Heippa kaikille,
Ollaan taas reissattu melkein koko viikko, kun miehellä on lomaa, ei oo meinannu mitään keretä kirjottamaan! Ruisrockistakin selvittiin hengissä... Täällä oli mies parjännyt pojan kanssa tosi hyvin, eikä poitsu varmaan huomannutkaan, että äiti puuttuu. Tais ottaa kovemmin äitille toi ero
Täällä on juteltu vaikka mistä... Mä ajattelin tehdä kolme päivää viikossa töitä tuon kotihoidontuen ohella, saa paljon paremmat rahat, kun liitolta. Ja se hoitopäiväraha tosiaan vähennetään liiton rahoista, tyhmää. Teen hoitoalan hommia, joten ajattelin ilmoittaa itseäni töihin moneen paikkaan tekemään keikkaa, niin eiköhän niitä töitä aina sitten kolmeksi päiväksi ole. Huonona puolena on sitten, kun joutuu olemaan eri paikoissa töissä. Voisin harkita tekeväni enemmän töitä sitten, kun poika on kahden.
Meillä osataan kanssa laskeutua jo pepulleen seisomasta ja kovasti yrittää liikkua tukea pitkin. Toinenkin ylähammas jo pilkottaa, vähän on tullut läpi. Meillä ei mitään eroahdistusta muuten ole, ehkä toi nukkumaanmeno on välillä vaikeaa. Sitäkin enemmän alkaa tulla omaa tahtoa! Esim. jos yrittää mennä takapihan ovesta ulos ja ottaa sieltä pois, alkaa ihan hillitön huuto ja poika vetää ihan löysäksi spagetiksi. Voin vaan kuvitella, kun tekee ton isompana kaupassa =D Ei voi muuta, kun nauraa toisen mielenilmauksille.
Loora: Toivottavasti saatte apua allergioihin pian! Meille määrättiin taas uusi kortisonivoide... Leuan alla oleva ihottuma vaan on ja pysyy. Muu iho on taas ihmeen hyvässä kunnossa. Tuntuu, että pojalle sopii tosi hyvin toi decubal-rasva. Pojalle tulee noista helteistä myös kroppa täyteen hikinäppylöitä, onneksi nyt vähän viileempää.
Kävin uniongelmieni kanssa siellä lääkärissä ja sanoi, että olen rajatapaus, onko masennusta vai ei... Määräsi kuitenkin lääkettä ja sitä voi ottaa, jos siltä tuntuu. No, yhden otin ja olin seuraavana päivänä ihan tomintakyvytön, siitä vasta huono mieli tuli. Toista en aio enää kokeilla! Nyt oon saanu nukuttua vähän paremmin, nukahtamislääkkeillä kylläkin, mutta on edes sellainen olo, että joskus voisi taas oppia nukkumaan. Ja onhan tuo mieskin ollu tossa nyt apuna jonkin verran. Menee kyllä rytmit sekaisin, kun on tottunut täällä kahdestaan pojan kanssa touhuumaan päivät...