K
K
**Keijukainen
Vieras
Tipoittain tulee nyt juttua 
Hih, mulle sanottiin eilen siellä bebekutsuilla että on aivan selvä tyttömaha kun on niin korkealla (poikamasu kuulemma matalalla) joten taitaa tulla tyttöserkku pikkumiehelle =) No, ei vaan, eihän sitä toki tiedä mutta aika vankkumattomia mielipiteitä tuli eilen, heh. Aika hauska saada noita kommentteja kun ei tiedetä etukäteen.
Ihanaa kun on perjantai!
Hih, mulle sanottiin eilen siellä bebekutsuilla että on aivan selvä tyttömaha kun on niin korkealla (poikamasu kuulemma matalalla) joten taitaa tulla tyttöserkku pikkumiehelle =) No, ei vaan, eihän sitä toki tiedä mutta aika vankkumattomia mielipiteitä tuli eilen, heh. Aika hauska saada noita kommentteja kun ei tiedetä etukäteen.
Ihanaa kun on perjantai!
A
Ankara!
Vieras
Heippa taas... Pakko vaan sanoo Mariskalle että meillä on tapaus melkein viisi vee ja pissii vieläkin vaippaan yöllä paitsi jos nukkuu erityisen huonosti tai on mummulla yötä. Eli nukkuu niin sikeästi ettei herää pissahätään. Impulssi täydestä rakosta ei mene aivoihin. Niin lukee meidän pissaoppaassa, johon ollaan nyt lähes puoli vuotta pidetty pissipäiväkirjaa. Lohdutti kun ymmärsi, että se ei vaan mahda sille. Lääkitys on varmaan edessä kun viisi vuotta täyttää. En kyllä jaksaisi kokeilla mitään hälyttäviä patjoja tai muuta. 
Kyllä se siitä aikanaan loppuu. Minkäs ikäinen sun vanhimmainen olikaan?
Mukavaa viikonloppua!
Kyllä se siitä aikanaan loppuu. Minkäs ikäinen sun vanhimmainen olikaan?Mukavaa viikonloppua!
S
Sandeman ejk
Vieras
Moro tytöt,
Tänään olikin pk-seudun varjotapaaminen Hertoilla, kiitokset vaan taas seurasta! Ihana oli nähdä myös Pn iso masu! Vaikka aika tuskaisen oloinen olitkin, lähinnä pärjäämisestä kahden kanssa. Eiköhän se ole niin että molemmat saavat oman aikansa sulta, on varmaan ihan hyväksi että Matsku hiukan saa "vastuuta" isoveljenä ja joutuu jakamaan vanhempiaan. Onhan noita sisaruksia tullut ihmisille maailmansivu, kyllä tekin (sinäkin) pärjäätte.
Meillä kävi niin että saatiinkin seuraa viikonlopuksi, iskä päätti jäädä kotiin! Juhuu. Lähinnä syynä taisi olla kankkunen, mutta samapa tuo kun tässä jää koko viikonloppu laatuaikaa. Ehkä. Saapi nähdä mitä keksii ajanvietteeksi, hiukan lupaili Korkeasaareen menoa...
Taidan ruveta miettimään vkonlopun menuuta kun olin varautunut pastaan ja lihapulliin, mutta nythän sitä voisi tehrä muutakin kun ei kokkaa vain itselleen.
Tänään olikin pk-seudun varjotapaaminen Hertoilla, kiitokset vaan taas seurasta! Ihana oli nähdä myös Pn iso masu! Vaikka aika tuskaisen oloinen olitkin, lähinnä pärjäämisestä kahden kanssa. Eiköhän se ole niin että molemmat saavat oman aikansa sulta, on varmaan ihan hyväksi että Matsku hiukan saa "vastuuta" isoveljenä ja joutuu jakamaan vanhempiaan. Onhan noita sisaruksia tullut ihmisille maailmansivu, kyllä tekin (sinäkin) pärjäätte.
Meillä kävi niin että saatiinkin seuraa viikonlopuksi, iskä päätti jäädä kotiin! Juhuu. Lähinnä syynä taisi olla kankkunen, mutta samapa tuo kun tässä jää koko viikonloppu laatuaikaa. Ehkä. Saapi nähdä mitä keksii ajanvietteeksi, hiukan lupaili Korkeasaareen menoa...
Taidan ruveta miettimään vkonlopun menuuta kun olin varautunut pastaan ja lihapulliin, mutta nythän sitä voisi tehrä muutakin kun ei kokkaa vain itselleen.
J
Julia ejk
Vieras
Moron.
Aletaan selviään oksennuksista. Ilonalla oli vähän sitkeässä tuo tauti. Oli jo pari päivää ok ja sitten taas yöllä oksensi. Nyt toista päivää oksentamatta. Eilen vielä valui kuraa lattialle, tänään kiinteämpää ja syö hyvin. Jes.
Kiitos muuten Aniliini siitä Floridral vinkistä, laitan kalenterin kulmaan nimen ylös jos ja kun tulee tarvetta tulevaisuudessa.
Tiitu mainitsi vielä siitä karkauspäivästä ja la:sta. En ole sitä huomannut neuvolassa kommentoida, eikä sen nyt päivällä niin väliä, mutta olisi hauska kun la olisikin mun synttäripäivä. Siis jos karkauspäivä siihen laskettaisiin.
Ilkeältä kuulostavat liitoskivut Tiitulla ja supistelut Keijukaisella. Olen toistaiseksi niiltä välttynyt. Ei sitten oikein uskalla touhuta mitään jos niitä kovin tulee. Otahan sairasloma levon kannalta.
Riinuska pääsi aurinkoon, mutta lällälää, nyt paistaa täälläkin. Vitsi..
Noi Aniliinin kirjoittelun kellonajat on kyllä ihan omaa luokkaansa. Harmi kun et saa nukuttua. Olisi kiva olla vireessä synnyttämään lähtiessä.
Ilmeisen yleinen tuo valvomis-vaiva, täällä jo suorastaan epidemia. Tsemppiä vaan kaikille samassa veneessä olijoille. Kohta se paranee kun aletaan tissitteleen yöt pitkät! Hui jui.
Mulla on nyt kahtena päivänä ollut tuota menkkajomotusta ristiselässä. Kuuma kauratyyny auttaa hyvin. Meinaa aina vaav unohtua sen olemassaolo. On todella hyvä särkylääkkeen korvike.
Piritta, meillä päin myös lähes kaikille esikoinen parina päivän pk:ssa tahi kerhossa ja sun tavoin ajattelen, että katsotaan mihin tie vie. Nyt ei siis ole sovittuna Ilonan varalle mitään. Peukut pystyssä, että vauva olisi ns. helppo. Onnekseni toinen Aniliinin tavoin luotan turvaverkkooni, eritoten kun Mummuista on kotosalla ja hän on luvannut viedä Ilonaa torille jne jotta mää ja vauva voidaan olla välillä kaksin muutamia tunteja. Helpottavaa.
Mahtavaa ilmaa hokitan minäkin. Mieletön piristysruiske sairastelun ja sateisten päivien jälkeen. Piti heti lähteä pyörälenkille, oltiin koko perhe eilenkin puolentunnin lenksalla. Päivisin on se ongelma pyöräilyssä, että Ilona meinaa AINA nukahtaa kyytiin. Vaikka pvuniaika ei olisi lähelläkään.
Hei Nekku, hienoltahan tuo Lotan tutinluovutus kuulostaa. Hyvä hyvä. On hassua miten lapset jaksavat kun saavat olla ylpeitä suorituksestaa. Ilona muistelee vieläkin ääneen, että sinne menivät tutit linnuille ja ne on iloisia.
Mullakaan ei ollut supistuksia viimeksi. Nyt ollut peräti kaksi kunnon supistusta.
Teemun pyöräharjoittelusta tuli mieleeni, että ootteko hankkimassa näille about 2v muksuille pyörää? Meillä on suunnitelmissa synttärilahjaksi. Sellainen malli jossa on sse työntökeppi. Ei tarvis olla selkä vääränä tönäämässä jos ja kun polkeminen ei ainakaan heti aukene lapselle. Kokeiltiin 12 tuumaista pyörää, se on Ilonalle liian suuri. Pitää metsästää 10 tuumainen työntökepillä. Ilona on tosi innoissaan pyöristä. Kauppareissua ei ole ilman, että käydään pyöräosastolla ihailemassa.
Meillä Samun tavoin iltamaito nokkamukista sängyssä. Sen eteen ei olla jaksettu tehdä mitään. Olis vaan tärkeetä saada se pikkuhiljaa pois niin, että maitoa juotaisiin jo hyvissä ajoin ennen nukkumista ja käytäisiin potalla. Onnistuisi sitten joskus vaipattomuuskin. Kuka nyt pystyy olemaan yön pissaamatta´jos vielä sängyssä kittaa maitoa.
Ilona juuri heräsi ja on enemmän kuin kiinnostunut tästä koneesta, joten mun on ikäväkseni lopetettava kirjoittelu ennen kuin kaikki lentää bittiavaruuteen.
Ilonalla päiväunet vähän outoon aikaan, mutta en halunnut herätellä kun on sairastamisesta vielä väsynyt.
Aletaan selviään oksennuksista. Ilonalla oli vähän sitkeässä tuo tauti. Oli jo pari päivää ok ja sitten taas yöllä oksensi. Nyt toista päivää oksentamatta. Eilen vielä valui kuraa lattialle, tänään kiinteämpää ja syö hyvin. Jes.
Kiitos muuten Aniliini siitä Floridral vinkistä, laitan kalenterin kulmaan nimen ylös jos ja kun tulee tarvetta tulevaisuudessa.
Tiitu mainitsi vielä siitä karkauspäivästä ja la:sta. En ole sitä huomannut neuvolassa kommentoida, eikä sen nyt päivällä niin väliä, mutta olisi hauska kun la olisikin mun synttäripäivä. Siis jos karkauspäivä siihen laskettaisiin.
Ilkeältä kuulostavat liitoskivut Tiitulla ja supistelut Keijukaisella. Olen toistaiseksi niiltä välttynyt. Ei sitten oikein uskalla touhuta mitään jos niitä kovin tulee. Otahan sairasloma levon kannalta.
Riinuska pääsi aurinkoon, mutta lällälää, nyt paistaa täälläkin. Vitsi..
Noi Aniliinin kirjoittelun kellonajat on kyllä ihan omaa luokkaansa. Harmi kun et saa nukuttua. Olisi kiva olla vireessä synnyttämään lähtiessä.
Ilmeisen yleinen tuo valvomis-vaiva, täällä jo suorastaan epidemia. Tsemppiä vaan kaikille samassa veneessä olijoille. Kohta se paranee kun aletaan tissitteleen yöt pitkät! Hui jui.
Mulla on nyt kahtena päivänä ollut tuota menkkajomotusta ristiselässä. Kuuma kauratyyny auttaa hyvin. Meinaa aina vaav unohtua sen olemassaolo. On todella hyvä särkylääkkeen korvike.
Piritta, meillä päin myös lähes kaikille esikoinen parina päivän pk:ssa tahi kerhossa ja sun tavoin ajattelen, että katsotaan mihin tie vie. Nyt ei siis ole sovittuna Ilonan varalle mitään. Peukut pystyssä, että vauva olisi ns. helppo. Onnekseni toinen Aniliinin tavoin luotan turvaverkkooni, eritoten kun Mummuista on kotosalla ja hän on luvannut viedä Ilonaa torille jne jotta mää ja vauva voidaan olla välillä kaksin muutamia tunteja. Helpottavaa.
Mahtavaa ilmaa hokitan minäkin. Mieletön piristysruiske sairastelun ja sateisten päivien jälkeen. Piti heti lähteä pyörälenkille, oltiin koko perhe eilenkin puolentunnin lenksalla. Päivisin on se ongelma pyöräilyssä, että Ilona meinaa AINA nukahtaa kyytiin. Vaikka pvuniaika ei olisi lähelläkään.
Hei Nekku, hienoltahan tuo Lotan tutinluovutus kuulostaa. Hyvä hyvä. On hassua miten lapset jaksavat kun saavat olla ylpeitä suorituksestaa. Ilona muistelee vieläkin ääneen, että sinne menivät tutit linnuille ja ne on iloisia.
Mullakaan ei ollut supistuksia viimeksi. Nyt ollut peräti kaksi kunnon supistusta.
Teemun pyöräharjoittelusta tuli mieleeni, että ootteko hankkimassa näille about 2v muksuille pyörää? Meillä on suunnitelmissa synttärilahjaksi. Sellainen malli jossa on sse työntökeppi. Ei tarvis olla selkä vääränä tönäämässä jos ja kun polkeminen ei ainakaan heti aukene lapselle. Kokeiltiin 12 tuumaista pyörää, se on Ilonalle liian suuri. Pitää metsästää 10 tuumainen työntökepillä. Ilona on tosi innoissaan pyöristä. Kauppareissua ei ole ilman, että käydään pyöräosastolla ihailemassa.
Meillä Samun tavoin iltamaito nokkamukista sängyssä. Sen eteen ei olla jaksettu tehdä mitään. Olis vaan tärkeetä saada se pikkuhiljaa pois niin, että maitoa juotaisiin jo hyvissä ajoin ennen nukkumista ja käytäisiin potalla. Onnistuisi sitten joskus vaipattomuuskin. Kuka nyt pystyy olemaan yön pissaamatta´jos vielä sängyssä kittaa maitoa.
Ilona juuri heräsi ja on enemmän kuin kiinnostunut tästä koneesta, joten mun on ikäväkseni lopetettava kirjoittelu ennen kuin kaikki lentää bittiavaruuteen.
Ilonalla päiväunet vähän outoon aikaan, mutta en halunnut herätellä kun on sairastamisesta vielä väsynyt.
M
Mariska*
Vieras
Hyvää iltaa
Pikaisesti, Ankara meidän Teemu on vähän reilu 5 v. Oli jo miltein vuoden kuivana, ja viime syksynä alkoi "vahinkoja" tulla tiuhempaan ja nyt on kuukauden päivät ollut joka yö lakanat märät. Vaippaa yritin ehdottaa hänelle mutta, oli ehdoton ettei halua. Enkä viitsi pakottaakkaan. Poikien serkku kasteli 8-vuotiaaksi saakka ja hormoonilääkkeillä saivat sen sitten loppumaan. Odotellaan ja katsellaan, yritetään olla tekemättä siitä isoa asiaa ettei poitsulle tule paineita..välillä se vaatii kyllä suurta itsehillintää jos suoraan sanotaan.
Hyvä että, Julian ja Illin oksutauti on helpottamaan päin. Meillä muuten Teemu oli kanssa semmoinen iltamaidon lipittäjä. Sitten itse 2,5-3 vuotiaana sanoi olevansa jo niin iso ettei tarvitse enään maitoa. Siihen se sitten jäi..
No niin yksi iltaolut on tuossa odottamassa ja sen jälkeen nukkumaan, huomenna on täysi päivä koulutehtäviä..
Pikaisesti, Ankara meidän Teemu on vähän reilu 5 v. Oli jo miltein vuoden kuivana, ja viime syksynä alkoi "vahinkoja" tulla tiuhempaan ja nyt on kuukauden päivät ollut joka yö lakanat märät. Vaippaa yritin ehdottaa hänelle mutta, oli ehdoton ettei halua. Enkä viitsi pakottaakkaan. Poikien serkku kasteli 8-vuotiaaksi saakka ja hormoonilääkkeillä saivat sen sitten loppumaan. Odotellaan ja katsellaan, yritetään olla tekemättä siitä isoa asiaa ettei poitsulle tule paineita..välillä se vaatii kyllä suurta itsehillintää jos suoraan sanotaan.
Hyvä että, Julian ja Illin oksutauti on helpottamaan päin. Meillä muuten Teemu oli kanssa semmoinen iltamaidon lipittäjä. Sitten itse 2,5-3 vuotiaana sanoi olevansa jo niin iso ettei tarvitse enään maitoa. Siihen se sitten jäi..
No niin yksi iltaolut on tuossa odottamassa ja sen jälkeen nukkumaan, huomenna on täysi päivä koulutehtäviä..
A
Ankara1
Vieras
Moikka Mariska,
Ok, case ei sitten ole ihan sama. Kyllähän kastelu aikanaan loppuu. Jollakin konstilla. Minä odotan jo viisivuotisneuvolaa ja "tuomiota" hoidon suhteen.
Ok, case ei sitten ole ihan sama. Kyllähän kastelu aikanaan loppuu. Jollakin konstilla. Minä odotan jo viisivuotisneuvolaa ja "tuomiota" hoidon suhteen.
N
Nekku korkkaa päivän
Vieras
Höh, maanantai. Jokohan tällä vkolla saadaan uusia bebejä maailmaan? A ja P, mitkä fiilikset? Keiju, miltä tuntui nähdä uusi ihminen?
Onpahan kaamea tauti ollut Julian perheessä!
Mieletön keli koko vkl:n, jee! Saatiin terassi kesäkuntoon. Meikä hosui tohkeissaan painepesurin kanssa, vaaleat pihalaatat kirkastuivat kummasti. Grilliä ei vielä otettu käyttöön, mutta vappuna viimeistään.
Nyt uskaltaisin sanoa, että tutittomuus on arkea. Huippujuttu! Ei enää vaikuta nukahtamiseen tai nukkumiseen eikä L enää päiväkausiin ole sitä pyytänyt. Uskomatonta oikeastaan. Päikkärit tosin lyhentyneet siten, että kotonakin nukkuu max 1,5 h. Aamulla kyllä herää valitettavan aikaisin, kuuden seiskan välissä, mutta jaksaa entiseen malliin noillakin unilla. Tyytyväisiä ollaan. Lottakin on selkeästi ylpeä siitä, että sai viedä tuttinsa itseään pienemmälle ja puhuu siitä usein, joten allekirjoitan täysin Julian analyysin. Oli varmaan tosi sopiva aika tähän, kun ymmärsi yskän.
Mä unohdin Hertan kyssärin Patapumista. Meillä tosiaan on sellainen. On ollut käytössä enimmäkseen reissuilla ja muutamia kertoja mustikka- ja sienimetsässä. On siitä kätsy, että vie niin vähän tilaa eikä maksanutkaan kuin 36 euroa. Saa eteen ja selkään ja on ihan hyvä kantaa. L viihtyi siinä Hoon ikäisenä huipusti. Mä voisin melkein lainata meidän repun sulle kesäksi, en usko, että sille hetkeen on käyttöä.
Tämän toisen lapsen tulossa mua pelottaa vain oma jaksaminen, mä taas en osaa yhtään surra L:n reaktiota tai aseman menettämistä. Näen vain ja ainoastaan myönteisenä sen, ettei sitten ole enää se perheen ainoa keskipiste. Lapset kun ovat niin ameeboja sopeutumaan muutoksiin, ja toisaalta mun mielestä sisarussuhde on varmaan parasta, jota voin hänelle tarjota.
L:lle olisi tiedossa serkulta 12-tuumainen pyörä kesäksi. Siihen vissiin saa sen työntoaisan. En tiedä, oppiiko vielä polkemaan, mutta voihan sitä kokeilla. Kypärästään on ainakin tosi pollea.
Onpahan kaamea tauti ollut Julian perheessä!
Mieletön keli koko vkl:n, jee! Saatiin terassi kesäkuntoon. Meikä hosui tohkeissaan painepesurin kanssa, vaaleat pihalaatat kirkastuivat kummasti. Grilliä ei vielä otettu käyttöön, mutta vappuna viimeistään.
Nyt uskaltaisin sanoa, että tutittomuus on arkea. Huippujuttu! Ei enää vaikuta nukahtamiseen tai nukkumiseen eikä L enää päiväkausiin ole sitä pyytänyt. Uskomatonta oikeastaan. Päikkärit tosin lyhentyneet siten, että kotonakin nukkuu max 1,5 h. Aamulla kyllä herää valitettavan aikaisin, kuuden seiskan välissä, mutta jaksaa entiseen malliin noillakin unilla. Tyytyväisiä ollaan. Lottakin on selkeästi ylpeä siitä, että sai viedä tuttinsa itseään pienemmälle ja puhuu siitä usein, joten allekirjoitan täysin Julian analyysin. Oli varmaan tosi sopiva aika tähän, kun ymmärsi yskän.
Mä unohdin Hertan kyssärin Patapumista. Meillä tosiaan on sellainen. On ollut käytössä enimmäkseen reissuilla ja muutamia kertoja mustikka- ja sienimetsässä. On siitä kätsy, että vie niin vähän tilaa eikä maksanutkaan kuin 36 euroa. Saa eteen ja selkään ja on ihan hyvä kantaa. L viihtyi siinä Hoon ikäisenä huipusti. Mä voisin melkein lainata meidän repun sulle kesäksi, en usko, että sille hetkeen on käyttöä.
Tämän toisen lapsen tulossa mua pelottaa vain oma jaksaminen, mä taas en osaa yhtään surra L:n reaktiota tai aseman menettämistä. Näen vain ja ainoastaan myönteisenä sen, ettei sitten ole enää se perheen ainoa keskipiste. Lapset kun ovat niin ameeboja sopeutumaan muutoksiin, ja toisaalta mun mielestä sisarussuhde on varmaan parasta, jota voin hänelle tarjota.
L:lle olisi tiedossa serkulta 12-tuumainen pyörä kesäksi. Siihen vissiin saa sen työntoaisan. En tiedä, oppiiko vielä polkemaan, mutta voihan sitä kokeilla. Kypärästään on ainakin tosi pollea.
K
**Keijukainen
Vieras
Hellou! Maanantai tosiaan, aina yhtä tuskaa. Onneksi on noin ihana auringonpaiste.
Nekku, kiitos kysymästä, oli ihan nähdä uusi ihminen, kummipoika Voi jestas että se on pieni! Pääkin kuin appelsiini. Mutta tosi kaunis lapsi ja siro kuin mikä. Hyvin rauhalliselta vaikuttaa ja syö hyvin eli eiköhän se kasvukin siitä lähde hyvin käyntiin. Isoveljensä aikamoisen mustis joten päivä kului häntä huomioidessa ja leikkiessä, kevyitä raivareita tuli myös. Että on se aika iso muutos kun toinenkin on kuitenkin vielä niin pieni.
Jotenkin siinä konkretisoitui vielä enemmän se millainen tyyppi täällä mun masussakin asustaa kun harvoin näkee kuitenkin noin pientä vauvelia. Tuli sellainen olo ettei malttais enää odottaa..
Mä kans nautin keväästä viikonloppuna, tapasin ystäviä ja la-iltana kävin naapurin kanssa lenkillä, linnut lauloi, oli ihan rauhallista ja joen vesi siinsi tyynenä. Eilen tuli mieskin kotiin, oli ihana nähdä "pitkästä aikaa", tosin ilta jäi aika lyhyeksi. Kuitenkin ehdittiin syödä hyvin ja saunoa ja kölliä sylikkäin sohvalla, mikäs sen parempaa laatuaikaa.
Mukavaa viikkoa kaikille!
