Toukokuiset 2019

Mulla nyt 6+3 ja tuntuu et kohdussa joku jumppaa kokoajan. En siis tarkoita et tuntisin mitää liikkeitä vaan ihan kuin kohtu vapisis ja muljuu.. osaako kukaan sanoo, et onko tää sitä kohdun kasvua vai mitä.. ku viikkoja on vasta nui vähän. Viime km raskaudes ei ollu mitää tämmöstä..joten todennäköisesti tää on hyvä merkki. Kipuja ei oo, mut outoja tuntemuksia hyvällä tavalla.
 
Joko jollakin on vatsa alkanut näkymään ja millä viikoilla? :) olin alkuviikosta siellä neuvolassa ja sydänäänet saatiin kuulumaan, vaikkakin hetken ja aika tarkkana sai kuunnella. Nyt pitäisi siis olla jotain 9+1. Eka ultra on loppukuusta, toivottasti aika menisi nopeaa Joka aamu aloitain yökkäilyllä ja sitä jatkuu usein pitkälle aamupäivään. Töissä sen vuoksi alkaa käydä raskaaksi asian salassa pitäminen, mutta tarkoitus odottaa ultraan.
 
Täällä kans yks, jonka pahoinvointi on hyvin aaltoilevaa. Saattaa olla, että joinakin päivinä ei mitään ja toisina koko päivän etoo. Sekä kaikkea tuolta väliltä. Oksentamaan en oo joutunu, toivottavasti en joudukaan, mutta sellasta vellovaa pahaa oloa aina välillä. Oon huomannu, että mulla ainakin auttaa tosi tehokkaasti se, kun ei päästä vatsaa niin tyhjäks, että oikeasti nälkä kurnis ihan hulluna ja aamullakaan ei heräämisestä odota liian kauan sen syömisen kanssa. :)

Samoin noita menkkajomotuksia on ollu, nyt ne on vähän harvenemaan päin jo. Viime raskaudessa ne oli tosi kovia.. Siis sellasia, että jouduin aina hetkeks pysähtymään ja jopa kumartumaan, kun se tuntu niin ikävältä. Ei ne koskaan kestäny kun muutaman sekunnin maksimissaan, niin en osannu huolestua enkä tiiäkään oliko ne mitenkään epänormaaleja. Mutta tässä raskaudessa nuo jomotukset on itellä tuntunu jotenkin paljon tavallisimmilta, sellasilta jollasiks niitä vois kuvitella. :) Itse asiassa molemmissa raskauksissa tuo oli se aivan eka oire, josta tiesin viimeistään varmaks, että on tärpänny.

Mä oon niin turvoksissa, että ite huomaa sen, että kehossa on meneillään jotain. :LOL: Farkuista luovuin jo, kun ne paino vatsaa eikä ainakaan sen takia helpottanu pahoinvointia. Syystakki puristaa, saas nähdä miten talvitakin kanssa käy.. Miehen kanssa puhuttiin, että ei se kuitenkaan ulospäin näy ihan samalla tavalla kuin miltä musta tuntuu. Itkin jo sille sitä, että en koe olevani yhtään viehättävä, kun olo on suunnilleen sellasella nuhjusella tiskirätillä. :LOL::LOL: Hormonit + väsymys...

Täällä 9+2. :love:
 
Täällä menossa 6+5. Oireita ei oo oikein muuta kuin väsymys ja se ettei kaikki mee jakeluun. Etovaa oloa on välillä illasta, mutta ei sitäkään pahemmin oo ollut.
Keskiviikkona ois varhais uä ton alkuvuoden myöhäsenkeskenmenon takia.
Mut eipä tänne sen kummempia kuulu
 
@tiinuu Täällä myös ihan järkky turvotus, ollut plussasta saakka. Nyt 8+2. Farkut ei mahdu kiinni vaan joutui alussa hiuspompulalla virittämään napin, nyt ei sekään enää tunnu hyvältä kun puristaa. Hain H&M:ltä parit löysät kuminauhavyötäröiset housut jotka on nyt ainoat mitkä menee mukavasti päälle fleece-kotihousujen lisäksi :rolleyes:. Todellakin nuhjuinen ja epäviehättävä olo... No ajattelin palkita itseni ja kunhan toivottavasti 10+ viikolle päästään niin haen kyllä jostain kivasta liikkeestä kunnon äitiyshousut jotka on mukavat JA nätit!
 
Mulla on ollut jonkinverran pahoinvointia, joinain päivinä pahempaa kuin toisina. Oon huomannut saman kuin @tiinuu eli yritän etten päästä nälkää liian pahaksi. Välillä töissä ei voi itse määrittää lounastaukojen ajoitusta eikä muuta, mutta oon alkanut kuskailla joka paikassa kaikenmaailman välipalapatukoita ja pähkinöitä sun muuta mukana :LOL: aamut on kyllä hankalimpia, jos aamupala venyy, on koko päivä aikalailla tuhoon tuomittu :cautious:

Mulla on lisäksi koko ajan sellasta kipuilua, sellaista vihlovaa/viiltävää tuntemusta, ei jatkuvasti mutta joka päivä kuitenkin. Kai se vaan kuuluu asiaan kun kroppa mukautuu uuteen tilanteeseen, mutta ärsyttävää ja tuskastuttavaa kyllä on. Ei onneksi estä mitenkään toimimasta mutta ei kyllä särkylääkkeetkään juuri auta.

