Toukokuiset (5)

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Uusin
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Hyvää ystävän päivää täältäkin.

Mulla on vielä 45(-13 lomapäivää joista nyt on 6 ja hiihtolomalla 7) työ päivää ellei noi loput elukat lähe jo aikasemmin.

Onko kellään krampannut vatsalihakset?. Mulla äsken kun olin kumarassa meni kramppiin? vatsalihakset. Hyvä kun pääsin suoristautumaan.
 
Hyvää ystävänpäivää kaikille mammoille!

Päivä olikin aika kiireinen. Aamulla kiireellä (ei ymmärrä että miksi, kun ei oikeasti kiire mihinkään) lapset eskariin, kouluun ja hoitoon. Sitten juoksujalkaa kotiin siivoamaan (olikin jo aika...) Tyttären huoneeseen oli pesiytynyt oikea villakoirien lauma... Ja sitten heti kun jätin imurin rauhaan sain melkein juosta koululle viemään eskarilaista puheterapiaan. Sieltä kiireellä (nyt tulikin oikeasti kiire...) hakemaan nuorimmaista hoidosta. Matkalla neuvottelin tyttären kanssa puhelimitse läksyjen tekemisestä ja välipalan syömisestä + saako alkaa heti pelaamaan pleikkaa... Onneksi vielä soittaa ja kysyy.. Onneksi mies oli tullut aikaisin kotiin ja laittoi muksuille ruokaa. Nukuin hetken sohvalla. Olo oli ryytynyt... vauvakin vaisu... varmaan järkyttynyt päivän hulabaloosta...
Illalla iltapalaa syödessä rupesin katsomaan eskarilaisen poskia, että kylläpä ovatkin punaiset... Onkohan tuo parvoa!!!??? No punoitus ei lähtenyt ainakaan pesemällä. Tutkaillaan huomenna lisää noita poskia... toivottavasti ei ole sitä tautia. Mullahan on se riski että saan sen sitten itsekin. Tulee heti mieleen, että millaiset mahdollisuudet vauvalla on selvitä siitä..? Paras kai olla ajattelematta..

En osaa sanoa milloin mulla alkaa äippäloma, vielä en ole mitään papereita toimittanut mihinkään, kun neuvolassa ollaanoltu kipeitä ja aikaa siirretty. Ensi viikolla menen ja toivottavasti paprut ehtii ajoissa.. Ei kai ne voi aivan päivän päälle olla?? Ja mulle se onkin aika sama milloin loma alkaa kun kotona olen nytkin. Luultavasti silloin kun loma alkaa niin massu on isompi, muuten ei muutoksia taida tapahtua... ;D

Ja tervetuloa Cher joukkoon tummaan! Mua ei ole koskaan supistellut ennen aikaisesti. Ongelma on enemmän siinä, ettei supista! Mutta neuvon että kannattaa levätä ja keinua keinutuolissa (kasvattaa aivopoimuja vauvalle). Parilla tutulla on ollut pahojakin ennen aikaisia suppareita. Lepo (joskus jopa sairaalassa pää alaspäin!) on ainoa hoitokeino.

Nyt menen syömään. Olo on edelleen aika huono. Sain varmaan allergisia oireita tyttären villakoirista... ;D Tai sitten toi aamuinen riuhuminen imurin ja moppien ja muiden siivousvälineiden kanssa näännytti mut totaalisesti...

Ollaan ystäviä jookos.
Ollaan omena ja kookos.
ollaan pipari ja rusina.
Syödään tikkareita tusina!

Milla Maqia rv26+4

(osittain kopsattu suurperheellisten puolelta)

 
Eilinen meni sitte saikulla. Mulla tuli torstaina ilmeisesti raskaista kantamuksista, kuten reilun 12 kilosen typykän kantelusta jäällä, alapää kipeex. Kävin neuvolassa eilen. Mitään erityisempää syytä ei löytyny. Mut kirjotti eilisen saikkua. Maanantaina katotaan tilanne uusix jatketaanko saikkua vai meenkö töihin. Verenpaine myös mitattiin. Se oli 90/50, joten ei ihme jos vähän pyörryttää.
 
Iltaa pitkästä aikaa kaikille! Tässä on tauteja podettu, sitten oli esikoisen korvien putkitusta, nyttemmin tietsikka on reistaillut eli siinäpä syitä, miksi en ole ennättänyt täällä käydä. Taudeista puheenollen jouduin tänään vielä käymään yksityisellä gynellä kun alapäähän on pesiytynyt hiivatulehdus. Oli sen verran inhottava olo, etten viitsinyt viikonlopun yli kärsiä. Mutta kiva on lukea muiden kuulumisia ja tervetuloa uusillekin toukokuisille!

Ensinnäkin Milla Maqialle piti sanoman, että mullahan oli joulukuussa parvohysteria kun esikoisen päiväkodissa sitä oli. Silloin mulla ei ollut vielä edes 20 raskausviikkoa kasassa. Sitten sain onneksi lähetteen veritesteihin kun soitin neuvolaan ja paljastui, että olen joskus tietämättäni sairastanut ko. taudin. Suurin osa ihimisistä on sairastanut sen ihan lievän flunssan muodossa ja siitä saa vasta-aineet. Sitten neuvolassa sanottiin myös, että 24. raskausviikon jälkeen, vaikka oikeasti sairastaisi parvon, riskit sikiölle ovat minimaaliset. Tartuntariski äidistä sikiöön ylipäänsä on siinä vaiheessa 1% luokkaa ja lähinnä joutuu seurantaan punasolujen määrän vuoksi. Mutta soita ihmeessä heti maanantaina neuvolaan ja pyydä saada lähete verikokeisiin, onko Sulla ylipäänsä aihetta huoleen. Tässä ollaan kuitenkin jo raskausajan turvallisemmalla puolella, että pahimmassa tapauksessakin, jos lapsellasi on parvorokko ja Sinäkin saat sen ja sikiö saa sen, siitä ei tässä vaiheessa ole mitään todellista hätää enää. Alkuraskaus on eri asia, silloin on keskenmeno- ym. vaaroja.

Mulla ei muuten ole ihmeempää raportoitavaa. Sain Kelasta jo vastauksen äitiysavustuksen myöntämisestä rahana, niinkuin olin anonutkin ja 140,- mätkähtää lähipäivinä tililleni.

Mullakin loppu lähenee, mitä töihin tulee. Olen laskeskellut, että hyvä, jos jaksan maaliskuun puoliväliin, sitten tuleekin jo pääsiäinen ja sen myötä saatan jäädä jo tarpeen vaatiessa saikulle ja äitiyslomalle. Mulla oli tämä viikko talvilomaa joten olo on sairastelua lukuunottamatta ollut ihan mukavan rento. Mutta ensi viikolla on taas täysi höyry päällä töissä, joten katsotaan, mitä kroppa sitten sanoo. Mulla on alkanut lievä turvotus, varsinkin jaloissa, jos pitempään kävelen tai seison ja kyllähän ne päiväunetkin maistuisivat joka päivä.

Tiistaina mulla on neuvola. Mielenkiintoista nähdä, mitä hemppa on nyt kun olen nauttinut sitä Kräuterblutsaftia. Päiväunien ansiosta tällä viikolla olen jaksanut suht hyvin, mutta pitää sitä töissä jaksaa ilmankin niitä.

Mutta vaikka tämä talvi on ollut olematontakin olematon, olen iloinen siitä, että päivät pitenevät, aurinko paistaa ja linnut laulaa. Sitä ollaan menossa kohti kevättä ja meidän tapauksessahan kevät tuo vielä muutakin mukavaa toivottavasti tullessaan, vai mitä :-)??

Mutta eipä muuta. Mukavaa viikonlopun jatkoa teille!

Mari-71, rv 29+1

 
Hei vaan kaikille ja kiitos Milla Magialle neuvoista ja tervetuliaisista=)

Kävin Lauantaina huonekaluostoksilla. ITse oli vain vieressä kävelevä työnjohtaja joka tyrannimaisesti komenteli avomiestään, isäänsä ja äitiään kantamaan, kokoamaan ja ajamaan. Supistellut on nimittäin paljon. Ja kamala stressi päällä. Olen niin stressaantunut etten muista enää mitään. Kauppaan mennessäen muista mitä piti ostaa, lausetta aloittaessani en muista mitä piti sanoa. Välillä jopa unohdan sanoja!!!

Mutta nyt on uusi koti. Tuli ostettua uusi sohva, tietokonepöytä, ruokapöytä, hoitopöytä sekä ruokapöydän tuolit. SEkä tietysti mattoja ja sohvatyynyjä. Koti on ihana näköinen ja alkaa näyttää siltä että vauva olisi tulossa. Hoitopöytä/hylly on jo täynnä leluja ja vauvan vaatteitta.=)

Huomenna on taas äitiyspolilla käynti. Tarkistellaan pysyykö vauva sisällä vai pitääkö jopa jo antaa kortisonipiikkiä. Olisi se kamalaa jos se nyt lähiaikoina lähtisi syntymään. Minun pieni ihmeeni olisi ihan liian pieni, isän kämmenelle mahtuva, lähestulkoon.

Olo ei ole ihan mahtava, kammottavan stressin päällä kun on supistukset, selkäkivut sekä liitoskivut. Ja sitten vielä on alkanut suonenveto. Jipii! Mutta raskaus on silti kaiken tämän arvoista. Kummallista, että vielä elokuussa itkin etten voi ehkä koskaan saada lapsia (gynekologi sanoi niin) ja nyt jo pieni potkii täyttä vauhtia.

Toivotaan että huomennakin on aurinkoista!

Ihanaa valoisampaa aikaa jo kaikille!

Cher ja tyllerö 26 + 6
 
Mari71: Kävin jo varmaan kuukausi sitten siellä verikokeissa ja mulla ei ole vasta-aineita joten jos meille sitä tulee niin riski on, mutta oli helpotus kuulla että riski on noin pieni! Jotenkin olen käsittänyt, että se olisi paljon suurempi ja että suurempi osa vauvoista kuolee kohtuun parvon takia. Mutta luku saattaakin johtua just tosta alkuraskauden riskin suuruudesta. No en ajattele asiaa taaskaan tän enempää! ;D

Meillä on nyt hiihtoloma ja lapset kotosalla. Ehdittiin just saada joku pöpö tarhasta ja eskarilainen on ollut pari pv:ää pienessä lämmössä. Päätä särkee ja nyt on ääni vähän käheä. Toivottavasti ei enää nosta tota lämpöä. Tosin sekin oli korkeimmillaan 27,8C. Eli ei paha.

Cher muistaa nyt vain levätä (tiedän kyllä miten vaikeeta se on...) ja nakittaa miehen tekemään kaiken mahdollisen. Mä en itse osaa yhtään levätä. Aina pitää jotain tehdä. Ja kun olin viikon sairaalassa kakkosta odottaessa (yritettiin käynnistää synnytystä, mutta ei siitä meinannut mitään tulla...) niin oli se kyllä aika tylsää!! Ihme lonnimista koko päivän... ja intoa olisi riittänyt kaiken maailman puuhasteluun. Kotona kaikki oli kesken (aamulla soitettiin, että nyt pitää tulla...) ja esikoinen hoidossa kun minä sairaalassa ja mies töissä.. toivottavasti ei nyt tartte olla niin kauan..

Huomenna on neuvola ja sitten pääsee tutkailemaan mitä vauvalle kuuluu. ;D Massu ainakin on (mun ja miehen mielestä) kasvanut aika paljon viime aikoina. Toivottavasti myös vauva on kasvanut!!

Milla Maqia 27+1
 
Milla Maqia: Joo, älä huolehdi. Kyllä Sut otetaan varmasti lähisyynäykseen jos kävisi niin ikävästi, että parvo iskisi. Surffailin itse aikoinani englanninkielisillä sivuilla etsiessäni tietoa parvosta kun suomenkielisillä sivuilla oli tosi huonosti infoa. Parvoa kutsutaan myös viidenneksi rokoksi, englanniksi muistaakseni 5th disease tai sitten parvo-hakusanalla. Mutta älä nyt enempää murehdi asiaa etukäteen, niinkuin totesit.

Kävin itse nyt aamulla neuvolassa. Siellä oli terkkarisijainen oman tutun kätilö-terkkarin sijasta ja heti huomasi, miten tietty epävarmuus ja kokemattomuus ärsyttää. Sitä kun menee aina suurin odotuksin neuvolaan, varsinkin kuukauden tauon jälkeen, ja sitten joutuu aloittamaan kaikki selitykset aatamista. Kaikki oli muuten ok, mutta terkkari valitteli, että hänen vaakansa näyttää kilon enemmän kuin muitten vaa'at ja sf-mittakin oli viime mittauksesta suhteessa vähän laskenut, nyt oli 26 kun kuukausi sitten oli jo 25. Mutta nämä asiat voi onneksi pistää terkkarin mittauksen piikkiin. Vauvan sydänäänet kuitenkin olivat hyvät ja hemppakin 123, mikä on ihan ok olosuhteisiin nähden. Ja painoa oli tullut vain reilu 500 g/viikko vaikka vaaka olikin siis kuulemma epätarkka. Joopa joo... Onneksi seuraava neuvola on jo 2 viikon päästä eli nyt alkaa tiheämmät käynnit, hyvä niin.

Eipä muuta. Mukavaa päivänjatkoa kaikille!

Mari-71, rv 29+4
 
Tervehdys.
Omaan napaan ei mitään uutta. Yöt menee niin ja näin, enää viikko töitä. Sen kun jaksaisi kitua. Oma vaaka näyttää painon nousua jopa 3kg edelliskerrasta, saapa nähdä mitä lääkärineuvolassa loppuviikosta näyttää. Luultavasti samaan suuntaan, ovatpahan tyytyväisiä. Jos painon nousu on todellista, ja jatkuu samalla vauhdilla loppuun saakka, saatan päästä jopa nollatasoon kun tulee synnyttämään lähtö.

Ulkona on niin keväinen sää. Toivoisin ettei takatalvea tule, mutta kun olen skeptinen, olen varma että niin käy. Nythän sää täällä Oulun korvilla vastaa maalis huhutikuun kelejä, vaikka helmikuun loppupuoliskolla vasta ollaan. Normaali talvena paukkuisi -25 pakkaset, ja luntakin olisi varmaan 50-70cm, tän hetkisen 5-10cm sijaan...

Eipä nyt muuta.
Mirkku33 rv29+1
 
Mari-71: Oon huomannu ihan saman, että vähänkö ärsyttää, jos neuvolassa on epävarman oloinen sijainen. En ole itse joutunut käymään sijaisella, mutta kerran jouduin soittamaan erästä reseptiasiaa, ja sijainen kuulosti ihan puusta pudonneelta. Tiesin itse asiasta tietenkin enemmän, ja kun oikaisin hänen selostustaan, niin hän kysyi että "miten tiedät noin hyvin, oletko töissä täällä"... No en, mutta kun tiesin tilanteeni paremmin kuin hän, jota en tuntenut.

Mirkusta on näköjään tullut vuoden vanhempi, onnea! Tai osanotto, miten vain ;) Itsehän olen vielä ½ vuoden ajan myöskin 33 v.

Harmittaa vähän, kun en tiedä omaa sf-mittaani. Viimeksi neuvolassa en muistanut pyytää, että mittaisi sen. (Siksi ei nimittäin mitannut, kun olin vast'ikään saanut vauvan painoarvion äitiyspolilta. Ei kuulemma tarvi sitten sf-mittaa mittailla.)
Olis vaan kiva vertailla edelliseen raskauteen, että miten mitat menee.

Kenelläs se vasta tehtiin se kylpyhuoneremontti? No, nyt me ollaan päätetty, että jos vain menee remppamiehen ja meidän aikataulut yksiin, niin tehdään se kauan kaivattu sauna- ja kylpyhuoneremontti vielä ennen vauvan syntymää. Siis maalis-huhtikuun vaihteessa. Kylpyhuoneen puoli tehdään ensin valmiiksi ja sitten sauna. Ilman saunaa pärjää kyllä pidempäänkin, mutta kylppärin olis parempi olla valmis hyvissä ajoin ennen laskettua aikaa. Kun ei koskaan tiiä, että milloinka se baby putkahtaa maailmaan.

Omaan napaan ei mitään uutta. Vauva liikkuu paljon ja potkiskelee välillä aika ilkeän tuntuisesti tuonne ihan alas. Hyvä ettei varpaat pilkistä jalkovälistä ;D

Ulpu, samat viikot kuin Mari-71
 
Täällä sitä kylppäri remppaa edelleen tehdään...etenee hitaasti, mutta varmasti. :-) Itse asiassa remppa on jo hyvällä mallilla, että sain just kylppärin katon öljyttyä ja siirryn kohta saunan puolelle. Kun öljyämiset ovat valmiit niin sitten lauteet ja kiuas paikoilleen niin homma on selvä! Ihanaa...
Minä täällä siis hiihtoloma viikolla ja mies lomailee kanssa huomisesta lähtien. Olen täällä vain miettinyt, että kuinkahan turvallista on täällä yksin killua tuolla katon rajassa, mutta vielä en sentää ole tipahtanut.
Omasta navasta sen verran, että vatsa on iltaisin melkoisen "kipeä" ja alaselkä vaivaa melkoisesti. Minulla on neuvolalääkäri torstaina ja meinaan siellä ottaa asian puheeksi...
Ai niin odottelen täällä innolla koska saan äippäpakkauksen hakea postista, sillä katsoin netistä kelan sivuilta, että se on tilattu 15.päivä...Kuinkakohan kauan se mahtaa matkallaan viipyä???
Jahast mutta nyt jatkamaan, että pääsisi loppuviikolla omaan uuteen saunaan. :-)


Aurinkoista päivää kaikille!

Tytteli ja Toukka 27
 
Myöskin pisti silmään, että Mirkkua voinee onnitella! Siis onnea :).

Ja Cher, voi kurjuus, koitahan tosiaan levätä ja olla stressaamatta, vaikka se on kyllä varmasti helpompi täältä käsin sanoa kuin itse toteuttaa.

Neuvolalääkäri poiki tämän viikon sairaslomaa, mutta onneksi myös tiedon, että ei ole alkanut pehmenemistä tms. toisin kuin viimeksi. Silti, kun olen myöskin työviikkojen illat ollut kovin kipeä, katsottiin parhaaksi olla tämä viikko kotosalla ja sitten taas töihin oman voinnin mukaan. Työpöytä jäi kyllä sen näköiseksi ja sijaiset edelleen (käytännössä) puuttumaan, että taidan urakoida koko ensi viikon aika pitkää päivää ja katsoa sitten tilannetta uudelleen. Tuleepahan ainakin hoidettua pankkitunnit ja liukumat samalla pois miinukselta.

Mulla on kyllä myös tuo pää nyt ihan onneton: montakin asiaa teki mieli kommentoida, mutta en koskaan muista mitä ja kenen kirjoittamaa...

Niin neuvolakortti - kuten Ulpu niin minäkin otin tässä yhtenä iltana edellisen kortin vertailuun, ja aika paljon vähemmillä tutkimuksilla on menty. Esim. nyt oli vasta eka merkintä kohdunsuun tilasta, kun viimeksi tässä oli jo neljäs. Paino on kulkenut aika samoissa, viimeksi tuli kaikkiaan 18 kiloa ja nyt on kasassa jo 10. Eihän sitä tarvitsisi niin paljoa tulla, mutta terkkari vain naureskeli, että älä siitä huoli, kun muuten on raskaus edennyt ok ja edellisestäkin kaikki on lähtenyt mitä on tullut... meillä on kyllä huippu th kaikenkaikkiaan!

Taidan tästä vetäytyä päiväunille, moimoi...
 
Neuvola terveisiä:
Hemppa ei ole laskenut, itse asiassa se on noussut. On ntyt 128
Painoa tullut maltilliset 255g viikko. Olen kyllä leiponut melkein joka päivä tai syönyt muita herkkuja. "Karkkipussi päivässä pitää pahanmielen loitolla..."
Verenpaine normaali 116/67
Sydänäänet hyvät.
Ja sf 27. Eli siellä mennään ihan yläkäyrällä... Onhan toi massu jo aika isokin. Tulee vastaan jo kun laittaa sukkia jalkaan, jos on väärässä asennossa...

Vointi muutenkin pirteä ja hyvä. Kipuja ei ole. Lantio (tai jokin) paukahtaa joka aamu kuuluvasti ja siitä se päivä sitten lähtee. Pystyn vielä pitämään yllä reipasta kävelyvauhtia, tosin sitä hengästyy välillä aika paljon herkemmin. Ja portaiden kulku on raskasta.

Lapset lähti tänään mummilaan. Tulevat huomenna, ellei eskarilainen väsähdä. Sitten haetaan se jo yöksi. On vielä vähän puolikuntoinen, mutta puhtia riittää!

Kenellä vauva vielä mahtuu kääntyilemään, vai onko jo asettunut pää alaspäin? Meillä masuasukki ainakin pyörii vielä ja osumia tulee jokapuolelle! Ikävimpiä ovat noi alas suuntautuvat (tulee just se tunne, että pienet varpaat tulevat pian ulos!) ja toinen ikävä paikka on noi kylkiluut! Miten ihmeessä se sinnekin yltää??? No pian käy yksiö pieneksi ja eiköhän noiden potkujen voimakin laannu... muistaakseni...

Voi hitsi, unohdin pyytää neuvolasta mukaan ne äippäpaprut. Täytyy siis käydä lenkillä siellä vielä tällä viikolla... Noh, ehkä ne vielä ehtii...

Milla Maqia 27+2 (neuvolakortin mukaan ;D )
 
Milla Magia:

Mun vauveli ainakin kääntyilee kovasti vielä . Ja varpaat on just siellä samassa paikkaa kun sullakin =) Suloista on "jutella" vauvan kanssa ja tökkäistä kevyesti kylkeä niin kuluu sekunti niin hän tökkäsee takaisin.

Mikä on tuo sf-mitta? Mulla on tainnut jäädä tuollaiset kokonaan mittaamatta. Käsitänkö oikein jos ymmärrän sen liittyvän jotenkin kohdun kokoon? Ja sitä kautta vauvan kokoon? Oon itse käynyt niin ahkerasti äitiyspolilla noiden ennenaiksten supistusten takia että mulle on tehty parhaimmillaan viikottain ultraääni josta on laskettu myös vauvan koko. Viime viikolla (rv 25+6) hän painoi 815g ja tällä viikolla (rv 26+6) hän painoi jo 1050g. Hurjaa vauhtia ne siis kasvaa!

Lääkäristä sain sen puoleen hyviä uutisia että vaikka on kovasti supistellut niin ei ole paikat pehmenneet enempää eikä myöskään auenneet. Lepo on siis auttanut. Lepäillä nyt saankin sillä olen äitiysloman alkuun sitten sairauslomalla. Stressikin alkaa helpottaa. Ihanaa. Kiitos kaikille jotka ovat jaksaneet muistuttaa mua lepäämisen tärkeydestä. Välillä se on turhauttavaa mutta niin tärkeää ettei voi olla sitä tekemättä.

Hauskaa tiistai-iltaa kaikille!

Cher ja mukala 27+0
 
sf-mitta on kohdunpohjan korkeus, eli just toi kohdun koko. Mitataan ihan mittanauhalla! =) Sillä seurataan vauvan (ja kohdun) kasvua. Jos se tyssää niin sitten lähettävät neuvolasta tutkimuksiin.

Hih, nyt sohvalle jädeä syömään... lapset siis eivät kotona ja koko sohva on mun!!!

 
moikka, kysyisin vähän neuvoa kenellä on kokemusta rautatableteista? voisiko joku antaa hyvän rautamerkin joka on hyvä? pitäis käydä kuulemma ostaa sellasia, raudan puutteen vuoksi!!

28 tasan
 
Etkö emmi saanut niitä neuvolasta?
Itse napsin spartocinea (tai jotain sinnepäin se nimi on). Mulla on herkkä vatsa ja tuo valmiste on sopinut ainakin toistaiseksi ihan hyvin. Tehosta en tiedä, kun seuraava neuvolakäynti ja hempan mittaus on vasta maaliskuun puolella...
 
no sain, jonkinlaisen merkki neuvon, mutta olen lukenut täällä näitä viestejä ja niistä on ollut puhetta, niin ajattelin että teillä on hyviä neuvoja ja minullakin on herkkä vatsa niin sen takia kysyn ensin täältä jos vaikka apua olisi:) kiitos neuvosta ulpu:)
 
Kuinka alhaiseksi sun hemppa on pudonnut? Mä itse välttelen viimeiseen asti noita "tabletteja purkista" ja itse yritän saada kaiken ruoasta... Eli jos hemppa ei ole kauhean alhaalla niin rautapitoisia ruokia vain syömään! Niilläkin hempan saa nousemaan ihan kivasti. Toki jos hemppa on kovin alhainen niin kannattaa syödä sitä rautaa purkista! Silti sitä ruokavaliota unohtamatta...

 
Minä ostin ite tänään Floradix kräuterblut-saft merkkistä nestemmäistä rauta valmistetta. Olen syönnyt tätä ennen retaferia ja tuota spartocinea, mutta ne ei ole auttanut. Yksi ystävä sitten vihjasi tuosta ja ton pitäs olla myös vatsa ystävällinen.
On yrtti-valmiste ja myydään apteekeissa ja täällä ainakin city marketissa.

Omaan napaan ei uusia kuulu. Huomenna olisi mulla puolivälin lääkärin aika.
 
Emmi; minä napsin alkuun Retaferia (on edullisin) ja sain siitä ripulin, sitten Obsidania joka sai taas vatsan ihan tukkoon, ja nyt kokeilen Multitabs "raskaus" pillereitä. Näistä ei ole tullut mitään sivuoireita vatsaan, olen syönyt nyt viikon verran. Ja samassa tabletissa tulee mm. kalsium ja D. Tulee siten myös edullisemmaksi, jos on tarvetta muillekkin valmisteille. Minä kun en juo maitoa ja hemppa alle sadan, niin tarvitsen yhtä jos toista.

Vatsassa on vähän tahti hiljentynyt, taitaa olla painon kasvun aika. Viimeksikin vauhti hiljeni loppua kohden. Oikealle kylkiluihin "painostaa" välillä aika ikävästi kun vauva ilmeisesti venyttää jalkoja suoraksi ja pitää niitä hetken aina jännittyneenä. Se on minulle vielä ikävämmän tuntuista kuin potkut. Yöunet ovat alkaneet mennä risoiksi; viime yönäkin heräsin varmaan joka kerta kun käänsin kylkeä. Ihan pe**eestä! Sitten on päivisin aina väsynyt. Aion kuitenkin yrittää olla töissä loppuun asti, kun ei ole tämän kummempaa. Alapäähän kyllä vihloo, oikealle puolelle erityisesti. Iltaisin on tosi hehkeä olo kun jalat on turvoksissa, alapää hellänä, närästää ja kylkeen pakottaa.. :) Mutta viimeisiä viikkoja viedään, onneksi!
Indima ja vauva, huomenna 29 vkoa!
 
Eilen pääsin jo hieman kävelylle lähipuistoon ja istahdin vähän väliä penkeille. Vaikka kävely tekeekin kipeää (sairauslomalla kovien alavatsakipujen vuoksi) niin pieni ulkoilu teki ihmeitä mielialalle.

Tänään on taas ollut vähän tylsä päivä. Mies oli eilen jossain saunaillassa ja nyt krapulassa eikä siitä ole mihinkään. Vuokrattiin leffa ja söin aika paljon karkkia. Nyt vauva hyppii ja potkii niin lujaa että koko vatsa heiluu. Voikohan se olla hyperaktiivinen tuosta sokerimäärästä?

Eilen pääsin jo hieman kävelylle lähipuistoon ja istahdin vähän väliä penkeille. Vaikka kävely tekeekin kipeää (sairauslomalla kovien alavatsakipujen vuoksi) niin pieni ulkoilu teki ihmeitä mielialalle.


 

Similar threads

Yhteistyössä