Nekku, kiitos kysymästä, oli ihan nähdä uusi ihminen, kummipoika
Voi jestas että se on pieni! Pääkin kuin appelsiini. Mutta tosi kaunis lapsi ja siro kuin mikä. Hyvin rauhalliselta vaikuttaa ja syö hyvin eli eiköhän se kasvukin siitä lähde hyvin käyntiin. Isoveljensä aikamoisen mustis joten päivä kului häntä huomioidessa ja leikkiessä, kevyitä raivareita tuli myös. Että on se aika iso muutos kun toinenkin on kuitenkin vielä niin pieni. Jotenkin siinä konkretisoitui vielä enemmän se millainen tyyppi täällä mun masussakin asustaa kun harvoin näkee kuitenkin noin pientä vauvelia. Tuli sellainen olo ettei malttais enää odottaa..
Mä kans nautin keväästä viikonloppuna, tapasin ystäviä ja la-iltana kävin naapurin kanssa lenkillä, linnut lauloi, oli ihan rauhallista ja joen vesi siinsi tyynenä. Eilen tuli mieskin kotiin, oli ihana nähdä "pitkästä aikaa", tosin ilta jäi aika lyhyeksi. Kuitenkin ehdittiin syödä hyvin ja saunoa ja kölliä sylikkäin sohvalla, mikäs sen parempaa laatuaikaa.
Mukavaa viikkoa kaikille!
G
gissa
Vieras
Voi sentään, Aniliinin kuulumiset jännittää ihan kauheasti. Toivottavasti ei tarvii enää montaa päivää jännittää!!!
Ihanaa, kun Keiju on saanut nähdä kummipojan!! Miten se onkin aina yllätys, kuinka pieniä vauvat ovat. Sen jotenkin vaan unohtaa. Mulla on myös toisinaan todella malttamaton olo, tulispa jo. Ja toisinaan olen tosi onnellinen, että se kestää vielä yli 2 kk.
Tapaamisessa oli tosi kivaa ja sitä ennen jännitti ihan sopivasti. Sen verran, kun uudet jutut yleensä
Viikonloppuna oli kyllä ihan taivaallinen ilma, niin kuin täällä oli koko viikon. Oltiin ystävien kanssa merellä ja nyt naama punoittaa Mun tavallisesti käyttämässä päivävoiteessa on spf 15, mutta se oli nyt loppu, eikä kellään mitään aurinkovoidetta, joten tarttui ärhäkästi. Mä en rusketu kasvoista kaupungissa ollenkaan, joten tämä väri kyllä häipyy kohta, kun ei merellä nyt säännöllisesti käydä.
Meidän pitäisi ensi viikonloppuna aloittaa terassihommat. Eli ainakin mitataan ja suunnitellaan, jos ei muuta. Mies toteuttaa sen sitten ihan yksinään, normaalitilanteessa mä voisin tuossa hommassa olla paljonkin apuna, mutta nyt en ala kantelemaan mitään. Mä toivon kovasti, että se valmistuisi toukokuun aikana ja päästäisiin nauttimaan pihastakin, vaikka on vielä muilta osin ihan työmaa.
Mua on nyt viikon supistellut tosi paljon. Useita kertoja päivässä pitää oikein pysähtyä. Eilen istuskelin melkein koko päivän veneen kannella, niin ei supistellut yhtään. Saa nähdä miten tässä käy, tuleeko joku rajoite liikkumiseen. Toisaalta seuraava nla ja ultra vasta 2 viikon päästä.
Meillä oli muuten taas hirveä vääntö sukunimestä treffien jälkeen. Ihmettelin hänen reaktiota, kun ollaan kuitenkin puhuttu tästä jo vuosikausia ja nyt suuttui oikein kunnolla. No joo, asia ei tietenkään selvinnyt mihinkään suuntaan ja mua harmittaa. Tuli entistä selvemmäksi se, että jos joku tässä joustaa, niin se olen minä Tähän ei tarvii sen enempää kommentoida, kunhan nyt kerroin. Molempia tyydyttävää ratkaisua tähän ei kuitenkaan löydy
Niin, jos lapselle tulee miehen sukunimi, niin Sisu ei oikein soinnu siihen, tai musta on hassu yhdistelmä, eli sitten pitää miettiä Leo-nimeä tai mahdollisia muita vaihtoehtoja uudestaan.
Teidän jutuissa olisi ollut vaikka mitä kommentoitavaa, mutta en mä niitä enää muista. Mariskalle toivottelen tsemppiä kasteluongelmaan, on varmasti tosi kurja vaiva Mun serkulla oli pitkään sama ongelma, mutta taisi mennä sitten ihan ajan myötä ohi.
Ai niin, äitienpäiväksi pitäisi varata joku pöytä... miten mä voinkin unohtaa sen joka päivä
Ihanaa, kun Keiju on saanut nähdä kummipojan!! Miten se onkin aina yllätys, kuinka pieniä vauvat ovat. Sen jotenkin vaan unohtaa. Mulla on myös toisinaan todella malttamaton olo, tulispa jo. Ja toisinaan olen tosi onnellinen, että se kestää vielä yli 2 kk.
Tapaamisessa oli tosi kivaa ja sitä ennen jännitti ihan sopivasti. Sen verran, kun uudet jutut yleensä
Viikonloppuna oli kyllä ihan taivaallinen ilma, niin kuin täällä oli koko viikon. Oltiin ystävien kanssa merellä ja nyt naama punoittaa
Mun tavallisesti käyttämässä päivävoiteessa on spf 15, mutta se oli nyt loppu, eikä kellään mitään aurinkovoidetta, joten tarttui ärhäkästi. Mä en rusketu kasvoista kaupungissa ollenkaan, joten tämä väri kyllä häipyy kohta, kun ei merellä nyt säännöllisesti käydä.Meidän pitäisi ensi viikonloppuna aloittaa terassihommat. Eli ainakin mitataan ja suunnitellaan, jos ei muuta. Mies toteuttaa sen sitten ihan yksinään, normaalitilanteessa mä voisin tuossa hommassa olla paljonkin apuna, mutta nyt en ala kantelemaan mitään. Mä toivon kovasti, että se valmistuisi toukokuun aikana ja päästäisiin nauttimaan pihastakin, vaikka on vielä muilta osin ihan työmaa.
Mua on nyt viikon supistellut tosi paljon. Useita kertoja päivässä pitää oikein pysähtyä. Eilen istuskelin melkein koko päivän veneen kannella, niin ei supistellut yhtään. Saa nähdä miten tässä käy, tuleeko joku rajoite liikkumiseen. Toisaalta seuraava nla ja ultra vasta 2 viikon päästä.
Meillä oli muuten taas hirveä vääntö sukunimestä treffien jälkeen. Ihmettelin hänen reaktiota, kun ollaan kuitenkin puhuttu tästä jo vuosikausia ja nyt suuttui oikein kunnolla. No joo, asia ei tietenkään selvinnyt mihinkään suuntaan ja mua harmittaa. Tuli entistä selvemmäksi se, että jos joku tässä joustaa, niin se olen minä
Tähän ei tarvii sen enempää kommentoida, kunhan nyt kerroin. Molempia tyydyttävää ratkaisua tähän ei kuitenkaan löydy Niin, jos lapselle tulee miehen sukunimi, niin Sisu ei oikein soinnu siihen, tai musta on hassu yhdistelmä, eli sitten pitää miettiä Leo-nimeä tai mahdollisia muita vaihtoehtoja uudestaan.
Teidän jutuissa olisi ollut vaikka mitä kommentoitavaa, mutta en mä niitä enää muista. Mariskalle toivottelen tsemppiä kasteluongelmaan, on varmasti tosi kurja vaiva
Mun serkulla oli pitkään sama ongelma, mutta taisi mennä sitten ihan ajan myötä ohi.Ai niin, äitienpäiväksi pitäisi varata joku pöytä... miten mä voinkin unohtaa sen joka päivä
J
Julia ejk
Vieras
Nyt vasta palasin lukemaan viestit loppuun, jäi vähän kesken viimeksi.
Aniliinin ja Pirittan voinnit alkavat olemaan päivän suuri mieleenkiinnon kohde. Jänskää.
Heh, Mollyn ja Gissan tavoin en ole koskaan ollut mikään vauva/lapsi hörhö ja olen aina vähän kauhistellut "muitten mukuloita".
Samat oli fiilikset aikoinaan kuin teilläkin, että se oma on varmastikin eri asia. Ja niinhän se on. Sitä jaksaa ihan eritavalla.
Välillä poden huonoa omaatuntoa kun joskus olen yksin "liikenteessä" ja joidenkin "kakarat" hyppivät lähes silmille. Varmasti tuo omakin välillä aiheuttaa "pahennusta" muissa lähellä olijoissa, kaupassa joskus kiukutellessaan tms. En mää sillä sano, mutta juu nou, välillä "muitten mukulat" voi todella olla rasittavia.
Arvatenkin Turun miitinki oli antoisa. Vielä vähän haaveilen siitä Helsingin tapaamisesta, mutta todellakin nyt taitaa mennä niin, että jos miehen kanssa halutaan viettää viikonloppu kahdestaan, niin se on juuri silloin.
Jee, hyvä Lotta ja tutittomuus. Ilonalla muuten vaihtuivat samoin päiväunet maksimissaan tuohon 1,5 tuntiin. Liekö tutittomuudella vaikutusta vai ei?
Tiitun puutumista seuraan sikäli mielenkiinnolla, että mulla on käsissä sellaista. Riippuu kovasti missa asennossa makailen, tietyissä puutuu kädet nopeastikin.
Toivottavasti et puudu vielä koko nainen. Taukojumppaa töihin..
Ai, Pirittallakin käden puutumista. Harmillista. Outoa ettei hellitä kun nouset.
Piritta, Ilonalla on kans tuota 10 sekunnin keskittymistä. Joskus saattaa katsella pyytämäänsä Muumia sen aikaa, että laitan pyykit tms. Pääsääntöisesti tykkään kun Ilona auttaa kaikessa, kuten pyykeissä ja tiskikoneen tyhjentämisessä, mutta joskus nekin hommat on ihanaa tehdä itsekseen käden käänteessä. Lapsen kanssa se on sitä säätämistä, mutta yleensä hauskaa ja lapselle parasta mahdollista laatuaikaa ja opettelua.
Nonni, kävin putsaamassa oksennut olkkarista tässä välissä... Voi hemmetti. Lääkäriin mentävä kun ei meinaa loppua. Permanto sentään.
Aniliinin ja Pirittan voinnit alkavat olemaan päivän suuri mieleenkiinnon kohde. Jänskää.
Heh, Mollyn ja Gissan tavoin en ole koskaan ollut mikään vauva/lapsi hörhö ja olen aina vähän kauhistellut "muitten mukuloita".
Samat oli fiilikset aikoinaan kuin teilläkin, että se oma on varmastikin eri asia. Ja niinhän se on. Sitä jaksaa ihan eritavalla.
Välillä poden huonoa omaatuntoa kun joskus olen yksin "liikenteessä" ja joidenkin "kakarat" hyppivät lähes silmille. Varmasti tuo omakin välillä aiheuttaa "pahennusta" muissa lähellä olijoissa, kaupassa joskus kiukutellessaan tms. En mää sillä sano, mutta juu nou, välillä "muitten mukulat" voi todella olla rasittavia.
Arvatenkin Turun miitinki oli antoisa. Vielä vähän haaveilen siitä Helsingin tapaamisesta, mutta todellakin nyt taitaa mennä niin, että jos miehen kanssa halutaan viettää viikonloppu kahdestaan, niin se on juuri silloin.
Jee, hyvä Lotta ja tutittomuus. Ilonalla muuten vaihtuivat samoin päiväunet maksimissaan tuohon 1,5 tuntiin. Liekö tutittomuudella vaikutusta vai ei?
