**Tammikuun tuhisijat 2013 Marraskuussa**

Piipu mulla kutisi jalat ja vähän kädetkin joku aika sitten. Kävin sen takia viime viikolla verikokeissa mutta arvot oli hyvät joten ei pitäis raskaushepatoosia olla.

Nyt oikeastaan kutina jo jonkun verran helpottanut mutta sen tilalle tuli TURVOTUS!! Turvottaako muita? ihan järkyttävää kun jalkaterät ja pohkeet on ku pullataikinaa. Kävelykin hankalaa. :S

Raskausarpia on ennestään reisissä, mutta nyt raskaudessa mahaan on tullut pari ISOA. Eipä kyllä haittaa, kun olin jo varautunut että niitä varmasti tulee mun ihotyypillä. Ostin kumminki aiemmin weledan raskausarpiöljyn ja sen jälkeen ei ole uusia arpia tullut eli kai se jotain on auttanut? :) Ihanan tuoksuista ja tuntuista on myös kyseinen öljy <3

Zarix, tsemppiä sinne, tiedän tunteen. Oma isä kuoli kans reilu 3 v sitten ja muutenkin lapsuudessani on ollut rankkoja asioita joiden takia neuvolasta katsottiin parhaimmaksi että käyn psykologilla juttelemassa nyt raskausaikana, kun lapsuuden asiat nousee pintaan odottavana äitinä. Tänään sitten kävinkin siellä, ja vaikka oli tosi vaikeaa puhua asioista, niin helpotti kuitenkin jonkun verran. Ehkä voisit kysyä neuvolasta olisko sun mahdollista käydä kans? :)

Lissu&pöpö 32+3
 
Perätilassa mennään. Tyttökin oli perätilassa 38vko ja kääntyi itsestään 39vko. Sektio päätös oli jo tehty muistakin syistä, niin päätöksessä pysyttiin. Tämä nyt vain sillä, että vauva voi kääntyä vielä aivan lopussakin itsestään. Toisaalta mun kohdalla olisi parempi, et maha-asukki pyisi perätilassa, niin ei tarvisisi miettiä synnytystapaa. Perätilaa en saa synnyttää alateitse. Mulla on ollut loppuraskaudessa ongelmia, niin kovin pitkään, en haluaisi vauvaa mahassa pitää. Yksi supistus tuli viime raskaudessa koko odotusaikana, niin tämäkin hankaloittaa asiaa, kun käynnistämistäkään en halua. Nyt on kyllä ollut harjoitussupistuksia, että näyttää hieman lupaavammalta alatiesynnytyksen suhteen.

Yöt ovat aika levottomia ja jalkoja särkee. Olis kiva välillä nukkua kunnon yöunet, mutta huonolta näyttäää.

Ylimääräisessä ultrassa kävin, kun vauva ei liikkunut kunnolla useampaan päivään. Syynä oli varmaan vatsatauti/pahoinvointi ja vauva sai liian vähän sokereita, kun mikään ei maistunut. Olin sairaslomalla viikon flunssan takia. Nyt vointi onneksi parempi. Oli mukavaa, että vauva oli kasvanut normaalisti ja keskikäyrillä mennään. En kehdannut sukupuolta kysyä, kun vakava asia, jos vauva ei ole liiikkunut ja tärkeintä, että kaikki virtaukset katsottiin jne.

Tiistaina on neuvola. Harmittaa, kun painoa varmaan tullut valtavasti. En ole liikkunut yhtään flunssan takia ja sen kyllä huomaa painon nousuna. Tulee vain syötyä liikaa herkkuja tylsyyteen. Mieli ollut muutenkin ennemmin maassa kuin iloinen. Ei mitään masennusta, mutta aisat vain tympii. Äitiysraha päätökset tulivat. Tuntuu, ettei vanheimpainraha riitä mihinkään.
 
Neuvola takana. Muuten kaikki hyvin mut taas virtsasta löytyi pieni määrä sokeria. Alkaa jo tympimään kun en ymmärrä miten se voi olla mahdollista. Kun ei ole sukurasitetta, ei ylipainoa eikä muitakaan syitä. Sanoin et meen nyt siihen rasitukseen niin saa asialle varmuuden. Inhottavaa :x

Muut arvot tänään (suluissa viime kerta 4 vkoa sitten)

paino +165g/vko (+391g/vko)
Verenpaine 100/72 (112/69)
sf-mitta 29,5 (24,5) tosin eri mittaaja joten en usko et kasvanu ihan 5 cm 4 viikossa! :eek:
tarjonta rt

Mulla toi äitiysraha on viel hakusessa koska hane sitä viimeisen 6kk tulojen perusteella. Ja jos pistäisin nyt paperit menemään niin raha olis selkeesti pienempi kuin jos odotan työsopimuksen loppuun eli viel 4 vkoa. Koska se todistus kirjoitetaan vain niistä palkoista jotka on jo maksettu, ei tulevia mukaan lukien. Näin ollen mulla on 4 viikkoa aikaa saada päätös ennen laskettua aikaa... toivottavasti se riittää :confused:

Raskausarpia ei ole ainakaan vielä tullut, toivottavasti pysyykin poissa.

