruokaa menee enemmän, että ei jäisi nälkä.

 

Ruoka ei kylläkään aiheuta kemiallista riippuvuutta ja nikotiini on tupakoitsijalle "välttämätöntä", jotta ei saa vieroitusoireita. Ruoka-addiktio on vain pään sisällä, nikotiiniriippuvuus on myös fyysistä.

Olet väärässä.

Näinpä. Ja jos olisi helppoa, niin ei lihavia olisi.

Kuka on sanonut, että se on helppoa? Typerää vain väittää, että laihduttaminen olisi jotenkin vaikeampaa verrattuna vaikkapa tupakkakoukusta vieroittumiseen (joillekin voi toki olla). Psyykkiset syyt voi olla yhtä vaikeita kuin fyysisetkin. MOnethan käyttää ruokaa esim. lohduttautumiseen. Apua on silti paljon saatavilla..

 

Mutta kun sitä juuri en ymmärrä, että mikä siinä ruuassa on niin ihanaa että sitä pitää itseensä tunkea niin järkyttäviä määriä? Kun minusta normaalipainoisella ihmisellä laittaa jokin vastaan siinä vaiheessa kun on syöty tarpeeksi. Itse en edes tykkää mistään ravintoköyhästä ja epäterveellisestä, ja tämä on minusta ihan luonnollista!

Minulle taas ei ole kukaan onnistunut selittämään että miten ihmeessä pystyvät itsensä pitämään normaalipainoisena ilman julmettua laskemista ja ruuan vahtaamista. Miten ihmeessä tiedät koska olet syönyt tarpeeksi, mutta ei liikaa? Tai liian vähän? En oikeasti ymmärrä miten tuo systeemi toimii.

Jos minä syön ihan normaalia kotiruokaa, enkä erityisesti laske ja punnitse ruokia, ja liikun kolmisen kertaa viikossa (+arkiliikuntana 30-60 min kävelylenkkiä arkipäivisin) niin lihon. Tahti on jotain luokkaa puoli kiloa kuussa. Lisätään tuohon vähänkin herkkuja silloin tällöin, niin tahti kovenee. Ei minulla vaan ole mitään "sisäistä säätelyä", joka kertoisi koska on syöty juuri oikea määrä.

Tupakoinnin lopettaminen sen sijaan oli helppoa. Heitin vaan tupakat mäkeen ja pari päivää kärvistelin, mutta sitten helpotti. Tupakkaa kun ei ole pakko polttaa ollenkaan. Ruokaa taas on pakko syödä joka päivä

Miksi on niin vaikea noudattaa lautasmallia?? PUOLI lautasellista kasviksia, 1/4 perunaa/riisiä tai pastaa ja toinen 1/4 lihaa, kanaa tai kalaa. Et VARMASTI liho tällä tekniikalla.

tuossa perunaa,riisia tai pastaa....ne korvataan muulla ja terveellisemmällä bataatilla esim.

Ostin itse tuota bataattia, mutta siinä oli kaloreita enemmän kuin perunassa. Miten se on terveellisempää? Mitä siinä on paremmin?

Peruna sisältää juuri niitä hiilareita jotka lihottaa....

Batatti onkin aivan ilman hiilareita - NOT! Ei se eroa perunasta juuri mitenkään, melkein sokerisempaa.