Tiitun puutumista seuraan sikäli mielenkiinnolla, että mulla on käsissä sellaista. Riippuu kovasti missa asennossa makailen, tietyissä puutuu kädet nopeastikin.
Toivottavasti et puudu vielä koko nainen. Taukojumppaa töihin..
Ai, Pirittallakin käden puutumista. Harmillista. Outoa ettei hellitä kun nouset.
Piritta, Ilonalla on kans tuota 10 sekunnin keskittymistä. Joskus saattaa katsella pyytämäänsä Muumia sen aikaa, että laitan pyykit tms. Pääsääntöisesti tykkään kun Ilona auttaa kaikessa, kuten pyykeissä ja tiskikoneen tyhjentämisessä, mutta joskus nekin hommat on ihanaa tehdä itsekseen käden käänteessä. Lapsen kanssa se on sitä säätämistä, mutta yleensä hauskaa ja lapselle parasta mahdollista laatuaikaa ja opettelua.
Nonni, kävin putsaamassa oksennut olkkarista tässä välissä... Voi hemmetti. Lääkäriin mentävä kun ei meinaa loppua. Permanto sentään.
S
Sandeman ejk
Vieras
"Huomenta", oon koko aamun yrittänyt päästä tänne mutta armas tyttäreni on järjestänyt muuta ohjelmaa...nyt onneksi kuukahti että saan vihdoin tehtyä luvatut hommelit. Huoh.
Viikonloppu meni kivasti, la käytiin Korkeasaaressa, N oli kovin innoissaan lumileopardista ja villihevosista, mutta muista ei oikein jaksanut innostua. Sai myös ensimmäisen jäätelönsä, maistui aika makealle ja itku tuli kun loppui. Korkattiin grillikausi kotona ja sitten eilen tehtiin puutarhahommia ja käytiin koko perhe anopilla syömässä ja metsäkävelyllä. Rentoa ja mukavaa.
Nyt onkin sitten stressiviikko tiedossa kun pitäisi siivota ja leipoa synttäreitä varten vaikka nuo kaksi sotkee samaa tahtia kun minä ehdin siivota. Huoh.
Kurjaa tuo oksennutauti Julian perheessä. Noilla pienillä kun ei tähtäys oikein toimi ja sitten on matot ja kaikki oksussa, yök.
Anskua jännätään, Piritalta jo vannotin että lähettää tekstareita jollekin online-tyypille jos jotain alkaa tapahtua.... että uteliaat pysyvät nahoissaan).
Viikonloppu meni kivasti, la käytiin Korkeasaaressa, N oli kovin innoissaan lumileopardista ja villihevosista, mutta muista ei oikein jaksanut innostua. Sai myös ensimmäisen jäätelönsä, maistui aika makealle ja itku tuli kun loppui
. Korkattiin grillikausi kotona ja sitten eilen tehtiin puutarhahommia ja käytiin koko perhe anopilla syömässä ja metsäkävelyllä. Rentoa ja mukavaa.Nyt onkin sitten stressiviikko tiedossa kun pitäisi siivota ja leipoa synttäreitä varten vaikka nuo kaksi sotkee samaa tahtia kun minä ehdin siivota. Huoh.
Kurjaa tuo oksennutauti Julian perheessä. Noilla pienillä kun ei tähtäys oikein toimi ja sitten on matot ja kaikki oksussa, yök.
Anskua jännätään, Piritalta jo vannotin että lähettää tekstareita jollekin online-tyypille jos jotain alkaa tapahtua.... että uteliaat pysyvät nahoissaan
).
S
Sanelma*
Vieras
Poikkesin tänne kiittämään kaikkia piristävistä kuvista. Saa pistää jatkossakin!
Missäsä meidän Ansku mennä porskuttaa? Jokohan...?
Missäsä meidän Ansku mennä porskuttaa? Jokohan...?
T
Tiitu
Vieras
Heips,
Aniliinii..?
Voih Julian perheen oksutautia, vielä kun tuntuu pienellä olevan noin sitkeässä. Toivottavasti helpottaa. Puutumisesta, mulla se on siitä outoa, että ei ole "perinteistä", ei esim. tule mistään tietysta asennosta vaan ihan yks kaks yllättäen alkaa puutumaan. Eikä myöskään mene ohi esim. kättä ravistamalla, vaan "kohtaus" kestää sellaiset 15-20 minuuttia. Inhottavaa ja varsinkin alussa pelottavaa. Toivotaan tosiaan, ettei puudu koko ruho
Toivottavasti gissan supistelut helpottaa myös. Ikävää, että teillä on vääntöä sukunimestä, toivottavasti pääsette yhteisymmärrykseen.
Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille!
Aniliinii..?
Voih Julian perheen oksutautia, vielä kun tuntuu pienellä olevan noin sitkeässä. Toivottavasti helpottaa. Puutumisesta, mulla se on siitä outoa, että ei ole "perinteistä", ei esim. tule mistään tietysta asennosta vaan ihan yks kaks yllättäen alkaa puutumaan. Eikä myöskään mene ohi esim. kättä ravistamalla, vaan "kohtaus" kestää sellaiset 15-20 minuuttia. Inhottavaa ja varsinkin alussa pelottavaa. Toivotaan tosiaan, ettei puudu koko ruho
Toivottavasti gissan supistelut helpottaa myös. Ikävää, että teillä on vääntöä sukunimestä, toivottavasti pääsette yhteisymmärrykseen.
Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille!
N
Nekku ejk
Vieras
Pirskatti, että on jännää. Mää vähän luulen, että jäsen-A on tositoimissa ja hullut täällä taas jännityksessä.
Voih, onhan ne vastasyntyneet tosi pieniä ja liikuttavan primitiivisiä. Heh, muistan, että mun daisat olivat maidon noustua isommat kuin L:n pää
En siis tosiaan yhtään vähättele sitä muutosta, jonka sisarus tuo mukanaan. Esikoisen kuuluukin siihen reagoida tavalla tai toisella, mutta mustasukkaisuus on onneksi (toivottavasti!?) ohimenevää. Johan sekin voi saada kiukun aikaan, että äiti on kolme yötä pois kotoa.
Saatiin tuplarattaat pe:na, hinot ovat, punaiset. L totesi aika isot rattaat on. Ou well, naulankantaan. Eipä sitä juuri muuta sitten kesällä pihaan mahdukaan kuin parit kiesit
Mulla katkesi tänään lempikorkkareistani korko töissä! Melkomoinen blondifiilis. Noh, sehän tietää sitä, että on_pakko_saada uudet ruskeat korkkarit. ;-) Onneksi olen osaston Imelda Marcos ja kenkiä täällä piiiitkä rivi ettei tarvii sukkasillaan hipsiä.
Ääh, varmaan rasittavaa vääntää sukunimestä.
Mulle tulee muuten aina gissa mieleen, kun ajan yhden talon ohi meidän lähellä. Luulen, että on samaa mallia ja jopa väriä kuin teitin residenssi. Jäi mieleen lähettämästäsi kuvasta.
Voih, onhan ne vastasyntyneet tosi pieniä ja liikuttavan primitiivisiä. Heh, muistan, että mun daisat olivat maidon noustua isommat kuin L:n pää
En siis tosiaan yhtään vähättele sitä muutosta, jonka sisarus tuo mukanaan. Esikoisen kuuluukin siihen reagoida tavalla tai toisella, mutta mustasukkaisuus on onneksi (toivottavasti!?) ohimenevää. Johan sekin voi saada kiukun aikaan, että äiti on kolme yötä pois kotoa.
Saatiin tuplarattaat pe:na, hinot ovat, punaiset. L totesi aika isot rattaat on. Ou well, naulankantaan. Eipä sitä juuri muuta sitten kesällä pihaan mahdukaan kuin parit kiesit
Mulla katkesi tänään lempikorkkareistani korko töissä! Melkomoinen blondifiilis. Noh, sehän tietää sitä, että on_pakko_saada uudet ruskeat korkkarit. ;-) Onneksi olen osaston Imelda Marcos ja kenkiä täällä piiiitkä rivi ettei tarvii sukkasillaan hipsiä.
Ääh, varmaan rasittavaa vääntää sukunimestä.
Mulle tulee muuten aina gissa mieleen, kun ajan yhden talon ohi meidän lähellä. Luulen, että on samaa mallia ja jopa väriä kuin teitin residenssi. Jäi mieleen lähettämästäsi kuvasta.
P
Piritta*
Vieras
Täällähän minä, älkää nyt suotta panikoi mun puolesta Ei mitään merkkejä mistään, enkä oikeastaan oletakaan niitä. Menee varmasti aika samaa rataa viime kerran kanssa. Vkon kuluttua saatan olla jo hieman odottavampi. Mieli on ihan seesteinen, kuten olen jankuttanut, enemmän mua tässä jännittää elämä vauva talossa kuin vauvan syntymä
Kiitos Hertalle emännöinnistä perjantaina. Oli huisin kiva nähdä isoksi kasvaneita muksuja, veljet Vane, Hertta ja Nellis olivatkin jo isoja neitejä! Suloisia ilmestyksiä kaikki - ja Matias oli tuttu hannari, heh.
Mun käsi on niin puutunut, hitto vie. Ihan vaikea kirjoittaa..jokin kestopuudute päällä oikeassa handussa.
Meidän viikkis meni taas kotona puuhaillessa, saatiin vaatehuone uuteen järjestykseen, mikä tuntuu yyberhyvältä. On muuten tehokäytetty se neliömäärä siinä tilassa! Eilen kävin kuntoilemassa, hyvältä tuntuu vielä crossarin polkeminen, ajattelin jatkaa loppuu asti, eipä tuo ihmeempiä rasita. Ja...sittenpä sitä ei heti päästäkään....Spinningissä kerään sen verran katseita, että jätin väliin
No mutta hienolta kuulostaa Lotan sopeutuminen tutittomuuteen! Tosi hieno juttu. On nämä lapset sopeutuvaisia, sehän onkin jo huomattu, mutta ihmeellistä silti. Varmaan tuo ymmärrystason kasvaminen auttaa, en oikein jaksa uskoa, että M käsittäisi vielä, minne ne tutit menee.
Kiva, että porukka viiihtyi treffeillä. Mukavata, että on saatu miitinkejä järjestettyä, ja uusiakin naamoja mukaan.
A, Matias nukkuu ihan samassa rytmissä kuin Vili, mutta sen huomaa, että hyvin tarkka saa olla p-unien kanssa. Tulee äitinsä tavoin aika vähillä unilla toimeen, joten ei taatusti sippaa ennen kymppiä, jos sattuu nukkumaan lähemmäksi 16:ää. Nyt suostuu aika kivasti jäämään yksin hakemaan unta, kun ennen jäi karjumaan, jos sadun jälkeen yritti liueta paikalta.
No mutta mitenkäs te saatte lapset syömään kasviksia ja muuta värikästä?? M on ärsyn tarkka, mitä suuhunsa laittaa, vaikka kuinka yritän laittaa lautasella tomaattia, kurkkua, broccolia tms. ei taatusti syö. Ja on tosi kiva nakata ne sitten bioon, kun sinne menee jo muutenkin hyvää ruokaa. Onneksi hedelmiä syö ihan kivasti, etenkin kiivi on herkkua. Aplari taas ei, omena menee, jos lohkoo ja kuorii nätisti kuppiin. Ja - jos itse satun syömään, niin taatusti kelpaa Mutta mutta, saisi enemmän syödä tuota puolta, toivon, että oppisi pienestä pitäen syömään terveellisesti ja monipuolisesti.
Harmi Illin oksutautia =( Aika rankkaa. Suostuuko tyttö silti syömään normisti, siis onko muutoin kipeän oloinen?
Me ei näillä näkymin hankita pyörää vielä Masalle, monet tuntuu suosittavan suoraan (siis tutut lähinnä) pientä apupyörällistä pyörää, ja jättämään kokonaan 3-pyöräsen väliin. On kuulemma raskas polkea. Mutta onhan niissä eri versioita, ja tietty, jos siinä on tikku perässä, niin sillä saa lykättyä vauhtia. Tämän kesän M saa istua vielä pyöräistuimessa.
Oih, ihanalta kuulostaa Gissan veneilyt. Ois niin huippua päästä joskus merelle, sen muutaman kerran kun oon ollut, on ollut kyllä nautinto. Niin oma maailmansa tietyllä tapaa. Ja se pikkusaariin ankkurointi, aaaah!
Meikälläkin ois siivousvk edessä...Ihan jo sen vuoksi, että on likaista, ja siksikin, että mun äiti tulee vklopuksi ja bebe ehkä ensi vkolla, joten passoo nyt vähän tsempata, kun vielä voi.
Huomenna taas neukkis klo 8, oiskohan laatuaan vimonen...Tuskinpa.
Ei mitään merkkejä mistään, enkä oikeastaan oletakaan niitä. Menee varmasti aika samaa rataa viime kerran kanssa. Vkon kuluttua saatan olla jo hieman odottavampi. Mieli on ihan seesteinen, kuten olen jankuttanut, enemmän mua tässä jännittää elämä vauva talossa kuin vauvan syntymä Kiitos Hertalle emännöinnistä perjantaina. Oli huisin kiva nähdä isoksi kasvaneita muksuja, veljet Vane, Hertta ja Nellis olivatkin jo isoja neitejä! Suloisia ilmestyksiä kaikki - ja Matias oli tuttu hannari, heh.
Mun käsi on niin puutunut, hitto vie. Ihan vaikea kirjoittaa..jokin kestopuudute päällä oikeassa handussa.
Meidän viikkis meni taas kotona puuhaillessa, saatiin vaatehuone uuteen järjestykseen, mikä tuntuu yyberhyvältä. On muuten tehokäytetty se neliömäärä siinä tilassa! Eilen kävin kuntoilemassa, hyvältä tuntuu vielä crossarin polkeminen, ajattelin jatkaa loppuu asti, eipä tuo ihmeempiä rasita. Ja...sittenpä sitä ei heti päästäkään....Spinningissä kerään sen verran katseita, että jätin väliin
No mutta hienolta kuulostaa Lotan sopeutuminen tutittomuuteen! Tosi hieno juttu. On nämä lapset sopeutuvaisia, sehän onkin jo huomattu, mutta ihmeellistä silti. Varmaan tuo ymmärrystason kasvaminen auttaa, en oikein jaksa uskoa, että M käsittäisi vielä, minne ne tutit menee.
Kiva, että porukka viiihtyi treffeillä. Mukavata, että on saatu miitinkejä järjestettyä, ja uusiakin naamoja mukaan.
A, Matias nukkuu ihan samassa rytmissä kuin Vili, mutta sen huomaa, että hyvin tarkka saa olla p-unien kanssa. Tulee äitinsä tavoin aika vähillä unilla toimeen, joten ei taatusti sippaa ennen kymppiä, jos sattuu nukkumaan lähemmäksi 16:ää. Nyt suostuu aika kivasti jäämään yksin hakemaan unta, kun ennen jäi karjumaan, jos sadun jälkeen yritti liueta paikalta.
No mutta mitenkäs te saatte lapset syömään kasviksia ja muuta värikästä?? M on ärsyn tarkka, mitä suuhunsa laittaa, vaikka kuinka yritän laittaa lautasella tomaattia, kurkkua, broccolia tms. ei taatusti syö. Ja on tosi kiva nakata ne sitten bioon, kun sinne menee jo muutenkin hyvää ruokaa. Onneksi hedelmiä syö ihan kivasti, etenkin kiivi on herkkua. Aplari taas ei, omena menee, jos lohkoo ja kuorii nätisti kuppiin. Ja - jos itse satun syömään, niin taatusti kelpaa
Mutta mutta, saisi enemmän syödä tuota puolta, toivon, että oppisi pienestä pitäen syömään terveellisesti ja monipuolisesti.Harmi Illin oksutautia =( Aika rankkaa. Suostuuko tyttö silti syömään normisti, siis onko muutoin kipeän oloinen?
Me ei näillä näkymin hankita pyörää vielä Masalle, monet tuntuu suosittavan suoraan (siis tutut lähinnä) pientä apupyörällistä pyörää, ja jättämään kokonaan 3-pyöräsen väliin. On kuulemma raskas polkea. Mutta onhan niissä eri versioita, ja tietty, jos siinä on tikku perässä, niin sillä saa lykättyä vauhtia. Tämän kesän M saa istua vielä pyöräistuimessa.
Oih, ihanalta kuulostaa Gissan veneilyt. Ois niin huippua päästä joskus merelle, sen muutaman kerran kun oon ollut, on ollut kyllä nautinto. Niin oma maailmansa tietyllä tapaa. Ja se pikkusaariin ankkurointi, aaaah!
Meikälläkin ois siivousvk edessä...Ihan jo sen vuoksi, että on likaista, ja siksikin, että mun äiti tulee vklopuksi ja bebe ehkä ensi vkolla, joten passoo nyt vähän tsempata, kun vielä voi.
Huomenna taas neukkis klo 8, oiskohan laatuaan vimonen...Tuskinpa.
A
Aniliini#
Vieras
Hih, kiitokset kaipauksista, täällä olen minäkin, vauva mahassa, kuinkas muuten!! Eikä tuntemuksia. Kaikkea kolmea ässää ollaan viikkiksen aikana kokeiltu, ei auta, ei.
Mulle iski joku suunnaton siivouspuhti tänään ja koko ap meni touhutessa, sain tätä hävityksenkauhistuksen tietokonehuonettakin hieman raivattua.
Soittelin tänään puolitutulle vyöhyketerapeutille ja kysyin, onko tässä vaiheessa enää "mitään tehtävissä" ja sain tälle päivälle ajan akupisteiden painantaan klo 16. Lupasi hieroa heti niitä kohtia, jotka rentouttavat lihaksia ja saattavat edistää avautumista, voi kunpa.....
Mäkin voin laitella tekstaria jollekulle, sitten jos h-hetki ilmaantuu joskus muulloin kuin yöllä ja jos en ehdi ennen lähtöä tänne. Mutta toiveita en uskalla nostattaa kovin korkealle, saatan siis kärvistellä vielä pari viikkoa. Kauhistuttaa pelkkä ajatuskin, tuntuisi yhtä pitkältä kuin koko tähänastinen raskaus. Mutta päivä kerrallaan.
Siinä omaa napaa.. Mistäs kaikesta olittekaan jutustelleet?
Riinuskalle mun on pitänyt koko viikon toivottaa hyvää matkaa, mutta toivottelenkin nyt sitten tervetulotoivotukset kun aina olen unohtanut, vaikka mielessä olet ollutkin. Vai olikos se viikon matka? Jännä kuulla matkaraporttia.
Raajojen puutuminen on kyllä inhottavaa. Mulla puutuu lonkka, kun nukun lähes koko vasemmalla kyljellä. Hellittää kyllä päivää myöten.
Lotan tutittomuudelle tuuletus!!! Tosi, tosi hienoa! =)
Piritta, mä teen nykyisin niin, että annan Vilille ensinälkään lautasellisen milloin kasviksia (tomaatti, maissi ja porkkanaraaste suosikkeja). Syö hyvällä halulla nälkäänsä, mutta lihansyöjä kun on, pääruokakin uppoaa kasvisten jälkeen. Eli Vilkku aloittaa ruokailunsa yksikseen "vihreillä" ja me liitymme ruokaseuraksi vasta kun on kutakuinkin annoksensa tuhonnut. Joskus kun tästä kaavasta poikkeamme ja laitan kasvikset samaan annokseen, siihen jäävät.
Gissan veneilytkin jäi mieleen, harmi "kärähtänyttä" nassua. Rasvaa vaan kehiin! =)
Vili sai jo viime kesänä apupyörällisen fillarin synttärilahjaksi, nyt vasta ylettyy juuri ja juuri polkimille. Miehen isä sanoi varmaan heti raskaudesta kuultuaan, että hän haluaa sitten ostaa pojalle/tytölle polkupyörän ja toi sen sitten heti ekana synttärinä, ettei kukaan muu ehdi. En ole satavarma tuumista, mutta veikkaisin kahtatoista. Saakohan kaikkiin fillareihin sen työntöaisan? Olisi varmaan aika kätevä.
Nyt en muista muuta, menen liottamaan jalkakylpyyn koipeni, että kehtaan sitten riisua sukat vt:lla!! =)
Eikä tuntemuksia. Kaikkea kolmea ässää ollaan viikkiksen aikana kokeiltu, ei auta, ei. Mulle iski joku suunnaton siivouspuhti tänään ja koko ap meni touhutessa, sain tätä hävityksenkauhistuksen tietokonehuonettakin hieman raivattua.
Soittelin tänään puolitutulle vyöhyketerapeutille ja kysyin, onko tässä vaiheessa enää "mitään tehtävissä" ja sain tälle päivälle ajan akupisteiden painantaan klo 16. Lupasi hieroa heti niitä kohtia, jotka rentouttavat lihaksia ja saattavat edistää avautumista, voi kunpa.....
Mäkin voin laitella tekstaria jollekulle, sitten jos h-hetki ilmaantuu joskus muulloin kuin yöllä ja jos en ehdi ennen lähtöä tänne. Mutta toiveita en uskalla nostattaa kovin korkealle, saatan siis kärvistellä vielä pari viikkoa. Kauhistuttaa pelkkä ajatuskin, tuntuisi yhtä pitkältä kuin koko tähänastinen raskaus. Mutta päivä kerrallaan.
Siinä omaa napaa.. Mistäs kaikesta olittekaan jutustelleet?
Riinuskalle mun on pitänyt koko viikon toivottaa hyvää matkaa, mutta toivottelenkin nyt sitten tervetulotoivotukset kun aina olen unohtanut, vaikka mielessä olet ollutkin. Vai olikos se viikon matka? Jännä kuulla matkaraporttia.
Raajojen puutuminen on kyllä inhottavaa. Mulla puutuu lonkka, kun nukun lähes koko vasemmalla kyljellä. Hellittää kyllä päivää myöten.
Lotan tutittomuudelle tuuletus!!! Tosi, tosi hienoa! =)
Piritta, mä teen nykyisin niin, että annan Vilille ensinälkään lautasellisen milloin kasviksia (tomaatti, maissi ja porkkanaraaste suosikkeja). Syö hyvällä halulla nälkäänsä, mutta lihansyöjä kun on, pääruokakin uppoaa kasvisten jälkeen. Eli Vilkku aloittaa ruokailunsa yksikseen "vihreillä" ja me liitymme ruokaseuraksi vasta kun on kutakuinkin annoksensa tuhonnut. Joskus kun tästä kaavasta poikkeamme ja laitan kasvikset samaan annokseen, siihen jäävät.
Gissan veneilytkin jäi mieleen, harmi "kärähtänyttä" nassua. Rasvaa vaan kehiin! =)
Vili sai jo viime kesänä apupyörällisen fillarin synttärilahjaksi, nyt vasta ylettyy juuri ja juuri polkimille. Miehen isä sanoi varmaan heti raskaudesta kuultuaan, että hän haluaa sitten ostaa pojalle/tytölle polkupyörän ja toi sen sitten heti ekana synttärinä, ettei kukaan muu ehdi. En ole satavarma tuumista, mutta veikkaisin kahtatoista. Saakohan kaikkiin fillareihin sen työntöaisan? Olisi varmaan aika kätevä.
Nyt en muista muuta, menen liottamaan jalkakylpyyn koipeni, että kehtaan sitten riisua sukat vt:lla!! =)
K
**Keijukainen
Vieras
Jaahas, Aniliini ja Piritta vielä kehissä =)
Jännää A, jos menet sille vyöhyketerapeutille, sehän voi auttaa nopsaankin? Ainakin niin jotkut sanoo. Ai että kun on jännää aikaa nyt!! Tsemppiä siis vaan jos etukäteen jos lähtö synnytyslaitokselle tulee kovinkin yllättäen.
Nekku, ei, en tarkoittanutkaan että väheksyisit muutosta pikkuisen tullessa taloon. Tarkoitin lähinnä että mulle ei tullut yllätyksenä tuo isomman veljenpoikani reagointi kun on niin tempperamenttinen tapaus. Kauheesti haluaa paijata pikkuveljeä ja uskon että tulevat tosi läheisiksi kun tää pienempi alkaa vähän tajuta maailmanmenosta jotain. Tosiaan, primitiivinen on kyllä oikea sana kuvaamaan vastasyntynyttä, tai siis muutaman päivän ikäistä kun on jotenkin niin omissa maailmoissaan. Eikä itkukaan ole kunnollista vaan sellaista ynähtelyä ja hiljaista kitinää.
Kiva Gissa kun pääsitte jo veneilemään! Rasvaa tosiaan naamaan tai vaikka luonnonjogurttia jos kovasti kirvelee
Jännää A, jos menet sille vyöhyketerapeutille, sehän voi auttaa nopsaankin? Ainakin niin jotkut sanoo. Ai että kun on jännää aikaa nyt!! Tsemppiä siis vaan jos etukäteen jos lähtö synnytyslaitokselle tulee kovinkin yllättäen.
Nekku, ei, en tarkoittanutkaan että väheksyisit muutosta pikkuisen tullessa taloon. Tarkoitin lähinnä että mulle ei tullut yllätyksenä tuo isomman veljenpoikani reagointi kun on niin tempperamenttinen tapaus. Kauheesti haluaa paijata pikkuveljeä ja uskon että tulevat tosi läheisiksi kun tää pienempi alkaa vähän tajuta maailmanmenosta jotain. Tosiaan, primitiivinen on kyllä oikea sana kuvaamaan vastasyntynyttä, tai siis muutaman päivän ikäistä kun on jotenkin niin omissa maailmoissaan. Eikä itkukaan ole kunnollista vaan sellaista ynähtelyä ja hiljaista kitinää.
Kiva Gissa kun pääsitte jo veneilemään! Rasvaa tosiaan naamaan tai vaikka luonnonjogurttia jos kovasti kirvelee
J
Julia ejk
Vieras
Hoh, Ilona nukahti.
Kyllä nyt todella ihmetyttää tuo tauti. Lääkäriin sain ajan torstaille, josko jotakin kakkanäytettä ottaisivat kun on kestänyt parisen viikkoa. Pientä lämpöilyä tämän tästä ja juuri kun luullaan, että on terve, pläjähtääkin kuravellit vaipasta lattaille tahi oksut rinnuksille. Great. Jotain vikaa on kun lämpöä pukkaa. Pääsääntöisesti on aivan terveen oloinen, syö, juo ja vilistää ympäriinsä. Sitten yhtäkkiä mahatauti-oireita.
Muihin asioihin - Aniliini siis vielä jakaantumatta. Koita kestää nää meidän jännäilyt Saas katsoa kumpi ensin, Piritta vai Ansku pääsee paineista.
Pyöristä, niitä työntökeppejä saa ihan marketeista, biltemasta, urheiluliikkeistä jne. Huomioikaa, että osa niistä on sellaisia, jotka on kiinnitettävä satulan alle, jolloin satulaa ei saa aivan alimpaan asentoon. On myös sellaisia työntökeppejä, jonka voi kiinnittää pyörän runkoon. Huomion arvoista on myös kepin paino, on aika isoja eroja. Lienevätkö jotkin alumiinisia ja toiset raskaampaa matskua. Kuten pyörissäkin.
Kolmipyöräiset ovat musta tosi huonoja jos ovat sellaisia, että polkimet sijaitsevat etupyörässä, eikä lähes satulan alla. On aivan väärä asento polkea ja tosi raskas. Ainakin Nopsa Trike-pyörässä (vaikka on kolmipyöräinen) on polkuasento ns. oikea.
Tuli nyt vähän tätä pyörä -juttua kun ollaan viime aikoina asiaan tutustuttu..
Musta toi Aniliinin tyyli antaa kasvikset ensin on hyvä. Me tehdään aina joskus samoin, jos on usempi päivä mennyt vähillä kasviksilla.
Ilona syö mielellään lautasellisen kukka- ja parsakaalia tai hemapaa (herne-maissi-paprika), mutta jos samalla lautasella on muuta mielenkiintoista, niin kasvikset jäävät selvästi vähemmälle. Hedelmiä syö mielellään, mutta välillä ilmeisesti kyllästyy johonkin tiettyyn ja tauon jälkeen ahmii taas mielellään. Nyt on menossa kiisseli-vaihe.. Lähes mikä vaan juotavan löysä kiisseli menee. Liittynee tuohon oksentamiseen, on kivempi kakoa nestettä kuin könttejä. Yök.
Nyt sain rohkeaa päiväkahvi-seuraa, poistun. Siis rohkeaa siinä mielessä, että hän tietää Ilonan oksentaneen ja tulee silti! Hih hih.
Kyllä nyt todella ihmetyttää tuo tauti. Lääkäriin sain ajan torstaille, josko jotakin kakkanäytettä ottaisivat kun on kestänyt parisen viikkoa. Pientä lämpöilyä tämän tästä ja juuri kun luullaan, että on terve, pläjähtääkin kuravellit vaipasta lattaille tahi oksut rinnuksille. Great. Jotain vikaa on kun lämpöä pukkaa. Pääsääntöisesti on aivan terveen oloinen, syö, juo ja vilistää ympäriinsä. Sitten yhtäkkiä mahatauti-oireita.
Muihin asioihin - Aniliini siis vielä jakaantumatta. Koita kestää nää meidän jännäilyt
Saas katsoa kumpi ensin, Piritta vai Ansku pääsee paineista.Pyöristä, niitä työntökeppejä saa ihan marketeista, biltemasta, urheiluliikkeistä jne. Huomioikaa, että osa niistä on sellaisia, jotka on kiinnitettävä satulan alle, jolloin satulaa ei saa aivan alimpaan asentoon. On myös sellaisia työntökeppejä, jonka voi kiinnittää pyörän runkoon. Huomion arvoista on myös kepin paino, on aika isoja eroja. Lienevätkö jotkin alumiinisia ja toiset raskaampaa matskua. Kuten pyörissäkin.
Kolmipyöräiset ovat musta tosi huonoja jos ovat sellaisia, että polkimet sijaitsevat etupyörässä, eikä lähes satulan alla. On aivan väärä asento polkea ja tosi raskas. Ainakin Nopsa Trike-pyörässä (vaikka on kolmipyöräinen) on polkuasento ns. oikea.
Tuli nyt vähän tätä pyörä -juttua kun ollaan viime aikoina asiaan tutustuttu..
Musta toi Aniliinin tyyli antaa kasvikset ensin on hyvä. Me tehdään aina joskus samoin, jos on usempi päivä mennyt vähillä kasviksilla.
Ilona syö mielellään lautasellisen kukka- ja parsakaalia tai hemapaa (herne-maissi-paprika), mutta jos samalla lautasella on muuta mielenkiintoista, niin kasvikset jäävät selvästi vähemmälle. Hedelmiä syö mielellään, mutta välillä ilmeisesti kyllästyy johonkin tiettyyn ja tauon jälkeen ahmii taas mielellään. Nyt on menossa kiisseli-vaihe.. Lähes mikä vaan juotavan löysä kiisseli menee. Liittynee tuohon oksentamiseen, on kivempi kakoa nestettä kuin könttejä. Yök.
Nyt sain rohkeaa päiväkahvi-seuraa, poistun. Siis rohkeaa siinä mielessä, että hän tietää Ilonan oksentaneen ja tulee silti! Hih hih.
S
Stella*
Vieras
Moi! Vai ovat A ja P ihan kokonaisina vielä. Toivotaan, että pääsette tositoimiin ennen kuin alkaa tosissaan harmittaa .
Kyllä tästä kahden pikkulapsen elämästä selviää. Toki väsyneenä on välillä rankkaa ja esikoiselle (ja miehelle) tulee hermostuttua silloin pienistäkin jutuista. Toki on kädet täynnä työtä ja oma aika on _todella_ kortilla. Mutta: minä ainakin iloitsen tosi paljon siitä, että lapsilla on jo nyt seuraa toisistaan. Leonkin kasvot aina loistavat, kun hän on Kaislan kanssa. Vaikka pikkusisko on usein myös rasite, niin useimmiten K on Leolle ilonaihe. Leo mm. opettaa Kaislalle asioita ja menee Kaislaa piiloon. Eikä kukaan saa Kaislaa yhtä ihanaan naurunremakkaan kuin isoveli toilailuineen.
Ihanaa on myös seurata, millaiset persoonat näistä tyypeistä kehittyy. Luonne-eroja on jo nyt nähtävissä. Eilenkin oli tosi hauskaa illalla, kun Leo sai kunnon iltahepulin. Juoksi kuin pupu ympäri kämppää ja hekotti. Välillä syöksyi syliin pussailemaan. Samaan aikaan Kaisla harjoitteli seisomaan nousemista minua vasten ja silmiin syttyi ihana ahaa-elämys, kun jalat kantoivat ja kroppa oli pystyasennossa. Tuollaiset hetket ovat niitä, joiden takia jaksaa ne valvomiset ja kämpän hävitykset.
Yksi tärkeä juttu on se, että järjestää esikoiselle välillä kahdenkeskistä aikaa. Olen huomannut, että Leo on ihan onnessaan, kun me tehdään jotain kaksin ja Kaisla jää isänsä hoitoon. Pusu- ja halikiintiöt pidetään samoina kummallekin lapselle ja Leon kanssa tehdään sellaisia asioita, joita vain "isot" saavat tehdä. Selvästi tekee poikaan vaikutuksen, kun hän ymmärtää, että Kaisla on liian pieni johonkin juttuun, mutta _hän_ osaa ja saa tehdä sitä.
Ehkä suurin miinus tässä elämänvaiheessa on se, että parisuhteelle aikaa ei meinaa järjestyä. Kun kädet ovat täynnä työtä lasten kanssa 06-21 joka päivä, niin illalla sitä haluaa usein olla hiljaisuudessa tai tehdä jotain omia juttujaan. Tai vaikka mennä edes vain suihkuun... Aivan liian harvoin tulee kunnolla juteltua miehen kanssa. Tavallaan kyllä olen ottanut asian niin, että tämä on nyt tätä jonkin aikaa, ja parin vuoden päästä aikaa on taas enemmän. Välillä vaan harmittaa, että ihan kodinhoitoon menee nyt paljon enemmän aikaa kuin ennen.
Asiasta toiseen. Leolla on kolmipyöräinen, jonka sai ukiltaan viime kesänä. Emme varmaan hanki apupyörällistä pyörää vielä tänä kesänä, koska leikkipuiston äidit opastivat, että vasta kolmivuotias jaksaa polkea kunnolla. Toki vauhtipakkaukset Lotta ja Ilona saattavat hoksata jutun jo nyt.
Vai tuli teille Gissa taas sukunimisota. Se on tylsää. Jos ette pääse sopuun millään, niin mitä jos arpoisitte sukunimen lapselle? Siten kumpikaan ei saisi tahtoaan läpi vaan sattuma saisi päättää.
Hyvä idea Aniliinilla tuohon vihreiden syömiseen! Pitääkin testata. Meillä Leo on aika huono syömään kasviksia. Oikeastaan maissi, porkkana, herneet ja oliivit ovat ainoita mitkä maistuvat. Ja niistäkään tuota viimeisintä ei viitsi usein antaa. Hedelmiä Leo kyllä pupeltaa mielellään, banaani ja päärynä ovat suosikit, mutta aplarit ja omenatkin uppoavat. Niin joo ja sipulia poika söisi raakana, jos vain saisi. Kummallinen lapsi.
Voi Illi parkaa! Kauhean pitkällinen tauti teillä pörrää. Toivottavasti saatte lääkäriltä jotain troppia.
Tuli tuosta Nekun korkokengästä mieleen, että multa lähti joskus parikymppisenä korko irti yökerhossa. Jatkoin juhlimista, vaikka toisesta kengästä uupui korko. Kyllä sitä voikin olla bimbo. Silloin olinkin kyllä blondi - tosin feikkisellainen
.
Nyt äkkiä nokosille ennen kuin pienet heräävät. Nimittäin viime yö oli Kaislan nuhan takia piinallinen.
.Kyllä tästä kahden pikkulapsen elämästä selviää. Toki väsyneenä on välillä rankkaa ja esikoiselle (ja miehelle) tulee hermostuttua silloin pienistäkin jutuista. Toki on kädet täynnä työtä ja oma aika on _todella_ kortilla. Mutta: minä ainakin iloitsen tosi paljon siitä, että lapsilla on jo nyt seuraa toisistaan. Leonkin kasvot aina loistavat, kun hän on Kaislan kanssa. Vaikka pikkusisko on usein myös rasite, niin useimmiten K on Leolle ilonaihe. Leo mm. opettaa Kaislalle asioita ja menee Kaislaa piiloon. Eikä kukaan saa Kaislaa yhtä ihanaan naurunremakkaan kuin isoveli toilailuineen.
Ihanaa on myös seurata, millaiset persoonat näistä tyypeistä kehittyy. Luonne-eroja on jo nyt nähtävissä. Eilenkin oli tosi hauskaa illalla, kun Leo sai kunnon iltahepulin. Juoksi kuin pupu ympäri kämppää ja hekotti. Välillä syöksyi syliin pussailemaan. Samaan aikaan Kaisla harjoitteli seisomaan nousemista minua vasten ja silmiin syttyi ihana ahaa-elämys, kun jalat kantoivat ja kroppa oli pystyasennossa. Tuollaiset hetket ovat niitä, joiden takia jaksaa ne valvomiset ja kämpän hävitykset.
Yksi tärkeä juttu on se, että järjestää esikoiselle välillä kahdenkeskistä aikaa. Olen huomannut, että Leo on ihan onnessaan, kun me tehdään jotain kaksin ja Kaisla jää isänsä hoitoon. Pusu- ja halikiintiöt pidetään samoina kummallekin lapselle ja Leon kanssa tehdään sellaisia asioita, joita vain "isot" saavat tehdä. Selvästi tekee poikaan vaikutuksen, kun hän ymmärtää, että Kaisla on liian pieni johonkin juttuun, mutta _hän_ osaa ja saa tehdä sitä.
Ehkä suurin miinus tässä elämänvaiheessa on se, että parisuhteelle aikaa ei meinaa järjestyä. Kun kädet ovat täynnä työtä lasten kanssa 06-21 joka päivä, niin illalla sitä haluaa usein olla hiljaisuudessa tai tehdä jotain omia juttujaan. Tai vaikka mennä edes vain suihkuun... Aivan liian harvoin tulee kunnolla juteltua miehen kanssa. Tavallaan kyllä olen ottanut asian niin, että tämä on nyt tätä jonkin aikaa, ja parin vuoden päästä aikaa on taas enemmän. Välillä vaan harmittaa, että ihan kodinhoitoon menee nyt paljon enemmän aikaa kuin ennen.
Asiasta toiseen. Leolla on kolmipyöräinen, jonka sai ukiltaan viime kesänä. Emme varmaan hanki apupyörällistä pyörää vielä tänä kesänä, koska leikkipuiston äidit opastivat, että vasta kolmivuotias jaksaa polkea kunnolla. Toki vauhtipakkaukset Lotta ja Ilona saattavat hoksata jutun jo nyt
. Vai tuli teille Gissa taas sukunimisota. Se on tylsää. Jos ette pääse sopuun millään, niin mitä jos arpoisitte sukunimen lapselle? Siten kumpikaan ei saisi tahtoaan läpi vaan sattuma saisi päättää.
Hyvä idea Aniliinilla tuohon vihreiden syömiseen! Pitääkin testata. Meillä Leo on aika huono syömään kasviksia. Oikeastaan maissi, porkkana, herneet ja oliivit ovat ainoita mitkä maistuvat. Ja niistäkään tuota viimeisintä ei viitsi usein antaa. Hedelmiä Leo kyllä pupeltaa mielellään, banaani ja päärynä ovat suosikit, mutta aplarit ja omenatkin uppoavat. Niin joo ja sipulia poika söisi raakana, jos vain saisi. Kummallinen lapsi
.Voi Illi parkaa! Kauhean pitkällinen tauti teillä pörrää. Toivottavasti saatte lääkäriltä jotain troppia.
Tuli tuosta Nekun korkokengästä mieleen, että multa lähti joskus parikymppisenä korko irti yökerhossa. Jatkoin juhlimista, vaikka toisesta kengästä uupui korko. Kyllä sitä voikin olla bimbo. Silloin olinkin kyllä blondi - tosin feikkisellainen
.Nyt äkkiä nokosille ennen kuin pienet heräävät. Nimittäin viime yö oli Kaislan nuhan takia piinallinen.
A
Aniliini#
Vieras
Stellalta tulee aina niin mahtavaa "infoa" kahden lapsen kanssa elelemisestä, että ei tule maalailtua piruja seinille. Siis realistisia kertomuksia päivistä, mutta jaksat aina silti muistutella meitä kaikkia siitä, että ne pienet ja isot lasten kanssa koeutu onnistumisen hetket ovat se meidän elämämme suola, josta pitää muistaa olla kiitollinen ja onnellinen sen kaaoksenkin keskellä.
Kiitos Julialle pyöräinformaatiosta, pitääkin katsastaa sitä keppiä, kunhan tästä tas pääsee isompiin kauppoihin.
Voihan kurjuus sitä Ilonan tautia, kyllä on hiivatin sitkeässä. Toivottavasti saa jotain kunnon apuja lääkäristä.
Mä taas sekoilin jotain siinä edellisen kirjoitukseni kasvisosiossa, piti ilmeisemminkin kirjoittaa, että annan milloin tuoreita, milloin keitettyjä kasviksia. No, hyvä kuitenkin, kun pääasia tuli teille selväksi, vaikka sanoja kirjoitelmistani puuttuukin, tai sitten ovat muuttaneet muotonsa siansaksaksi!
Sama täällä kuin Leolla, raaka sipuli ja oliivit uppoaisivat Vilin suuhun. Myös esim. tuore Aura-juusto saa kympin pisteet Vililtä, erikoista, mähän en kyllä olisi lapsena tuollaisia "myrkunmakuisia" suuhuni laittanut.
Voi teidän korkkareita, mun lystikkään leveät jalkapöydät eivät ole sellaisiin ikinä tottuneet. Tasamaan tallailua vaan!
Nyt mummi tulee Vilin kanssa ulkoilemaan, joten lähden sinne vt:lle!
Kiitos Julialle pyöräinformaatiosta, pitääkin katsastaa sitä keppiä, kunhan tästä tas pääsee isompiin kauppoihin.
Voihan kurjuus sitä Ilonan tautia, kyllä on hiivatin sitkeässä. Toivottavasti saa jotain kunnon apuja lääkäristä.
Mä taas sekoilin jotain siinä edellisen kirjoitukseni kasvisosiossa, piti ilmeisemminkin kirjoittaa, että annan milloin tuoreita, milloin keitettyjä kasviksia. No, hyvä kuitenkin, kun pääasia tuli teille selväksi, vaikka sanoja kirjoitelmistani puuttuukin, tai sitten ovat muuttaneet muotonsa siansaksaksi!
Sama täällä kuin Leolla, raaka sipuli ja oliivit uppoaisivat Vilin suuhun. Myös esim. tuore Aura-juusto saa kympin pisteet Vililtä, erikoista, mähän en kyllä olisi lapsena tuollaisia "myrkunmakuisia" suuhuni laittanut.
Voi teidän korkkareita, mun lystikkään leveät jalkapöydät eivät ole sellaisiin ikinä tottuneet. Tasamaan tallailua vaan!
Nyt mummi tulee Vilin kanssa ulkoilemaan, joten lähden sinne vt:lle!
K
Kata ejk
Vieras
Moikka!
Netti toimii jälleen, joten yritän päästä taas kirjoittelurutiineihin! Tosin tänään lähtö Barcelonaan illalla, sitä onkin odotettu..ekaa kertaa iski sellainen matkakuume, että en meinannut enää kolmen jälkeen saada unta yöllä, taitaa eka ulkomaanreissu Vanen kanssa hermostuttaa..
Vanessa heräilee tosi aikaisin, voi liittyä myös siihen, että makkarissa aika valoisaa. Tänäänkin heräs 5.40, se on aika normaalia nykyään. Meillä on kyllä pimennysrullaverhot, mutta päästää valoa reunoista aika paljon. Onneksi on kesä tulossa niin jaksaa vähemmillä unilla.
Kasviksia ei meilläkään syödä kovin paljoa, taidan noudattaa samaa neuvoa ja koittaa antaa välillä ensin niitä yksinään. V ei oikein syö enää purkkiruokia, joten yritän päästä jonkinlaiseen ruoanlaittorutiiniin kiinni. Tuntuu vaan, että saa koko ajan olla laittamassa ruokaa. Ja välillä on lipsahtanut aika herkkulinjalle, kun tulee liikuttua paljon ja syötyä kaikkea pientä.
Netti toimii jälleen, joten yritän päästä taas kirjoittelurutiineihin! Tosin tänään lähtö Barcelonaan illalla, sitä onkin odotettu..ekaa kertaa iski sellainen matkakuume, että en meinannut enää kolmen jälkeen saada unta yöllä, taitaa eka ulkomaanreissu Vanen kanssa hermostuttaa..
Vanessa heräilee tosi aikaisin, voi liittyä myös siihen, että makkarissa aika valoisaa. Tänäänkin heräs 5.40, se on aika normaalia nykyään. Meillä on kyllä pimennysrullaverhot, mutta päästää valoa reunoista aika paljon. Onneksi on kesä tulossa niin jaksaa vähemmillä unilla.
Kasviksia ei meilläkään syödä kovin paljoa, taidan noudattaa samaa neuvoa ja koittaa antaa välillä ensin niitä yksinään. V ei oikein syö enää purkkiruokia, joten yritän päästä jonkinlaiseen ruoanlaittorutiiniin kiinni. Tuntuu vaan, että saa koko ajan olla laittamassa ruokaa. Ja välillä on lipsahtanut aika herkkulinjalle, kun tulee liikuttua paljon ja syötyä kaikkea pientä.
A
Aniliini#
Vieras
Mukava kuulla Katasta, justiinsa illalla mietin teitä nukkumaan mennessä, telepatia näköjään toimi! Ihanaa ja valoisaa matka teille!! Äitisikö teillä on matkaseurana, muistelen, että naisten kesken lähdette.