Mulla on lisäksi ihan kamala stressi koko ajan :notworthy: tietysti stressaa sitä, että kaikki menee hyvin, ja lisäksi mulla työt stressaa ja sit kun miettii että ei sais stressata liikaa niin sehän ei paljon auta, ahdistaa vaan lisää. Ihan kamalia päiviä ollut. Tuntuu että tukehdun tähän oloon kohta :cry:
 
Täälläkin pahoinvointi vaan pahenee, töissä on jo haastavaa ja kun aina ei ehdi syömään. Ja mullakin töissä stressiä nyt ollut kun on niin kiire, ja flunssakin meinaa koko ajan tulla mut ei kuitenkaan. Vielä mahtuu omat housut, vaikkakin kiristää vähän. Mutta varmaan menee helposti vielä useamman viikon omat vaatteet. Tänään 8+0.
 
Aika samanlaisia oloja ja tuntemuksia tuntuu kaikilla olevan, tsemppiä niihin! :)onneksi on vuorotyö niin välillä iltavuoro päivinä on vähän helpompaa. Aamuvuorot on kyllä yhtä tuskaa oksentelun ja pahan olon kanssa.
 
@Brinavess Onpa ihana idea palkita ittensä sitten tolleen! :) Mäkin ostin yhet kangashousut, saa nähä mihin asti ne on sopivat.. Ehkä mä sitten ultran jälkeen ite voin sallia itelleni viimein äitiyshousut. Voin vaan kuvitella miten mukavia ne on jalassa :love:

Mä ottaisin vastaan vinkkejä hammastahnasta, joka ei oikeen maistu kovin vahvasti! :LOL: Luulen ainakin, että se on nimenomaan se maku, mikä mua häiritsee ja saa yökkimään hampaita pestessä. Ruuankin suhteen mahdollisimman neutraalit maut on parhaita.

Muistakaa, että sellanen normaali elämään kuuluva stressi on ihan ok! :) Mä uskon, että tuollasissa puheissa, joissa stressin vaaroista varotellaan, tarkotetaan useammin sellasta ihan jatkuvaa, vahvaa stressaamista, joka syntyy esim. kriisien hetkellä. Eli ei tosiaan kannata jäädä ajattelemaan sitä, että ei sais stressata ollenkaan. Tiiän, että se on helpommin sanottu kuin tehty, mutta on se mahollista muuttaa ajatustaan. :)
 
Oireet vaan pahenee. Väsyttää tosi paljon, mikään ruoka ei oikein houkuta ja etovaa oloa on alkanut olla illan lisäksi myös päivisin. Onneks neuvola on pian, niin pääsee juttelemaan näistä peloista ja epävarmuudesta. Sais myös tietää millä viikolla oon menossa. Toivottavasti täällä nyt kasvaisi oikeasti joku. ❤Ainakin alavatsan jomottelua on kyllä ollut..
 
En oikeen tiiä mihin muuallekaan tätä purkais. Nää hetket on niin vaikeita, kun se pelko hiipii jotenkin mieleen. :( Se, kun ei tiiä varmaks kuitenkaan, että onko tälläkään kertaa elämää lopulta tuolla.. Ajatus siitä, että entä jos tääkin on menny kesken enkä vaan tiiä, miks tääkään onnistuis kun ei viimekskään.

Ehkä sen takia pelottaa vähän enemmän, kun osa oireista ei oo ihan niin vahvoja ollu nyt. Pahoinvointia oli vähän vkl, mutta aiempaan verrattuna melko vähän kuitenkin. Väsymys ei oo ihan niin paha (tai sitten oon alkanu tottua siihen), mutta toisaalta nukun silti edelleen päiväunet useimmiten ja niinä aamuina, kun ei tarvii herätä aikasin, niin saatan nukkua 8-10 tuntia plus päiväunet. Nyt hoksasin, että eihän mun nännitkään oo niin kipeet kuin monena muuna päivänä. Turvottaa yhä ihan samalla tavalla kuin aiemmin.
 
Tsemppiä @tiinuu! Uskon että epävarmuuden kanssa on todella vaikeeta olla, mutta ehkä se on vaan yritettävä kääntää niin päin, että miksei ajattelisi niin, että mitä jos kaikki onnistuukin? Vaikeaahan se on, tiedän kyllä itsekin perus pessimistinä...Mutta pitää koittaa vaan uskoa ja toivoa ja katsoa päivä kerrallaan mihin suuntaan asiat vie. Varsinkin kun tässä vaiheessa ei voi hirveästi asioiden kulkuun edes vaikuttaa (se kai se eniten turhauttaakin kun ei voi kuin odottaa).

