Toggle sidebar

Lokakuiset 2007 (8)

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Lumi81
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
Huomenta!

Mulla oli ihan samanlaista mahakipua kuin Ninnillä ja nimenomaan yöllä. Maha oli tosi kipeä ja aivan mielettömän kova. Vieläkin on koko maha hiukan kipeä. Mitä mahtaa olla, onko viisaampia!?

Mies aamulla muisteli, että mulla oli esikoisen synnytyksessä välillä semmoinen kipujakso mahassa, itse en muista. Muuten mulla tuntui supistukset vain selässä ja selkäsärky oli ihan jatkuvaa. Synnytyksen edetessä supistukset alkoivat vasta tuntumaan kovempana kipuna, mutta selkäsärky ei missään vaiheessa hellittänyt kokonaan. Mä pääsin omasta mielestäni kipujen suhteen aika helpolla, tai en muista pitäneeni niitä kovinkaan kamalina. Pahinta oli aquarakkuloiden laitto, heh, se sattu ihan sikana. Mieskin ihmetteli, että näinkö helpolla tässä päästään, kun vaan makasin rauhallisena, toki välillä piti purra hammastakin. No tämä meni nyt pahasti aiheen vierestä.

Mutta jos joku tietää tuosta mahakivusta, niin hieno homma!

Iloista päivää kaikille! Ilma on kyllä kaikkea muuta kuin iloinen.
 
Täällähän on oltu ahkeria kirjoittajia ja kaikenlaista onkin jo tapahtunut/tapahtumaisillaan :) Itse olen hiukan hiljaiseloa viettänyt kirjoittelun suhteen. Olen ollut niin väsy töidn jälkeen, etten ole mitään jaksanut kirjoitella ja eipä tänne mitään ihmeempiä kuulukaan. Maanantaina alkoi äitiysloma (vihdoin!)

Alkuviikko onkin sitten tehty kaikenlaisia hankintoja vaavia varten ja nyt pitäisi kaikki tarpeellisin olla hankittuna. Vielä puutuu tosin sellaisia tavaroita mitä saa tuosta lähikaupastakin tai voi lähettää miehen hakemaan. Eilen oli synnäriin tutustuminen. Mies oli yllättynyt kuinka rauhallista synnytysosostolla oli.Minusta olisi ollut hyvinkin ahdistavaa, jos siellä olisi ollut kamala touhu ja meno.Joten mukavampihan se on, että on rauhallinen ympäristö missä synnyttää.

Raskausarvista. Minulle tuli heti alkuunsa rintoihin. En usko, että mikään rasvailu olisi niiltä pelastanutkaan. Kuppikoko kun kasvoi neljän ekan kuukauden aikana AA:sta D:hen!! Takapuoleen on ilmestynyt symmetriset repeämät, mutta niistä en jaksa välittää. Enhän minä niitä näe :D Tosin reisiin on nyt ilmestynyt myös pienet alut :o Vatsa onkin säästynyt arvilta, jostain kumman syystä. Pienen pieni parin millin repeämä navan viereen tuli heti alussa ja olen koko ajan odottanut koska se oikein kasvaa. Ehkä miun mahaan repeää arpien verkosto vasta viime metreillä...

Mutta nyt on pakko kammeta itseni uunin puhdistukseen, jota vihaan ylikaiken. Ei ollu ehkä ihan fiksua jättää sitä hommaa äippälomalla tehtäväks, mutta nyt on jo vähän pakko putsata. Ei tuota kehtaa kohta lämmittää, kun tulee niin kamala palaneen haju...

Iidaleena 35+3
 
No huh huh! Piti oikein hetki miettiä, että siis maxiinan käynnistys on jo ENSI viikon perjantaina!! Kyllä alkais itseäkin jännittää jos käynnistys olisi noin pian. Vaikka eihän sitä tiedä vaika vauva päättäisi syntyä itsekseen ennen sitä. no sitten kuullaan kokemuksia käynnistämisestäkin.

Mullakaan ei tullut esikoisesta raskausarpia eikä tässäkään raskaudessa ole tullut. Vaikka ajattelin että voisi tullakin nyt, kun iho joutuu venymään enemmän kuin esikoista odottaessa. Tässä just tutkin, että esikoisesta sf-mitta oli muutaman päivä ennen tämän syntymää 35. Tällä viikolla neuvolassa kun mitattiin mitta oli 37,5. Ja kyllä tää isommalta tuntuukin.

Tylsää ilmaa, kun koko ajan tuntuu satavan vettä. Ei päästy pojan kanssa aamullakaan ulkoilemaan kun vettä tuli ja nytkin tulee kaatamalla... Ehkä lähden yrittämään hetkeksi unta!
 