Täällä olotila normaali, vyöhyketerapiassa hierottiin jalkaterien pisteitä, korvia (joissa tarralla kiinnitettynä nyt nastoja, jotta voin itse hipelöidä korviani jatkuvasti oikeista pisteistä) ja reisiä sekä selkää. Epämukavaa oli vain se, etten löytänyt tietenkään hyvää asentoa kovahkolla hierontasängyllä, vai miksi niitä -lääkäripetejä kutsutaankaan- selkä sattui melko lailla, mutta reisiä hierottaessa piti olla makuuasennossa. Sain myös kolmea lajia homeopaattisia "lääkkeitä", hyvänmakuisia pikkupillereitä, joita napsin synnytykseen saakka. Keskiviikkona uusi aika, ellei mitään ole tapahtunut.
Ai niin, jonkin sortin limatulppa irtosi kyllä tänään, mutta sehän ei tunnetusti kerro muuta kuin sen, että synnytys on lähestymässä ja se on muutenkin tiedossa. Siis toisilla on mennyt vielä reippaasti yli viikkokin limahavaintojen jälkeen. Stella, eikös sulla kuitenkin tullut melko pian lähtö limojen jälkeen? Sorry taas eritejutut.....
Aivan valloittavan ihanan näköinen ilma ulkona, Vili täällä jo pyytelee ulos, joten menemme hiekkikselle. Tai minä viereen kirjan kanssa aurinkoon istumaan.
Ihanaa ja valoisaa matka teille!! Äitisikö teillä on matkaseurana, muistelen, että naisten kesken lähdette.Täällä olotila normaali, vyöhyketerapiassa hierottiin jalkaterien pisteitä, korvia (joissa tarralla kiinnitettynä nyt nastoja, jotta voin itse hipelöidä korviani jatkuvasti oikeista pisteistä) ja reisiä sekä selkää. Epämukavaa oli vain se, etten löytänyt tietenkään hyvää asentoa kovahkolla hierontasängyllä, vai miksi niitä -lääkäripetejä kutsutaankaan- selkä sattui melko lailla, mutta reisiä hierottaessa piti olla makuuasennossa. Sain myös kolmea lajia homeopaattisia "lääkkeitä", hyvänmakuisia pikkupillereitä, joita napsin synnytykseen saakka. Keskiviikkona uusi aika, ellei mitään ole tapahtunut.
Ai niin, jonkin sortin limatulppa irtosi kyllä tänään, mutta sehän ei tunnetusti kerro muuta kuin sen, että synnytys on lähestymässä ja se on muutenkin tiedossa.
Siis toisilla on mennyt vielä reippaasti yli viikkokin limahavaintojen jälkeen. Stella, eikös sulla kuitenkin tullut melko pian lähtö limojen jälkeen? Sorry taas eritejutut.....Aivan valloittavan ihanan näköinen ilma ulkona, Vili täällä jo pyytelee ulos, joten menemme hiekkikselle. Tai minä viereen kirjan kanssa aurinkoon istumaan.
H
Hertta*
Vieras
Hitsi, että jännittää A:n ja P:n puolesta! Pian teillä on pikkukääröt, voih .
Kiva, kun kävitte männä viikolla P, S ja K. Aina piristää päivän!
Kiitos kaunis, Nekku, jos lainaat Patapumia kesäksi! Voitaisiin tulla testaamaan kesäkuussa. Koska jäätkään ä-lomalle?
Hui kauhistus Ilonan oksutautia. Joko helpottaa?
Hyvää matkaa Katalle! Eiköhän kaikki mene Vanessan kanssa hyvin, iso tyttö jo ja rauhallisemman puoleinen. Koskahan kuullaan Riinuskan reissusta?
Mä varasin eilen meille Tukholman matkan! Miehen isäkuukauden alkajaisiksi toukokuun lopussa. Laivalla mennään ja ollaan yks yö Tukholmassa. Mennään Vikingillä, kun oli yli puolet halvempi kuin Silja. Ihan hyvät hytit kuitenkin ja Tukholman hotelli on älyttömän kiva, oon yöpynyt työmatkoilla muutaman kerran. Sijaitsee Söderissä, missä kivoja putiikkeja, kahviloita yms. ja Viikkarin terminaalista kävelymatka. Hitsi, oon ihan innoissani!
Gissalla sukunimikiistaa, ei kiva. Hertalla on miehen sukunimi. Mulle ei ollut kynnyskysymys, vaikka olisin ihan mielelläni mun sukunimen antanut myös... Toisaalta etunimi oli mun ehdotus ja suosikki, joten mies sai valita sukunimen. Ja kieltämättä sointuu yhteen kivasti. Mun lapsi se on kuitenkin, oli nimi mikä tahansa, näin mä ajattelen. Enkä aio ottaa miehen nimeä, jos joskus naimisiin mennään.
Mä ajattelin, että voisiko Herttaa viedä jo pyörän kyydissä, pyöränistuimessa siis. Oletteko te vieneet? Tää on näitä autottomien asioita erityisesti...
Nyt H pyrkii sylkkyyn..Moikka!
. Kiva, kun kävitte männä viikolla P, S ja K. Aina piristää päivän!
Kiitos kaunis, Nekku, jos lainaat Patapumia kesäksi! Voitaisiin tulla testaamaan kesäkuussa. Koska jäätkään ä-lomalle?
Hui kauhistus Ilonan oksutautia. Joko helpottaa?
Hyvää matkaa Katalle! Eiköhän kaikki mene Vanessan kanssa hyvin, iso tyttö jo ja rauhallisemman puoleinen
. Koskahan kuullaan Riinuskan reissusta? Mä varasin eilen meille Tukholman matkan! Miehen isäkuukauden alkajaisiksi toukokuun lopussa. Laivalla mennään ja ollaan yks yö Tukholmassa. Mennään Vikingillä, kun oli yli puolet halvempi kuin Silja. Ihan hyvät hytit kuitenkin ja Tukholman hotelli on älyttömän kiva, oon yöpynyt työmatkoilla muutaman kerran. Sijaitsee Söderissä, missä kivoja putiikkeja, kahviloita yms. ja Viikkarin terminaalista kävelymatka. Hitsi, oon ihan innoissani!
Gissalla sukunimikiistaa, ei kiva. Hertalla on miehen sukunimi. Mulle ei ollut kynnyskysymys, vaikka olisin ihan mielelläni mun sukunimen antanut myös... Toisaalta etunimi oli mun ehdotus ja suosikki, joten mies sai valita sukunimen
. Ja kieltämättä sointuu yhteen kivasti. Mun lapsi se on kuitenkin, oli nimi mikä tahansa, näin mä ajattelen. Enkä aio ottaa miehen nimeä, jos joskus naimisiin mennään. Mä ajattelin, että voisiko Herttaa viedä jo pyörän kyydissä, pyöränistuimessa siis. Oletteko te vieneet? Tää on näitä autottomien asioita erityisesti...
Nyt H pyrkii sylkkyyn..Moikka!
N
Nekku ejk
Vieras
Ihanaa matkaa Katalle ja Vanelle! Me oltiin siellä tasan vuosi sitten ja huippukelit oli. Nauttikaa atmosta!
Väsy. L heräsi klo 6 huutaen ihan transsissa. Mä veikkaan ns. kauhukohtausta tai pahaa unta tms. Meni ohi noin 10 minuutissa. Toivottavasti tämä vaihe on lyhyt Vanekin on early bird, hui. Päivä tuntuu meinaan aika pitkältä, kun alkaa noin aikaisin. Mua ihmetyttää, miten meitinkin likka potkii noin vähillä unilla. Menee unille nykyään vasta klo 21.15-21.30.
P, meille on siis tulossa normipyörä appareilla, ei kolmipyörä. Tattista Julialle työntokeppispekseistä!
L:lle maistuu tällä haavaa kaikki. Meillä parhaiten uppoaa, kun saa käteensä itte, itte ompun tai päärynän puolikkaan tai banskun. Satsumat on suurta herkkua ja vesimeloni, rypäleet, ananas, avocado jne. Porkkana, maissi ja broccoli suurimpia herkkuja vihanneksista. Paprikaa kutsuu patkimaksi ja vetelee himolla. Olivat pk:ssakin kiitelleet, kun syö vihanneksia ja ylipäänsä kaikkea. Sehän saattaa toki muuttua hetkenä minä hyvänsä, kun näitä vaiheita tuntuu piisaavan
Mua on muuten viikon sisällä alkanut ärsyttää lattialle putoilevat esineet ja kaikenlainen kykkiminen. Joku kumma ottaa tossa edessä vastaan. ;-)
Hertta, kyllä varmaan pikku-Hoo jo pyöränistuimessa pysyisi, kun laittaa remelit tiukalle ja kypärän päähän. Istuu kuitenkin jo tukevasti.
Mäkin suunnittelen Tukholman keikkaa ä-loman (27.5.) aluksi toukokuun loppuun / kesäkuun alkuun. Ihan risteily tosin vain, jonnekin vielä tekee mieli lähteä ja L varmaan viihtyisi huippuhyvin laivalla.
H, mä voin tuoda Patapumin sulle silloin 3.5. jo. Mutta ehdottomasti nähdään kesäkuussakin.
Väsy. L heräsi klo 6 huutaen ihan transsissa. Mä veikkaan ns. kauhukohtausta tai pahaa unta tms. Meni ohi noin 10 minuutissa. Toivottavasti tämä vaihe on lyhyt Vanekin on early bird, hui. Päivä tuntuu meinaan aika pitkältä, kun alkaa noin aikaisin. Mua ihmetyttää, miten meitinkin likka potkii noin vähillä unilla. Menee unille nykyään vasta klo 21.15-21.30.
P, meille on siis tulossa normipyörä appareilla, ei kolmipyörä. Tattista Julialle työntokeppispekseistä!
L:lle maistuu tällä haavaa kaikki. Meillä parhaiten uppoaa, kun saa käteensä itte, itte ompun tai päärynän puolikkaan tai banskun. Satsumat on suurta herkkua ja vesimeloni, rypäleet, ananas, avocado jne. Porkkana, maissi ja broccoli suurimpia herkkuja vihanneksista. Paprikaa kutsuu patkimaksi ja vetelee himolla. Olivat pk:ssakin kiitelleet, kun syö vihanneksia ja ylipäänsä kaikkea. Sehän saattaa toki muuttua hetkenä minä hyvänsä, kun näitä vaiheita tuntuu piisaavan
Mua on muuten viikon sisällä alkanut ärsyttää lattialle putoilevat esineet ja kaikenlainen kykkiminen. Joku kumma ottaa tossa edessä vastaan. ;-)
Hertta, kyllä varmaan pikku-Hoo jo pyöränistuimessa pysyisi, kun laittaa remelit tiukalle ja kypärän päähän. Istuu kuitenkin jo tukevasti.
Mäkin suunnittelen Tukholman keikkaa ä-loman (27.5.) aluksi toukokuun loppuun / kesäkuun alkuun. Ihan risteily tosin vain, jonnekin vielä tekee mieli lähteä ja L varmaan viihtyisi huippuhyvin laivalla.
H, mä voin tuoda Patapumin sulle silloin 3.5. jo. Mutta ehdottomasti nähdään kesäkuussakin.
Similar threads
- gissa
- Lapsen saaminen 3 4 5
- Aniliini
- Lapsen saaminen 3 4 5
- Aniliini
- Lapsen saaminen 3 4 5
- Tiitu
- Lapsen saaminen 3 4 5
- Nekku ejk
- Lapsen saaminen 3 4 5