Kutinaa ei ole muuta kuin levottomat jalat varsinkin nukkumaan mennessä, johtuu varmaan hidastuneesta verenkierrosta, turvotusta ei ole vielä ollut. Mut ihon kuivaharjaus auttaa paljon, se pistää pintaverenkierron liikkeelle ja teenkin sitä joka ilta.

Mulla tuli kans aika hammaslääkärille, soitin siitä jo kesällä ja nyt tarjottiin sit aikaa tammikuun 22. päivälle :LOL: Joo varmaan meen sinne 1 vko ennen laskettua aikaa :D Eli pitää siirtää hamaan tulevaisuuteen.. Tää on niin tätä tässä kaupungissa jos ei ole akuuttia hätää.

Mullakin ollu tänään jotenkin vähän ärsytyspäivä. Ehkä se lähti siitä kun oli taas uus terkkari jonka kanssa ei ihan saanu sellaista yhteyttä kun olis toivonu. Hän kysyi kiinnostaako mua synnytysvalmennus ja kertoi mitä se pitää sisällään. Ja että osa koskaa isiä ja että ei siinä mulle haittaa mut pitää vaan asennoitua sit että osa jutuista on kohdistettu perheille. Siis ihan kuin yksin odottava ei olisi perhe jos isä sattuu puuttumaan :( Ihan kuin se olisi oma valinta mitä elämässä tapahtuu. Huono sanavalintahan se oli häneltä mutta ärsytti van koska hänen kanssaan tulen olemaan yhteydessä myös vauvan synnyttyä joten olis kiva että olisi tunne että hän olisi kiinnostunut aidosti mun elämästä ja ymmärtäisi mun omaa ainutlaatuista tilannetta.

No nyt loppuu tää valittaminen, kaikki on muuten loistavasti ja raskaus on ollut koko ajan todella helppoa ja ihanaa aikaa :) Asuntokin kun löytyi ja muutto on joulun jälkeen niin enempää en voisi tällä hetkellä pyytää :)

Hyviä odotuksia kaikille loppuviikkoon!

mutsi ja sen poika 31 + 1
 
HUOMENTA!!!! :)

Elikkäs ultrassa sitten kävin ja siellä se ihanuus sätki, TÄYDELLISESSÄ PERÄTILASSA..:/ nyt en edes enää muista, mitä se sitten tarkoitti, jotenkin siis liittyy vielä siihen asentoon...

Painoa oli 1718gr, joka itsestäni kuulosti pieneltä, mutta ultraaja kovin vakuutti, että hyvin on kasvanut, ei huolenhäivää..

Taas nuo jotkut mitat olivat pari viikkoa edellä ja jotkut ihan vähän perässä, mutta se ilmeisesti normaalia..

Tuijoteltiin häntä aika kauan, kun ultraaja innostui, kun kuulemma harvoin on sattunut näkemään kun sikiö availee ja sulkee silmiään..laitto sitten sen kunniaksi vähän 4d kuvaa ja voi, kyllä se kaunista oli...<3

Kaikki oli siis kunnossa, virtaukset ja muut myös..

Ainut nyt sitten tuo perätila ja eteisistukka ovat kuulemma huono yhdistelmä sinäänsä, koska kääntöyrityksessä ei voida käyttää kovin kummosia otteita, ettei vahingoiteta istukkaa..

Saanko kysyä mielipiteitä? eli jos olisi nokukokoinen vauva ja kuvauksissa todettaisiin, että mahtuu tulemaan perätilassakin, valitsisitteko silti sektion vai alateitse synnyttämisen??

Toki mulla voi tässä käydä vielä miten vain..Lääkäri totes, että taitaa kyllä noin päin olla tottunut olemaan kun oli jo silloin rv 27, mutta katotaan nyt, että päättääkö hän itse kääntyä vielä kuitenkin..Esikoinen oli mulla aina raivotarjonnassa, joten sillon en joutunut miettimään tällasia ollenkaan..toki ne sitten sairaalassa neuvoo, mutta....Serkun tyttöystävä on nyt lähellä laskettua aikaa ja ilmeisesti hän päätyi sektioon..itseä kyllä vieläkin kiinnostaisi mieluummin tavallinen synnytys..sitten vaan ärsyttää jos kuitenkin päädytään leikkauspöydälle vaikka ensin yritetään normaalisti..

Tsemppiä kaikille ja oikein hyvää pikkujouluviikonloppua! Itellä tänään firman juhlat ja ukolla huomenna, joten joudun olee kuskina yöllä, kun muksutkin on isillään ja äidillään..eli ollaan siis järkätty niin aina, että meillä on pojat aina samaan aikaan yhdessä ja poissa..:)
 
Kolmaspoju täydellinen perätila tarkoittaa sitä, että vauva istuu peppu lantiossa ja jalat ovat ylöspäin. Täydellinen perätila on mahdollista yrittää synnyttää alakautta, mutta jos esim. edes toinen jalka on alaspäin niin siinä tapauksessa alakautta ei voi edes yrittää. Eli siis tuo täydellinen perätila on ns. kaikista "paras" mahdollinen perätila. :)
Ja mä oon joutunut nyt kans miettiin, että mitä tekisin siinä tapauksessa, että tyttö päättää pysyä perätilassa. Itse olen ollut ehkä hieman enemmän kallellaan siihen suuntaan, että voisin koittaa alakautta, jos perätila tosiaan on täydellinen, vauva ei mikää hirmu suuri ja lantion ja vauvan suhde sellainen, että mahtuisi tulemaan. Mulla kuitenkin neljä alatiesynnytystä takana, joista isoin lapsistamme syntyi avotarjonnassa todella helposti, niin minulle sanottiin jo silloin, että lantiossa täytyy olla tilaa. Yleensä noissa tapauksissa synnytys pysähtyy ja päädytään sectioon. Sectio mua pelottaa senkin takia, kun en ole sitä kokenut ja kovasti pelottaa myös siitä palautuminen, kotona kun on kuitenkin jo liuta lapsia hoidettavana. :/
Mutta sitten kun olen jutellut tästä lähipiirin kanssa, niin aika paljon tuntuu kaikki olevan sen kannalla, että olisi parempi mennä sectioon. Mutta mullapa se päätös tottakai on.
Ulkokäännöstä mulla on mahdollista koittaa. Se sanottiin jo silloin viime kerralla. Istukka mulla ylhäällä takaseinässä ja se on oikein hyvä tuota kääntöä ajatellen. Toisaalta mua kyllä jännittää tuo kääntökin. Tulee mieleen, että onko siihen joku syy miksi vauva on perätilassa ja mitähän siitä seuraa jos sitä ruvetaan siellä väkisin ronkkimaan. :/ Ollaanhan siinä tietysti seurannassa. Mutta nyt lähinnä odottelen sitä keskiviikon ultraa, sitten oon taas paljon viisaampi tämän asian suhteen. Terkka kyllä viimeksi meinäsi, että meidän tyttö ei tunnu kovin isolta ja on ihan irrallaan tuolla masussa, että on hyvinkin mahdollista, että kääntyy itsekseen, kun tilaakin on vielä paljon. Toivotaan niin! :) Toivottavasti myös teidän poju ymmärtäisi tämän itse. :) Mutta miten sulla se istukka on kiinnittynyt? Onko se kohdunsuun päällä vai vaan lähellä? Ovatko lääkärit puhuneet siitä, että onko alatiesynnytys kuitenkin mahdollinen tuon istukan takia?

Kazzie mä allekirjoitan niin tuon, että jokainen äiti on paras äiti sille omalle lapselleen. :heart: Ja kiitos myös sinulle kauniista sanoista, lämmittivät kovasti mieltä! :) Olen huomannut ihan saman, että kun hankalistakin asioista uskaltaa puhua ja sitten jos saa vielä positiivista kannustusta takaisin, eikä tuomintaa, niin se jo pelkästään pienentää niin paljon sitä omaa huonoa oloa. :heart: Ja tosiaan tänne saa purkaa tuntojaan, olivatpa ne millaisia hyvänsä. Ja parasta vielä, jos ne omat olotilat sitäkin kautta edes vähän helpottaisiva. :)

(.)
Tänne on rantautunut ihan kauhea väsymys!!! Mietin jo, että oonko tulossa kipeäksi kun tämä väsymys on muutaman päivän ollut niin tainnuttavaa. Kuopuksen päikkäriajankin oon vaan makoillut sohvalla ja koittanut siinä keskellä päivää latailla akkuja, että jaksaisi vielä loppuillankin. Ja yötkin oon nukkunut kuitenkin suht hyvin. Eipä mulla nyt tässä olossa muuta ihmeellistä ole, jotenkin tuntuu, että olen vaan keskittänyt ajatukset siihen ensi keskiviikon ultraan. Odotan sitä kuin kuuta nousevaa, sen jälkeen tietää taas vähän mitä tässä jatkossa tapahtuu...

Niin ja perjantain kunniaksi taas vähän poksumista 35+0 POKS!!!!!

Lynette ja viides muru 35+0
 
Lynette: Lääkäri sanoi eilen näin: " kääntämistä ajatellen istukka on kyllä tosi huonossa paikassa eli tuossa edessä, joten kääntöä pitää yrittää todella varovasti"..eli itse ainakin käsitin niin, että ei tällä hetkellä estä alatiesynnytystä, mutta kääntämisen vaikeuttaa..eli jos mä ymmärrän oikein, niin istukka tuossa niiko heti alavatsalla päällä,ei kohdunsuun kohdalla..

Sulla onkin jo viikkoja enemmän, voi kun teilläkin hoksattaisiin kääntyä! :) siis oikeestaan mua ei ees vielä pelota synnyttää alateitse edes perätilassa olevaa lasta, uskon että loppupeleissä se menisi hyvin ja sitä ainakin seurattaisiin hyvin..:) mutta sektio muakin kauhistuttaa..ei sinäänsä se leikkaus vaan juuri se palautuminen, imetys jne...:/

Noh, ehkä mun on tosiaan kyllä vielä turha näitä miettiä! :D seuraavassa neuvolassa varmaan tietää taas enemmän ja ehkä nyt sitten itsekin tunnistaa, että jos tuo pikkanen kääntyisi..ton kyllä huomaa hyvin, kun puskee päällään tuosta tissien alta..:Dja liike on enemmän möyrivää kuin potkivaa ja lyövää..

Kiitos sulle tiedoista..:)
 
Lissu123 Kieltämättä itselläkin on ollut jos jotakin omassa lapsuudessa/teini iässä jotka vaivaavat edelleen ja jotka aivan varmasti vaikuttavat vahvasti siihen mielikuvaan millainen äiti tahtoisin olla ja siihen mitä en ikinä halua oman lapseni/lapsien kokevan.

Jotenkin en oikein tunne että puhuminen jollekkin psykologille yms. auttaa pahemmin koska olen aika sulkeutunut ihminen jos naamatuste pitäisi asioista alkaa puhumaan (varsinkin tällä hetkellä kun tarvitse nähdä kun yli söpö kissanpentu niin itku tulee jo melkein siitä :D Koita siinä sitten mieltä painavia asioita alkaa kertomaan niin että sanoist saa selvää).
Mutta toisaalta oon havainnut itsessäni jonkin asteisia masennuksen oireita tässä lähiaikoina(aikaisemminkin olen sairastanut masennusta) ja jos järjellä ajattelee niin tulevan lapsen ja oman mielenterveyden(mitä siitä enää on jäljellä) kannalta olisi kyllä hyvä hoitaa tuo pääkoppa kuntoon niin pystyy nauttimaan lapsestakin täysin siemauksin...Olen vaan todella huono hakemaan apua oikeastaan yhtään mihinkään...Asenteena ollut 10 vuotiaasta saakka "mä pärjään yksin"...


Ja tosiaan tosta miehestä sen verran vielä että tosiaan mä saan tosissaan tehdä ihan kaiken kotona. Mies kun tulee töistä niin sillä on ruuat valmiina, eikä se viitsi edes ruuan jälkeen astioita laittaa tiskikoneeseen...syömisen jälkeen se menee koneelle ja viettää sen kanssa aikaa sitten melkeinpä siihen saakka kun pitää tas nukkumaan mennä. Ja mä mäkätän vieressä kuinka saan siivota sen jälkiä ihan ku se olis pikku lapsi ja olis kiva kun sekin tekis kotona jotain...mutta ei.
Ja mulla ei todellakaan hermot riitä siihen että jättäisin miehen jäljet siivoamatta koska en siedä sitä että astiat pitkin pöytiä, vaatteita joka tuolilla ja paperi lappusia ja lippusia pöydät täynnä yms. Eikä auta valittaa että en jaksa, pakko jaksaa kun ei kukaan muu tee niitä. Kämppä olis kaatopaikka jos olisin viikon pois kotoolta.

Mamma jonka otsassa lukee piika & Petteri 33+5
 
srah
Mulla toi äitiysraha on viel hakusessa koska hane sitä viimeisen 6kk tulojen perusteella. Ja jos pistäisin nyt paperit menemään niin raha olis selkeesti pienempi kuin jos odotan työsopimuksen loppuun eli viel 4 vkoa. Koska se todistus kirjoitetaan vain niistä palkoista jotka on jo maksettu, ei tulevia mukaan lukien. Näin ollen mulla on 4 viikkoa aikaa saada päätös ennen laskettua aikaa... toivottavasti se riittää :confused:
Siis ymmärsinkö oikein ettet ole vielä ollenkaan vienyt hakemusta Kelaan? Vai hakemuksen olet vienyt mutta liitteitä et? Äitiysraha on haettava viimeistään 2kk ennen laskettua aikaa ja kun tammikuisissa olet niin eikös se olisi pitänyt hakea jo (näin marraskuun viimeisenä päivänä).
 
Huomenia täältäkinn! :)

Voi kun tuolla ulkona on kylmä, mä tykkään! Lunta vaan ei oo nimeksikään, tuliskos se etelän lumimyräkkä kohta tänne Pirkanmaallekin... :)

Huomenna on sit joulukuu! Teen tänään illalla uuden ketjun ens kuulle niin pitäkää sitä silmällä sitten :) Huh, kohta on jo meidän kuu...

Pojan liikkeet oli aika vähissä eilen, voi varmaan johtua siitä, että mun alavatsalla oli sellainen tuskainen kivistys koko päivän. Yleensä se tulee vasta illalla, mutta eilen sitä oli koko päivän, eikä se meinannut rauhoittua levätessäkään. Alkaa pikkuhiljaa jo huolettamaan, kun en todellakaan tiedä mitä se on! Kivistys on paras sana kuvaamaan tunnetta, ja vatsa on kivikova. Siis niin kuin supistuksessa. Mutta miten kohtu voi olla supistuksessa monta tuntia putkeen, eikä kipu aaltoile?? Sen haluaisin tietää. Enkä ole todellakaan itseäni mitenkään rasittanut, kun kotona vaan istun joko tässä tietokoneella, tai makaan sängyssä. Muuhun ei oikein ole energiaa.

Nyt vauva liikkuu taas innokkaasti, ja kyllä siis eilenkin pariin otteeseen piti kunnon mylläköitä ja reagoi aina kun tökkäsin mahaa, mutta silti mietityttää...Hmm.

Pinsuli ja pikkunen poksuu tänään 35+0 !! *poks* :heart: Ja laskettuun viisi viikkoa... Hui!!
 
Täälläkin ollaan perätilassa ja synnytystavan arviointi on ensi viikolla äippäpolilla.
Etuseinäistukka joten en edes antais yrittää kääntämistä jos lääkäri sellaista ehdottais!
Sektioon vaan on mun ajatus. Kertaalleen sen kokeneena en osaa sitä pelätä ja ei se mulla ainakaan niin kipeää tehnyt. Tietty palautuminen alatiesynnytyksestä on nopeampaa mutta yksi kuukausi lisää näihin tämän hetkisiin kipuihin ei tunnu enää missään.
Olen siis oikeasti niin kipeä liitoskipujen takia että hyvä kun pääsen liikkumaan.
Jouluostokset pitää tehdä nettiputiikeista kun en todellakaan pysty lähtemään kävellen ostoskierrokselle.
Ihan jo pelkkä lähikaupan maidonostokierros on riittävä :(
Turvotus on minunkin riesana iltaisin jos en yhtään katso mitä syön. Eli suolan käyttöä olen vähentänyt ja myös vaivaan auttanut.
Supistuksia tulee siihen tahtiin että ne on jo ihan arkea. Maanantaina olin jo lähdössä sairaalaan kun supisteli tiuhaan ja kipeästi sekä limatulppakin irtosi. Mutta sitten yks kaks suppareiden väli piteni ja 12 tunnin supistelujen jälkeen loppui kokonaan ja painelin pehkuihin.
Vaikka olo on kipeä ja kurja niin tiedän kuitenkin tämän olevan kaiken vaivan arvoista :heart: Odotan jo niin kovasti että saan suukotella ja nuuhkia vauvaa!!! Parhautta!

Elviida ja pieni neiti 34+5
 
srah

Siis ymmärsinkö oikein ettet ole vielä ollenkaan vienyt hakemusta Kelaan? Vai hakemuksen olet vienyt mutta liitteitä et? Äitiysraha on haettava viimeistään 2kk ennen laskettua aikaa ja kun tammikuisissa olet niin eikös se olisi pitänyt hakea jo (näin marraskuun viimeisenä päivänä).
Oon laittanut siis kyllä sen varsinaisen hakemuksen sähköisesti jo lokakuussa mutta se palkkatodistus vielä puuttuu. Katsoin tänään palkkakuittia ja siitä on yht äkkiä tehty jotakin vähennyksiä 25% palkasta! Ja tajusin samalla että se saamani palkkatodistus on laskettu koko työajalta mutta siis se summa on lähes 2000e pienempi kuin piti olla! Ja se vaikuttaa mun tulevaan vanhempainrahaan nyt aivan tajuttoman paljon! Nyt menee koko viikonloppu sitä murehtiessa ja heti maanantai-aamuna pitää soittaa ja kysyä mitä ihmeen vähennyksiä mun palkasta nyt marras ja joulukuussa oikein otetaan :kieh:
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: Santtu81 ja Hennu86
Tänään oli neuvola uudessa paikassa, kun muutin kuukaus sitten. Hyvin meni!
Tässä arvoja:

(suluissa viime kerta 3 vkoa sitten)

paino +350g/vko (+1300g/vko)
Verenpaine 127/62 (121/81)
sf-mitta 31 (26,5)
sydämensyke 137 (134 nukkui)
tarjonta rt
pissa puhdas (samoin)
hb ei mitattu (123)

En oo huomannu et olis turvotusta. Arkisin koulumatkoihin menee se 1km per suunta. Supistuksia tulee silloin tällöin vain, kun kävelee kouluun tai takas pysäkille.

Koulua enää 3 päivää wuhuu. Oon aika ylpee ittestä, ku kaikki koulu jutut mallillaan enne äippälomaa ja en oo ollu pois yhtään koulusta :).

Yöt menee edelleen pyöriessä. Parin tunnein välein herää vessaan tai huono asento.

Vihdoin valkoinen maa. Pysyispä jouluun asti lumi.

Ajattelin leipoa jouluksi taatelikakun valmiiksi pari viikkoa aikasemmin. Yksi joululahja enää pitää hankkia.

Alakerrassa alkoi juuri taloyhtiön pikkujoulut ja melusta kyllä kuulee sen :D.

Rentouttavaa viikonloppua mammat!!

Summergirl92 ja 33+4
 
Perätilasta on ollut puhetta. Pahoittelut kaikille, joiden vauvelit eivät ymmärrä kääntyä oikeeseen suuntaan. Toivottavasti kuitenkin vielä, tavalla tai toisella, pienokaiset luopuisivat istuma-asennoistaan ja heittäisivät volttia. :) Itse en varmaan uskaltaisi perätilassa synnyttää. Täytyy tosin muistaa, etten ole varma, uskallanko tätä toista synnyttää muutenkaan. :D Yhden perätilasynnttäjän tiedän ja kaikki oli mennyt hyvin.

Pinsuli, mulla on kanssa ilmennyt noita pitkiä supistuksia. Enemmän niitä oli esikon kanssa. Koskaan ei selvinnyt, mistä johtui, neuvolantätikin oli ihan kummissaan. Muistaakseni kohdallani epäiltiin lopulta, että olisi antibioottikuuri (ja kipeys) aiheuttanut moisia. Niihin ei selkeitä kipuja liittynyt, mutta ei se nyt mukavalta tuntunut, kun vanne kiristi koko ajan mahaa... Tai supistuksiksi mä ne ainakin laskin, ku oli muuten ihan samanlaisia, ku tavalliset supparit. Nyt ne vaan saatto jatkua ja jatkua... Tässä raskaudessa tullut noita vaan väärän työasennon takia, eli selkeesti rasituksesta johtuen.

Hurjaa, että Elviidalla on jo limatulppakin irronnut!!! Eihän se nyt varsinaisesti ennakoi synnytystä vielä viikkoihin, välttämättä... Mutta kaipa se nyt tarkottaa, ettei yliajalle tarvitse odotella? :)

SofianSohvalle onnittelut asunnosta ja pahoittelut terkkarin sanavalinnoista. Itse muistelisin synnytysvalmennuksen olleen tosi paljon sellasta "äiti-isi" painotteista. Meiän ryhmässä tosin isät oli kaikilla mukana, joten en tiedä olisiko asia otettu jotenkin hieman eritavalla, jos joku olisikin ollut paikalla yksin/tukihenkilön kanssa. Ainakin toivon, että olisi käsitelty hiukan "hienovaraisemmin".

Supistukset alkanut helpottaa. Enää ei pelkkä kävely aiheuta niitä vaan tarttee tehä jotain Olen itsekkin vakavasti harkinnut, että antaisin äkkinäisiä liikkeitä. Selkäkipu hiukan pahentunut, mutta vielä pysyy jalat alla.

Suonikohjuja
pelkään... Toisessa jalassa näyttää olevan monta suonta pullollaan. Vielä en laskisi varsinaisiksi kohjuiksi, mutta saas nähdä, miltä näyttää loppuraskaudesta.

Raskausarvet jätti mut viimeksi rauhaan mahan kohdilta. Teininä niitä on tullut lanteille, rintoihin ja selkään, joten ihmettelin säästymistäni. Rinnat eivät olleet yhtä onnekkaat. Vieläkin näyttää maha ehjältä, mutta enpäs nuolaise ennen ku on vauveli saatettu maailmaan. Kaikilla tutuillani arvet on ilmestynyt vasta viimeisillä viikoilla/päivinä... :( Muutenkin olin suht tyytyväinen mahaani raskauden jälkeen. Ihan yhtä kiinteäksi ei iho palautunut, mutta sen huomasi lähinnä istuessa tai kyyristellessä. Odotukset on siis kovat tämänkin raskauden suhteen, joten saa nähdä, ollaanko vielä joskus bikinikunnossa. :D Äidilläni on maha jäänyt raskauksista arpiseksi ja kunnon nahkapussi ei ikinä hävinnyt... Pelkäänkin, että tässä toisessa raskaudessa tuurini ei ole enää yhtä hyvä. Kuka täällä puhuikaan leikkauksen harkinnasta?? Mä oon myös antanut itselleni luvan moiseen, jos tuurini huononee. Mulle rintojen menetys ei oo ollut mikään ongelma, mutta jostain syystä maha on sellanen paha paikka. Eli veikkaanpa, että ihan oman itsetuntoni kannalta leikkaus olisi ihan fiksu idea. Saattaa kuulostaa jonkun korvaan pinnalliselta...

Omasta voinnista muuten. Täällä ollaan esikon kanssa hiukan kipeinä... :( No saatu hyvällä omalla tunnolla röhnöttää sisällä ja vältetty toi lumikaaos. :D Olo on muuten hyvä, vaikkakin väsynyt. Synnytys on alkanut pelottaa entistä enemmän. Alan jo melkeen kallistua sektion puolelle (vaikkikin epäilen, ettei mulle sellasta myönnetä). Tiedän kyllä leikkauksen riskit ja myös sen, että hyvin menneestä synnytksestä parannun huomattavasti nopeammin. Viimeksi olin alta viikossa jo ihan voimissani. Seuraavaa tekstiäni en ehkä suosittele ensisynnyttäjille, enkä varsinkaan synnytys pelkoisille!! Muutenkin voisin antaa ällövaroituksen!! Pelkään niin kovasti, että tällä kertaa synnytys ei menekkään niin hyvin. Näen kauhukuvia imukupeista ja repeämistä ja olen varma, että saan pysyvät laskeumat. Viimeksikin taistelin alapääni kanssa pitkään, ennen kuin pystyin tekemään kävelylenkkejä ilman, että sain tauotta miettiä "tippuuko jotain". Lääkärit sanoivat paikkojen olevan kunnossa ja lihastenkin olevan hyvät. Virtsankarkailuja tms. ei ollut. Nyt uuden raskauden aikana tuntuu koko ajan, että alapäästä olisi jotain laskenut alas. Siis ihan kädellä, kun kokeilen, niin tuntuu, että sellanen mötikkä olisi jo sieltä jalkojen välistä tulossa ulos päin... :( Olen siis varma, että jotain tuolla on tapahtunut jo viime synnytyksessä, vaikka lääkärit toista väittävätkin. Vielä kun joka paikassa puhutaan, että laskeumien vaaraa lisää nopea synnytys ja iso vauva... Ja noita molempia on tänne odotettavissa. Ja sitten ne repeämät. Oman synnytkseni jälkeen oon katsonut, kun kaksi kaveriani ei ole istunut viikkoihin. Toinen jopa yli kuukauteen (imukuppisynnytys). Tottakai olen nähnyt useamman, jolla synnytys mennyt ilman ongelmia, mutta mullehan jää mieleen vain nuo pahimmat. :( Vaikka kätilö viimeksi kehuikin mua "luontaiseksi synnyttäjäksi", niin millas hän takaa, että seuraavakin vauva olisi juuri oikealla tavalla tulossa maailmaan?? Ei millään! Mä en tiedä "haluanko ottaa riskiä", että saan kamalat laskeumat, jotka lopulta johtavat kivuliaisiin leikkauksiin (kymmenen vuoden päästä, kun uskotaan, ettei lapsia tule lisää) ja siihen asti pissailen päivittäin housuihini. Uskallanko ottaa riskin, että saan pahimmat mahdolliset repeämät ja p*skon housuihini mahdollisesti ties miten kauan... Ja lopulta repeämät korjataan niin väärin, etten pysty enää harrastamaan seksiä ilman kamalia kipuja. Jep, eli tiedän näiden kauhukuvien olevan ääripäitä ja oikeasti käy tosi huono tuuri, jos ne kokisin, mutta... Mä kovasti haluaisin synnyttää normaalisti, mutta kun kukaan ei voi luvata mulle, että se sujuu hyvin. Tosi tyhmästi ajateltu, tiedän. Ja sitten on vielä se, että mä pelkään ylikaiken sitä, etten saa taaskaan lääkitystä ajoissa. Viimeksi jouduin yli 2h kärsimään niin kamalista kivuista, että olin oikeasti varma, että kuolen niihin. Mutta eihän mua nyt voinut sattua, kun olin alle sentin auki, vai...? Lopulta, kun ei enää jalat kantanu ja karjuin vaan suoraa huutoa, ymmärrettiin, etten liioitellut. Enpä sitten tiedä, mikä näihin pelkoihin auttaisi... Ei auttanut sekään, että viimeksi meni loppusynnytys tavallaan ihan oppikirjan mukaan. Musta tuntuu, ettei mua edelleenkään neuvolassa oikeen ymmärretä näitten pelkojeni kanssa. Ehkä en osaa sitten tarpeeksi hyvin selostaa pelkoani. Pelkopolille mua ei edelleenkään lähetetä. Enpä tiedä, oliko tämäkään oikea paikka purkaa tätä pelkoa, kun pelkään, että pelottelen vaan muita turhaan... :(

Mutta muuten siis kaikki hyvin ja yritän nautiskella tästä loppuraskaudesta... Aika vaan tuntuu menevän niin huimaa vauhtia eteenpäin! Apua! :)

meand 32+3
 
Ihanaa, kun on lunta maassa.:D VIHDOIN! Ja sais jäähäki!!

Tänään saunassa mietin, kun viskoin tuoksutettua löylyvettä kiukaalle, että onkohan kukaan koskaan kokeillut käyttää jotain rauhoittavaa tuoksua rentoutusmielessä synnytyksessä? Kun monet tuoksuthan vaikuttaa hermoston kautta rentouttavasti, osittain se tarkoitushan kai noilla löylytuoksuillakin on? No sairaalaan ei varmaan saa raahata mitään tuoksukynttilää tai suitsukkeita, mikä ois sinänsä kyllä kätevää.:D Mut mietin, että jos löytäis jonkun itelle sopivan tuoksun esim. öljynä ja välillä nuuskuttelis synnytyksen aikana (siis avautumisvaiheessa ja varmaankin siinä aika alussa lähinnä)... Hmmmm? Any ideas? :p Pitäiskö kokeilla, hih...=) Muhun ainakin tuoksuilla on rentouttava vaikutus, siksi olenkin talvisella ja syksyllä tykänny poltella tuoksukynttilöitä kotona.

Sain muutes tänään kuvattua kännykällä Nupun liikkeitä.:D Kokeilin samaa jo joskus viikkoja sitten, mutta silloin liikkeet ei näkyny ihan niin hyvin ulospäin kuin mitä nyt näkyvät -siis kun koko maha hytkyy! Kiva ikuistaa nuita, niitä kun ei muuten saa mihkään tallennettua.=) Esikoisen liikkeitä koitin tallentaa videolle monet kerrat, mutta hän oli sen verran ujompi tapaus, että lopetti heti kun vain AJATTELINKIN kameraa.:p Ihme juttu, joku vaisto noilla masuvauvoilla on (tai huomaavat sitten jotenkin äidin reaktioista, että jotain epäilyttävää tapahtuu...;), että osaavatkin lopettaa bileet, kun kamera kaivetaan esiin. Ja jatkaa sitten taas HETI kun kamera sammutetaan.:D

Tyhjää lyö, ei jaksa keksiä mitä muuta kirjottamisen aihetta sitä mahollisesti oli. Ja jäi nyt kommentoimatta kaikki edellisetkin...:whistle: Noooooh....

EDIT Tän tyylistä juttua just ajattelin, eteerisiä öljyjä, joita käytetään aromaterapiassa.=) Eteeristen Öljyjen Käyttö Aromaterapiassa | Terveys Tavaksi
Appelsiinihan vois olla tuoksuna toimiva tässä yhteydessä. Ja hitsi vie, kylläpäs lykästi: muistin, että mun ystävä toi mulle joskus justiinsa appelsiiniöljyputelin (luuli ostaneensa löylytuoksua:D) ja se oli vielä avaamattomana tuolla kaapissa!!:) Hei jee, täytyskö koekäyttää tuota kotona... Snif snif!=)

Lisää EDITtiä Kannatti herätä! Hitsit, aiheestahan löytyy enempikin tietoa kun vaan etsii.:p Eli eteeristen öljyjen käyttö ON "sallittua" myös synnytyksessä, joskin on hyvä jos siitä on kokemusta. Mutta tässähän on hyvä tovi aikaa varovasti kokeilla ennen kuin vauva syntyy.=) Kamomilla vois olla toinen varteen otettava tuoksuvaihtoehto...
Tämmöisen hyvän linkin löysin: Voimaannuttava synnytys: Aromaterapia synnytyksessä
(Melkoonen yksinpuhelu tuli nyt tähän loppuun...:D)

Pisang ja Nuppu 32+3
 
Viimeksi muokattu:

Yhteistyössä