Millaisia sf- mittoja muut ovat saaneet? Pialla tietty huitelee ihan muissa lukemissa, kun kaksoisraskaus. Mulla oli 33 viikesi mitattuna, joka musta oli aika paljon, kun ajattelee että vauva on niinkin alhaalla. Pialla on kyllä tosi hienosti mennyt kaksoisraskaus kaiken puolin, olisi kiva nähdä millainen masu siellä jo on. =)

Mää en ymmärrä mistä tuota limatulppaa riittää, lähtee siis pikkuhiljaa silloin tällöin ennakoivillakin kivuttomilla suppareilla tai sit jos oikein kunnolla on hommia tehnyt. Yöllä tuntu et olisi supistellu, mut koitin vaan jatkaa unia ja muistan että ajattelin että tätä en lähe yöllä synnyttämään kun nukuttaa niin pirusti ja aamulla vessareissussa paperiin tuli kauhea löntti tuota, isoin tähän mennessä ja sit nyt on ollu vähän alaselkä kipeä.

Hyvä että selvis tuokin lapsilisähomma, vaikka ihan vitsinä sen heitin.=) Luulempa kuitenkin että tälle kuulle vauva kuitenkin syntyykin ja sitä toivonkin.

Mulla on alkanut hermot olla pikkasen kireemmällä taas, miehen suhteen. Tiedän että tää on ohimenevää ja tälläisiä ajatuksia oli miehestäni silloin esikoisen odotuksenkin aikaa. Mietin kaikkea sellaista että rakastanko tosiaa miestäni ja kestääkö tämä meidän suhde elämämme loppuun ja plää ja sit jos tulee sen suuntaista päähän etten halua olla hänen kanssaan koko loppuelämää alkaa ahdistamaan ja hermostuttamaan. Nyt taas tuntuu että mieheni on minun elämäni rakkaus ja ainut, kaikkine ärsyttävineen tapoineen.

Niiskulainen 38+1
 
Mulla tänään just neuvolassa sf-mitta oli 32cm. Täällä taas vauva keikkuu pää tosi ylhäällä vielä. Vatsahan on tosi pieni, joten siihen nähden tuo mitta on iso.
Painon muutos oli nyt -1kg/vko, vaikka syönyt olen kuin hevonen tällä viikolla.
Painoa ei ole rv 33 jälkeen tullut yhtään, laskenut vähäsen... Näin on menny ennenkin ja kokonaispainokertymä n. 11kg.

Nyt ei kerkiä enempiä, moiks!

Tehis rv 36+4
 
Pääsin vielä takaisin. Kävin nappaamassa mustikkapiirakan pois uunista :-)
Niin, piti vielä sanomani, että eihän tuo Niiskulainen kauhean iso mitta on sullakaan. Eikös ihan keskikäyrillä mene?

Hiukka taas pisti jänskättämään tuo painohomma, että onkos kuitenkin synnytys lähempänä kuin itse uskon... Just katselin noita vanhoja kortteja ja muutamaa päivää ennen synnytystä olen ollu neuvolassa ja sillon paino on myös ollu laskussa. Painonnousu pysähdyksissä pidempään jo ennen sitä laskua... Nyt siis sama homma. Nyt täytyy laittaa kintut ristiin, nimittäin tämä vauva saisi vielä ainakin reilu viikon pysytellä yksiössään! Mielellään pidempäänkin :-)
 
Mulla oli sf-mitta eilen 32. Esikoisen kanssa ihan samana päivänä oli myöskin tuon 32. Eilen oli siis rv 36+2.

Mut nyt on pakko mennä antamaan pojalle välipalaa, ettei hermo mee.
 
Että ärsyttää kun on itku niin herkässä! Sain luvan käydä illalla moikkaamassa Ireneä kunhan käytän maskia ja enköhän pillahtanu itkuun puhelimessa..

Päästään ensi viikonloppuna keskolaan yöksi Irenen luo, jos vaan saadaan nuo miehen työvuorot sumplittua. Ja kotiinpääsykin oli laitettu ensi viikon ohjelmaan kahden kysymysmerkin kanssa! Vihdoinkin hyviä uutisia, niin saa kai tässä sitten kuitenkin muutaman kyynelen tirauttaakin! Jospa tämä minunkin odotus saadaan finaaliin ihan lähiviikkoina.

Jellybean (en voi lakata hymyilemästä)
 
Jellybean: Tosi ihania uutisia, minullakin alkoi oikein tulla itku silmään ihan ilosta kun ajattelen että saatte vihdoin Irenen kotiin. Olisihan se hienoa että se joka ensin vauvan on tehnyt tähän porukkaan saa sen myös ensimmäisenä kotiinkin =). Toivottavasti kaikki sujuu hyvin nyt.

Minä oon kyl ollu tosi kiukkunen tänäpäivänä ja tuntee ollut pinnassa.

Laitelin itseni oikein nätiksi ja soitin miehelle että lähdettäisiin syömään ulos kun vielä ehditään ennen vauvan tuloa ja esikoinenkin meni mummolaan hoitoon. No mies sit että hän meni pikkasen myöhempään aamulla toihin ja kysyi että tekeekö täyden päivän ja minä sit siihen et teepä miten parhaaksi näet ja salaa toivoin että tulisi kotiin ajoissa, mut tulikin sit puoltuntia myöhempään kuin normaalti ja just nyt kun minä kaikkea suunnittelin ja vielä sanoinkin miehelle että puhelimessa että toki toivon että tulet ajoissa ja teet sit joku muu päivä sen puoltuntia ylimääräistä. Ei sit lähetty minnekkään syömään kun mulla tuli niin paska fiilikset tuosta ja tuntuu että mies valitsee aina kaikki muut ensisijaisesti ensin kuin minut. Ehkä minä oon nyt herkässä mielentilassa ja tuntuu hölmöltä toisaalta olla tälläinen mut minkäs tekee kun on paska olo.
 
Mustakin tuntui äsken tosi paskalta, kun soitin miehelle töihin hyviä uutisia että saadaan ehkä jo ensi viikolla tyttö kotiin, niin tämä sanoi että tekee kuitenkin töitä tämän kuun loppuun(??!!). Minä kyllä jo sanoin, että et muuten varmana tee ja niinhän tuo sitten aikoikin lopettaa siihen päivään kun saadaan tosiaan pikkuinen kotiin. Mut en kyllä ymmärrä ollenkaan sen järjenjuoksua, kun puhe oli että aloittaa isyysloman silloin kun vauva kotiutuu. Kai se oli vaan joku hetkellinen paniikki kun yhtäkkiä uhkaavatkin lykätä nysän syliin ja toivottaa hyvää loppuelämää..
 
Taas on rauha maas, juteltiin ja pussattiin niin on taas hyvä mieli, mut syömässä ei käyty =(. Kyl joskus tuntuu että ei täälläkään oikein tuo järjenjuoksu pelaa ei miehellä mut ei aina mullakaan. Varmaan tää herkkyys enteilee synnytystä, jos oikein muistan niin silloin esikoisenkin aikaan olin vähän ennen synnytystä tosi herkällä päällä ja sit toki sen synnytyksen jälkeenkin ainakin jonkin aikaa ja väsyneenä olen tosi itku herkkä tapaus.

Kyl tuo ukkeli on välillä oikeastikki pahaa tahtomattaan tosi hajamielinen ja unohtelee minulle tärkeitä asioita tai perheen yhteisiä asioita. Monesti oon soitettu töihin että missä hän luuraa kun olisi ultraan meno ja hän vielä siellä töissä vielä hommailee... on ollu ihan seurustelin alussakin sellainen että on unohtanut hakee minut jostain....mut oon alkanut jo soittamaan ja varmistamaan että varmasti on tulossa jos on jotain sovittu.

Jospa mä ens yönä synnytämään lähden =D Veljeni vaimo on veikannu että synnytän perjantaina ja veljeni on veikannu ensi viikon tiistaita...saa nähdä kumman veikkaus menee oikeempaan...mitähän on panoksena tossa veikassa. Kohta on veljeni vaimollakin jännät paikat he odottaa esikoistaan syntyväksi marraskuussa.

Nyt lukemaan esikoiselle iltasatua kun ukkeli on saanut hampaat tytöltä pestyä.
 
Tultiin just keskolasta ja kotiinpääsy ois EHKÄ mahdollista jo tänä viikonloppuna! Asiat on alkaneet tapahtua ihan kamalaa vauhtia. Onneksi tavarat on jo hommattu, enää pitää apteekista muutamia puteleita hakea.. Huh huh kun alkaa oikeasti jo hirvittämään, kun kohta se pikku aarre tosiaan annetaan meille kotiin vietäväksi ja sitten sen kanssa on selvittävä ihan omin nokkineen.
 
Ihana uutinen Jellybean! Onnea, onnea koko sydämen pohjasta! Kyllä se on ihana tunne, kun saa vauvan kotiin, siitä se elämä vasta kunnolla alkaa. Toisaalta se on myös aika jännittävää, mutta hyvin ne asiat hoituu ja omat vanhemmat sen pienokaisen kuitenkin parhaiten tuntevat.

Mulla taas iltaa kohden alkaa toi alapään suonikohju vaivata, kävely on yhtä vaappumista ja joka askelta saa varoa. Mitä enemmän päivän aikana touhuaa, sen kipeämpi alakerta on. Laittelin tuossa illalla sängyt kuntoon, muu siivousurakka jäi huomiselle päivälle. Joudun sitten varmaan konttimaan illan, kun saan kaikki siivoukset tehtyä. Supisteleekin taas parhaillaan, mutta kipeää ei tee. Viimeksi mulla synnytys käynnistyi siivouspäivän yönä, sillon irtosi limatulppa ja selkäkipu ei hävinnyt. Olen jo tässä muutaman isomman siivousurakan jälkeen toivonut lähtöä, mutta vielä ei ole mitään tapahtunut. Toivotaan nyt, että ehdin kuitenkin siivoilla huomenna, sitten olis ihan kiva lähteä synnärille. Mutta kovasti tuntuu tuo massu jo nytkin supistelevan. Toivottavasti saan edes muutaman tunnin nukuttua. Pari päivää olen ollut ihan puhki, kun en saa nukuttua, ei kiva.

Mutta nyt hyvät yöt kaikille!
 
Huomenta,

Eilen kamala riita miehen kanssa, kun on järjestämässä taas jotain kattotiilitalkoita, joita ei sitten ilmeisesti ilman viinanjuontia voi kunnialla läpi saada. No, lopulta sanoin, että juo vaikka itsesi hengiltä, jos on niin tärkeää. Alkoi tulemaan tekstiä. että hän luuli yhteisen talon olevan minullekin hieman tärkeämpi jne...Uskomatonta.

No, olen lähdössä tässä uimaan ja iltapäivällä neuvolaan, tulen sitten kertomaan kuulumisia tarkemmin. Mulla on ollut parin päivän ajan nivelkipuja molempien käsien sormissa, inhottavaa. Nivelet ovat jäykät ja puristaminen sattuu. Kannoin kaakeleita toissapäivänä raksalla ja siitä kai se alkoi.

Olen ollut koko viikon syömättä makeaa ja tänään on karkkipäivä! Näin yölläl untakin karkkien valitsemisesta...

Ihanaa, Jellybean, jos saatte Irenen viikonloppuna kotiin! Ihanaa, että Suomessa on näin valtavan hyvä keskoshoito!

Missähän likka luuraa, kun ei ole kuulumisia kertoillut...

Jelli 35+3

 
Huomenia!

Tosi loistava juttu, Jellybean jos vain saisitte irenen jo viikonloppuna kotiin. tai sitten kuitenkin jo ensi viikolla, ei siihenkään kauaa enään ole vaikkakin odottavan aika on pitkä. mut pidetään kaikki sormet ja varpaat pystys että jo viikonloppuna pääsis se pikkuinenkin sieltä sairaalasta omaan kotiin =)

Mä oon kanssa havainnut tota mielenvaihtelua.. ja siihen päälle paha dementia niin ei hyvin mene ;) Mulla on kyllä tässä raskaudessa mieli vaihdellut enemmän kuin kahdessa ekassa mut toi unohtelu on kyllä ihan omaa luokkaansa... toivottavasti se palaa takaisin kun saadaan vauva maailmaan.

mitäs kipulääkkeitä te ootte ajatellut pyytää kun synnytys käynnistyy?
mä en ole edellisistä ottanut mitään, ainoastaan esikoisesta koitin ilokaasua mut sitten kyl heitin naamarit seinälle kun meni vintti ihan pimeeksi. siitä tuli aivan jäätävä olo! mä en nyt sitten oikein tiedä miten tässä tulevassa synnytyksessä toimisi kun en tiedä sitten yhtään tuosta käynnistyksestä et kuinka kauan se kestää.

onkohan lumi lähtenyt kun ei ole muutamaan päivää kuulunut mitään...

maxiina rv 36
 
Maxiinalla synnytys lähenee ja Lumikin saattaa olla jo tosiaan jo synnyttämässä/synnyttänyt.

Esikoisen aikaan aijoin olla ottamatta mitään, mut niin vaan pyysin epiduraalia kun kivut yltyi niin koviksi, Alussa riitti tosi hyvin kuuma suihku ja kylpyammeessa lämpimässä vedessä lilluminen ja sit kiireessä kukaan ei ehtinyt antaa mulle mitään. Vasta 7 tunnin kärvistelyn jälkeen sain epiduraalin ja sit sain nukutuksi tunnin aamulla 6-7 kunnes vuorot vaihtu käteilöillä ja eiköhän sieltä joku jo tullu herättelemään ja kysymään vointia..
 
No nyt on sairaalassa käyty, eikä paljon hullua hurskaammaksi tultu!!
Vaavi voi hyvin, vettä on normaalisti, rv, paino 2573g että kokoa taitaa olla. Määräsi särkylääkettä 2tabl 2xpvä ja suositteli tukivyötä, joo tuo tukivyö voisi olla hyvä mutta mistä saan sopivan jos täällä muka ei ole ja ei kyllä viitsisi ostaakkaan enään kun ei tässä paljoa ole aikaa. Synnytystä ei mielellään käynnistetä kun ensimmäisen kanssa voi olla vaikeutta "pysyä käynnissä" jos käynnistetään että jos vaan mitenkään pystyy niin pitäisi selvitä siihen että ite haluaa tulla.
Puhuitte tuossa sf-mitasta... maanantaina se neuvolan täti sai sitten 36cm... Siitä tuolla sairaalassa mainitsin ja meinasi kai että voisi käydä uudelleen sokerirasituskokeessa ja varmistaa sen, -joo mutta kuka sen litkun muka pystyy juomaan?? En minä ainakaan...

Sukupuolesta ei saanut vieläkään selvyyttä (oon niin pettynyt), ajattelin jo eilen että saan mennä ostamaan joko v.sinistä tai v.punasta sille valmiiks sitten kun laitokselta päästään. No kuva oli "vehkeistä" mutta ihan voi kukin itse tulkita mitä siinä näkyy, ei minun silmään siinä saatto olla kummatkin ja lääkäri sano ettei lähde kyllä tuolla kuvalla veikkaamaan.

Kirjotankohan ihan höpöjä??

No kun ne niin niitä särkylääkkeitä suosittelee niin ajattelin viikon kokeilla aamuin illoin ottaa lääkettä ja katsoa että helpottaako se oloa. Kai ne tietää mitä määrää!?!?!

Jellybean: toivottavasti saatte tytön kotiin jo tänään! Olis se hienoa, minulla la:han vielä yli kk jäljellä!!!

Mukavaa viikonloppua Ainu 34+2
 
Linjoilla ollaan vielä! :D

Ihania uutisia jellybeanilla! On varmasti tosi jännittävää tulla kotiin pienen kanssa. Toivottavasti kaikki menee hyvin ja pääsette kotiutumaan tuota pikaa.

Mulla oli kivunlievityksenä esikoisen kans pelkästään epiduraali. Illalla klo 23 alkoi supistukset ja klo 01 lähdettiin sairaalaan ja noin klo 04 sain epiduraalin. ja klo 11 aamupäivällä tyttö syntyi. Epiduraali oli kyllä ihan loistojuttu!
Mullakin kyllä ainakin tämän vauvan kans on semmonen haave että vois synnyttää ihan "luomuna" tai korkeintaan ilokaasun avulla...mut saapa nähdä. Eipä niitä kipuja enää sillä tavalla muista että kuinka kovia ne voivatkaan olla!

Semmosen jutun sain aikaiseksi että kävin luontaistuotekaupasta ostamassa semmosta...olikohan se joku tuoksuöljy tai muu vastaava niin semmonen ku PALMAROSA. Auttaa kuulemma synnytyskipuihin ku sitä haistelee tai laittaa semmoseen tuoksulamppuun. Tuoksuu aika raikkaalle..jollekki sitruunalle tms. :) Että jos yhtään uskoo tämmösiin luonnonmukaisiin kivunlievityksiin niin kannattaa varmaan kokeilla! Lisäksi aion ottaa semmosen lämmitettävän kauratyynyn mukaan. Ja toki sit siellä sairaalassa ammeeseen ois ihan kiva päästä!

Mäkin oon ollu vähä kiukkunen viime päivinä! Jotenki kaikki vaan ärsyttää!
Mieskin vähän on tiuskinut mulle..kai sitä jännittää et millon se vauva syntyy.
Sekin ärsyttää että aina jos jollekki kaverille tai perheenjäsenelle soittaa ihan muulla asialla niin sieltä päästä ensimmäisenä kysytään et "no, joko oot lähössä synnyttämään?" ihan niiku mulla ei vois mitään muuta asiaa enää olla...vituttaa!
Ja sit muutenki tänne päin soitellaan että "joko on vauva syntynyt?" tai "joko supistelee?" ja että "ilmoitathan sitten heti ku ootte lähössä sairaalaan?" itseasiassa ajattelin ilmoittaa kaikille vasta sitten kun vauva on syntynyt. Tietenkin esikoisen hoitajalle tulee ilmoittaa etukäteen :Dheh... Onko teillä muilla tämmöstä??
Esikoisen kans oli ihan sama juttu!

Turhauttavaa ku tuntuu että tää vauva ei synny ikinä! Öisinkin olen alkanut heräilemään ja katsomaan kelloa pelkästään sen takia että jos ne supistukset vaikka taas alkais! Toisaalta aika menee tosi tosi nopeasti, viikot vilahtaa ohi ihan huomaamatta! Että ei mulla sillai oikeeta valittamista ole. Ehkä suurimmaksi osaksi vaan jännittää...sillai hyvässä mielessä.

Enpä nyt muuta keksi, me lähetään ny käymään varmaan kaupassa...palataan asiaan!

Lumi & sisälle koteloitunut Aape rv 38 TASAN TÄNÄÄN!!!!!
 
Tehtiin tuossa hieno maja tytölle nyt on kuskannu sinne kaikki nuket ja nallet. Annoin taskulampun ja siellä hän lulee muka kirjaa lelukavereille =). Tuntuu että tuo esikoinen kasvaa ja kehittyy ihan älytöntä vauhtia, ihana seurata häntä. Uhmakin on hiukan laantunut, mut edelleenkin on minä ite ja minä ite tietää. Saa nähdä miten reagoi kun tulee vauva kotiin muuttuuko hänkin sit ihan vauvaksi =).

Äiti oli nähnyt viimeyönä unta että synnytys käynnistyy tänään iltapäivällä ja hän ostaa vauvalle sinisen toppapuvun ja isä on ihmetelly että pojaksiko se tyttö nyt muuttui =)), oon kyllä sanonut äitille että kyllä se tyttö on. Minun vanhemmilla on 4 lastenlasta ja kaikki tyttöjä että kai kovasti äiti tahtoo jo poikaa, mut onhan tuossa veljen vaimossa vielää toivoa. Me ei enää minun siskon kanssa luultavasti lapsia tehdä.

Lumi täällä on sama peli, sellasetkin soittelee useammin jotka ei normaalisti soittele ja ensimmäinen kysymys on että vauvan syntymästä ja supisteluista...alkaa jo ärsyttää, mut kiltisti aina vastailen ja naureskelen vaikka vituttaa jo tue kysely oon kyllä sanonut jokaiselle että kyllä minä ilmoittelen sitten kun on syntynyt. Ja sit ne joille sanoo että no eipä oo supistellu niin aina sama alkaa: no onhan tässä vielä aikaa laskettuun. Ärsyttää se että ihmiset kuvittelee että se kirjattu laskettu päivämäärä olisi joku sellainen niin maaginen että kohan laskettu päivä on sitten se on vasta normaalilla ajalla syntynyt, vaikka yhtä suuri todennäköisyys vauvan on syntyä 14 päivää plus/miinus että se on ihan normaali täysaikainen synnytys. Vielä oon kuullu että sellasenkin että hyvähän sen on pysyä lähemäksi laskettua aikaa kasvamassa.
 
Just!
Ja mullekki on eräs ihminen ihmetelly että "miks koko ajan toivot että se syntyis, et kyllä sen vauvan on parempi siellä mahassa olla sinne laskettuun aikaan asti ja mieluummin vaikka vähän yli!!!" Siis kuvitelkaa!! Tietenkin toivon että se syntyis, koska on nyt täysiaikainen, enkä halua sitä käynnistystä parin viikon päästä ja lapsivettä on vähän ja en ainakaan halua että se kasvaa liian isoksi!

Ja sitte tämä samanen ihminen syyttää mua koko ajan siitä että tää vauva meinas syntyä liian aikasin. Oikeen isoon ääneen tiuski mulle että "miten sää oikeen ootki saanu ton raskauden tuohon tilaan!!" kuulemma oli mun omaa syytä että jouduin sairaalaan ja kohdunsuu alko avautuun, koska imuroin ja perkkasin marjoja! hahhah!!
Tosi naurettava väite. Ei se kyllä se vauva ala tommosista normaaleista arkiaskareista liian aikasin syntymään!

Joo,ihan perseestä kaikki! Alkaa vaan ärsyttämään ku kirjottelee tämmöstä :D ...
Pittää tehä niin että ei korvaansa lotkauta muitten puheille...ja laittaa vaikka puhelimen kiinni tai äänettömälle jos kaikki koko ajan soittelee.
Nämä on meijän omat vauvat ja omat mahat ja omat tilanteet ja kaikki ihan yksilöllisiä. Ei meijän elämät kuulu kellekkään muulle! Tsemmpiä vaan samojen asioiden kanssa painiskeleville!
Ja voi voi mikä ohjeiden ja neuvojen vyöry alkaa sitten ku vauva syntyy!!.....ehkä ei niin paljon neuvoja tule uudelleensynnyttäjille...mutta teille kellä esikoiset tulossa. Poimikaa neuvoista semmoiset mitkä teitä itteä miellyttää ja antakaa loppujen mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Pahimpia neuvojia on just anopit! Meilläkin anoppi koko ajan sanoo että tulee vammanen lapsi jos syntyy ennen laskettua aikaa...tosi kiva!

nyt syömään!!
 
