Syyskuiset 3

[Fern]

Ihan sama juttu mulla, jotenkin tuntuu et herää jokaiseen pieneenkin rapsahdukseen. Tosin välillä (lähinnä aamuyöstä) herään myös huonoon oloon... Päivällä väsyttääkin sit ihan kamalasti. Pari viikkoa ois vielä ekaan neuvolaan, jännittää

 

[Manna66]

Terveiset ultrasta! Kaikki oli hyvin ja pikkuinen uiskenteli masussa tyytyväisenä heilutellen pieniä käsiä ja jalkojaan! Sydän sykki myös vinhasti. Suunnaton onnentunne tästä tuli ja itku silmään. Ihanaa, että kaikki on hyvin!

Laskettu aikani aikaistui ja se on nyt 14.9. eli lääkärin mukaan ollaan nyt menossa rv 7+6 sen itse laskemani 7+4:n sijaan. Päivitin tähän listaankin.

Mulla on myös vaikeuksia nukkua, mutta kaikki ruoka uppoaa eikä pahaa oloa ole ollut kuin n. joka toinen viikko iltaisin. Rinnat ovat älyttömän kipeät ja nauratti kun joku täällä kertoi joutuvansa ""keräämään"" rintojaan aina sängystä noustessa. Sama juttu mullakin!

Mielenkiinnolla odotan frissen uutisia tämänpäiväisestä ultrasta! Tervetuloa emmalle ja syvät pahoittelut esikoisen kohtalosta, todella surullista. Saako kysyä mitä tapahtui? Rutkasti onnea matkaan uuden tulokkaan kanssa!

02.9. Jennu79, 26v, Esikoinen
03.9. Outi, Toinen lapsi
07.9. Kaza, 28v, Esikoinen
07.9. Malin, 25v, Esikoinen, TYKS
07.9. Anneli, 24v, Esikoinen
08.9. Tepa, 27v, Esikoinen
09.9. Rizzu, 28v, Esikoinen, KOS/NKL
12.9. Minä, 22v, Toinen lapsi
13.9. Hanne, 29v, Esikoinen
14.9. Pirita, Esikoinen, TYKS
14.9. Kassu, 29v, Esikoinen, TAYS
14.9. Manna66, 39v, Toinen lapsi, KOS/NKL
15.9. Lumikki, 29v, Esikoinen, TAYS
15.9. Piitsu, 33v, Esikoinen, NKL
16.9. Tuire
17.9. Frisse, 29v, Esikoinen, OYS
17.9. mamero72
17.9. Nelli, 27v, Esikoinen
18.9. Jonna_85, OYS
18.9. Myy, 27v, Esikoinen
20.9. babe82, 23v, Esikoinen, KOS
20.9. KukkisM, 29v, esikoinen, TAYS
20.9. Vivi, 25v, Esikoinen
20.9. mamma78
24.9. Ninni75, Toinen lapsi, LPKS
24.9. Fern, 30v, Esikoinen
25.9. Snoopy, 23v, Toinen lapsi, KOS
25.9. kesä, 23v, Toinen lapsi, KOS
27.9. Lotta, esikoinen, TAYS
28.9. Helen
29.9. Syysmasu, Toinen lapsi
?.? Inana, 21v, esikoinen
29.9. Hanna, ikä?, esikoinen?, NKL/KOS

 

[syysmasu]

Esikoisen aikana en käynyt missään ultrissa yksityisillä ja niin olin ajatellut tämänkin raskauden kohdalla. Mutta kun teidän kirjoituksia olen lukenut, tulin toisiin ajatuksiin... nyt on varhaisultra sitten varattu viikon päähän 09.02. Kylläpäs jännittää!!! Minulla on silloin ultran aikaan rv 6+6, ei kait se ole liian vähän?? Aikaa varatessa kyllä vakuutettiin, että ihan hyvät viikot menossa silloin.

 

[Tepa]

Olo on mitä loistavin. Rinnat hieman arat, mutta muuten kaikki ok. Välillä tuntuu, että onkohan kaikki kohdallaan, niin hyvä olo on. Tänään 9+0, ultrassa käyty pari viikkoo sitte, kaikki hyvin. Eka neuvolakin takana, sydän äänet ei kuulunu, mutta ultrassahan ne näkyi ja kuului. Sain parin viikon päähän jolääkäri ajankin ja np-ultran pari päivää myöhemmin. Uutta taloa aletaan rakentamaan myös, että mahdutaan koko perhe, joten muutoksia tiedossa aika paljon...

 

[frisse]

Ultra takana ja pieni ihmisen alkuhan siellä näkyi pienellä sykkivällä sydämmellä. Kyynel nousi silmään...=)

 

[Lumikki]

Minäkin pidän sulle peukkuja Ninni75, ett kaikki olis vuodosta huolimatta hyvin!! Mulle vaan jatkettiin sairaslomaa tässä mun tilanteessa ja kehoitettiin ottamaan iisisti eli ota sinäkin rauhallisesti. ""Sohvaperunaelämää lähinnä, ei yhdyntää, ei nostelua, ei rankkaa liikuntaa, ei stressiä - sanoi lääkäri"".

 

[Ninni75]

Voi kun osais olla stressaamatta.... Tänään olin äitiyspolilla kovien vuotojen kans ja lääkäri teki ultran. Olin kyllä jo 100%:n varma, että kohtu on tyhjä. Yöllä heräsin veskireissulle ja huomasin, että sisältäni molskahti verinen klöntti pönttöön. Aamulla vielä toinen mokoma ja veri valui norona. Ultrassa kuitenkin näkyi vaavinalku kohdussa. 14.2. menen kontrolliin ja silloin toivottavasti sikiö on kehittynyt normaalisti. Ei kai auta ku ottaa päivä kerrallaan ja katsoa miten tässä käy. Sairaslomalle tuli passitus välittömästi mulle myös. Pidetään sit Lumikin kans sohva lämpimänä

 

[emma]

kiitos. esikoisemme kuolinsyy oli napanuoraan kuristuminen rv 25+5. Rupesin miettimään että onkohan kaikki ok kun en tuntenut liikkeitä pariin päivään ollenkaan ja soitin neuvolaan josta lähtö ultraan jossa ne niin tuskaiset ja lohduttomat sanat lääkäri lausui. niitä tuskin koskaan unohtaa. ja siitä suoraan osastolle jossa synnytys käynnistettiin. reilu vrk kuluttua syntyi niin kaunis poikamme, mutta ilman sitä legendaarista itkua. Esikoisen kohtalo oli kuitenkin lääkärien mukaan puhdas sattuma, mitään ei olisi itse voinut toisin tehdä, mikä osaltaan helpottaa asian käsittelyä. Saimme uuden mahdollisuuden melko pian ja nyt on menossa rv 7 ja usko ja toivo tähän raskauden onnistumiseen on valtava. En halua tällä viestillä pelotella ketään onnellista odottajaa, kerroin vain oman tarinani. Voimia ja onnea odotuksiin!