Kai ne oireetkin voi vähän niinkuin mennä ja tulla (n) Ainakaan mulla ei ole ihan päivittäin pahaa oloa, ja osa muistakin oireista vähän helpottanut tässä. Kroppa on niin kummallinen, eikai näistä aina tiedä miksi mitäkin tapahtuu. Onko sulla tiedossa milloin pääset varmistamaan tilannetta neuvolaan?
Ps. Oon valtavan kateellinen sun unimäärästä ja päiväunista varsinkin! :rolleyes:
 
@Daiya Mä oonkin yrittäny kovasti suhtautua positiivisesti tähän raskauteen ja luottanu siihen, kun on tuntunu, että kaikki on ihan jees. Oon myös tänään jo vähän rauhallisemmin mielin, vaikka en edelleenkään luota oikein olooni. En tiedä onko mun eilisessä pelossa kyse oikeasti vaan siitä pelosta aiemman kokemuksen tai vai onko sama juttu kuin viimeks, että sen vaan ties, kun menikin kesken.

Mutta se on totta, että vaihteleehan nuo oireet. On vaan niin tuoreessa muistissa se yks ainoa raskaus, joka olikin kkm, niin silläpä tässä käykin vähän kaikenlaisia fiiliksiä läpi. Mutta mä nyt kyselin aikaa ultraan ens maanantaille yheltä yksityiseltä, jonka nyt voisin vielä mahduttaa omaan budjettiin, joten saa jonkun mielenrauhan ees. :) Sillon kuitenki jo 10+3, joten luulis vatsan päältäkin näkyvän ihan ok.

Ja joo, en tiiä mitä tekisin, jos ei ois mahollisuutta nukkua päiväunia! Joskus pitää olla tyytyväinen siihen, että korkeakouluopiskelijana kuitenki voi paljon vaikuttaa aikatauluihinsa. :LOL:
 
Moikka kaikille! Täällä yks liittyis messiin jos mukaan vielä mahtuu
22.5/Pikkumökö/34/6./pkkks

Olikohan noi nyt sinne päin ku kaks kertaa piti käydä eka sivulla katsoo mitä piti laittaa ja missä järjestyksessä

Mitähän tähän vois kertoa... Kevyt yllätys oli tää tuleva tapaus-söin pillereitä. Mutta ei se tästä sen huonompaa tee ultrassa kävin tiistaina ja THX good kaikki hyvin ja vaan yks vkoja nyt siis... 8+1...ehkä...
Aiotteko ottaa ne sikiöseulat?
 
Ja oireista, ällöttää ällöttää ja ällöttää... En muista et ois muista ollu näin paha (joo aika kultaa muistot) mulla on rannekkeet, syön vähän väliä ja yritän vetää b12 vitskua paljon.. sit tissit kasvanut niin et liivit kiristää ja housut kiristää ja mä itken joka v*dun ohjelmassa tarvii ku Salkkareita kattoo
 
@pikkumökö tervetuloa! Ja minä ainakin osallistun noihin seulontoihin. Pitäisikin muistaa varata aika labraan.

Tänään jouduin olemaan töissä nappi auki kun ihan sattui nuo farkut. Täytyy varmaan kohta kaivella noita äitiyshousuja kaapista. Neuvolassa oli verenpaineet jo korkeat, aika hurja stressi tässä on töissä ollutkin. Nyt täytyy yrittää rentoutua lomaviikolla ja ottaa vähän rennommin töissä jatkossa.
 
@pikkumökö Tervetuloa mukaan :).

Me käytiin tällä viikolla varalta ultrassa kun oli taas pientä vuotoa (tosin sitä on tullut ja mennyt tässä alkuraskaudessa usein). Siellä se pieni köllötteli tyytyväisenä ja syke normaali <3. Tänään 8+6, ja alan pikkuhiljaa rauhoittua nauttimaan tästä raskaudesta kun suurin keskenmenoriski alkaa jo olla ohitse (http://www.raskauskiekko.fi/knowledgebase/km/). Toki aina voi jotain sattua, mutta siihen ei vaikuta murehtiminen joten täytyy yrittää ajatella positiivisesti :).

Me osallistutaan seuloihin kyllä. Ensi viikon lopussa on kunnan tarjoama ensimmäinen uä, niskaturvotusultraan ei vielä ole tullut aikaa (tehdään sairaalassa, ilmeisesti joskus 11 viikolla).

Pahoinvointi jatkuu aina vain, mutta ehkä vähän aiempaa lievempänä.
Uutena inhottavana oireena jatkuva metallinen/todella paha maku suussa. Onko muilla tätä?? Joutuu koko ajan imeskelemään jotain kurkkupastillia tai Rennietä sen vuoksi, ei voi olla kauhean terveellistä... :confused:
 

Yhteistyössä