Huomenta!
Neuvolassa käyty silloin keskiviikkona. Hb oli 120 ja yritän nyt sitä ruualla saada nostettua. leukkarit kahdella plussalla, hiivaa eikä bakteeritulehdusta ole, joten nyt jännitetään mistä johtui. Ultrassa kävin taas torstaina ja uusi arvio viikoista on nyt tasan kahdeksan ja la siirtyis viikolla eli 8.11. olis nyt. Jospa tämä kohta vakiintuisi.
Endon mitta oli 3,6cm. Jollakin muullakin taisi löytyä jotain ylimääräistä?
Tuosta tupakoinnista. Olisiko tupakoitsijoilla antaa vinkkejä, miten teitä voisi motivoida lopettamaan? Ja olisitteko valmiita kokeilemaan erilaisia kikkoja ihan tosissaan tupakasta irtipääsemiseksi? Itse ehdottaisin sellaista, että ostatte ison paketin korvaustuotteita, esim. niitä imeskelytabuja. Koitatte mahdollisimman usein vaihtaa yhden tupakan niihin tabuihin. Ja jos tietää, että tupakoinnin lopettaminen on itselle todella vaikeaa niin suosiolla kannattaa ostaa niitä vahvempia tabuja. Se on paljon parempi vaihtoehto kuin tupakka. Jos äiti polttaa viimeisen savukkeen klo 23 illalla, on sikiön veressä häkää yms. vielä aamu kuuden aikaan, sikiö kun ei pysty poistamaan tuota ainetta verestään kuten äiti. Ja miettikää sitä oloa, kun aineita on veressä jatkuvasti ja lisää vain tulee. Tämä on perustelu sille, miksi nuo korvaustuotteet ovat parempi vaihtoehto!
Ninnuli, tuohon vauvan pienipainoisuuteen. Koska vauvan veri ei kykene kierrättämään happea riittävästi, kun veri on täynnä häkää ja muita vaarallisia aineita, ei vauva pysty kehittymään normaalisti, myös aivot tarvitsevat riittävästi happea kasvattaakseen soluja riittävästi eikä tämä onnistu, jos happi ei yllä aivoihin asti. Tästä johtuu sitten niin pienipainoisuus kuin monet muutkin ongelmat. Ymmärrän, että koet muiden hyökkäävän sinua vastaan tuon tupakoinnin takia ja puolustaudut siksi ärhäkkäästi, mutta tuo tupakoinnin haittojen kieltäminen ei edesauta sinua lopettamisessa tai vähentämisessä. Itse olen kanssa tupakoinut kauan, joten tiedän miten vaikeaa lopettaminen on, se ei kuitenkaan ole mahdotonta. Olisiko ihan kauhea ajatus, jos kokeilisit ainakin välillä ottaa sellaisen korvaustabun suuhusi? Voisit samalla ajatella, että nyt lapsesi ei kärsi niin pahasti ja ehkä koet hänen puolestaan hyvänolon ja onnistumisen tunteen, mikä motivoi yrittämään enemmän ja enemmän =) Olet oikeassa, että sinä hoidat ja kasvatat lapsesi, oli heillä oppismisvaikeuksia tai ei. Mutta esim. kun lapsi on 10 vuotias, sinä et enää ole hänen kanssaan 24/7, kuten hän itse on vaikeuksiensa kanssa. Me täällä haluamme tukea jokaista lopettajaa parhaamme mukaan, joten kertokaa miten voisimme motivoida teitä! Tsemppiä jokaiselle :flower: