**TOUKOVAUVAT 06**

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja macadamia
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Kiitos kuvista! Mä yritän vaik huomenna laittaa meidän kuvia tulemaan. Meillä herättiin puoli 7, joten kiukkuisuus on sen mukainen. Nukkui tunnin päikyt ja nyt kiukkuaa joka asiaa. Ihanaa kun mies vielä yrittää nukkua.

Toivottavasti Lilli paranette pian! kuulostaa kurjalle toi silmätulehdus.

Satulle tsemppiä anopin johdosta vaikka onkin lähtenyt tältä erää. Meillä ei tod poltettais tuulikaapissa vaikka kuin olis anoppi ja tupakantuska. Pihalle on mentävä sauhuttaan. Tästä olen tosi jyrkkä vaikka itsekin joskus kessuttelen. Mut nyt täytyy lähtee kattoon oisko ruoka jo valmis ja saada jotenkin hiljennettyä toi tintti. Täytyy laittaa äänenvaimennin ;)
 
"konttauskypärä vaan viuhahtelee :) " Hih, Lilli teidän Miklun menoa! (-; Onneksi saitte nopeesti silmätipat. VP:lle graduntekotarmoa kovasti toivottelemme myöskin! Niin ja kiitos kuvakommenteista! (-:

Tultiin just ulkoa, nyt näyttää 'vain' -17c mut hyvin pärjättiin kauppareissulla, puin tytölle bodyn, sukkikset, trikoopaidan- ja housut, fleecenutun, villa-asun, paksut sukat + villasukat, kahdet villatumput ja sitte äp:n toppavermeet, sujautin neidin äp:n makuupussiin, villapeitto päälle ja vielä jalkapeitto ja koko komeuden kruunasi hyönteis/lumipyrysuojaverkko. Yhden kerroksen ja villapeiton ois voinu jättää pois mut asteita oli enempi kun lähdettiin.. Melkein heti typy kyllä nukahti ja heräs vasta kotiovella :-). Niin että rohkeesti ulos vaan toukoiset! Kyllä nämä meidän naperot jo on sen verta vanhoja etteivät 'pienestä' pakkasesta säikähdä! Meille kyllä tulis varmaan ulosmenon raja vastaan jossain -25c:n paikkeilla. Meillä on muuten ikkunoissa _sisä_puolella jäätä... Mutta ei täällä silti jäädy..

Mitähän muuta meille, noh, saapi nähdä mitä noiden öiden kanssa käy kun nyt on pari yötä heräilty ennätyspaljon. Voipi olla kyllä vaan uusien unitapojen hakua typyllä kun aloin nukuttaa neidin illalla omaan sänkyynsä sylitellen ja tassutellen. Samoin sitte yöllä tassua vaan mut esim viime yönä (nukahti 23 pintaan) heräili muutaman kerran mut pepun taputus riitti klo5:30 asti joilloin oli 'pakko' antaa tissiä, siitä nukuttiin sitte n.klo10 asti. Kaipa typyllä oikeesti oli nälkä kun puuroa ei illalla kovin paljoa menny ja nyt edelleen on annoskoot aikas minimaalisia... Eipä meille kai muuta.

MUKAVAA VIIKONVAIHDETTA!!
 
No minähän se täällä taas... Piti vaan tulla kertomaan että nyt se sitten sattui meilläkin; typy tippui sängystä )-: onneksi ei kai hirmuisesti sattunut kun ei niin kauaa itkettänyt! Mutta nyt neiti istuu potalla ja ähistää kakkaa sinne -jee! Tähän mennessä oon onnistunu 'kalastaa' vain pissaa.. Tuolta kylppäristä virnuilee mulle söpösti. (Kun tämä nyt näin kivasti sujuu niin milloinkohan tuleekin se pottalakko...? No ehkä vuoden päästä..hope so.)