Jellybeanin perheelle oikein paljon onnea vauvan tulevan kotiinpääsyn johdosta!

Mulle ei ihmeempää kuulu. Pari yötä olen nyt saanut nukuttua paremmin eli yhteensä noin 6 tuntia toki heräten 2-3 kertaa yössä vessaan, mutta olen heti nukahtanut uudelleen ja nyt on ihan ihmismäinen olo pitkästä aikaa.

Jalkoja on tänään särkenyt sairaasti ja ne väsyvät myös tosi helposti. Hyppäsin äsken vaakaan ja painoa näyttää tulleen 1 kg viikossa, mutta turvotus ei ole omasta mielestä lisääntynyt. Paino ei siis ole lähtenyt ainakaan vielä putoamaan kuten ennen esikoisen syntymää.

Ai niin noista kommenteista, että eikös sen vauvan ois parempi viipyä siellä mahassa pidempään, vaikka yli lasketun ajan. Mulla ainakin neuvolalääkäri oli sitä mieltä, että vauvan ois parempi syntyä ennen laskettua aikaa ettei kasva mun mahassa niin isoksi ja sanoi sen ihan suoraan. Parempihan sen vauvan ois tulla maailmaan omaa tahtiaan kuin käynnistettynä.

Vihdoin löysin rasvan, joka helpottaa tota mun repeilleen mahanahan pakotusta. Esikoisen atopiaan kun on kokeiltu kaiken maailman rasvoja ja jemmassa oli käyttämätön Bevita tuubi niin sekös helpotti kirvelyä ja kiristystä ihan toisin kuin muut tökötit.

Me saatiin eilen ostettua kaksostenrattaat 40 €:lla ja meitsi on ihan onnessaan! Käytiin kaverin kaverilla katsomassa vauvan vaatteita ja sitten lopuksi kysyivät, että haluttaisko me ostaa myös rattaat ja tottakai haluttiin. Rattaat on toki kankaistaan jo kuluneet ja alakori on rikki, mutta muuten toimivat pelit ja varustettu myös käsijarrulla, jonka mies halusi niissä olevan.

Tuota kivunlievitystä tulevaa synnytystä silmälläpitäen olen miettinyt. Ekalla oli epiduraali, joka sitten vei multa supistuksen ja koko käsityksen siitä minne ois pitänyt ponnistaa joten nyt en haluis puudutusta. Toisaalta en taas usko kestäväni kipuja ilman puudutusta joten synnytyksessähän sen sitten näkee miten homma menee, ei sitä etukäteen voi tietää.

Mä olen ollut myös pinna aika kireellä, ja otettiin yhtenä iltana miehen kanssa aika kovasti yhteen, mutta nopeesti myös sovittiin. Sitten mua ärsyttää sellanen asia, että mulle on nyt muodostunut visio kolmesta lapsesta ja mies tokas joku päivä suoraan, että hän ei tätä jännitystä enää kolmatta kertaa halua ja kaksi lasta riittää ja mua ottaa niin päähän... Ja tyhmää taas tämmöstä edes miettiä, kun voihan olla että vauvan jälkeen on itsekin ihan puhki ja sitä mieltä, että kaksi lasta on aivan tarpeeksi.

Viikonloppuja kaikille, toki varmaan täällä viikonloppunakin roikun :)
 
Ei ihan viikonlopuksi Ireneä vielä saada kotiin, mutta keskiviikkona kuitenkin! Semmoinen vanha patu ylilääkäri oli aamukierrolla ja suunnilleen jo ovelta tokaisi että mitäs se Irene täällä vielä tekee? Seuraavaksi jo kysyi, että minä päivänä ensi viikolla äiti haluaa tulla hakemaan kotiin. Päätin sitten päiväksi keskiviikon, kun maanantaina on mulla hammaslääkäri ja tiistaina jälkitarkastus ja isyydentunnustamistilaisuus. Eli keskiviikkona sitten! Aivan ihanaa! Ja tänään saatiin Irenen kanssa olla kahdestaan koko päivä perhehuoneessa. Huomenna mennään miehen kanssa sitten keskolalle yöksi ja minä menen vielä sitten kotiutumista edeltävän yön. Vaikea uskoa, että vielä maanantaina tilanne näytti kotiutumisen kannalta toivottomalta.

