LOKAKUUN ÄIDIT 39

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Craviz
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Hienosti on tosiaan Äiskän pojat kasvaneet. Kiva.

Mulla ei ole oikeastaan kuin neuvolakuulumiset kerrottavana (keskiviikolta rv 37+6). Kaikki oli ok, eikä painoakaan ollut tullut nyt kuin 200 g/vko. Sf oli laskenut 31 cm, kun kahdella edellisellä kerralla oli 32. Mulla toi 32 on siis ollut maksimi. Joidenkin kertomat 36 cm kuulostavat kyllä aika tukalilta. Mua ei ole vauva juurikaan ahdistanut hengitystä tai potkinut kylkiluihin. Kerrankin saan olla tyytyväinen, että mun pituus muodostuu ennemmin pitkästä selästä kuin sääristä. Terkkari epäili vauvan olevan nyt noin 3 kg ja laskettuna aikana sen 3,5 kg. Sinänsä positiivisita, että sanoi vauvalla olevan hänestä melko pitkän selän (kuten äidillään), jolloin lasketunajan ohi mennessä ei olisi ehkä niin kauhean iso synytettävä, jos paino olisi pituudessa.

Joku kysymys mulla oli jo synnyttäneille, mutta enpä nyt muista. Palaan myöhemmin kysymään, jos muistan kysymykseni...

Munkin pitänee lähteä kaupungilla käymään.

Lisko 38+1
 
Noniin, soittivat Taysista äskettäin.

Aika on maanantaina rv 42+0 klo 10:45
Käskivät varata tutkimusaikaan 2-3 tuntia, eli taas istutaan odottamassa se 2 tuntia ja ollaan lääkärillä 15 minuuttia niinkuin viimeksi...evästä siis mukaan.
Ja sanoivat VARAUTUMAAN jäämään, tämä ei siis ole itsestään selvyys.
Vain jos kypsymistä on tapahtunut, istukka kalkkeutumassa tms. ilmenee.
Mutta minullahan oli reilu viikko sitten paikat pehmenneet ja sormelle auki, ja siihen malliin vihlonut että uskon siellä jotain tapahtuneen...joten sinne jään.
Alan huutamaan jos ne alkaa kotiin passittamaan vielä! EN SUOSTU!

En halua meinaan mihinkään Guinnesin ennätystenkirjaan näiden raskausviikkojen kanssa!

Tietenkin paras se, että vauva tulisi itse tässä viikonlopun aikana...
 
13.päivä ja perjantai...
Nyt vaan omaa napaa.
Eilen olin vielä neuvolassa. Sain tiistaille seuraavan ajan, mutta toivottavasti ei tarvitse enää mennä... tässä nämä terveiset

12.10. rv 39+1
paino + 600 gr
turvotus +
verenpaine 117/72
virtsa puhdas
kohdun pohja 27
RT
syke +
liikkeet ++

Eilen illalla ja yöllä oli menkkakipuja ja vähän ristiselkääkin juimi. Päivällä oli pistokipuja tuolla kohdunsuun tienoilla, ettei päässyt postia hakemaan. "Menkkakivut" ovat nyt jatkuneet koko aamupäivän, välillä vähän supistellen, mutta ei tunnu vielä "siltä". Vatsa on löysänä jo pari päivää, ruoka ei iske ja tuntuu vähän oksettavalta. Eilen ja tänään olen ollut vähän ärtyisä, olisin halunnut olla vaan rauhassa ja keskittyä tähän omaan napaan ja kehon kuunteluun...

Pöytäkoneesta hajosi näyttöpääte, joten mies on ominut kannettavani. En nyt pääse kirjoittelemaan ja lukemaan niin usein. Lisäksi miehellä meni selkä tosi pahaan kuntoon toissapäivänä, onneksi nyt alkaa jo olla parempi. Pelkäsin jo ettei häntä saa mukaan sairaalaankaan, jos äkkilähtö tulee...

Fenkoliteestä: sitä annetaan jossain päin maailmaa imeväisille koliikkiin, olen itsekin antanut sitä esikoiselleni. Nyt sitä on kolme pakettia kaapissa odottelemassa. Sitä tosiaan käytetään myös imetyksen apuna.

Cravitzille tsemppiä että pääset vihdoin (!!!) synnyttämään. Tämä odottelu käy kyllä hermoille itse kullekin. Onnea kaikille synnytykseen ja Möhölle onnea pikkuisen johdosta.