Ai juu, tupakan savua _inhoan_ minäkin yli kaiken! Joku eilen illalla poltteli ilmeisesti ulko-oven suulla ovi auki ja eikös se karsee käry luikerrellu meille asti, en viittyny kuitenkaan käydä räyhäämään.. Meillä eivät myöskään vieraatkaan polta partsilla, ulos asti saavat mennä. Minusta tupakoitsijat ovat aivan hirmuisen itsekkäitä haisuleita.. Jostain syystä moni tupakoiva kaveri sanookin et mun seurassa ei juur tuu poltettua...;-) Mutta nyt meen nostaan tuon pikku kakkiaisen tuolta potalta. ;-o
 
Mulla ei ylläri ylläri ole tota ohjelmaa koneella jolla Antsukan videon saisi katsottua... Mutta säästän videot ja sitten kun ohjelma on asennettu niin katselen ne :)

Miklun silmä on jo entisensä, aamulla herätessä ei ollut rähmääkään. Kai sitä kuuria pitää pari päivää vielä jatkaa... Unohdin kysyä lääkäriltä kuinka pitkään niitä tippoja pitää laittaa, eikä se mitään siitä itse maininnutkaan. Yleensä se lukee siinä lääkkeen kyljessä mutta ei tuossa vaan lue mitään.

Miklu meni jo nukkumaan, vein hänet suosiolla sänkyyn kun oli niin väsynyt. En olisi millään ilveellä pystynyt häntä yhteen asti hereillä pitämään. Saa nähdä nukkuuko kuitenkaan toisia unia enää tänään, veikkaan että ei nuku...

Mä näen kyllä punaista kun mun veljen tyttöystävä tupruttelee tupakkaa raskaanaollessaankin :/ Se on itsekkyyden huippu! Pilatkoon oman terveytensä mutta voisi vauvansa terveyttä vähän miettiä... Ekan raskautensa aikana hän poltti myös, en ymmärrä...

Hyvä ettei Matami mimmille käynyt kuinkaan vaikka sägystä tippuikin! Tekevälle sattuu ja tapahtuu :)

Miklu nousi muuten eilen seisomaan ihan itse (tukea vasten)! Miklua ihan selvästi jännitti itseäänkin kun punkesi ylös, tärräsi sen verran kovasti :D Mutta hyvin se meni, riemunkiljahdukset vaan kaikuivat :) Siinä on vaan sellainen pikku juttu että Miklu päästää pian irti kun ylös on päässyt. Eikä laskeudu pepulleen vaan suoraan selälleen kaatuu... Anopin mukaan mies on ollut pienenä ihan samanlainen, selälleen vaan. Miehen sisko sentään osasi pepulleen tumpsahtaa :)

Miklu taitaakin vetää maratonunet, minä kun toivoin että hän vaan torkahtaisi ja yhdeltä menisi pitemmille unille...
Mulle tulee aika pitkäksi :)

Aurinkoista viikonloppua kaikille!
 
Pikainen tervehdys!

Essiä yritetään kiivaasti totuttaa unille ilman tissiä, kun jää reilun viikon päästä mummun hoitoon. Kiukku on kova, mutta ei itke, ennemmin karjuu. Mies onneksi uhrautui :) Eilen illalla minä hoitelin ja voitte kuvitella, miten tyttö hieroi naamaansa mun paitaan... "täällä niiden pitäisi olla". Nukahti kyllä lopulta vähän ennen kymmentä.

Mun pitää käväistä äkkiä kaupassa ja siivota. Illalla sitten taas gradun kanssa painimista, kun teen tutkimuksen huomenna. Analyysi sitten parissa viikossa valmiiksi ja maaliskuun puolivälissä esittelen. Toivottavasti menee läpi kans!

Huomisen oon töissä, joten en varmaan pääse moikkailemaan. Yrittäkäähän selvitä ilman sivistävää seuraani ;)
 
Aurinkoista viikonloppua minunkin puolesta kaikille!!

Mä en tajuu kuinka teidän lapsukaiset jaksaa valvoa niin paljon. Meillä tyttö nukkuu kahdet päikyt ja jaksaa valvoa maks 4 tuntia kerralla. On tainnut äitiinsä tulla, sillä mäkin tarviin sellaiset 10 tuntia yöunta. Melkein joka ilta menen 10 nukkuun :)

Laitoin parit kuvat teille äsken tuleen ja katotaan jos laitan videonpätkän meidän tornadosta. Hitsin hitsi kun en saanut eilen kameraa pelittään tarpeeksi ajoissa. Olis nimittäin tullut hulvaton pätkä meidän lapsukaisten leikistä. Koira kantoi oman vetolelunsa tytön eteen ja siitä se lähti. Tyttö tarras toisesta päästä kiinni ja sisulla roikkui mukana vaikka koira aikas kovaa kiskoi ja pyöritti. Nauroin ihan sikana, kun tyttö tosiaan välillä kävi ilmassa :) Tuo meidän koira on aina tykännyt leikkiä ja aika rajuja nuo leikit, mutta ihan hyvä et kuitenkin suostuu leikkimään tintin kanssa ja samalla saa tyttökin kokea se et välillä vaan lelut viedään käsistä. Siis jos on mennyt toisen lelun ottamaan...On sellainen röyhkimys noiden lelujen kanssa. Koiraltakin menee ja nappaa lelut ja onneksi koira ei ole niistä mustis vaan yhtä röyhkeästi menee ja ottaa ne takas. Taistelevat kuin lapset konsanaan.

Mukavaa Lilli että teillä parannuttiin näin nopeasti. Voithan sä varmaan ihan soittamalla varmistaa lääkäriltä kauanko sitä lääkettä annetaan ettei tule takapakkia paranemisessa. Macadamialle voisin sanoa et meillä ainakin selvitiin säikähdyksellä siitä sängystä putoamisesta ja äiti taisi säikähtää meistä enemmän ;) Nyt syömään. Nam.
 
Piti vielä tulla käväisemään.

Meillä koira lähinnä tuhahtaa ja häipyy omaan rauhaansa, jos Essi käy nyhtämässä. Essi kyllä tykkää kaikista koirista ihan sikana. Ja vierastaa melkoisesti nykyään. Tarkkaan pitää miettiä, kenelle lapsi annetaan hoidettavaksi... Ens viikko kun on vielä melkoista rumbaa, kun pitää sinnitellä ilman vakkarihoitajaa. Onneksi on vain parin tunnin hoitopätkiä tiedossa.

Mun työnteko alkaa kiristää tunnelmia täällä kotona :( Sain onneksi taas tehtyä ison läjän alta pois ja ens viikolla on illat vapaita perjantaita lukuunottamatta. Miehen kanssa ollaan toistemme kurkussa kiinni koko ajan. Se on mun mielestä saamaton kotitöiden suhteen ja miehen mielestä minä olen koko ajan huohottamassa niskaan. Ah, kuinka tyypillistä!
 
sunnuntaita kaikille

tultiin eilen illalla reissusta. olipa taas ajamista, melkein 800 kilsaa kahdessa päivässä....... nyt taas tekee mieli olla vaan kotona hetki. tuukkakin oli silminnähden iloinen kun tultiin kotiin ja pääsi omaan sänkyyn nukkumaan ja omien lelujen kanssa touhuamaan.

kiitos Nasu1:lle ja Antsukalle kuvista ja videosta. suloisia ;o)

enpä jaksa nyt kirjoitella enempää, mutta palaan palstalle myöhemmin.
 
Tässä oottelen neitin heräämistä ja miehen palaamista ulkoilemasta. Sitten aletaankin valmistautumaan ristiäisiin lähtöön.

Olipas ihania kuvia Juulista ja videonpätkä Idasta. Juuli on jo niin taitava matkija ja hyvä istumaan. Upea potta:) Onkohan sitä itse liian arka kokeilemaan kaikenlaista Jennan kanssa. Tuli vaan tuosta Ihaasta mieleen. Tuntuu niin ettei Jenna kyllä pysyisi keinuhevosten selässä. Idahan oli jo niin asialla kapuloitten kanssa. Oli oikein kunnon pätkä yhtenäistä soittoa. Jenna paukauttaa pari kertaa kapuloita muskarissa ja sitten ne taas löytävät tiensä suuhun.

Voimia VP:lle ja miehellesi. Valmistumiseen tähtäävä aika on varmasti raastavaa parisuhteellekin, jos muutenkin. Mutta kun molemmilta löytyy ymmärrystä ja joustoa niin eiköhän se siitä.

Huh huh, kun kuuntelee (lukee:)) teidän juttuja lasten ja koirien yhteispelistä. Siis huh huh. Itse enemmänkin kissaihmisenä pelkään aina kavereillakin, jos koirat lähestyvät Jennaa. Ja Juuli oli oikein jo ilmassakin yhteistouhuissa. Hmmm... Mutta on se mahtavaa, kun toiset uskaltavat ja mikseivät uskaltaisi kun tuntevat omat lemmikkinsä.

Joo, mutta nyt täytyy alkaa laittamaan itseään juhlakuntoon, kun kohta saa keskittyä vain toisiin.
 
huomenta

no niin, jospa nyt oikein ajatuksen kanssa saisin kuulumiset kirjoitettua. tuukka meni vielä vähän aamu-unille, nukkui viime yönä tosi huonosti...

me harjoitellaan sormiruokien syömistä kovaa vauhtia. talk-murut on aikas haastavia syötäviä, pieniä ja pyöreitä ;o) hienosti suurin osa silti menee suuhun. ollaan me myös jo ihan pienenpieniä makuannoksia maisteltu mm. kinkkua, lihahyytelöä, suklaakeksiä - eli tuollaisia ei-niin-välttämättömiä-herkkuja......... mutta ovat kyllä niin pikkuruisia hippusia, että ei niistä suolaa tai sokeria kerry yhtään.

seisominen ja käveleminen ovat päivä päivältä tukevammalla pohjalla. nyt tuukka jo kävelee niin, että pitää minua vain toisesta kädestä kiinni ja toisessa roikottaa jotain aarretta (mm. äidin swiffer on iiiihana..). kyykistyy hienosti ja nostelee tavaroita lattialta. saa nähdä koska uskaltaa päästää irti ja lähteä yksin kävelemään...

viime viikonlopun reissua odotin, kun ajattelin että saan huilata kun tuukalla on paljon hoitajia. ei ihan toteutunut tuo mun toive, sillä tuukalla on nyt t-o-d-e-l-l-a vahva riippuvuus äiskään ja iskään. ryömi (ja välillä konttasikin) mun perässä joka paikkaan ja roikkui lahkeessa. ihan muutamia minuutteja saattoi viihtyä serkkujen kanssa, mutta sitten tuli taas äitiä ikävä ;o)
sanoinkin, etten ole koskaan tuntenut itseäni näin tärkeäksi.
elsa-serkkuun (9v.) tuukka ihastui ikihyviksi. otti korvista kiinni ja antoi märkiä moiskuja naamalle - nekin turvallisesti äidin sylistä...

tänään täytyisi vähän imaroida. vaihdoin jo aamulla petivaatteet, mutta en viitsinyt viedä niitä ulos kun ei siellä ole montaa astetta pakkasta.
 
Eilinen on vihdoin ohi! Uskomattomiin sitä taipuu, kun on pakko. Pidin siis yhteensä 7 tuntia reenejä. Essi roikkui miehen mukana ja hyvin niillä oli mennyt, mitä nyt maito-ongelmia oli vähän. Essi syö VAIN tissistä. Mutta kyllä kai tämän ikäinen lapsi jo pärjää ilman tissiä, kun on aamulla saanut ja illalla vielä tissiteltiin ennen nukkumaan menoa. Päivällä siis vettä ruuan kanssa.

Mun pitää, eikäku meidän pitää, lähteä ihan kohta opiskelemaan ja töihin. Lisäksi toivotaan, että pappaa pääsis katsomaan sairaalaan, kun se on tänään tullut :) Toivottavasti jaksaa ottaa vastaan.

Graduraportointia sen verran, että keräsin eilen aineiston ja nyt pitäisi alkaa reippaasti analysoimaan :) Tavoitteena on, että kaks viikkoa kirjoitan tiiviisti ja hiihtoloman pistän viimeistelyyn. Maaliskuun 14. pvä esittelen koko p----n ja kaks siitä seuraavaa viikkoa on varattu korjailuun. Muuten homma ei nypi, mutta ajankäytön kanssa on ongelmia. Mulla kun on muutakin elämää kuin tuo #%/&% tutkimus.

Nonnih, nyt naama ihmisen näköiseksi ja laukut + lapsi kainaloon. Kaupunki kutsuu!
 
Vai meinaa Tuukka olla takertuva. Mä pelkäsin kans kuinka Jennan käy siellä ristiäisissä. Sinne kun tuli kuitenkin kälynkin perhe, jota näkee tosi harvoin. Aluksi Jenna vierasti heistä lähes jokaista. Enon syli ei ollut ollenkaan turvallisen tuntuinen tutustua uusiin ihmisiin. Tein jo varasuunnitelmia, kuinka annan kummitytön miehelle tarvittaessa ja otan itse Jennan syliin ym. Onneksi äitilläni sitten välähti ja hän istui typyn kanssa kahdestaan keittiön puolella, mistä Jenna ei edes nähnyt vieraita ihmisiä. Eikä ooneksi minuakaan miehen takaa. Jenna oli hiljaa koko toimituksen ajan. Silloin vain oli havahtunut äitin ääneen, kun luin kummin osuuden raamatusta. Jenna kun on sellainen, ettei hänen tarvitse kuin kuulla äitin ääni toisesta huoneesta tai nähdä minut vilaukselta, niin heti vaaditaan syliin. Hoh hoi. Mutta onneksi nyt selvittiin. Koko toimitus meni muutenkin hienosti. Kummityttökin oli niin esimerkillisesti kuten veljensäkin. Eipä sen puoleen, kyllähän ne pikku itkut kuuluu ristiäisissä asiaankin. Minä vaan olen jotenkin niin "hermoheikko", että olen Jennaa aina ottamasssa syliin, koska siihen heti rauhoittuu. Kylläpä typy on sitten myös oppinut sitä vaatimaan:(

En tiedä onko tämä ihan normaalia, mutta mies vähän eilen huolestui. Jenna tekee useinkin niin, varsinkin ulkovaatteita puettaessa, että alkaa niin kuin punnaamaan kakkaa. Ilmi on sen mukainen, vaikkei mitään tulekaan. Eilen nukkumaan mennessä mies makoili tytön vieressä ja huusi minut katsomaan, kun Jenna teki sitä jälleen. Lisäksi typy painoi käsillään rintaan. En ole aikaisemmin huolestunut, kun olen kuvitellut typyn vaan yrittävän punnata kakkaa. Ei hän edes itkeskele niin tehdessään. Mutta pitää nyt tarkkailla neitiä vähän tarkemmalla silmällä.

Mutta nyt typy ei jaksa enää itekseen lattialla, joten pitää keksiä jotain touhua..
 
Meillä ei ole havaittavissa mitään sen suurempaa vierastamista tai riippuvuutta. Onneksi kuitenkin välillä vierastaa, jotta äiti tietää, että erottaa kuitenkin tutut ja tuntemattomat ;) Monesti unien jälkeen on vähän herkempää ja silloin tykkää olla sylissä ja äitin pitää pysyä samassa huoneessa.

Meillä ei ihan noin hyvin vielä suju liikkuminen kuin Tuukalla mutta perästä tullaan. Seisoo jo tosi hienosti yksinään ja nyt on pari päivää treenannut laskeutumista ja nyt sekin hoituu. Pääsee taas äiti helpommalla :) Ja nyt jo opetellaan puita pitkin kävelyä ja pieniä pätkiä menee jo. Siinä on vielä pieni muksahduksen riski, mutta yleensä tupsahtaa pyllylleen. Kyykistyy myös hyvin ja seisoo tapittaa yleensä yhdellä kädellä kiinni pitäen.

Satulle piti vielä kommentoida noista meidän lasten leikeistä, että tosiaan valvotusti leikkivät ja tyttö oli istumassa maassa ja koira makaamassa. Ei siis riepotellut tyttöä ihan ilmassa vaan pylly nousi aina mukana, kun roikkui kiinni lelussa. Isohan tuo koira on ja sellainen körmyniska, että on jopa minut nostanut joskus ilmaan päällään :) Tuli kauhean syyllinen olo ja siksi täällä selittelen ;) Eilen toistivat leikin ja pitää yrittää kuvata joskus pieni pätkä ja tietenkin yrittää saada se vielä lähtemään teille.
Toivottavati teidän Jennan punnaaminen on vaan jokin omanlainen tapa eikä sen kummempaa. Aina se pistää miettimään, kun eivät osaa itse mitään sanoa.

Edelleen lähettelen jaksamisia VP:lle tuon työtaakan selättämiseen ja toivon mukaan pääsette pappaa moikkaamaan.

Nyt lähden päikkäreille!
 
Kiitos tosi paljon tsemppauksesta! Ihan hyvin homma kulkee, kun muistaa tehdä asian kerrallaan. käytiin sairaalassa tänään ja huomenna mennään myös. Enää kaks päivää pitää roikuttaa Essiä mukana ja sitten saa jäädä kotihoitoon. Onneksi on kylmällä päällä varustettu tuo meidän likka. Sairaalassakin pistin vain jatkamaan päikkäreitä papan sängylle :) Kohta lähtee varmaan konttamaan Essikin. Jalat on ihan makaroonia, jos yrittää pystyyn nostaa, mutta eipä tässä kiirettä.

Sain kirjoitettua aineiston puhtaaksi ja nyt pitäisi jaksaa vielä laittaa sähköpostiin muutamalle tyypille tuo höpöhöpölomake... Ei. Jätän huomiseen. Virta loppuu ja huomenna on lähdettävä taas ennen kahdeksaa liikenteeseen.
 
heipat

en tiedä kerkiänkö mitään kirjoittamaan, kun tuksu heräilee jo päikkäreiltä vaikka nukkui vain puoli tuntia. herättiin aamulla ennen viittä (ja yöllä oli ne normaalit 1½ tunnin hulinat) ja puoli kymmenen jälkeen vasta laitoin pojan päikkäreille. koetin pitää hereillä mahd. kauan, kun ollaan menossa kyläilemään yhden aikaan - että jos tuksukin jaksaisi pari tuntia sitten olla vierailulla...

meillä on vähän samanlaisia probleemia tällä hetkellä ruokailun kanssa kuin miukulla tuolla huhtikuisten puolella, eli toisinaan tuukalle ei saa ruokaa menemään kuin sormin syöttämällä. joskus saan väliin tuikattua lusikallisen, mutta aika paljon syödään esim. niin, että kauhon pienelle leivänpalalle sosetta ja sitten tuikkaan tuukan suuhun.. aikaavievää, mutta eipähän meillä minnekään ole kiire - pääasia että poika syö jotain. puuroa menee sitten niin, että annan yhden talk-murun herran eteen kerralla ja kun tuukka tavoittelee sitä hyppysiinsä, niin avot - suu aukeaa ja äiti tuikkaa puurolusikan suuhun ;o)

nyt mä menen hakemaan tuon kekkeruusin sängystään, muuten saa kohta hepulin...
 
Ihanaa kuulla et muillakin on ongelmia syömisen kanssa. Tai siis eihän se kivaa ole, et on ongelmia, mutta kiva kuulla et me ei olla ainoita. Meillä syöminen on sellaista taistelua ja olenkin ihan väsynyt siihen rumbaan. Saa tehdä kaikkensa et onnistuu madamen suuhun lusikan tuikkaamaan. Sinällään syö ihan hyvän kokoisia annoksia, mutta se vaatii töitä. Joka kerta pitää olla jotain uutta mitä tutkia tai sit suu ei aukea. Olenkin miettinyt et kuinka pienen voi poistaa pöydästä ja hetken päästä kokeilla uudestaan. Vielä se ei onnistu, sillä mitä suurempi nälkä, sen suurempi taistelu. Väsyttävää. Tyttö saa toisinaan jo raivarin, kun laittaa syöttikseen ja viimeistään siinä vaiheessa, kun lusikka lähestyy suuta. Tämän vuoksi meidän neiti on aina syönnin jälkeen sen näköinen kuin siinä potta kuvassa. Vasenta koukkua ja oikeeta suoraa sataa kohtia mutsia ;) Luulisin et tämä voi liittyä siihen et ei malttaisi olla paikoillaan ja kovasti toivon et tämä liittyisi hampaisiin. Vieläkään niitä ei ole näkynyt, ei kuulunut. Nyt siivoileen, kun saadaan vieraita tänään. Ihan kiva, kun tulevat piristämään meidän päivää, kun mies on iltavuorossa.
 
Syömistaistelua se on meilläkin! Välillä saattaa vähän syödäkin mut esim eilen illalla ei menny puuroo ku vaan se semmonen vauvojen minilusikallinen -en tiä millä 'pyhällä hengellä' ja maidolla tämä matami elää..
 
Koitan ehtiä jotakin kirjottamaan, täystuho on hereillä ja vauhdissa. Puoli tuntia nukuttiin täälläkin, mutta niin väsynyt oli että pakko oli kymmenen aikaan pistää poika unille.

Vaikea kausi on Miklulla aluillaan. Eilen oli tosi "mukava" päivä. Oltiin miehen kanssa ihan loppu illalla kun Miklu oltiin unille saatu. Koko päivä oli yhtä kiukuttelua, hirveä huuto heti jos ei saanut jotakin tehdä. Syömisestä ei tullut mitään, pelkkää kiukuttelua sekin. Syliin halusi koko ajan, siinäkään ei kuitenkaan ollut hyvä olla vaan hirveä rimpuilu ja kiukuttelu alkoi pian. Joka ikisestä pikkukolhustakin suuttui kun konttaili...
Minun tai miehen lahkeessa roikkui jatkuvasti ja ihan kaikkeen pisti vastaan. ITSE piti saada kaikki tehdä.

Tänään on ollut vähän parempi päivä, roikkuuhan tuo koko ajan perässä mutta ei ole kiukutellut niin paljoa. Ruokaakin on suostunut syömään...
Puuroon on tullut kyllästyminen, en sitä ihmettelekään. Nyt pitää keksiä vähäksi aikaa jotakin vaihtelua aamu-ja iltapalaan. Ajattelin esimerkiksi Weetabixiä ja muroja kokeilla...
Maidosta Miklu kieltäytyy melkein kokonaan taas. Aamulla menee, illallakin vähän. Sitten aterioiden yhteydessä nokkamukista saan muutaman hörpyn ujutettua. Vettä onneksi menee, saan painavia vaippoja kanneskella roskiin :)

Miklu on tämän aamun toistellut "äiji" koko ajan, aina kun on minussa kiinni roikkunut. Tiedä sitten tarkoittaako se oikeasti äitiä vai muuten vaanko tuota toistelee ;) Saahan sitä kuvitella :D

Miklu on muuten parantunut, vähän nokka vielä vuotaa välillä. Silmään pistän vielä tänään tipat, sitten saa jäädä sekin.

Tsemppiä kaikille syömättömien äideille, kyllä se ruokahalu siitä taas kasvaa. Taitaa toukokuisilla olla muut jutut mielessä kuin syöminen :)

Kohta hajoaa meidän peilikaapit, siltä ainakin kuulostaa. Täystuho on makuuhuoneessa siis...

Kuulumisiin!
 
Ida kait tekee ekaa hampiaan.. Huomasin toissapäivänä semmosen pikkasen valkosen plänttihelmen, jota ei oo aiemmin näkyny. ja kahtena viimeyönä on ollu parit huutorumpatkin, enkä osaa niitä oikein mihkään muuhun liittää ku niihin hampeihin. Et jospa niitä meillekin vihdoin saapuis.

Neiti on nyt alkanu oikein toden teolla pärräämään ihan vaatteet kuolaantuu siinä touhussa. Nytkin se tuolla pärrää ja tutkii paikkoja. Kovasti siis menossa takaperin..
 
Meillä ollaan herätty tänään ennen kuutta, ku piti käyttää anoppia keskussairaalassa tutkimuksissa. Käytiin samalla reissulla ostaas ny vihdoin Jennalle se pottaki. Ja heti tuli tulosta, ku neitin siihen laitoin. Pisuttelin siinä ja kuvittelin typyn vaan piereskelevän, mutta avot. Siellähän olikin oikein pissa. Vähän olin äimänä. Tais olla hieman tuuria ajotuksen suhteen:)

Käytiin just pikku pulkkareissullaki ja vielä ois muskariki eessä. Muskariin lähtö ei oo kyllä aivan varmaa, ku Jennan kaverilla on korvakontrolli just sitä ennen. Jos ajat on myöhässä, ei mekä taideta lähteä laulelemaan. Typy itkeskelee jo nyt väsymystään siihen malliin. Ihmekkö tuo, kun normaalisti nukkuu tonne kaheksaan. Saishan se autossa nukkua hyväsä lykysä lähes 20 minuuttia, mutta. Kylläpä tuo kaupunkireissuki yhelle päivälle riittäis. Tuli siinäki lähes 200km auton kyytiä. Mut nyt pitää mennä rauhotteleen pikku touhuilijaa.
 
Tänään käytiin 9kk lääkäri neuvolassa, vaikka ei meillä ihan vielä ikä riitäkään. Eipä siellä mitään ihmeellistä ollut. Lääkäri oli ulkomaalainen ja vähän heikonlaisen kielitaidon omaava. Onneksi ei ollut mitään suurempaa sydämellä ja syömisistä ja nukkumisista puhuttiin neuvolatädin kanssa, joka ei tosin ollut meidän oma tätsy. Sinällään harmi, kun ei päästy jutteleen oman tädin kanssa ja nyt sit tulee tosi pitkä tauko, kun seuraavan kerran mennään vasta vuoden vanhana neuvolaan. Meidän oma neuvolantäti tuli juuri huoneestaan, kun istuin penkillä ja tyttö konttaili lelujen luona. Hetken aikaa katsoi mua ja kerkesi jo varmaan ajattelemaan et toinen on tulossa, kun lasta ei näkynyt mailla halmeilla. Sit sai vaan sanottua, kun huomas tytön, et sehän konttaa. Juu, niin tekee. Sit se seuraavaks sanoi, hei se nousee seisomaan. Juu, niin tekee. Viimeksi kun nähtiin vajaa kaks kuukautta sitten, niin tyttö ei osannut edes istua :) Siinä hetken aikaa ihmetteli kuin nopeesti on kehittynyt.

Kurjaa, kun huomenna taas pakkanen kiristyy :( Lenkit on hankalampia, kun pitää tyttö raahata mukana pakkaseen, kun mies on töissä. Noh, ei auta kun käydä taas lyhyellä kaavalla ulkoilemassa.

Tiedättekö, et mulle on kehittymässä jokin aikuisiän lukihäiriö. En osaa enää edes alkeellisimpiakaan kirjoitussääntöjä ja teen ihan sikana virheitä. Sori sori. Aamulla just mies kysyi et vieläkö menis kirjoitukset läpi. No ei tod menis. En osaa pilkkusääntöjä taikka yhdyssanoja ja monesti joudun funtsimaan miten jokin sana kirjoitetaan. Esimerkiksi tuolla aikaisemmin, kun kirjoitin neuvola käynnistä niin mietin et miten kirjoitetaan et juteltiin ruoista ja en jaksanut pähkäillä enempää ja kirjoitin syömisistä. Noin kait se kirjoitetaan. Alkaa olemaan pelottavaa. Pitää ruveta jumppaamaan aivoja ennen töihin lähtöä... Toisekseen unohtelen asioista tosi paljon ja olen hajamielinen. Tämän luulen johtuvan siitä et on paljon asioita mielessä, kuten nämä tontti- ja taloasiat, mutta mutta... Hurjaa.

Hyviä öitä kaikille ja huomenna palataan!
 
Minä täällä taas... :)

Kuulostaa Idan touhuilut aikalailla ekalta hampilta :) Jospa suppo auttaisi yöitkuihin?

Kävelin tänään puolitoista tuntia, kärryttelin Miklua hänen toisten uniensa ajan. Kyllä jaloissa tuntuu! Lähdettiin siis miestä vastaan töihin, ajattelin että Miklu varmasti herää siinä kaupan ovella, niin kuin aina ennenkin. Mutta niin Miklu vain uinui, sain ostoksetkin tehdä rauhassa. Miehen kanssa sitten mietittiin että mitäs nyt, eihän tämän näin pitänyt mennä :) Ei viititty Miklua herättääkään että hänet auton kyytiin saataisiin, ei varmasti olisi uudestaan nukahtanut. Käveltiin sitten läpi kaikki kähistön kaupat :) Tuli siinä samalla katseltua nojatuoli tuohon olkkariin sohvan lisäksi.

Eipä kai tässä muuta :)
 

Yhteistyössä