Kuten joku muukin jo sanoi: eläköön suomen keskosten hoito! Kuudessa viikossa meidän kirpun saivat lihotettua kotiinpääsykuntoon.
 
=D Keskiviikko on hyvä päivä.

Eilen rakasteltiin ja yöllä oli suppareita ja tänään sit oon suursiivonnu ja saanut limatulppaa irtoamaan ihan kunnolla....jippii jospa tässä viikonloppuna olisi vauva rinnalla. =)
 
Heipsan pitkästä aikaa!

Kylläpä täällä on tapahtunut ja tektiä tullut vaikka kuinka, että ne muutama kerta, kun olen palstalle päässyt kurkkaamaan kiireisten viimeisten työpäivien aikana tai nyt sit väsyneenä illalla, niin aika on mennyt muiden juttuja lukiessa. Nyt vihdoin päätin istua tässä niin kauan, että saan kaikki luettua ja nyt sit vasta pääsin vastaamaan. ...äippälomakin alkanut tiistaina ja eikä miehen pitänyt just nyt ostaa uus tietokone, jonka kuntoon laittamisessa on mennyt nää viime illat. Mut nyt sit mä varasin tämän illan itselleni!

Ihana kuulla, että Jellybean saa vihdoin hienosti kasvaneen Irenen keskiviikkona kotiin! ...silmät kostuivat taas teidän iloa aatellessa!

Lumella ja Niiskulaisellakin on ollut kyllä jännät paikat, että ainakaan itse en olisi varmasti kotona malttanut ootella, mitä Lumi on sinnitellyt! Ja Maxiinallakin on jännää, kun jo viikon päästä viimeistään pikkunen on sylissä! Stemppiä ja pidetään peukkuja, että kaikki sujuu hyvin!

Mä en vielä ees toivo pikkusen syntyvän, enkä siten ole pahemmin mitään synnytysjuttuja vielä lähtenyt jännäileekään. Jotenkin kun kaikki on mennyt rauhallisesti eteenpäin, niin sitä vaan luottavaisena odottaa lasketun ajan lähestyvän. Tosin mun paikat on jo pari viikkoa sitten tehdyssä ylimääräisessä lääkäritarkastuksessa kypsyneet niin, että enää 2 cm kohdunsuuta ja selvästi jo pehmeää. Nasu on ollut rt-asennossakin jo pitkään ja masu on tosi alhaalla, että lääkäri meinas, että ei ainakaan 42. viikolle tarttis odotella, kuten monet ensisynnyttäjät vissiin joutuu. Tänään oli sit näillä näkymin viimeinen neuvolalääkäri ja jännäsin, onko paikat edelleen kypsyneet, mut eivät onneksi ole. Kotona on vaikka kuinka vielä tehtävää ja hyvän ystävän häät vasta parin viikon päästä yli 200 km päässä kotoa, että vähintään siihen asti toivoisin Nasun pysyvän kiltisti vielä matkassa.

Muutoinkin mun raskaus on sujunut ihan mukavasti, että ei osaa edes kuvitella sellaisia kipuja, mitä esim. Ainu on täällä kertoillut. Että Stemppiä vaan ja toisaalta täytyy itse olla kiitollinen, kun on päässyt niin helpolla. ...tosin tämän raskauden odotus sitten taas kesti sen 3,5 vuotta, että kyllä siinä sit taas oli tuskaa kerrakseen, tosin henkistä sellaista. Mutta mikä näille kaikille tuskille voisi olla parempi palkinto, kuin se oma nyytti kotiin sitten meille kaikille, eikä enää tosiaankaan ole pitkä aika siihen! :)

Mukavia viimeisiä masunkasvatusviikkoja kaikille ja aurinkoista viikonloppua!

Iikka ja Nasu 35+3
 

Similar threads

L
Lokakuiset 2007 (6)
Viestiä
211
Luettu
4K
Lapsen saaminen
Lumi81
L
L
Lokakuiset 2007 (7)
Viestiä
168
Luettu
4K
Lapsen saaminen
Neilikka Ajatuksista
N
L
Lokakuiset 2007 (5)
Viestiä
143
Luettu
3K
Lapsen saaminen
Tehotyttö.
T
N
LOKAKUISET 2007
Viestiä
117
Luettu
3K
Lapsen saaminen
Iikka76
I
L
Lokakuiset 2007 (4)
Viestiä
111
Luettu
2K
Lapsen saaminen
Lumi81
L

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa