Tahkoojat 85

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Sandeman
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Huomenta!

Kiva, että Liina ilmoitteli itsestään. Vielä jäin Moonia kaipailemaan...

).( kp 19. Oviplussa tullut pe, la ja su, tänään en varmaan viitsi enää testata. Puuhailua ollut kaikkina plussapäivinä ja varmaan pitäs tänään vielä varmistella. Väkisinkin toiveet nousee, kun on ajoitus ollut aika hyvä. Mies on ihan täpinässä ja soitteli jo aamulla, että koska saadaan tietää jne. Oli ihan kauhuissaan, kun kerroin että vasta kahden viikon päästä. Pyysin kyllä kauniisti lopettamaan hihkumisen, koska itse yritän pitää jäitä hatussa.

G: Me ei miehen kanssa vietetä ns. ""normaalia elämää"", kun on tuo raksaprojekti. Voi miten usein ollaan haaveiltu, että vois vaikka tehdä viikonloppuna jotain kivaa, vaikka lähteä shoppailemaan tms. No, ei se enää niin kaukana ole. Ja ihan turha rutista, itsehän tätä haluttiin ja kyllä tämä puurtaminen vielä palkinnon tuo. Eli meidän yhdessä olo käsittää ruokailun ja television lisäksi vain rakentamista. Jatkossa voi kai vähän levähtääkin, vaikka ok-talossa aina hommaa onkin ja pihahommia riittää useiksi vuosiksi!

Mä odottelen innolla, että pääsen uuteen keittiöön leipomaan ja laittamaan ruokaa. Ei mekään kahdestaan saada niitä oikein syötyä, mutta jos leipois vaikka pakkaseen. Kyllä mä nytkin joskus harvoin jotain teen, mutta sitä astianpesukonetta odottelen helpotukseksi.

Pahoittelut vaan vkonloppuna riidelleille. Toi viina on välillä vähän huono idea, meilläkin sama joskus tapahtunut. No, osaapa arvostaa taas rauhaa ja sopua :)
Kata tiedän kyllä miten paljon ottaa päähän, jos ovis menee riidan takia ohi. Meille on käynyt niin parissa hoitokierrossa. Toivottavasti teillä ei kuitenkaan mennyt vielä ohi, vaan simpat löysi osoitteen vielä aamulla.
Kivaa kirjoitella toisten seksielämästä :)
Kaveri just sanoi, että mukavaa tietää milloin teillä puuhaillaan :)

Nyt pitäs varmaan aloittaa työt... onhan klo jo yli 10.
Iso PQ Julialle ja Katalle!!!
 
Morientes tytsyt!
Täällä ilmoittautuu mustelmainen ja naamansa käräyttänyt Sandeman. Koko viikonloppu on kökitty pienessä purjeveneessä, saunottu ja yövytty lähes leiriolosuhteissa. Eilen kelluttiin jonossa Päijänteellä ja odoteltiin tuulta, siinä kerkes naama kärähtää ja nyt oon ihan intiaaninnäköinen. Kivaa oli ja meen varmaan toistekin! Peppu ja sääret on ihan mustelmilla kun kölilaatikko (jonka yli mun piti siis joka käännöksellä ""liukua"") ei tajunnut väistää mua (useampaan kertaan)!! Kiva mennä torstaina hydrobiciin, oon ihan piestyn näköinen. Hah piesty intiaani, ugh!

) . ( kp ihan mitä vaan,(kalenteritarkistuksen jälkeen 22), viikonloppuna unohdettu koko lapsenteko, mutta eipä ollut mieskään mailla halmeilla.

leivontaG: mä oon tosi huono siinä. Valmistaikinaa ja sitten marjoja päälle on mun resepti. Anoppi on taas virtuoosi ja mies välillä kitisee että tarttis saada pullaa tai piirakkaa. Kun vaan älyäisi että meille kahdelle ei kannata kauheasti leipoa kun muutenkin jää aina tähteitä.

Äiti: oma äiti, paras äiti. Ei jutella kauhean usein kun asuu Keski-Suomessa. Anoppi on ihan ok, kertoo mulle enemmän niiden suvusta ja itsestään kun haluaisin, välillä ei ole havaintoakaan kenestä puhuu. Apella kun on 8 elossa olevaa sisarusta ja niiden vaimot ja lapset ja lapsenlapset. Argh. Täytyy yrittää ymmärtää kun anoppi on ainoa nainen perheessään, 4 poikaa ja mies, ei ole kauheasti aikaa naisten jutuille. MUTTA sen hänen kohdunpoistojutun mä olisin halunnut jättää väliin!!
 
Heissan kaikki viikonlopun nautiskelijat, pientä känää miehen kanssa ottaneet, omakotitalorakentajat ja inkkari-Sandeman!! :)
Riidat on tylsiä :(
Meillä on jotenkin ne isommat riidat riidelty ja suhde tuntuu olevan sellainen että mitä kauemmin ollaan yhdessä niin sitä vähemmän tulee kränää. Kai ollaan sellaisia hitaastisyttyviä persoonia että suhde voi sitä paremmin mitä paremmin toisen tuntee?
No, anyway, hyvä että on kaikilla rauhassa maassa ja siemenet liikenteessä!

Meillä oli varsin tapahtumarikas viikonloppu, kun perjantaina olimme Korkeasaaren Kissojen yössä ihmettelemässä kissapetoja, lauantaina niissä bileissä (no, neljältä mentiin nukkumaan joten ihan ""normaaliiin"" aikaan) ja eilen vielä ulkona syömässä ja katsomassa Lintsin ilotulitusta. Oli muuten upea!
Olisi se näkynyt meille kotikonnuillekin mutta oli hienoa olla paikan päällä ja väkeä oli aivan valtavasti.

Koti-iltaG: Kotona, ehdottomasti leffoja katsellen. Hyvää ruokaa, punaviiniä ja jälkkäriä, siinä se. Ja mukavaa on! Kyllä saunominen on myös mukavaa, varsinkin talvella.

LeipomisG: kyllä leivon, miehelle leipää joka viikko. Maailman yksinkertaisin ohje mutta hyvää on ja terveellistä. Kakkuja ja piirakoita silloin tällöin ja suolaisten piirakoiden teossa olen kuulemma aivan haka (valmispohjineni :)

Nekku, kyllä muistit oikein, olen varsinainen syksyihminen näin vielä kun on kaunista ja aurinkoista. Ne loka-marraskuun räntäsateet ja pimeys on tosiaan asia erikseen...

Liina, kiva kuulla susta! On ihan ymmärrettävää että menee ja hermo ja masentuu kun mitään ei tapahdu. Täällä sitä puretaan joten aina kun siltä tuntuu niin tule linjoille!
Ja hyvä että olette päättäneet jo jatkosta eli lääkärin avusta jos mitään ei vain kuulu.

Juttelin muuten äippäni kanssa noista kivuista ja kiristyksistä ym. niin hän sanoi että ennen kohdunpoistoa (Sande, säästän sut yksityiskohdilta :) hänestäkin tuntui että oli koko ajan kaikenlaisia tuntemuksia ilman menkkojakin. Ja kuitenkin 3 lapsen äiti joten kai se kuuluu ihan asiaankin vaikka nyt kun endo on diagnosoitu, olen varma että kaikki liittyyy jollain lailla siihen.

Mukavaa viikkoa kaikille (maanantaista huolimatta!)
 
Ainiin se leivontaG: Mä leivon itse aika paljon leipää (leipäkoneella) sämpylöitä, kakut, piirakat ja pullat teen ite varsinkin vieraille, joskus jopa helpot pikkuleivätkin. Mä olen aina tykännyt leipomisesta ja ruoanlaitosta yleensäkkin, varsinkin talvisin, kun leivinuuniamme voi sitte hyödyntää myös lämmön kannalta.

Tää mun vuoto on ihan hirveetä ja vatsakipu kanssa, sunnuntaina aamuyöstä en sitten nukkunut silmällistäkään vatsakivun takia klo 05.30 jälkeen, tarttis varmaan kysästä lekurilta et mikä on kun kerta kerran jälkeen kivut on vaan hirveemmät ja hirveemmät.
 
Onpas hiljaista täällä.

Sari toivottavasti kivut alkaisi hellittää, on tylsää olla kivun vallassa monta päivää. En halua pelotella mutta voisit miettiä onko sulla muita samankaltaisia oireita kun endossa, käsittääkseni voimakkaat menkkakivut voivat johtua myös endosta. Toivottavasti näin ei kuitenkaan ole! Ja onnittelut miehen saavutuksista, sen näytteen antaminenkin vie asiaa eteenpäin.

Mitäsmitäs pessimistejä tänne on taas viikonloppuna pesiytynyt?? Syntymähulluna patistelen teitä taas uskomaan onneen ja sattumaan, ei se plussa voi ikuisesti meitä vanhojakaan tahkoojia kiertää, Siirappi ja Tiku nyt ottivat tuollaisen etumatkan ihan tuurilla:-).

