**Tammikuun tuhisijat 2013 Lokakuussa**

Uhmiksista, meillä tainnut iskeä varhainen uhmaikä tai jotain. :( Tavarat lentelee, raivokohtauksia vähän väliä, kaikki-mulle-tässä-ja-nyt, itsekseen ei viihdy hetkeäkään... Äitiä jaksaa kyllä koetella. Olen myös miettinyt vaihtoehtoa, että pikkuinen purkaa turhautumistaan siihen, ettei kykene itseään vielä sanoin ilmaisemaan. Kun kovasti kuitenkin yrittää. Oma väsymys ei myöskään varmasti helpota tätä kiukuttelun jaksamista. Kauhulla ootan loppuraskautta. :D Onneksi lapsonen kuitenkin pääsääntöisesti aivan ihana ja useimmiten hyvällä tuulella! :) Meilläkin mies reissuhommissa, mutta suku/kaverit asuu lähellä. Saan tarvittaessa myös omaa aikaa tai voidaan helposti lähteä katsomaan muita ihmisiä. Pari tuntia viikossa pyrin saamaan täysin omaa aikaa ilman lasta, vaikka sitten jumpassa käyntiin. :) Onneksi mummit ja pappat ovat enemmän kuin halukkaita lapsenvahteja, toivottavasti sama tyyli jatkuu kakkosen synnyttyä. Silloin kun saattaa tarve hengähdystauoille olla vielä suurempi!

Valmisteltu ei olla esikoista vielä mitenkään tulevaan vauvaan. On niin pieni, ettei tunnu ollenkaan ymmärtävän mahan päälle. Nuket kaivoin pojalle esiin, kun odotus alkoi ja niitä välillä hellii ja hoivaa. Käytännön asioita sitten enemmän, eli vaihdetaan ajoissa sänkyä ym. ja pyritään, ettei mitään muitakaan isoja muutoksia ajoitu vauvan syntymän ajoille. Aina on poika ollut hyvin sopeutuvainen muutoksiin, eikä oo ollu moksiskaan mistään erikoisesta, mutta silti yritän tehdä asiat mahdollisimman "helpoksi". Kun eihän sitä ikinä tiedä...

Nyt nukkumaan. Ei mitään järkeä kukkua tähän aikaan ylhäällä, kun aamusta se kostautuu heti! :D

meaand rv 24+6
 
Meillä kans kyllä on esikoinen niin aurinkoinen, mutta niih, kyllä sieltä sitä uhmaa puskee jo hiukan. Nytkin tuossa leikkii omiaan ja tykkää kauheesti (vielä) auttaa kotihommissa :) Ehkä se vaan koettelee omaa mieltä kun on itse liian väsynyt, vaikka toisen purkaukset ei kyllä todellakaan kauheita ole :D Näin aamusta tuntuu taas eri helpolle kaikki. Kyllä onneksi meilläkin helpottaa pian, kun päästään muuttaa, oma yksin vietetty aika ja pariskuntana vietetty aika on kyllä ääri tärkeää! :)

Selkäkipua ei ole nyt tässä raskaudessa ollut, mietin voiko se johtua siitä, että istukka on nyt edessä ja viimeksi se oli takana. Takana ollut istukka jos vaikka painoi jotain hermoa, kun mulla tuo lantio on vinksalleen muutenkin. Onneksi se EI tuota kipua kuitenkaan.

rv 24 poksahti aluilleen tänään, vielä palan matkaa pitää kulkea, kohti tammikuun pakkasia :)
 
Moikka!

Sokerirasitusarvot olivat hyvät, kuten epäilinkin. Raskaus on sujunut koko ajan niin hyvin että en jotenkin uskonut, että siellä mitään on. :) tulokset, ja suluissa raja-arvot:

Paastoarvo 5,0 (5,3)
1. tunnin arvo 6,8 (10)
2. tunnin arvo 5,8 (8,6)

Hyvät siis ja en tiedä vaikuttiko tuohon paastoarvoonkin se että söin todella epäterveellisesti edellisenä iltana (pizzaa, limsaa, popcorneja.. :D)

Joutsen80, miten sulla noin paljon ultria on? Olen vähän kade! Meillä kun täällä keski-suomessa saa vain ne 2 pakollista. :)

Supistuksia on varmaankin. En tiedä onko ne niitä. :D Mutta siis, mahassa tuntuu paineen tunne ja kohtu jännittyy ihan kovaksi. Näitäkö ne on? Ei satu mitenkään. :)

Minkä ikäisiä odottajia täällä on? Ja herättääkö oma ikä jotain tunteita vauvan odotuksessa? :) Minä olen vauvan syntyessä juuri täyttänyt 24. Mieheni on 26 silloin(kin). Toisaalta olen tyytyväinen, että olen nuori äiti ja ehkä jaksan lapsen kanssa paremmin ja kenties hänen lastensa kanssa aikanaan. Olen myös iloinen, että aloimme lapsen yrityksen ajoissa, koska törmäsimme lapsettomuusongelmiin ja myöhemmin lapsen saaminen olisi voinut olla iänkin takia hankalampaa. Mutta toisaalta näin nuorena pelottaa, miten osaan hoitaa ja kasvattaa lastani oikein tasapainoiseksi aikuiseksi? Olenko liian lapsellinen äiti?... Oma nuoruuden "menetys" ei sinänsä pelota yhtään, olen aikani baareissa käynyt ja se ei minua, eikä miestäni kiinnosta pätkääkään. :)

Tänään jo 26. rv <3 Lissu&pöpö 25+0
 
Meiän esikoinen on vasta 1v, ei onneksi vielä ihan uhmaikäinen (ja toivottavasti uhma alkaa -jos on tullakseen- siinä kahen vuoden tietämillä tai vaikka vähän sen jälkeen......Että ehtii pikkusisko kasvaa ees hiukan.:p). Muutenhan tuota ei osaa valmistaa kuin, että ollaan tietenkin puhuttu, että äitin masussa on vauva ja että tulee pikkusisko. Veikka osaakin kyllä näyttää, että vauva on äitin masussa (osas jo 10kk:)) ja jos kysyy "missä vauva on?" niin veikka alkaa nykiä mun paidanhelmaa ylös.:D Liekö silti OIKEASTI ymmärtää, että vauva on siellä? Voip olla, että luulee äidin masun olevan se vauva.:p
Oon kans miettiny, että ajoissa tehdään sit muutoksia, esim. toiseen sänkyyn siirtyminen jne. niin ehtii veikka tottua uusiin järjestelyihin ennen pikkuisen saapumista kotiin. Ja jos mun toive toteutuu, saan polikliinisen synnytyksen mikä merkitsee sitä, että käytännössä isovelikin pääsee heti mukaan vauvakuvioihin. Et ei ainakaan pitäis tulla sellaista oloa pienelle, että kun äiti on jonkun pienemmän kanssa poissa kotoa ja hän jää ulkopuolelle tms. ja sitten se pieni ihminen tuodaan vielä KOTIINKIN. No joo, tiiä sit et miten noin pieni lapsi ottaa tuollaisen asian, mutta tällaistakin olen pyöritellyt mielessäni...:p

Mie oon 24v. Esikoisen sain 23v.:) En oo kokenu olevani liian nuori äidiksi. Oikeastaan tykkään, että tämä on ainakin minulle varmaan paras mahdollinen ikä tehdä lapset. Nyt jaksaa vielä melkos hyvin yövalvomiset sun muut, mutta toisaalta on kuitenkin ehtinyt karttua ees jonkunlaista elämänkokemusta ja se aikuistumisen alkuhuuma on takanapäin. Mulla oli esikoista odottaessa kans samoja mietintöjä, että osaanko kasvattaa lasta jne. (synnärillä iski oikein tajuntaan kun vauva oli syntynyt, että nyt mun on OIKEASTI oltava VASTUUSSA tästä pienestä ihmisenalusta APUA) mutta kyllä ne on siitä ajan kanssa sit karisseet, kun on huomannu, että pärjää äitinä oikein hyvin.:) Maalaisjärkeä vaan ja antaa luonnon hoitaa oman asiansa asioissa niin avot! Onhan se ihan uus asia, kun saa ensimmäisen lapsen. Harva milloinkaan ennen sitä joutuu samalla tavalla joutuu 24/7 vastuuseen toisesta avuttomasta ihmisestä ja on vielä vastuussa hänen tulevaisuudestaankin, joten kyllä siinä minun mielestä saa hieman avuttomuutta aluksi tunteakin.;) Kyllä äidinvaisto lähtee siitä sit pelaamaan ja asiat menee ainakin osittain vähän niinko itekseenkin.:)

Harkkasuppareita on alkanu täälläkin tulla huomattavasti nyt hieman enempi. Juurikin sellaista masun pingottumista ja paineen tunnetta se ainakin mulla on. Supistuksen aikana kohdun rajat hahmottaa mun mielestä aika hyvin, silloin yleensä kokeilenkin, että kuin ylös kohtu on kivunnut.

Jaahas, lähen puurottamaan poikaa! Herättiin vasta äskö.:D

Pisang ja Nuppu 24+6
 
Viimeksi muokattu:
Hei kaikille! :wave:
Liityn nyt vihdoin ja viimein mukaan virallisesti. Olen seurannut teidän kirjoituksianne siitä lähtien kun tein positiivisen testin rv 3+2. Joten teidän nimimerkit on jo käyny kovin tutuiksi vaikka te ette vielä tunne mua yhtään :D
Olen käynyt lähes päivittäin lukemassa juttuja, mutta en vain ole saanut aikaiseksi aikaisemmin kirjotettua. Olen vaan kommentoinut mielessäni juttujanne.

En tiedä miten saan kirjotettua ne päivitettävät asiat punaisella niin laitan vaan näin:
Räsynukke/ 2. lapsi /LA 28.1.2013 synnytyssairaalan vaihtoa mietin vielä.

Hankinnoista sen verran, että MITÄÄN ei olla vielä ostettu/hankittu/otettu esille tai hirveesti edes suunniteltu. Koko ajan kuitenkin asioita mietin enemmän ja enemmän.
Tätä vauvaa yritettiin ja toivottiin niin kauan, ettei meinaa vieläkään uskoa, että tää on vihdoin totta. Oikeastaan vauvan tulon meille huomaa vain mun kropasta ja esikoisen rajattomasta onnesta! Vieläkin on paljon ihmisiä jotka ei raskaudesta tiedä. Vasta 17 viikolla kerrottiin tuleville isovanhemmille ja sen jälkeen pikku hiljaa muille siinä yhteydessä kun ollaan nähty.

Rakenneultrassa ei haluttu tietää sukupuolta. Eikä ole mitään vahvaa fiilistä siitä kumpi olisi tulossa. Ehkä ihan vähän enemmän poikaolo. Mutta vaan vähän :)

Mukavaa viikkoa kaikille! Palaillaan taas!
Räsynukke rv 24+1
 
Täällä poksuu tänään vko 26,kauhea kun aika menee nopeasti...Sokerirasitus edessä ens vkolla,en kauhean innoissani sitä odota..vatsa alkaa olla jo aika iso,kaikki kyselevät että jokos kohta on h-hetki,selitä nyt siinä sitten että vielä 3kk aikaa..vaivoja ei ole kuin selkäkipu aina välillä,silloin enemmän jos ei kauheasti kerkee huilailemaan..mä olen tässä ruvennut miettimään 4d-ultraa,haluaisin mennä tästä raskaudesta..mutta kun maksaa niin pirusti..Hankintoja olen pikkuhiljaa tehnyt,isommat jo ostettu,vaatteita pitää ostaa lisää..Tällä vkolla pitäis postimiehen/naisen tuoda lappu,että äippäpaketti on valmiina postissa..kyllä sitä on odoteltu,kun kaikki kerkesin myymään tuon esikoisen jälkeen,vaunuista lähtien...

Neuvola ois kanssa ens vkolla ja seuraavalla neuvolalääkäri...täällä saa nuo niskapoimu ja rakenneultran..eli siksi mietin myös jos menis siihen 4d:hen..meidän esikoinen näkis ihan livenä sitten tän kaverin,niin kovin odottaa(pussailee vatsaa ja juttelee välillä).Supistuksia on täälläkin välillä ollut,ei kipeitä..hetken kestää ja menee ohi huilailemalla...Sää sais muuttua jo pakkasille,kyllästyttää nää sadepäivät...Jouluakin saa kohta puoliin ruveta suunnittelemaan,siis lähinnä lahjoja mitä ostaa ja kortteja,sitten ollaankin jo lähellä h-hetkeä...=)
 
Harjoitussuppareista täällä onkin jo paljon ja moneen otteeseen puhuttu, mikä on tosi hyvä, kun joillekin on niin epäselvää mitä ne on :) Mulla on niitä kans, osittain vähän kivuliaampia, mutta yleensä ei satu lainkaan. Niitä tulee ihan milloin vain, istuessa ja makoillessakin. Kohdunsuuhun tai kohdunkaulaan ne ei kuitenkaan onneksi ole vaikuttaneet :)

Mää oon tosiaan 20, synttärit oli syyskuun alussa. Mies on saman ikäinen, pari kuukautta vanhempi. En koe heittäväni nuoruuttani hukkaan, en oo pitkään aikaan ollut enää henkisesti "teini". Baareissa on tullut käytyä liikaakin kahden vuoden aikana, ja ihan mieluusti vähennän sitä! :D

Miehen äiti oli pistänyt Facebookkiin että löytyykö alueelta hyväkuntoisia käytettyjä yhdistelmävaunuja hyvään hintaan, ja ainakin viidet rattaat on jo tarjottu! Kahdesta oon nähnyt kuvat, ja toiset on niistä pohdinnassa. Ne on STOKKEt ja ehkä vähän liian modernit mun makuun...Eikä kuulemma toimi hyvin puolen metrin lumihangessa pienten pyörien takia ;) Mutta katsellaan, katsellaan...

Pinsuli ja pikkunen 27+4 <3
 
Viimeksi muokattu:
Piipu85 Hyvä tietää, että vaikka sielläkin oli korkeammat arvot sokerirasituksessa, niin lääkäri ei kuitenkaan asiaan puuttunut :)

Mahan ympärys on täällä kasvanut noin 12 cm. Nyt ollaan suht samoissa lukemissa kuin keväällä 2011, jolloin aloin tietoisesti hieman pudottamaan painoa.

Vilipi Musta noi sun oireet kuulostaa nimenomaan närästykseltä : / Mulla se närästys just nostaa noita mahahappoja ja myös sitä mahalaukun sisältöä ruokatorveen (polttaa) ja sitä myötä välillä suuhunkin asti. Ihme, etten ole nukkuessani yrjönnyt. Ei se kaukanakaan ole ollut.

Pisang Täytyy tänään ottaa boksille talteen se Erilaiset äidit =) Lisäksi kattelen Vauvan tarinoita ja Kätilöä silloin kun satun olemaan kotona/muistamaan :)

Täällä närästys vain pahenee. Renniestä ei tunnu olevan enää mitään apua. Täytyy siis laittaa ruokavalio kuriin.

Tänään on myös neuvola. Kyllähän ne käynnit vähän jännittää.

Edelleen on Kela-hakemukset käsittelyssä.

Hennu & Möhkö 26+6 (johan sitä kohta ollaan synnärillä :LOL:)
 
Täällä ei ole ollut ainakaan vielä suppareita eikä närästystäkään. Toivotaan että sama sais jatkua loppuun asti. Toisaalta juon päivittäin vähintään 0,5 litraa maitotuotteita joten se ehkä myös auttaa.

Hankinnoista niin olen metsästellyt kovasti vaatteita, päivittäin käyn kurkkimassa huuto.netissä ja sieltä onkin löytynyt jo aika monet hyvälaatuiset asut. Mutta varsinkin ihan pieniä kokoja on ollut vaikea löytää, mulla kun on sellainen suunnitelma että jos käytettynä ostan niin sit pitää olla laatumerkkejä että ne on kuosissaan. Ehkä käyn ostamassa parit pikku bodyt uutena kaupoista :)

Täälläkin oli vain 2 ultraa ja molemmat nyt takana. Seuraavana olis eka lääkäriaika mut tuntuu et aika harvassa nää neuvolat on ollu. Eikä sekään asiaa helpota et mulla on jatkuvasti siellä sijaisia eli joka kerta ollut uusi naama vastaanottamassa :/

Tällä hetkellä oon kaameessa flunssassa, se vaikuttaa nukkumiseenkin kun niistää paksua limaa koko ajan eikä saa kunnolla nenän kautta hengitettyä. Myös vatsa on kasvanu ja sitä vähän varoo kun ei ihan tiedä miten nukkumalla vie vauvalta tilaa.

Voiko sitä jotenkin häiritä vauvaa jos nukkuu esim liian kylkiasennossa? Mulla oli nyt viime yönä hyvä putkilotyyny jalan alla ja se nosti asentoa huomattavasti, oli paljon parempi nukkua :) Vauva ei onneksi juurikaan potki yöllä vaan nukkuu äidin rytmissä :heart:

Rattaista niin itse ihastuin jotenkin kauheasti juuri tuohon Stokkeen, se on niin kevyen näköinen ja on tilaa jaloille. Plus tykkään siitä että siinä voi säätää lapsen koppaa lähes mihin asentoon vain eikä ole sellainen vanhanmallinen iso raskas koppa. Mut onko kellään tästä vaunusta kokemusta, kuinka se toimii kaupungissa missä on isot kinokset? Ilmeisesti juuri ahtaissa tiloissa se on lyömätön :)



Hinta vaan kummastuttaa kun uutena tämä maksaa Stockalla lähes 1200 euroa ja jenkeissä sitä myydään 800 dollariin! Siis about 500 euron hintaero! Saakohan Ruotsista edullisemmin, eikö tää ole ruotsalainen valmistaja? Käytettynä jos löytyisi niin oliskin lottovoitto :D

"mamma ja sen poika, 23 + 6"
 
Viimeksi muokattu:
Heippa taas piiiiiiiitkästä aikaa! :wave:

Miä taas vähän päivittelen kuulumisia... Uskollisesti teidän kuulumisia seurailen, fb:n puolelle en ole eksynyt enkä aiokkaan eksyä. Miä oon niin laiska kirjoittelemaan, että en varmaan edes täyttäisi "liittymiskriteerejä".

Harjoitussupistuksia on ollut useita kymmeniä päivässä jo yli kuukauden ajan, myös rasituksessa kipeitäkin suppareita tullut joukkoon. Toissapäivänä olin puolukkametsässä siippani kanssa (1 h ja 5 l saalista :)) ja silloin ainenkin tuntui supistukset jäävän päälle ja tulevan tois tiheästi. Tänään oli sitten lääkärinkontrolli aiheesta ja onneksi paikat ovat pysyneet kiinni. Lääkäri kysyi, että kirjoittaisiko mulle sairaslomaa? No, minä fiksuna tyttönä sanoin, että kyllä miä pärjään, en tartte vielä saikkua. TYHMÄ MINÄ!

Ja sitten vielä tuo minun sairaanhoitajatyö, joskus aika raskasta kehitysvammaisten hoitoa jossa on (onneksi pieni) riski väkivallan kohteeksi joutumiseksi. Sanoin lääkärille, että kaikista vaikeimmista tilanteista olen jättäytynyt taka-alalle. Voi mua tyhmäätyhmäätyhmäätyhmää, joskus sais tämä hoitajasyndrooma jäädä väistyä, aina ei tarttis leikkiä pärjäävänsä. Puoliso oli kaikkea muutakuin tyytyväinen, kotona ruikutan supistuksista ja väsymyksestä ja sitten kun saikkua tarjotaan, niin... Onneksi kontrollikäynti on jo parin viikon kuluttua, sitten hoidan asiat toisin. Lupaan ja vannon.

Sokerirasitus oli eilen, juotavana huoneenlämpöistä sokerivettä. Muutamalla huikalla vetäsin sen alas, mitä sitä enempiä maistelemaan. Sen verran oli imelää, ettei karamellejä tehnyt mieli loppupäivän aikana. Tulokset oli hyviä,
0 h-> 4,5
1 h -> 6,8
2 h -> 5,6

Näihin olin varsin tyytyväinen.

SF-mitta, kasvanut huimasti, tai sitten on tapahtunut jossain välissä mittavirhe. Reilut 3 viikkoa sitten oli 17 cm ja tänään 26 cm. Mittaajana ekalla kerralla th, tokalla lääkäri. Vai voiko se OIKEESTI kasvaa noin paljon noin nopeasti?

Hankinnoista sen verran, että täällä hukutaan vaatteisiin. Tilasin huuto.netistä aika kattavan poikien vaatepaketin ja sitten sainkin yllärinä kaverilta jätesäkillisen tosi hyväkuntoisia poikavauvan vaatteita. Ja paras ystäväni haluaa lahjoittaa mulle hänen lapsiltaan jääneet rakkaimmat vauvanvatteet, niistä en kehtaa kieltäytyä. Ja äitiyspakkauskin on vielä tulematta. Pääosin kaikki vatteista on sisävaatteita, pitkähihaisia alle 70 cm bodyja laskin olevan jo lähes 50 kpl. Jaiks! Yhdistelmävaunut ostin puolitutulta, yhdellä lapsella olleet Emmaljungat, hintaan 250 € ja turvaistuin kaupan päälle. Toiselta tutulta tulossa kaukalo ja telakka. Onpa sitten molempiin automobiileihin istuimet. Ihan hyvä, että on 2 istuinta, toiseen autoon sitä on hankala kiinnittää ja irroittaa kun auto on 3-ovinen. Saa istuin olla siellä sitten pysyvästi. Itselleni olen parit tunikat ostanut ja muutamat housut.

Ikää siellä kyseltiin, itse olen 33, pian vaavan tulon jälkeen 34. Puoliso täyttää tuolloin tammikuussa 41. Molemmille lapsi on ensimmäinen ja todennäköisesti viimeinen. Aikuisia siis ollaan (paitsi ihan hölmöjä sellaisia ;) ) ja kyllä sitä näin vanhanakin miettii, että kuinka sitä vaavan kanssa osaa olla ja kuinka sitä vaavaa sitten käsitellään. Molemmat olllaan kuitenkin ihan hyväkuntoisia, emme koe olevamme liian "vanhoja" lasta kasvattamaan :)


Kehon muutoksista... tää on vähän arka aihe. Olen aina ollut aika pyöreä, liikalihavakin aikoinaan. Jotakuinkin 10 v sitten laihdutin 30 kg pois, joista nyt tullut 9 kg takaisin. Ennen raskautta oli BMI 27. Moni nauttii vauvamahastaan, itselläni se aiheuttaa ahdistusta, sitä vaan näkee itsensä taas lihonneena, vaikka kuinka yritän ajatella tämän olevan asiaankuuluvaa mahankasvua. Joskus nousee ihan pala kurkkuun ja ällöttää. On vaikeaa pitää omasta vartalosta. Myös nänniphojen tummumisen huomaaminen on ollut outoa ja nyt on alkanut esimaitoakin tihkumaan (ei saa puristella nännejä!!! Mutta kun tekee mieli katsoa mitä sieltä tulee...:) )

Oliko mulla muuta asiaa? En muista. Tänään löytyi melkein avaamaton metvurstipaketti leipälaatikosta. Tyhjästä päästä kärsii rahapussi.

Hyvää vointia teille kaikille, palaillaan taas!

Heidikaroliina+poikapaketti 26+3
 
  • Tykkää
Reactions: "MY"
pisang olishan tuola asunnossa seinien maalausta lähinnä. Olohuoneessa vaaleen sininen seinä(yök) ja makuuhuoneessa on sitten vaaleen punasta ja liilaa (yök eikä sovi pojalle :DD ) Mut nekään nyt ei oo ihan heti pakollisia mulle riittää kun saa vaan kamat järjestykseen että pääsee kotiutumaan ja odottamaan synnytystä :DD
 
Moi!

Tervetuloa RäsyNukke! :wave:

Lista päivitetty!

En tiedä mitä on tapahtunut, mutta närästys on poissa! :confused: Ihanaa, voi juoda kahviakin! =)

Yks asia, mikä tällä hetkellä kummastuttaa, et onko musta oikeesti tullut tosi kömpelö, vai mitä hittoa, kun rypäsin jo toisen kerran täs muutaman päivän sisään.. Nilkka vain läx alta tai jotain.. Ja sit törmäilen tän mahan kanssa kun tuntuu, ettei pääse tarpeeks lähelle mitään. Pätkä kun oon muutenkin..


"MY" ja RistoAnneli 25+1
 
Minäpä sitten sairastin mahataudin ja jos se on inhottava tauti muutenkin, niin on sitä oikein erityisesti näin raskaana ollessa. :( Lisäksi siihen tietysti vielä se, että tottahan se tauti kiersi myös koko perheellä. Mun vauvamasunikin katosi lähes olemattomiin. Mies otti oikein kuvankin todistusaineistoksi, että voi sitten myöhemmin katsoa, et ei ihan heti uskoisi siitä mahasta, että viides tulossa ja viikkojakin jo lähemmäs kolmekymmentä! :O

Mutta nyt sitten kommentoin mitä tämän lahopääni kanssa muistan tämän tauon jälkeen. :)

Monella oli mennyt sokerirasitukset hienosti. Onnea siitä! :flower:

Tervetuloa mukaan juttuihin KKARO, meand ja RäsyNukke :flower:

Iästäkin oli jotain puhetta. Mulla sitä on nyt 26v. Mutta esikoisen sain myös kaksikymppisenä niin kuin ainakin Pinsulikin ja en myöskään tähän päivään mennessä ole kokenut, että nuoruus olisi sen takia loppunut kesken. Ja kun näitä lapsiakin on jo useampia tullut, niin ehkä siitäkin voi päätellä, että ihan tyytyväinen olen valintoihini ollut. :)

heidikaroliina sf-mittaan voi kyllä tosiaan vaikuttaa se eri mittaaja. Voi eri mittaajilla tulla senttienkin heittoja. Että mun mielestäni ainakin se on kaikista luotettavinta, kun sen on tehnyt sama henkilö. Mutta voihan siinä olla lisäksi selvä kasvupyrähdyskin tullut. :)

Olikos se Zarix joka oli saanut uuden asunnon... Onnittelut siitä. :flower:

Hennu joo, kohtahan sitä ollaan jo synnyttämässä. :D Mutta loppujen lopuksi se tammikuuhan tulee ihan kohta!! Reippaasti yli puolet raskautta jo takana. :O

Oma olo on ollut vähän huono ja tukala. Makuultaan on ihan hyvä olla, mutta pystyasennossa on tukala olla, vaikeeta hengittää, mahaa painaa ja puristaa ja selässäkin tuntuu joku ihme pistos... Tiedä sitten onko nämä olot vain jäänteitä vielä vattataudista vai painaako vauva nyt jotenkin niin kovasti vai mistähän tämä johtuu..? On kyllä niin tukalaa, kun tuntuu, että happi loppuu. :( Mulla on torstaina aika mun omalle gynelle, niin täytyy siltäkin kysellä tästä olosta. Vaikka onkohan tähän edes mitään tiettyä selitystä... No, toivottavasti olis kuitenkin jotain ohimenevää, muuten voi olla aika pitkiä viikkoja edessä...

Lynette ja viides muru 27+4
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: Zarix
Ultrista: Juu meillä on varhaisultra, sitten niskaturvoke&rakenne ja nyt joku keskiraskauden ja en tosiaan tiedä vieläkö lopussa, painoarvio, synnytystapa-arvio vissiin... kiva kyllä käydä pikkuista näkemässä välillä :D muoks* viimeksi oli 37 viikolla viimeisin ultra. Hirveesti eroja paikkakunnittain kaikessa neuvolaan yms liittyvissä.

Ikää 32 pamahti mittariin joku aika sitten...

Flunssaa meilläkin, koko köörillä :(

Miten te tykkäätte/pystytte nukkua? Mulla vasen kylki/puolimahalleen vielä taikka selälleen. Sama oli viimeks, selälleen kaikist mukavin ja helpoin, ei pissatus tunnekaan niin vaivaa selälleen :D Oon niin laiska lähtemään yöllä vessaan...

Piti myös jo aiemmin kysyä jotain mutten muista mitä, tyttöä (esikoista) odottaessa olin hajamielinen, mutta nyt sitä vasta olenkin, isäntä epäili jossain vaiheessa jo, että liekkö se edes poika :D
En siis muista edelleenkään. Tai muistanpas, onko muilla enää huonoa oloa ja missä vaiheessa se tulee esille? Mulla tulee välillä toooosi äklö olo ja yks aamu oksensi aamupalan, jes, mahtavaa. Tyttön odotusaikaan närästys oli pahempi ja se huono olo kesti sen 2 kk ja loppui kuin seinään vaivaamatta vaikka mikä olis ollut.

Nyt koiraneidit ulos tarpeilleen ja lapsen nukutuspuuhiin, sitten alkaa illan odotettu aika "omat tunnit" :) Hyvää illan jatkoa!
 
Viimeksi muokattu:
Iltaa!

Mielenkiinnolla odotan tämän illan Erilaiset äidit ohjelmaa, kohta se alkaa! :)

Hennu, totta, voihan se olla sitä närästystäkin. Se kipuilu lähtee vaan yleensä tuolta navan alapuolelta, nousee nopeasti ylös. Mutta kun ei tämä raskaus ole muutenkaan samanlainen aikaisempien kanssa, niin miksi närästyskään :) Neuvolassa mainitsin, että suolenliikkeet tuntuvat ikävästi toisinaan ennen oksennusta, niin vastaushan on aina ja joka vaivaan, että raskausaika nyt voi vähän herkistää...

Josta aasinsillalla pääsee tämän päivän kohokohtaan. Muistin soittaa vakuutusyhtiöön, että laittavat tulemaan terveyskyselypaperit, haluan sen odotusajan vakuutuksen ottaa tällä kertaa. Aikaisemmin sitä ei ole ollut. Kysyin sitten kaikkea mahdollista, että mitä korvaa. Kun pääsin sitten omiin sairaalakuluihin, että korvaako niitä, niin sain päivän parhaimmat naurut kun nainen siellä luurin toisessa päässä tuumasi, että "ei niitä raskauden aikaisia lääkäri-/sairaalakuluja korvata. Kun ei raskaus ole sairaus, ja harvoin se on tapaturmakaan..." :LOL: Voi mua blondia, että mie nauroin ko tajusin!

Mutta nyt pitää lähteä pötkölleen ja viritellä kanavat kohdilleen ja toivoa, että ei närästä kun tuli syötyä iltapalaksi pari maksamakkaraleipää...:ashamed: En voinut enää vastustaa.....Ne oli ne ainoat tässä raskaudessa.

Vilipi
 
Ja jotain piti kyllä kommentoidakin eilen illalla, mutta niin tohkeissaan olin tuosta uudesta omasta ohjelmasta ettei muistanut. Ja nyt niitä ei muista ollenkaan.

Nukkumisesta, nukun nykyisin huonosti. Uni ei meinaa tulla ja sitten aamuyöstä heräilen ja meinaa olla tosi vaikea herätä ennen seitsemää. Kun on nuo koululaiset, jotka pitää herättää ja valvoa, että ottavat tavaransa mukaan. Unohtaisivat päänsäkin, jos ei olis kiinni hartioiden välissä, nyt kun minä olen kotona. :D Äitiinsä tulleet... Kylkiasento tyynyn kanssa onnistuu, selällään enää harvoin nukahdan. Mahallaan nukun edelleen toisinaan, mutta kyllä ne potkut jo sen verran on voimakkaita, että jos unissani mahalleen pyörähdän, niin äkkiä pitää asentoa korjata.

Sf-mittaa vertailin edellisiin raskauksiin ja aika aikasten on aikaisemmissa alettu mittaamaan. Nyt siis ekan kerran edellisellä neuvolakerralla mitattiin, kun oli samalla se kelanpaperineuvola. Ja viivan alapuolella mentiin. Kaikilta muilta on kyllä ihan jopa yläkäyrää hiponut alusta asti. Tai ainakin siinä keskiviivan yläpuolella. Mutta ei varmaan yhdestä mittauksesta ei voi vetää meikäläinen mitään johtopäätöksiä.

Neuvolassa olen käynyt n. neljän viikon välein. Ja neuvola on ollut ihan ajallaan, vaikka on ollut ne kaksi ultraakin. Eli meillekin tarjotaan täällä se kaksi, loput menee sitten poliklinikkamaksulla, mikäli tarvetta ilmenee. Ja lääkärineuvola minulla on nyt toista kertaa tämän kuun lopulla. Se oli ilmeisesti, että jos lopussa tulee tarvetta, niin sitten vielä kolmannen kerran. Hetkonen, nyt tulee ilmeisesti melkein viisi viikkoa väliä. Toisaalta meillä on tosi huono saada aikoja lääkärineuvolaan, kun on vain kerran viikossa odottajille ja kerran viikossa vauvoille. Ajat menee tosi nopeaa.

Varasin hammashoitajalle odottajan ajan. Voi minua pölijää! Hirvittää jo valmiiksi ajatus. Veri roiskuu varmasti ja itte joutuu vielä maksamaan siitä lystistä. Mutta pakko käydä, en ymmärrä kun on ikenet niin mahottoman herkillä nyt, että pelkkä omenan syöminen saa ne aukeamaan. Vielä puolitoista tuntia armonaikaa :O Olen muutenkin hammaslääkärikammoinen.

Vilipi
 
RV 26, POKS!

Sokerirasitus lusittu, jesh!! Eikä tullu LAINKAAN huono olo, viimeksi tuli hieman huippausta ja etoi. Nyt neuloin ja kuuntelin koko ajan Spotify:ita, joten se kai vei keskittymisen niin hyvin, ettei ehtiny ajatella omaa oloaan.:p
Tuloksista kuulen sit seuraavalla neuvolakäynnillä mikäli kaikki arvot on ok (voisin soittaakin huomenna ja kysellä, muttei niin paljoa kiinnosta...). Jos kärähdän niin soittavat sieltä muutaman päivän sisällä. Mut uskosin, et läpi meni.:)

Hitsit mä vedin eilen illalla mahan oikein kunnolla täyteen ton rasituskokeen varalle. Mätin neljä paahtoleipää, kaks banaania, kaks satsumaa, kaks isoa lasillista maitoa ja purkillisen tonnikalaa.:D Oli "hieman" tukala olo sen jälkeen, mutta jaksoinpahan kokeen hyvin. Ehkä tuo syöminenkin vaikutti sit oloon?:p Heh, yks söi niinko viimestä kertaa ruokaa ois saanu, vaikka vaan 12h piti olla syömättä...:D
Oli hyvä se eilinen Erilaiset äidit, tykkään!!:)

Vilipille myöhästyneet tsempitykset hammaslääkäriin!! Menikö hyvin??

SofianSohva ja Joutsen80 oli ainakin pipinä, pikaista paranemista sinne!!! Myös muille, jos multa meni ohi...:ashamed:
Mulla oli esikoista odottaessa alkuraskauden pahoinvointien aikaan kans se mahatauti, josta joku mainitsi. Ei vitsit, se oli TUSKAA. MIKÄÄN ei pysyny sisällä. Vettä sain menee alas ruokalusikallisen kerrallaan. Makasin vaan pimeässä huoneessa ja koitin nukkua... Paino putos siinä hyvin kyllä.

