Meillä kans ruuat lämmitetään mikrolla, maitokin. Oon vaan miettinyt, et olis kovasti paljon helpompaa kesällä ulkona liikkuessa jos pikkumies suostuis juomaan lämmittämätöntä korviketta ja syömään soseita ees joskus lämmittämättä. (tietty hedelmäsoseet menee)
Poika juttelee ""ämmä"", ""emmä"", ""äitä"", ""eitä"", ""aiai"", eiei"" jne. Kiljuminen on alkanut uudestaan ja sit tullut semmonen kovin hennolla äänellä ""juttelu"". Sit on joku ihme posket täyteen ilmaa ja naama punasena puhaltelu, ihan ku yrittäis trumpettia soittaa
Kova on poika komentelemaan. Sit oon alkanu painavaan äänensävyyn opettamaan ""ei"" sanaa, kun poitsu menee jonnekin koskemaan jotain mitä ei pitäis ja saan joka kerta makeat naurut herralta. Yritä siinä sitten vakavalla ilmeellä yrittää saada viestiä perille, ku toinen on ku hangon keksi heti kun kuule ei:n
Kovasti mennään eteenpäin pitkin lattioita, mut edelleen vaan jonkun lelun perään, ei juurikaan tee tutkimusmatkoja, mikä on kyllä ihan hyvä asia. Puklailu on alkanut uudestaan ja ihmekös tuo kun mahallaan römyää pitkin lattioita...Kävelynharjottelutuoli on todella suosittu vehje, mutta onneks viihtyy lattiallakin. Hyppykiikussa vetää jotain ihme ""riverdance""-hyppelyä innoissaan, joka tietty on aivan äärettömän huvittavan näköstä
Yöt on levottomia ja päiväunille meno yhtä huutoa. Melkein joka päikkäreille pitää nukuttaa viereen, paitsi vaunuihin nukahtaa hyvin itse ja yöunille useimmiten myös itse. Tänään siirretään poika omaan huoneeseen, kun tuntuu, että pikkasella on todella kevyttä unta, eli kun vaan huoneeseen tulee sisään pojan nukkuessa, niin alkaa ääntelemään ja pyörimään. Myös se, että poika herää keskellä yötä hetkeks jokeltelemaan ja sit nukahtaa uudestaan, on lisännyt mun halua siirtää poika omaan huoneeseen, ei tarvii itekään herätä joka äännähdykseen. Kerran yössä syö vielä, mutta nälkänsä ilmoittaa senverta äänekkäästi, että siihen herään varmasti vaikka poika oiskin viereisessä huoneessa.
Täytyy kyllä sanoa, että tää on aivan ihanaa aikaa, kun poika on niin touhukas ja viihtyy jo pidempiä aikoja itekseen touhuten. Toi liikkellelähtö ja nää ""apuvälineet"" (kävelytuoli ja hyppykiikku) on kyllä vaikuttaneet todella paljon pojan viihtyvyyteen. Aivan ihanaa on seurata kun poika hommailee itekseen ja myös yhdessä touhuuminen on tosi mukavaa, kun toinen on aivan tohkeissaan
Kovasti odotan sitä, että pääsis vielä uloskin yhdessä puistoon leikkimään. Eilen kokeiltiin keinua puistossa ja poika kyllä tykkäs, mutta kun ei vielä ilman tukea istu kunnolla, niin totesin ettei oo vielä ihan viisasta kun ne vauvakeinut on kuitenkin aika isoja ja pelkäsin kokoajan et poika etukenostaan rojahtaa taaksepäin, mut tulipahan kokeiltua.
Ruokailut sujuu suht hyvin ja kuiva ruisleipä oli kyllä aika hitti. Poika sitä imeskelee itekseen ja siitä kun ei juurikaan mitään paloja irtoile kun ei kovin kauaa anna imeskellä. Pysyy ruokaa odotellessa tyytyväisenä syöttötuolissa just leipää tai sit maissinaksuja natustellen.
Ja sit vielä loppuun, että romanssi kukoistaa ja mies on aivan ihana kaikinpuolin ja loistava pojan kanssa
Aika arkisekshan tää on heti mennyt, kun tosiaan poika sanelee tarkasti elämänrytmin, mutta mitä oon miehekkeen kanssa puhunu, ni hän viihtyy kuulemma äärimmäisen hyvin tässä vauvaperhearjessa mukana touhuamassa ja sen kyllä näkeekin hänestä
Näin meillä. Sit ku vielä alkais se kunnon kesä vihdoin viimein, ni elämä ois kertakaikkisen loistavaa
-Loora-
Pitäs kyl ottaa itteensä niskasta kiinni ihan todenteolla!