Mies oli löytänyt viikonloppuna mustia torvisieniä, kuulemma jätti ne mulle kasvamaan ensi viikonloppuun!! Toisin sanoen ei ole itse viitsinyt niitä noukkia. Toivottavasti ei huudellut koko kylälle löydöksistään, muuten pääsen tyhjille apajille.

Ens viikolla alkaa taas avoimen yon kurssi, kävin just hakemassa kurssikirjan: jaiks minkä hintainen!! 65,90 yhdestä oppikirjasta! Kyllä taas pientä opiskelijaa rahastetaan! Kirjastossa oli kyseinen kirja vapaana 1.11 alkaen:-((
 
Hinoa Sandeman, että kuitenkin opiskelet ja kehität itseäsi. Mitä yhdestä kirjan hinnasta, vaikka kyllähän se kismittää kun miettii, mitä kaikkea muuta sillä voisi ostaa.. No, mä olen viime aikoina kantanut kaikki ylimääräiset rahat apteekkin, joten voisi kai nekin rahat paremmin käyttää :)

Sari, tsemppiä kipujen selättämiseen. Muistanko Sari oikein, mutta musta tuntuu, että olet kirjoittanut että usein menkkojen aikaan sulla kipuilee reidet? Periaatteessa tuollainen jalkoihin säteilevä kipu on hieman huolestuttava merkki. Mutta tietysti siis kaikki voi olla täysin ok:kin.

Keijukaisen tavoin mekin ollaan aika hitsautuneita yhteen, mutta joskus (eritysesti pikku jurrissa - minä siis pikku, mies isossa jurrissa) tulee noita erimielisyyksiä, kun mies sönköttää ihan käsittämättömiä. Mun ei pitäisi lähteä niihin mukaan, mutta joskus ottaa niin otsaan, että tulee erehdyttyä. Takana kuitenkin 9 v. yhteiseloa, joten periaatteessa tunnetaan toisemme hyvin. Joskus tulee myös skismaa, kun ollaan väsyjä. Ja kun mies on aina menossa ja minä odotan sitä innolla kotiin ja toinen vain nukkuu :( Ja sellaista, pieniä juttuja.
 
Heh, heh! Tämä alkaa olla jo vähän kummallista. Meilläkin nimittäin viikonloppuna pieni kina (taas) miehen kanssa. Tosin hetken asioita mietittyäni pyysin monisanaisesti anteeksi, kun oli mielestäni ihan mun syytä koko typerä kina. Yllätys, yllätys aiheena tiskipöydällä homehtuva kattila...
No siitä selvittiin aika vähällä ja hymyiltiin taas.

Muuten viikonloppu meni ulkoillessa ja kotona kaikkia rästihommia tehdessä.

( . ) Menkat alkaa toivottavasti tämän viikon lopulla - ensiviikon alussa, jos ovat alkaakseen. Muuten taas kierto karkaa. Ens kiertoon sitten uudella Clomi-annostuksella.

Tervetuloa Kastehelmi Thyroxin-porukkaan. Sitähän minäkin vetelen, vaikka kilppariarvonihan ovat ihan kohdallaan. Mulla lääkkeen tarkoituksena on vähentää kilpirauhasen turvotusta ja antaa sille vähän lepoa.
 
Sari, inhottavalta kuullostaa tosiaan kivut ja on parempi tutkituttaa asia kuin kärsiä. Onko sulla aina ollut kivuliaat menkat vai onko ne nyt muuttuneet kivuliaiksi?

Mulla juilii alavatsaa sivuilta ja myös keskeltä. Koetan täällä uskotella itselleni että se on ovis nyt tulossa...(kp10)jos se muuten on tulossa taas jotain kp14 eli ""normaaliin"" ajankohtaan niin sitten mulla tahtoo mennä joka toinen kierto 34 pv ja joka toinen 28 pv.Kertoo siis siitä että toinen munis on laiskempi tai siinä on jotain vikaa. Eikös täällä aika monella ole sama tilanne?

 
Juu aivan oikein, mulla on edelleen sitä reisikipua vatsakivun lisäksi. Ja endoa eikä epäilyjäkään ei ollut joulukuussa, eikä mitää muutakaan, kun gynellä kävin. Täytyy nyt ootella sitä miehen simppatestitulosta, ei se tuloksen saaminen kestäkkään kuulemma, kun 7-10 pv. Kyllä musta tuntuu siltä, että kivut kerta kerralta lisääntyvät, ja kait se endokin voi aika nopeesti puhjeta (?) vai?
 
Ööh, taas yritän väliin tunkea kun en ihan rytmissä pysy...

Laiskoista muniksista...Mullahan ssg:ssä vasuri oli hukassa suolen takana ja se ultraus kesti ja kesti. Eivät ihan tuhatvarmana sitä nähneet, mutta olivat näkevinään, että vesi sieltä pääsi virtaamaan läpi. Mutta, mutta itse aavistelen tuota joka toinen kuukausi erilaisia oireita ja tuntemuksia ja kiertojen pituuksia vertailtuani, että vasuri on vähintäänkin laiska. Ultrassa näyttää munivan (yhden rakkulan), mutta hitaammin ja vähemmän kuin oikea puoli (aina kaks rakkulaa).
Oikealla ovis/menkka-oireet ovat selvät, vasuri ei niin ilmoita itsestään. Onneks nyt tää inssi osui oikean puolen vuorolle :) (Ensimmäinen ja onnistunut inssi oli oikean puolen munilla ja toka epäonnistunut vasurin).

Sitten tosta endosta sen verran, että hyvä ystäväni on kärsinyt todella kovista kuukautiskivuista koko ikänsä. On jopa pyörtynytkin. Ensin epäiltiin endoa, ei löytynyt mitään. Kivut yltyivät nyt viime vuonna entisestään ja papa oli luokkaa kolme. Nyt keväällä syyksi paljastuivat kystat. Hän on menossa piakkoin niitä hoidattamaan. Kuulemma polttavat jotenkin.
Laparoskopiaa hänelle ei ole tehty ja kun siitä puhuin niin ystäväni vähän niin kuin ohitti keskustelun aiheeni kun uskoo vain lääkäriä, että kystia vaan. Itseäni hänen tilanteensa epäilyttää. Vauvahaaveita ei hänellä vielä ole, tai olisi, mutta miesasiat vähän vaiheessa, joten ehkä senkään vuoksi hän ei ole niin kovin huolestunut tilanteestaan. Itse kyllä vaatisin kaikki mahdolliset tutkimukset, mutta ehkäpä hänkin viimeistään sitten kun/jos tulee vaikeuksia lapsenteossa. Hän ei ole innokas hankkimaan tietoa kipujensa syystä.
 
Pirskatti kun pukkaa duunia niin ettei ehdi täällä hengata.

Julia, musta on kummallista että ystäväsi sietää kipuja mutta ei halua ottaa selvää mistä ne johtuvat? Mua ainakin rupeis mietityttämään ainaiset kivut. Onkohan kärsinyt kivuista aina vai onko ne tulleet viime aikoina? Eli onko ""tottunut"" kipuihin ja pitää niitä ihan normaaleina juttuina? Auts. Vai onko sellainen ns vanhankansan ihminen (on niitä nuorissakin) joka uskoo kaiken mitä lääkäri sanoo vai onko vaan tyytyväinen että on löytänyt edes jonkinlaisen diagnoosin kivuilleen? Äh, paha sanoa kun en mistäänmitään ymmärrä, kunhan vaan spekuloin!!

Mä olen yrittänyt ottaa selvää mitä laparoskopia maksaa yksityisellä, mutta en ole vielä mistään sitä tietoa löytänyt. Alkaa olla sellainen fiilis, että otan vaikka pankista lainaa että saan tämän möykyn pois ja vähän äkkiä. Sööperi varmaan osaa asiaa hieman valottaa, kun leikkaa ainakin Mehiläisessä ja HUSilla.

Mä taidan lähteä viihdyttämään miestä ja pesemään pyykkiä kotio...
 
Sandeman, mulle Sööperi sanoi että laparoskopia yksityisesti maksaa n. 3000 euroa. Että silleen...mä ajattelin nyt marraskuussa ilmoittaa että jos se lapa tehdään niin tulen vaikka tunnin varoajalla jos tulee peruutusaika! Tosin, sitähän ei vielä tiedä mikä on hoitosuunnitelma, kaikki lääkärit ei heti halua suositella lapaa vaan ensin esim. hormonihoitoa joka mahd. kuivattaisi niitä pesäkkeitä. Tosin en tiedä voidaanko sitä hormonihoitoa määrätä ennen kuin on lapassa nähty että mitä sieltä löytyy...monimutkaista.

Luin jotain ketjua, olikohan se tuota syysyrittäjien tms. Siellä oli melkein kaikki plussanneet vähintään 3. kierrosta. Masentavaa!
 
Tosiaan, luin jostain että joku oli soittanut kaikki Hesan yksityiset läpi. Lapa 2500 - 3000 EUR ja kela korvaa sitten jotain ihan naurettavaa. Aika hintavaa siis :(

Kun tässä nyt spekuloidaan, niin mä haluaisin lapaan, sitten koittaa luomuna (meillä kun koko paletti tiedetään kuitenkin, eli periaatteessa pitäisi riittää) hetken (max 6kk) ja sitten ivf-hoitoon, jos ei tulosta. Olettaisin, että sitä hormonihoitoa, kuivatusta, käytetään vain, kun endoa on tosi paljon, elämä sen kanssa on sietämätöntä ja syystä tai toisesta joutuu jonottamaan ivf-hoitoon tai lapaan. Mutta en ole ihan varma, tietenkään :)

Sari, kyllä se endo voi alkaa kiukuttelemaan yhä enemmän mitä enemmän aikaa kuluu. Sullakin on tosta joulukuun käynnistä jo kohta 9 kk, joten siinäkin ajassa tapahtuu vaikka mitä. Mitä kauemmin pillereiden lopettamisesta menee, sitä enemmän endo (jos siis sellaista olisi) ehtii kasvaa. Niin ikävää se vain on. Ja voihan se alkaa vaivaamaan yhtäkkiäkin. Tietysti joskus kivut vain ovat kovempia, eikä yksi kierto välttämättä mitään tarkoita. Jonkun lääkärin artikkelista luin, että jos ennen kivuttomat kuukautiset muuttuvat kivuliaiksi, on syytä tarkastaa tilanne. Jaiks!

Ja jostain muualta luin, että otollisin aika onnistua on huhti-syyskuu. Onhan se kiva, että moni onnistuu. Ei tätä toivoisi kenellekään toiselle :( Vaikka eihän tässä vielä mitään, vuosi (reilu sellainen) on lyhyt aika ja kuitenkin pääsääntöisesti asiat ovat ok. Voisi olla koko ajan hirveitä kipuja tai vuoto-/kiertohäiriöitä. Nythän tämä menee aika iisisti, vähän kuin siivillä :)

On muuten aika urakka purkaa taas viikon työsumaa. Tällä viikolla olisi vaikka minkälaisia dediksiä, pitää jossain vaiheessa ottaa itseään niskasta kiinni ja ahkeroida. Toisaalta, teen nytkin niin paljon kuin käsistä lähtee. Enempään ei aivokapasiteetti ainakaan riitä. Nyt voisikin lähteä kotiin herkuttelemaan mädillä ja smetanalla sekä kuhalla. Nam! *jäivät viikonloppuna tekemättä, kun baarikierros vei voiton ja eilen maistui pizza*
 
Kamalan paljon viestejä taas, hyvä-hyvä! Kiva kuulla Liinasta ja Surusta.

Me kuljetaan ihan käsikädessä Nekun kanssa. Siis mäkin pöhkö testin Acon 10:lla eilen. Tooosi järkevää, kaikkien kipujen ja tuhruilun jälkeen. Nega tiätty. Huvittavaa vaan, että meillä ajatukset ovat kulkeneet näin samaa latua ;). Huomiseksi viimeistään odotan täti punaista kylään.

Pirittan asennetta mäkin olen ihaillut ja yrittänyt ottaa opiksi. Positiivisen asenteesi takia varmasti olet näin pitkään kestänyt ilman lääkärillä ravaamista, toisin kuin eräät :). Voimia!

Julian tuloksia odotellaan innolla!

Me oltiin myös eilen Lintsillä, tosin päivällä kun oli niin upea ilma, että haluttiin lähteä pyörillä käymään. Vuoristoradassa ja Sateenkaaressa tuli pyörähdettyä. Sitten tehtiin herkku intialaista ruokaa illalla.

Leivontag: Mä olen myös laiska leipuri. Tykkään paljon tehdä ruokaa, mutta leipominen on jotenkin niin työlästä. Sitä paitsi se on ihan kemiaa, jos ei ainekset oikeassa suhteessa ja lämpötiloissa, niin ei kaikki voi mennä biojätteiksi.
 
Arg, kammottava väsymys, taas. Miten mä onnistunkin sen aina saamaan...No nyt syypäänä ei suinkaan ole seksi, vaan kahvi. Hitto, mä aina otan riskin ja juon sitä joskus kuuden jälkeen, eikä mua sit nukuta, ei. Ja tennistä katsottiin vielä 1.30 (!), armas mieheni aina loppuun saakka.

Nekulle piti sanoa, että mä tiesinkin, että mun negatiivinen purkaus vähän ihmetyttää. Olenhan mä tähän asti ollut niin luottavainen ja uskonut siihen, että me onnistutaan. Uskoa avittaa se, että mulla on täysin ongelmaton, about 28 pvän kierto.

Nyt olen vaan herännyt pikkuhiljaa siihen, että helvetti, tässä on mennyt jo melkein vuosi. Ja alkaa tehdä kipeää, kun näkee, miten muille se on niin tautisen helppoa. Mietityttää myös ne tutkimukset, että minne menis, vai meneekö vielä ollenkaan.
Meillä suurin ongelma on tällä hetkellä se, että mies ei oikein tajua mun signaaleja, ja esim. eilen tein aloitetta, kiehnäsin ja vokottelin, mutta ei niin ei. Oli niin väsynyt. Sitten mä olen niin saamaton, etten saa sanotuksi, että camoon, nyt on toimittava! En halua tehdä asiasta ongelmaa ja painostaa, jos toinen ei ole luontevasti mukana. En edes tajua, miten tästä on niin vaikea keskustella. Mies on kyllä itsekin sanonut, että on huono keskustelija, ja jos asian ottaa puheeksi, siitä on tullut ns. ""ongelma"". Ja onhan sekin aika luonollinen ""hidaste"", että mun kulta ei todellakaan ole Gissan kullan kaltainen, eli jaksaa jaksaa ja vielä odottelee tuloksia innoissaan. Ehkä meidän vain pitiäsi olla avoimempia ja nimenomaan puhua. Siksi otan asian tänään puheeksi, maksoi mitä maksoi.
Mutta joo, tarpeeksi omaa pikkunapaa.

Unohdin täysin sen Lintsin ilotulituksen! Muistan, että siellä olisi ihana Jean s. soittanut, mutta en edes ehdottanut väsyneelle miehelleni sitä, koska kaikki ryysis-happeningit on poissa laskuista. Ja siellä oli la ohjelmaa aina 7.30 till 3.30...

Sande, siis missä te olette olleet, veneellä! Ihana inkkarirusketus vielä syyskuussa, sillälailla! Olihan se joo, melkein hellettä, itsekin vähän varoin kasvoja, nekun värjääntyy niin sähäkästi.

Gissa, nimenomaan. Lukuisat rakentajaystäväni hokevat samaa mantraa: tämän kestää, kun tietää, että joskus se loppuu. Ja loppuuhan se.

Joo, nyt kotiin ja kullan kanssa lenkille. Siellä sit jutellaan, hope so...
 
Iltaa! Olipas huisketta tänään töissä. Toivottavasti tämä tahti ei jatku ihan loputtomiin...

Hertalle myös pahoittelut negasta! Mutta niinkuin jo Nekullekin sanoin, ei pidä luovuttaa ennen aikojaan! Sarille isopit menkoista!

Kastehelmelle PQ! Toivotaan, että tuhrut pysyvät poissa.

Kiva kuulla Suru sinustakin. Aloimme jo olla huolissamme, kun sinä ja Liina katositte jäljettömiin.

Kp 23. Plaah, en tiedä mitä ajatella. Toisaalta vähän kumma olo, mutta luulen että mielikuvitus tekee tepposiaan. Ei mulla mitenkään vois olla sellainen tuuri, et ekasta kierrosta tärppäis!
 
Iltaa! Olipas huisketta tänään töissä. Toivottavasti tämä tahti ei jatku ihan loputtomiin...

Hertalle myös pahoittelut negasta! Mutta niinkuin jo Nekullekin sanoin, ei pidä luovuttaa ennen aikojaan! Sarille isopit menkoista!

Kastehelmelle PQ! Toivotaan, että tuhrut pysyvät poissa.

Kiva kuulla Suru sinustakin. Aloimme jo olla huolissamme, kun sinä ja Liina katositte jäljettömiin.

Kp 23. Plaah, en tiedä mitä ajatella. Toisaalta vähän kumma olo, mutta luulen että mielikuvitus tekee tepposiaan. Ei mulla mitenkään vois olla sellainen tuuri, et ekasta kierrosta tärppäis!
 
Nopeasti taas yötöistä piipahtamassa... Nyt onkin eri tahti kuin viime yönä. Juuri meinasin saada nyrkistä, kun yksi pappa raasu on hieman sekaisin!

Isopit menkanneille ja neganneille. Tiukassa on, jälleen.

Masentaa. Kuulin juuri, että kaksi työkaveria ovat raskaana. Blääh. Kateuden tunteita mulla ei ole ollut näissä asioissa ainakaan aikaisemmin, mutta nyt jostain syystä kirpaisee. Itsellä alkaa lapsettomuusselvittelyt ja samalla viikolla kaikilla muilla se lisääntyminen on helppoa ja mukavaa. Ihanan reilua :)

Hei mulla on joku juttu mennyt aivan ohi. Onko joku uusi tahkoojaksi ilmoittautunut plussannut vai mitä? Valistakaa vähän!

Mä leivon silloin tällöin, viime kertaa en tosin edes muista! Johtuu tästä raksaprojektista, ajan puutteesta ja vuokrakämpän onnettomasta keittiöstä.

Voi Gissa sun vapaa-ajan kuvaukset kuullostavat niin tutuilta... Mä kanssa haaveilen edes viikonlopun hotellilomasta ihan sama missä, tai uusien vaatteiden ostamisesta. Varmaan ollaan niin kuin mitkäkin ryysyläiset kunhan talo on valmis. Ei olla kumpikaan ostettu mitään uutta päälle pantavaa herran aikoihin. Hyvä että ruokakaupassa ehtii käydä!
 
Huomenta!

Mä suhtaudun pelonsekaisella kunnioituksella teitä oman talon rakentajia kohtaan! On kyllä varmasti ihanaa sitten kun oikeasti on valmista, oltiin taannoin juuri tuttavapariskunnalla kylässä kun olivat kolme vuotta rakentaneet taloa kaiken vapaa-ajan, hieno oli, ja kyllä olivat helpottuneita. Samaisella pariskunnalla muuten toisenlainen vauvaongelma: nainen toivoisi lasta mutta miehen mielestä aina on jotain estettä, ja sanoipa kerran ettei tiedä haluaako edes ikinä! Kiva juttu muutaman vuoden naimisissaolon jälkeen kuulla.. Että siinä mielessä meillä menee paremmin.

Leivonta on kivaa, mutta vielä kivempää on syöminen, eli en ole mikään hurja jauhopeukalo. Syynä myös se, että mies on huono syömään varsinkaan makeita leivonnaisia, joten ei sitä itselleen viitsi piirakoita vääntää. Ehkä sitten lasten myötä..

Toivottomuuden tunteita alkaa näkymään meillä kaikilla silloin tällöin nyt kun aika kuluu ilman tulosta. Meilläkin melkein puolitoista vuotta sitten pillerit heitetty jorpakkoon. Asiaa ei tosiaan auta se että muut ympärillä tehtailee jälkikasvua kalenterin kanssa. Huomaan itsessänikin että alkaa kesäloman huolettomuus karista nyt kun hoidot taas aloitettu. No, nythän syksyn aikana selviää riittääkö nää ovulaation induktiot ja inssit meille. Jos ei kolmen kierron aikana tapahdu (tai jos tulee taas sama juttu kun viimeks) niin sitten on ivf:n vuoro. Eilen eksyin adoptiosivuille, ekaa kertaa, mikä lie masennuskohtaus.. en ole kyllä ollenkaan varma että olis meidän juttu.

Mutta nyt piristystä aamuun, aurinko paistaa ja ai niin, enpä ole kertonut että perjantaina menen kampaajalle laittamaan ekstrahiuksia, eli semmosen tuuhennuksen! Nyt kun oon kasvattanut tukkaa pidemmäksi, tuntuu että pieni lisä ei olis paksuudessa pahitteeksi ja olen pitkään miettinyt kokeilla pidennystä/tuuhennusta. Vähän lohdutusta tässä odottelussa..
 
Peukkuja Suville!

Sandeman lähteekös teidän mies metsälle viikonloppuna, meillä lähtee koko viikoksi, joten syyslesken elämää tiedossa ensi viikolla, joka pitää sisällään kodin perusteellisen siivouksen.

Perjantaina lähdetään duuniporukan kanssa lätkämatsiin ja syömään.
 
Voi elämä mikä väsymys. Heräsin klo 03 enkä enää saanut unta. Pyörittelin kaikkia työjuttuja päässä. Eilinen päivä oli ihan kauhea. Hirveä kasa hommaa ja kaikki pitäisi olla tehtynä asap. Meillä on kaikenlisäksi lokakuun alussa, samalla viikolla 2 tosi isoa proggista, joihin pitäisi voida keskittyä. Ja mä olen tietysti molemmissa kiinni, eikä mistään tule mitään. Tai voisi tulla, jos joku tietäisi jostain jotain. Kaikki on koko ajan epäselvää, mitään ei voi viedä loppuun mutta asiat painavat silti takaraivossa koko ajan. Ja nyt sitten väsyttää ihan armottomasti. Klo 12 tärkeä paltsu (v*ttu mikä aika, ei saa edes rauhassa syödä) jossa pitäisi olla hereillä :( Tällä työstressimäärällä on turha edes toivoa mitään peukkuja. Aamuyöstä paras ajatus oli se, että irtisanoudun ja heittäydyn tyhjän päälle. Ei ehkä sekään kivaa, mutta ei ole tämäkään. Viikko saikulla meni ihan hyvin, enpä paljon töitä miettinyt, mutta tämä.. Ei auta, pitää vain yrittää. Auttaisi tosi paljon jos saisi nukuttua.

Piritta, mä olin jotenkin ajatellut, että te olette kuitenkin keskustelleet asioista. Eihän sitä toinen voi tietää mitä toinen ajattelee, jos ei niistä puhuta. Toivottavasti saitte eilen kuitenkin keskusteltua. Onneksi näilläkin asioilla on sitten tapansa ratketa, ainakin jollain tavalla. Tosta miehen innokkuudesta. Symppaan sua täysin, sillä uskon, ettei ole kiva olla aina se aloitteentekijä. Ja tonkin ymmärrän hyvin, ettei viitsi sanoa, että nyt toimintaa, vaikka ei toista huvittaisikaan. No, ehkä asia on eri silloin jos on lääkitykset päällä - kannattaa toimia vaikka vähän väkisinkin :) Meillä e-pilleriaikaan mies väsyi aina olemaan aloitteentekijä. Nyt on huomattavasti tasapuolisempaa, mä taidan olla vähän innokkaampi. Pakit taidan saada useammin, tosin nekin johtuvat siitä, että mies sahaa jo tukkia, kun mä vasta kömmin peiton alle :) Sillä on mahtavat unenlahjat, olen niistä ihan kade.

Nyt ei aivot liiku enempää..
 
Huomenta täältäkin! Ymmärrän Suru täysin tunteesi raskautuneita kohtaan. Lapsettomuus on kovaa, mutta vielä kovempaa on tulla sitten vihdoin raskaaksi ja menettää pieni alku. Mulla ainakin ""raskaus"" seuraa mukana jollakin tavalla, ajatuksin nytkin olisin kohta puolivälissä, jos raskaus olisi jatkunut. Ei ole todella reilua tämä homma, ja sitten sellaiset ihmiset tulevat hups vain raskaaksi, jotka eivät todella sitä lasta edes halua!

Mutta ei vaivuta kuitenkaan epätoivoon, kyllä se vielä onnistuu.

Ja niin, Tiku plussasi. Pari kertaa vieraili tahkoojissa, eli ei vakitahkooja.

 
Täyttä omaa napaa... Toinen puhdas nega tänään aamulla ja lämmöt selkeässä laskussa. Testasin, koska mulla on huomenna lääkäri, jossa saan ne verikokeiden tulokset. Ja tosiaan Hertta, tasoissa mennään ja molemmilla varmaan yhtä ""hyvä"" fiilis. Prkl. En just jaksa repiä huumoria tästä suosta. Himpun piristää se, että voin ehkä saada apuja asiaan huomenissa.

Tuntuu tosiaan, että silmukka ympärillä vain kiristyy ja kiristyy, kun aikaa vain kuluu ja koko muu maailma (siltä tuntuu!) raskautuu ja kaikkien puolesta pitäisi olla iloinen. (Eilen tosiaan tuli email maailman ääristä ja siinäkin oli raskausuutinen...)

Kata, oikea asenne, kampaajalle mars! Nautitaan sitten elämästä edes hyvännäköisinä. :-) Mä puolestani olen nyt päättänyt ottaa ne rakennekynnet, motiivi elämästä nauttiminen ja sopiva turhamaisuus.

Piritta, toivottavasti juttelitte! Siitä tulee yleensä parempi mieli.

* otanpa suklaata tänään *
 

Similar threads

S
Viestiä
102
Luettu
3K
S
S
Viestiä
102
Luettu
2K
K
S
Viestiä
104
Luettu
2K
T
S
Viestiä
101
Luettu
3K
S

Yhteistyössä