Nyt on paino tainnu nousta öbaut 5,5kg yhteensä.

Pahoinvointi on loppunu tyystin. Pari viikkoa takaperin tuli jostain puskista sellainen "yksittäinen" huono olo ja oksensin, mutta ennen sitä eikä sen jälkeen oo ollu mtn.

Enpäs muista tähän hätään joko jossain vaiheessa kirjoitinkin aiheesta, mutta meillä on täällä 4 ultraa raskausaikana + 4vk välein neuvolat rv 30 asti, sit 2vk välein ja rv 36-> kerran viikossa. Nyt oon käyny jo poikkeuksellisesti viiessä ultrassa, kun oli varhaisultran, np:n ja rakenneultran lisäksi ylimääräinen tarkistusultra (siinä katottiin laskettu aika, mulla kun ei tullu menkkoja ollenkaan esikoisen syntymän jälkeen) ja omakustanteinen 4D. Kaks ultraa ois vielä.

Esikoisen LA oli muuten tasan vuosi sitten.:heart:

Tänään oli kaupassa eritörkeä mummo. Se kiilas kassajonossa mun eteen rollaattorinsa kanssa, ja aivan VARMASTI näki mut siinä, ettei mikään vahinko kyllä ollut! Jos kyseessä ois ollu nuorempi ihminen niin oisin huomauttanut asiasta, mutta kunnioituksesta en viittiny tehä numeroa kun oli niin iäkäs ihminen kyseessä. Vaihoin sit jonoakin, onneksi se uus jono kulkikin sukkelammin.:D

Pisang ja Nuppu 25+0
 
  • Tykkää
Reactions: Toivotonko
Pisang, muuten meni hyvin, paitsi yksi selkeä reikähän sieltä kuulemma löytyi. Ja tämä olikin suuhygienisti. Varasin ajan netissä odotusajan tarkastukseen ja hammaskiven puhdistusoperaatioon jouduin. Mie luulin, että pääsee lääkärille. No, sain mie sen lääkäriajankin kahden viikon päähän. Tosin hygienisti sanoi, että ei voi luvata, että sille hampaalle mitään tehdään, kun olen jo viimeisellä kolmannella. Siis täh!?! Eikö ne enää paikkaa? Tosin tähän mennessä hammas ei ole mua vaivannut millään tavalla, nyt alkoi tuntumaan sen ronkkimisen jälkeen, että ihan kuin siellä ois reikä. Jes....

Mutta ei muuta kuin muille parempaa onnea, mikäli olette menossa hampilääkäriin vielä tässä lopussa. Pitää toivoa, että edes jonkinlaista hoitoa saisin minäkin :)

Vilipi
 
Lynette sun olo kuulostaa hyvin samanlaiselta kuin mun. Henkeä ahdistaa, rintaan ja selkään pistää, kylkiluita ja keuhkoja painaa... Tälläkin hetkellä herran joku ruumiinosa on jotenkin niin mukavasti vääntäytynyt tuonne mun oikeanpuoleisten kylkiluiden väliin ja voin sanoa että painaa ikävästi :( Huomaa kun puhuu vähän enemmän, et hengitys rupee menee raskaammaksi ja täytyy melkein huohottaa.

MY mäkin katoin et herranjestas kesäkuun odottajia jo :D Tosi outoa... mutta eipä tässä ole enää ku marraskuu ja joulukuu ja sitten ollaankin me.

( . ) Sainpa taas kuulla eilen PIENESTÄ mahastani. Ihmiset on järkyttyneitä kun sanoo että vähän päälle kaks ja puol kuukautta laskettuun aikaan. Kaikki on ihan "ootko sää jo niin pitkällä??!". Uskomatonta :D En todellakaan koe mun mahan olevan mitenkään pieni, varsinkin kun oon ite tällanen luuta ja nahkaa! Noh, ens viikon alussa ollaan menossa moikkaamaan äitiäni, ehkä sieltäpäin kuuluu sitten vähän erilaista kommenttia.

Meillä on ollut miehen kanssa nyt aika paljon riitaa (tyhmistä, hormoneista johtuvista syistä), ja se ahdistaa mua. Mietin vaan kokoajan mten mun ahdistuneisuus vaikuttaa vauvaan... Stressaustahan pitäisi välttää. Huhhuh.

Pinsuli ja pikkunen 27+6 <3
 
  • Tykkää
Reactions: "MY"
Mulla tuo hengenahdistus katosi, vielä muutama viikko takaperin tuntui ettei ollut tilaa hengittää ja oli todella tukala olo. Nyt varmaankin kohtu tai vauva on jotenkin paremmassa asennossa, mutta toisaalta kun vaavi kasvaa niin loppua kohden on varmaan odotetavissa taas tukalampia aikoja.. : /

Tää flunssa ei oo laantunut yhtään, pahentunut nyt viime päivinä. Yskin varsinkin öisin todella paljon ja huomaan et vauva taitaa sitä vähän pelätä tai muuten vain on paljon rauhallisempi nyt, ei potki ollenkaan niin paljon kuin normaalisti. Pikkuisen takia harmittaa tämä köhiminen, vatsa kun hytkyy kokoajan ja kuuluu kovia ääniä niin ei ole varmasti kivaa asukille :(

Aika menee todellakin hurjaa vauhtia, vastahan tässä elettiin alkuraskautta ja stressattiin ekaa ultraa. Nyt kun tuo kaikki on jo "kaukana" takana ja loppu häämöttää niin tuntuu jotenkin aika epätodelliselta :) Ja samalla on niin malttamaton kun ei jaksaisi odottaa yhtään :D
 
Mielenkiintoinen kysymys harjoitussupistuksista (mistä kirjoitin aikaisemminkin Harjoitussupistukset vs. Vatsalihasten venyminen?(rv 23)).

Soitin eilen naistenklinikan päivystykseen ja kysyin miksi maha kohoaa ylös jalkapallon näköiseksi kovaksi palloksi tällaisen harjoitussupistuksen aikana. Vastaus oli, että: vauva liikkuu. Ihmettelin tätä puhelimessa päivystäjälle, koska kun vauva liikkuu ja potkii, sen tuntee hyvin, mutta harjoitussupistuksen aikana ei tunne yhtä ainotta liikettä.

Soitin sen jälkeen kätilöopiston päivystykseen ja kysyin samaa asiaa. Vastaus oli, että: kyse on normaalaista harjoitussupistuksesta. Mutta jos nämä muuttuvat säännöllisiksi, kivuliaiksi tai niiden yhteydessä ilmenee vuotoa (veri, lapsivesi) on syytä lähteä päivystykseen.

Mielenkiintoista (vaikka tämä ei vielä kerro sairaaloiden kätilöiden ammattitaidosta, mutta kertoo sen sijaan yksittäisten puhelinpäivystäjien tiedon tasosta (ja ehkä myös siitä, onko omakohtaisia raskauksia takana).
 
  • Tykkää
Reactions: Toivotonko
Tänään on siis rv 25+4 ja menee hyvin, jatkuvaa öistä nuhaa ja valvomista (2 h per yö, uni ei tule enää wc heräämisen jälkeen koska nenä on ihan tukossa) lukuunottamatta, ja näitä (kivuttomia ja vuodottomia eli ilmeisesti vaarattomia ja normaaleja) harjoitussupistuksia lukuunottamatta (niitä on ollut nyt noin 2-3 päivässä).

vatsan ympärys on nyt 101 cm :) (ennen raskautta noin 67 cm) ja potkut tuntuu päivä päivältä voimakkaammilta (on kiva mennä kyljelleen ja laittaa käsi vatsan alle, tuntee melkein vauvan jalan kädessä :D

Hankinnat vielä tekemättä. Sokerirasitus ensi viikolla (eka sokerirasitustesti oli rv 12 jälkeen ja meni moitteettomasti). Suklaa on alkanut maistumaan todella hyvältä (ja vauvakin tykkää: potkii innoissaan vielä enemmän :D Suklaalla sikiää sopusointuisia vauvoja, ks. tideleheden artikkeli Suklaalla sikiää sopusointuisia vauvoja - Tiede.fi eli kai sitä voi hyvällä omallatunnolla syödä, ainakin jonkin verran :)

lisäys: Medscape: Medscape Access
Eating Chocolate May Decrease Risk for Preeclampsia
 
Viimeksi muokattu:
Terve kaikki ja teretulemast uudet!
Huomenna täällä alkaa 26.viikko että POKS-POKS! :)

Harjoitussuppareita en tuntenut viime raskaudessa, enkä nytkään...uskon, että niitä on, en vaan tunne / tajua niitä :)

Mullakin sokerirasitus edessä vielä, viimeksi sain juuri ja juuri raskausdiabetes diagnoosin ja voin kertoa, että teen mitä tahansa ettei siihen ikävään juttuun tarttis nyt mennä. Siis odotusaika meni ihan kivasti, mutta lapsen synnyttyä oli aika rankkaa, kun sokerit ei hänellä lähteneet nousemaan ja 4h välein lapsen jalkapohjaa piikitettiin yms eikä kukaan kertonut mistään mitään...oli aika kamalaa aikaa juuri ekan lapsena synnyttäneelle elää 24 h / vuorokaudessa kovassa pelossa ja huolessa nukkumatta kolmeen vuorokauteen, lapsi kokoajan kyljen vieressä samassa sängyssä. Sitte parin päivän päästä alkoi arvot nousemaan ja lapsi sai "puhtaat paperit" ja päästiin kotiin, mutta kyllä siinä taas ehti nuori äiti pari vuotta vanhentua huolesta...
Meillä siis diabetes suvussa, mutta kaikkeni teen ettei tule taas päälle raskaudessa kun muuten ole perusterve ja en diabeetikko. Eihän siihen muuta voi tehdä kuin välttää turhia hiilareita ja pitää painonnousu kurissa, liikkua ja syödä terveellisesti.

Nyt tullut painoa raskauden aikana 5 kiloa tähän mennessä. Viime raskauden kokonaissaldo oli 10 kiloa.

Tuli mieleen, kun lapsella allergioita ja meillä suvussa myös yms, niin otatteko minkälaisia lisäravinteita raskauden aikana? Minä olen nyt pari viikkoa syönyt rautaa (Obsidan) ja astmalääkärin suosittelemana syön nyt probiootteja ja omega 3-sia tämän viimeisen kolmanneksen. Tämän lisäksi joskus muistan ottaa Raskaus- ajan multitabsin. Viime raskaudessa menin pelkällä Multitabsilla ja raudalla. Kuulostaa omaan korvaan isolta määrältä nää lisäravinteet, enkä niitä varmaan näin laajalti nauttisi jos pystyisin syömään monipuolisesti eikä olisi noita allergia/astma/diabetes taipumuksia...miten muut?

Onnellinen Toivotonko + Toivo(tar?) 24+6
 
Mie syön 2kpl d-vitamiinia (10yksikköä/tablettia), 1 mammavitamiinin, 1 maitohappobakteeritabletin ja 2kpl omega 3:sta / päivä. Koen nämä hyödyllisiksi, kun en luota varmuudella siihen, että esim. omegaa saisin ruoasta tarpeeksi (kalaa tulee syötyä aniharvoin, kun mies ei pidä kalasta lainkaan). D-vitamiinin vaikutuksen oon huomannu konkreettisesti, ja oon todennu että mun kohdalla tuo 20 yksikköä + minkä saa mammavitamiinistä lisäksi pitää mielen virkeänä. Enkä tippaakaan pelkää sivuvaikutuksia, ne on minusta turhaa pelottelua (siis juurikin tuon d-vitamiinin kohdalla).
Samoilla vitskuilla menin viime raskaudenkin ja hyvin meni kaikki, terve poika.=) + että viimeksi söin kyllä b6-vitamiinia pahoinvointiin ja foolihappoa erikseen lisäksi (sitä sattui olemaan erillisinä tabuina mulla kaapissa).

Pisang ja Nuppu 25+1
 

Yhteistyössä