Nyt suihkuun...

ariel 38+2
 
Cravitz: Hyvä että tajusit soittaa sinne Taysiin! Se kun ei pitäisi olla "potilaan" homma huolehtia noista jutuista. Toivotaan nyt, että pääset synnyttämään jo viikonlopun aikana!

Äiskä: Hyvin nuo teidän poikanne kasvavat! Miten teidän poja huomioivat toisiaan? Katselevatko tai koskettelevatko vielä toisiaan?

Tulin juuri neuvolasta ja raskausmyrkytystä pukkaa.. Verenpaine tosin oli laskenut! Sain taas tikkuja kotiin, että voin testata proteiinit itse. Jos nousee kahdelle plussalle, niin sitten Taysiin viikonlopun aikana. Samaten jos päänsärky ja näköhäiriöt lisääntyy, niin Taysiin. Mietin vaan, että kuinka paljon sitä päätä pitää särkeä, että sinne pitää lähteä!?

Rv 38+1

Proteiinit +
Verenpaine 112/86
Paino -350g (turvotus vähän lähtenyt)
Sf 32 (on lähtenyt laskusuunnan jälkeen nousuun)
Vauvan sydämen syke 133 (odoteltiin pitkään, että teki yhden pyrähdyksen 140:een)

Olisin kyllä niin valmis jo synnyttämään! Tällainen myrkytyksen seurailu on inhottavaa..

Mitenkäs teillä muilla on tuo vauvan sydämen syke vaihdellut? Meillä syke ollut alusta saakka n. 150-160. Nyt loppuajasta kuitenkin laskenut tuonne 130 hujakoille..

Menen tästä lepäilemään, ettei paineet nouse!

Anna 38+1


 
tsemppiä annalle raskausmyrkytyksen kanssa kärvistelyyn. MUISTA LEVÄTÄ! Vuokrafilmejä vaan kasa kotiin ja sohvalle makaamaan tai sitten luet! Itse en tota tarpeeksi hyvin tajunnut kun olo oli ihan hyvä. Vasta perjantaina kun sitten oli jo kiire synnyttämään olo oli normaalista poikkeava!

Tsemppiä myös Cravizille. Uskomatonta huolimattomuutta. Ehkä se vauva päättää itse tulla ennen maanantaita.

Eilen oltiin neuvolassa. En tiedä erittääkö tää äiti jotain supermaitoa, mutta vauvalle oli tullut painoa viikon kotona oleskelun aikana +400g ja pituuttakin 2,5 cm. Vieläkin meidän sälli on aliaikainen ja pituutta silti 53.5 cm. Normaalisti toi painonnousu on kuulemma 100-200g viikossaja meillä tuplat. No se on hyvä että poika kasvaa. ;-)

Eilen illalla oli täälläkin sellainen huutokonsertti että meinas jo usko loppua ja hätä tulla. Poika ei rauhoittunut rinnalla eikä oikein mikään tuntunut auttavan. Lopuksi taas kapaloin pojan ja laulelin/hyräilin sille 30 minuuttia ja sain pojan nukkumaan. Nukkuikin sitten sikeesti 4,5 tuntia. Yöllä söi vähän ja vaipui takaisin koomaan. puoli 8 aamulla jouduin ihan herättelemään, koska olin jo vähän huolissani. Yö ruoka kun oli ollut niin niukka. Aamutissuttelujen jälkeen nukkui vielä 3 tuntia kunne heräs kunnolla syömään. ja nyt taas nukkuu.

Tänään pitäis mennä kanssa hakemaan passia ja viemään muitakin papereita maistraatiin. Lisäks täytyis hakea synnytystodistus englanniksi, jotta saadan lähetettyä ne puolaan ristiäisiä varten.

Airi
 
Hei Airi ja Orvokki, minkälainen kapalovaate teillä on? Olettekos jostain katsoneet jonkun oikeaoppisen sidonnan? Mietin vaan, että jos laittaa kapaloon yöksi, niin millaista kangasta siihen kannattaisi käyttää. Onko teillä vain lakana, vaiko joku oikein kapalovaate? Villaa?

Lotta pelkkänä kysymysmerkkinä
 
Kamala yö! Tai siis jo toinen peräkkäin.. alkuyöstä herään vessaan tunnin välein ja sinne siirtyminen aloittaa joka kerta supistukset. Sitten kun vessassa raavaaminen puolenyön jälkeen loppuu, alkavat TODELLA kivuliaat supistukset maksimissaan 20 minuutin ja minimissään 8 minuutin välein. Viime yönä tuli sitten valvottua puoli kolmesta alkaen.. elikkäs nyt väsyttää suht paljon! Päviälläkään ei oikein saa nukuttua, kun tasainen supistelu on nyt jatkunut myös päivisin. Pieniä, puolen tunnin torkahteluja pystyy ottamaan, sitten viimeistään tuskainen supistus herättää! Arvatkaa vaan oonko väsynyt!

Kuinka kivuliaita teillä muilla nää loppuajan supparit on? Mä olin yöllä ihan kylmässä hiessä, ku heräsin useesti siihen, että alaselkää ja alavatsaa "poltteli" ihan kamalasti. Kipu kesti aina noin puoli minuuttia.. tosin se tuntui paljon pidemmältä! Mietin vaan, et missä menee se raja, että pitäis ottaa yhteyttä synnärille. Päivälläkin kipu pysäyttää kaiken liikkeen ja pelkkä istuminenkin on välillä mahdotonta! Kaurapussi ja suihku on ainoat, jotka edes jotenkin siihen poltteluun auttavat!
Kivuliaat supparit alkoivat tiistai aamusta (eka osa limatulppaa irtosi edellisenä yönä ja sitä on sitten irronnut nyt muutaman päivän ajan tasaisesti) ja ne on sitten jatkuneet koko ajan voimistuvina aina tänne perjantaille asti.. loppua ei näy!
Onkohan tää normaalia? Masuasukki tuntuu kuitenkin liikkuvan ihan normaalisti.. sen minkä suppareiden välissä ehtii!

Kauhea paasausviesti! Mut mä en kestä kohta enää tätä kipua.. ei edes uskalla liikkua, ettei mene pahemmaksi!

Toivottavasti te muut voitte paremmin!
Nyt taas sohvalle pitkäkseen.. istuiminen ottaa voimille!
 
Ikionnellinen, kannattaa varmaan kohta soitella polille! Kuullostaa ihan siltä, että sulla on synnytys jo käynnissä, kannattaa ainakin käydä tarkistuttamassa tilanne. Tsemppiä!

Lotta, mä oon käärinyt vauvan ihan täkin sisään, mutta huomasin viime yönä, että se on vähän liian kuuma. EHkä ensi yönä joko vähennän vauvan vaatteita tai sitten laitan pyyhkeen sisään (esikoisella käytettiin sitä). Lakanakin kävisi hyvin.

Neuvolan täti pyöräili tänään kotikäynnille. Kiva! Juttua riitti. Poika oli kasvanut viikossa lähes 300 g! Jee! vaikuttaa toistaiseksi tosi rauhalliselta kaverilta, ihmettelee varmaan kun muut meuhkaa. Yöt menee 2-3 tunnin syöttövälellä. Toivottavasti tilanne ei muuta kamalasti, siis että välit tihenee, sitten tulee uuvahdus. Oli kiva jutella neuvolantädin kanssa ja käydä synnyts läpi. Olivat laittaneet nyt synnytyksen kestoksi 4 tuntia ja ponnistusvaiheeksi 5 minuuttia. Kohtu oli jo pienentynyt tosi pieneksi palloksi, painoakin jäljellä enää n. 4 kg. Vanhat vaatteet menee ihan täysiä jo! Jipii! Syödä ja juoda pitää kyllä kovasti, muuta tipahtaa tuolilta. Kivasti olivat muuten synnärillä kirjoittaneet paperille, että äidillä ja vauvalla hieno vuorovaikutussuhde kehittymässä. Sellaista kommenttia kuulema näkee harvoin. Tuntui hyvälle ;).

Tsemppiä kaikille loppuvaiheessa kärvisteleville ja vauvojen kanssa touhuaville!
 
Tyttö tuli, tyttö tuli ja meidän sydämemme suli!

Sunnuntaina 8.10. (rv 40+2) klo 11.02 meille syntyi tyttövauva Jorvissa! Ihan mukavan kokoinen: 3700g ja puoli metriä.

Aamulla kello 04.00 mahasta kuului POKS! ja lapsivesi meni. Edellisenä iltana olivat ekat supistukset alkaneet vaimeina ja voimistuivat lapsiveden mentyä. Kello 06.00 olimme Jorvissa ja supistuksia sekä vauvan sykettä seurattiin laitteilla. Olin avautunut noin pari senttiä ja avautuminen jatkui sujuvasti niin, että siirryimme synnytyssaliin suoraan. Siellä sitten hengittelin ilokaasua (suosittelen ehdottomasti, että kokeilette!!!) ja sain epiduraalin. Muutaman kerran yritin ponnistaa makuulla, mutta halusin jakkaran.

Jakkaralla ei mennyt sitten enää kauaa. Puolen tunnin ponnistuksen jälkeen kun vauvan pää oli ulkona sain katsoa ja koskea sitä. Tumma tukka sieltä pilkisti ja vauva pullahtikin sitten muutamalla ponnistuksella.

Nojasin isään, joka istui keinutuolissa takanani. Sain vauvan reisieni päälle ja itkin onnesta melkeinpä huutaen!

Kun nousin takaisin synnytyssängylle loppujuttuja varten, kuulin miten vauva liversi isän sylissä kuin satakieli.

Mieheni serkku on kätilönä Jorvissa ja hän oli sattumoisin juuri osastolla töissä. Varasi meille kuulemma parhaimman perhehuoneen, jonne asetuimme neljäksi yöksi.

Kaikki on ihan ok, vauva voi hyvin. Ainut on, että teemme kontrollikäynnin vauvan löysän lonkkanivelen takia muutaman viikon päästä. Jorvissa seuraavat myös bilirubiiniarvoja hyvinkin tarkasti niin iholta kuin verestäkin. Ne oli ok.

Mulla taas kipeytyi häntäluu, ja laitettiin muutama tikki. Kyllä sitä kuitenkin oli tosi väsynyt ja kipeä. En olisi mitenkään pärjännyt ilman miestäni, joka huolehti meistä tytöistä herkeämättä. Ainut melkein mitä opettelin sairaalassa oli imettäminen. Kaiken muun hoiti isi.

Nyt ollaan siis kotona ja yritetään pitää samaa rytmiä minkä opimme sairaalassa. Maitoa heruu hyvin ja vauva syö kolmen tunnin välein.

Voi, tästä voisi kirjoitella taas vaikka miten paljon. Kyllä tämä on yhtä auvoa. Itkeä tihruustellaan miehen kanssa kun tulee sellaisia söpöys ja hellyyspuuskia. Ihmetellään, että miten on meille voinut syntyä noin ihana vaavi! Ei tätä fiilistä täysin ymmärrä ennekuin itse kokee.

Koetin lueskella teidän kuulumisia, mutta perehdyn niihin paremmin sitten myöhemmin. Kuvia laitan tästä heti tulemaan Yahoolle, kunhan ensin opettelen miten se tehdään.

Terveisiä meiltä kaikilta, olen useasti ajatellut teitä ja olen saanut lisää voimia, kun tietää että täällä ollaan hengessä mukana.

T:Manna ja Piiperö 6 päivää
 
Ihana synnytyskertomus sinulla, Manna! Kuulostaa siltä että kokemus oli erittäin positiivinen väsymyksestä ja kipeästä häntäluusta huolimatta. =)

Ikionnellinen, kyllä minäkin neuvoisin äitipolille soittamista, yritä päästä siellä tarkistuttamaan tilanne. Noin pitkään kestäneet supistukset ovat voineet avata kohdunsuuta reilustikin, vaikka eivät ole niin tiheitä. Lykkyä matkaan!

Craviz, ajattelin heti kun luin siitä että odottelet postia kovasti, että varmasti ovat unohtaneet laittaa lähetteen. En ehtinyt kirjoittaa että soittele perään kun jo kirjoittelitkin näin käyneen. Tyypillistä! Niin, kannattaa varautua jäämään, mutta kannattaa myös varautua henkisesti siihen että pistävät kotiin jos kaikki on hyvin. En tietenkään tiedä oman sairaalasi policyä käynnistyksestä, itse olin aikanaan tosi pettynyt rv 41+3 kun jouduinkin takaisin kotiin.

Odottelen esikoisen nukahtamista. Siellä se kiekuu makkarissaan ihan virkeänä. VÄHÄN on päikkärit päässeet myöhäisiksi, kun yleensä tyttö nukahtaa ennen puoltapäivää... Kunhan nyt nukahtaisi... Mammalla on nimittäin issiashermo puristuksissa oikeassa lonkassa niin pahasti ettei meinaa pystyä kävelemään ollenkaan! Kaikki liike sattuu niin että taivaalla näkyy tähtiä ja jalka pettää kropan alla. Yksi päivä viikossa jolloin ollaan tytön kanssa kahdestaan kotona, ja silloin aina kehitän jotain mukavaa vaivaa ettei VAAN tulisi mukava päivä.

Tietääkö kukaan teistä mikä issiasvaivaan auttaa?

Oltiin jo vähän menossa mökille parin tunnin ajomatkan päähän, mutta äitini kauhistuneen reaktion ja näiden vasta-aineongelmien takia jätetään sittenkin väliin. Haaveilen sienimetsään pääsystä viikonloppuna mummolassa, saa nähdä miten lonkkavaivaisen ämmän käy. Enhän mä oikein jaksa kävellä, kyykistelystä puhumattakaan, mutta kaipaan niin raitista ilmaa ja lämpimiä villasukkia kumisaappaissa... Sienikastikkeesta puhumattakaan!

Eikä se synnytyksen alkaminenkaan kovin kamalaa olisi. Cytoteceilla käynnistäminen pelottaa kieltämättä jonkin verran. Olen joutunut muuttamaan asennettani, sillä aiemmin toivoin raskauden kestävän ainakin laskettuun aikaan - nyt olisi parempi jos synnytys alkaisi luonnollisesti.

Nyt menen laittamaan esikoista takaisin sänkyyn jälleen kerran...
 
Tänne syntyi poika 6.lokakuuta yöllä Tammisaaressa. Synnytys ei mennyt "hyvin" (poitsu aika isokokoinen ja isopäinen sekä syntyi käsi ojossa), mutta lopputulos sitäkin hienompi =) Mitat poitsulla ovat 53 cm ja 3,9 kg.

Arki on lähtenyt rullaamaan ihan kivasti. Kovasti sitä on kiinni pikkuisessa (tai siis poju kiinni tisussa), joten en ehdi tänne langoille paljonkaan kirjoittelemaan.

Kaikille muille vauvan saaneille onnea ja loppumetreillä oleville tsemiä!
 
Suuret ja lämpimät onnittelut Mannalle ja Annettelle perheineen vauvauutisista!!

Ikionnellisen kannattaisi varmaan soittaa polille. Kovasti tuskaisilta kuulostivat sinun supistelut. Meille ainakin sanottiin, että kannattaa ottaa yhteyttä, kun ei enää pärjää kotona kipujensa kanssa. Kipu on niin subjektiivinen kokemus, että sitä on vaikea verrata toisen kokemaan. Itse ainakin koen omaavani melko alhaisen kipukynnyksen. Minun on tarvinnut niin vähän sietää kipua elämäni aikana, kun olen säästynyt suuremmilta haavereilta tai sairauksilta. *koputtaa puuta*

Mulla tuo pieni tiputtelu jatkuu. Liekkö tulppa irtoamassa, ellei sitten ole lapsivettä. Supistelut toistaiseksi pysyneet harvoina ja siedettävinä, joten ei mitään edistystä senkään puolesta. Särky vatsan puolelta tuntuu myös jonkin verran nyt selässä. No seurailen tilannetta... Tässä saattaa hyvinkin vierähtää vielä se kaksi viikkoa, joten ei auta hötkyillä :)

Mukavaa lukea teidän vauvallisten arjesta :) Tosin varmaan samat kysymykset vatsavaivoista, tipoista, nukkumisista jne. on sitten oman vauvan kanssa mielessä. Ihanaa, että kaikilla tuntuu vauva-arki alkaneet suht mukavissa merkeissä.

Taidanpa lähteä kävelylle, kun on niin kiva syysilma.

Kaneli 39+2
 
Onnittelut kaikille vauvan saaneille! Ihanaa kun täällä jakaannutaan nyt jo ihan urakalla :)

Täällä ollaan aika väsyneitä. Neiti kadotti jonnekin sen auvoisen 3tunnin rytmin ja nyt syödään 1-2,5 tunnin välein ja nukkumaan ei ruveta paitsi syliin. Aika raskasta heijata ja hyssyttää toista 20min-tunti sylissä. Huomenna kyllä opettelen tuon kantoliinan sidonnan. Alkaa olla jo hartiat aika jumissa kantelusta.

Luulen että meillä tähän vaikuttaa nuo d-vitamiinitipat, koska mahavaivat ja nukahtamisongelmat alkoivat sen jälkeen kun tipat aloitettiin.

Jaahas nyt neiti on taas hereillä 5 minsan "unien" jälkeen. Eli taas syliin.

Kylie
 
suuret onnittelut Annettelle ja Mannalle ja tsemppiä vauva-arkeen! Sitä ei todellakaan osaa sanoin kuvata miltä se oma käärö siinä sylissä tuntuu.

Mä olen käyttänyt kapalona peittoa. Yöksi olen laittanut vähän vähemmän vaatetta kuin päiväsaikaan. pojalla on yöpuku ja sitten olen käärinyt kapaloon. Peittona meillä on äitiyspakkauksen huopa. Ei ole ollut mielestäni liian kuuma. Mutta tosiaan pyyhekin on varmasti sopiva. Kapalointi ohjeenakäytin ihan sellaista piirrosta mitä jonkun neuvolan antaman lehtisen välissä oli. Mutta kehoitan oikeasti kokeilemaan jos on vaikeuksia saada vauva nukahtamaan/rauhoittumaan.
 
Orvokilta piti kysellä vielä sitä, että mistä tiesit lähteä sairaalaan, kun sinullahan ei ne supistusten välit olleet niin lyhyitä vielä? Oliko supistukset sitten sen verran kipeitä? (Vai muistankohan nyt ihan väärin..)
 
Onnea Manna ja Annette! :D

Ja kyllä nousee käyrät kattoon Cravitzin puolesta.. Aargh! Ei viimeisillään raskaana olevia äitejä saa tuolla lailla pompotella! :/

Meillä on samat jutut kuin ennenkin, eli en edes kertaa kun ei ole kerrottavaa. Vauvan vatsa siis möyrii ja tänään aloitettiin Cuplatonin kaveriksi Reladropsit. Vatsavaivat alkoivat jo ennen D-vitamiinia, eli en voi laittaa edes sen piikkiin. KIITOS Orvokki kannustuksesta! Onneksi äitini osasi eilen lohduttaa kun olin niin masentunut; "kyllä sitä ennenkin lapsilla kiersi mahassa, nyt se on vaan saanut nimen koliikki, ei sen kummempaa". Minun lapsuudessani (melkein 30 vuotta sitten..) ei kuulemma 3 kk:n iltaitkut ollut yhtään ihmeellistä, vaan niiden ajateltiin "kuuluvan" vauva-ikään. Onneksi poika on päivisin mitä ihanin!

Ja supistuksista vielä; itsekin ajattelin että mistä ne "oikeat" synnytys-supistukset oikein tunnistaa, mutta kyllä ne vaan tuntee nahoissaan. Luottakaa omaan kroppaanne! Sairaalassa vesien menon jälkeen kun supparit todella alkoivat niin niiden aikana en esim. pystynyt puhumaan tai kävelemään kun sattui niin paljon. Ainoa ajatus oli että kuinka kauan nämä kestää ennenkuin helpottaa.. Ja ne myös saivat kaiken ulos vatsasta sekä ala- että yläkautta, eli mitään peräruiskeita en tarvinnut.

Kapalointiohjeita kaipailen minäkin eli jos joku löytää netistä niin laittakaa linkkiä! Itse kun en ehdi nyt kauheasti surffaamaan. Ja mistä sitä fenkoliteetä saa ostaa? Tiedosta kiitollisena,
Taika ja käenpoika 2 vkoa + 3 pvää
 
Onnea Manna ja Annette! :D

Ja kyllä nousee käyrät kattoon Cravitzin puolesta.. Aargh! Ei viimeisillään raskaana olevia äitejä saa tuolla lailla pompotella! :/

Meillä on samat jutut kuin ennenkin, eli en edes kertaa kun ei ole kerrottavaa. Vauvan vatsa siis möyrii ja tänään aloitettiin Cuplatonin kaveriksi Reladropsit. Vatsavaivat alkoivat jo ennen D-vitamiinia, eli en voi laittaa edes sen piikkiin. KIITOS Orvokki kannustuksesta! Onneksi äitini osasi eilen lohduttaa kun olin niin masentunut; "kyllä sitä ennenkin lapsilla kiersi mahassa, nyt se on vaan saanut nimen koliikki, ei sen kummempaa". Minun lapsuudessani (melkein 30 vuotta sitten..) ei kuulemma 3 kk:n iltaitkut ollut yhtään ihmeellistä, vaan niiden ajateltiin "kuuluvan" vauva-ikään. Onneksi poika on päivisin mitä ihanin!

Ja supistuksista vielä; itsekin ajattelin että mistä ne "oikeat" synnytys-supistukset oikein tunnistaa, mutta kyllä ne vaan tuntee nahoissaan. Luottakaa omaan kroppaanne! Sairaalassa vesien menon jälkeen kun supparit todella alkoivat niin niiden aikana en esim. pystynyt puhumaan tai kävelemään kun sattui niin paljon. Ainoa ajatus oli että kuinka kauan nämä kestää ennenkuin helpottaa.. Ja ne myös saivat kaiken ulos vatsasta sekä ala- että yläkautta, eli mitään peräruiskeita en tarvinnut.

Kapalointiohjeita kaipailen minäkin eli jos joku löytää netistä niin laittakaa linkkiä! Itse kun en ehdi nyt kauheasti surffaamaan. Ja mistä sitä fenkoliteetä saa ostaa? Tiedosta kiitollisena,
Taika ja käenpoika 2 vkoa + 3 pvää
 
Anette 27, M 31, LA 1.10. Tammisaari (esikoinen)* Poika 6.10 3900g 53cm
Mama 28, M 30, LA 1.10. Hki (esikoinen?)
Piia 31, M37, LA 1.10. OYS (toinen)
Peppi 35, LA 1.10. Belgia (toinen) * tyttö 26.9. 3450 g 50 cm
Tuhina 28, M 27, LA 1.10 (toinen)* poika 2.10. 3825g 51.5 cm
Craviz 24, M22, La 2.10 Tays (esikoinen)
maruska 28, M 39, LA 2.10 Pohjanmaa (esikoinen) * Poika 28.9. paino 3630g ja pituus 51,5
Mimmu82, LA 02.10 (esikoinen)
Anna 22, M 25, LA 2.10 OYS (toinen)
Bahama 31, M35 LA 2.10. Hki (esikoinen) * Poika 12.9 3300g 49cm
Nanna 30, M40, LA 2.10 Jyväskylä (esikoinen)
Visse 20, M22, LA 2.10 Kajaani(esikoinen)
Kesäheinä 24, M 27, LA 4.10. (esikoinen)
akiram 29 M36 LA 4.10 LPKS (clomiesikoinen)(mieh.3.) *Poika 2.10.06 2945g 48,5cm
Manna 31, M28, LA 5.10. Espoo *Tyttö 8.10.06 3700g 50cm
Möhö 27, M30, LA 5.10. (esikoinen)
Tirppana 32, M33, LA 5.10. toinen * poika 6.10. 2870g 48cm
Äiskä >40, LA 6.10. Tampere (4. ja 5.)(mieh.1.) *Pojat Aatu 2705 g 47 cm ja Beetu 1960 g 42 cm 9.9. klo 13.39 ja 13.40
Amalia 24, M 25, LA 8.10. Turku (esikoinen)
Pinni 26, M 29, LA 8.10 Pietarsaari (esikoinen)
Lottis 29, M29, LA 9.10. Tampere (esikoinen)
Johku 28, M29, LA 10.10. Hki, Kättäri (esikoinen) *Tyttö 27.9. 2630g 47cm
Kylie 27, M28, La 10.10. Sotkamo (esikoinen) *Tyttö 22.9. 3740g/50,5cm
Rintti 31, M33, LA 10.10. *Tyttö 5.10. 3545g/49cm
Lotta 32, M 31, LA 10.10, Turku (toinen)
Nessu 33, M30, LA 10.10 Jyväskylä (2. ja 3.) * Pojat 17.9, A/ 2370g 46,5cm, B/ 2370g, 47,5cm
Zuza 38,M46 LA 10.10 Hki (NKL) (kolmas) * Tyttö 31.8 2530g 45cm
Orvokki 31, M 31, LA 10.-12.10. Espoo (2. lapsi) * Poika 6.10. 3530 g, 50 cm
Doe 32, M 32, LA 11.10. Hki (esikoinen)
Taika 29, M 32, LA 12.10. Hki, Kättäri (esikoinen) *Poika 26.9 2985g 48 cm
Siiri, 33, M 33, LA 13.10. Tampere (esikoinen)
Leisku 25, M34, La 16.10.,Kajaani (esikoinen)
Airi 28, M 29 LA 16.10. Lahti (esikoinen) *Poika 29.9 3340 g 51 cm
Ebba 27, M 27, LA 15-17.10., Tampere (esikoinen)
Näpsä77 28, M 40, La 17.10, Tampere (esikoinen, mieh. 2.)
Maija74 31, M36, La 17.10., Helsinki (esikoinen)
Kaneli 30, M32, LA 18.10 Helsinki (esikoinen)
_hilti_ 19, M19, La 18.10., Salo (esikoinen)
ariel69 >35 M>35 La 18.10 (toinen, miehelle ensimmäinen)
Ikionnellinen 27, M29 La 19.10. Helsinki, (esikoinen)
Octopus La 20.10., Viro (esikoinen)
Mamma -64, 41, M41, LA 20.10, Pirkanmaa, (3., M 2.)
Tiffany 29 M28 La 22.10, Ulkom. (esikoinen)
Annu -76 30, M36, La 23.10. Pirkanmaa (esikoinen)
Milla 23, M 24, La 25.10. Järvenpää (esikoinen)
Iita 23, M 25, LA 25.10. MKS (esikoinen)
Anna 24 M30 La 26.10 Tampere (esikoinen)
Lisko 27 M28 La 26.10 Etelä-Karjala (esikoinen)
Aurora 26 M25 l.a. 26.10 Espoo (toinen)
Schatje 26 M37 LA 26.10 Barcelona (esikoinen)
Sanna 20 M19 La 28.10 (esikoinen)
Hanna 24 M24 La 29.10. Pohjanmaa (esikoinen)
Mansikki >35,M>35, La 29.10 PHKS (toinen)
Hortensia 24 M25 La 29.10 Kuopio (esikoinen)
Lydia 31 M34 La 30.10 Espoo (esikoinen)
Lalaa 25 M26 La 31.10 PHKS (clomiesikoinen)
Fantti 32 M33 La 31.10. Nurmijärvi (esikoinen)
 
Anna, ei meidän pojat vielä varsinaisesti toisiaan huomioi. Aatu, joka selvästi enemmän on jo valveilla päivällä tuijottelee veluaan. Kaksosäideistä eräs kommentoi, että noin 3-4 kuukauden iässä hänellä pojat olivat havainneet toisensa. En tiedä, vaikuttaakko meillä viellä hidastavasti tuo ennenaikaisuus.

Suhtaudu Anna täydellä vakavuudella raskausmyrkytykseen. Minulla pääasialliset oireet olivat "vain" turvotus, verenpaine ja hengenahdistuksen paheneminen. Jonkin verran näkyi tähtiä ajoittain. Hieman vain jomotti päätä.

Tyttö ajoi tänään inssin perjantaina 13. päivä ja läpi meni. Kyllä oli touhussa. Lähtivät tyttöporukalla vähän juhlimaan. Sinne menivät myös minun vastaostamani vyö ja mokkatakki...

Onpas Airin poika kasvanut. Tavoitehan ilmeisesti on 250 g/vko ainakin terkkarin mukaan. Varmaan kyllä pienenee jonkin ajan kuluttua, muuten olisivat aika isokokoisia vuoden iässä :). Muistelen vain kuinka tytön kanssa ekaluokalla oli poika, joka painoi 60 kg. Huh, huijaa !

Meillä mies ja viereisen vauvan nuori äiti hämmästelivät sairaalassa, että kuinka kilttejä vauvat ovatkaan. Täytyi tuottaa heille pettymys ja sanoa, että kyllä tilanne varmaan hieman muuttuukin... No meillä tosiaan pääsääntöisesti kilttejä ja toivottavasti niin, sillä kyllä kahden hoito muutenkin vähän rankempaa. Viime yönä Aatu kyllä nukkui jo kuuden tunnin unet. Aikaisemmathan ovat minulla nukkuneet 6-7 tuntia jo parin kuukauden iässä. Beetu-pieni ei kyllä varmaan nuku. Yöaikaan on hyvä toimia mahdollisimman pimeässä eikä rupatella liikoja vauvoille. Ymmärtävät, ettei ole "serusteluaikaa".

Kävin ostamassa pojille rintareput, kun kantoliina ei kahdelle luonnistu. Oli taas aikamoinen hintahaitari. Ei kannata suoraan ostaa lastentarvikeliikkeestä mitään. osa kyllä siellä jopa halvempia kuin marketissa, mutta yleensä päinvastoin.

Kestämistä odottaville ja mahavaivaisten äideille sekä onnittelut synnyttäneille !





 
Kaivoin Stakesin sivuilta tilastotietoja synnytystä odottaville:

Synnytyksen ajankohdat Suomessa vuonna 2004:
ennen viikkoa 38 11%
38-38+6 13%
39-39+6 25%
40-40+6 28%
41-41+6 18%
viikon 42+0 jälk. 5%

stakes.fi sivujen kautta löytyi todella kattavat tilastot synnytykseen liittyen. Siellä oli vauvojen painot, kivunlievitystavat, sairaalassaoloajat, synnytystavat jne.

t.tilastonikkari Lalaa
 

Similar threads

Yhteistyössä