LOKAKUISET 17

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Annu-76
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Huomenia, täällä yksi aikainen lintu, tai oikeastaan elefantti. Alkaa olla aika iso olo tän masun kanssa! Yks kaverikin näppäränä ilmoitti, että eihän yhdellä toisella äidillä ollut koko raskauden aikana noin isoa mahaa. Että tuli söpö olo... Onkohan tää maha koskaan muiden mielestä hyvän kokoinen, aina on joko pieni tai iso, pah! Parempi kait jättää kommentit omaan arvoonsa. Onko muilla kokemuksia mahakokokommenteista?

Eilenkin piti kirjoittaa, et ottakaahan nyt naiset rauhallisesti, siis meinaan noiden remppa jne. puutarha juttujen kanssa. Mulla viimeinkin iskostunut päähän, että ihan kaikkea ei ehkä tarvii tehdä ihan täysillä, joten suosittelen Liskon mainitsemaa reseptiä jäätelöä pidemmistä tauoista :) ainakin 3 jos ehtis syödä ni ois parempi! Mut tietty se on myös niin, että jokainen tekee just sen mihin pystyy/haluaa/jaksaa eikä sitä oikein voi muut tietää mikä on hyvä.

Äiskälle muuten jaksamisia kipuilujen ja migreenisysteemeiden kanssa. Toivottavasti olo on jo parempi! Ja Zuzalle myös, onko suppailu jo rauhoittunu?

Anna24: hienoa, että ultrassa kaikki hyvin ja sydän ja muut elimet ok!

Mansikille kans onnittelut terveestä pojasta!! Unohdin viime kirjoituksessa onnitella. Ja kun mä niin paljon myös haluisin tietää tulevan vaavin sukupuolen. Voi kun sen sais selville muullakin keinoin kuin isolla tukulla rahaa/punktiolla. Pakko kai tässä on malttaa... ja mähän en yhtään ole utelias luonne :D

Päivänjatkoja!
Pinni
 
Huomenta Pinni ja kaikki muutkin aamuvirkut!
Mahankoon vertailusta ja mittaamisesta on jatkuvasti puhetta joko kavereiden kanssa (joista yllättaen monet saavat vauvan syksyllä) ja olen neuvolakäyrien ja kavereiden vertailussa yli kaikkien mitta-asteikkojen. Syynä tietenkin se, ettei vanhan nahka esty venymästä ;) Se, että palautuuko se vasta niin litteäksi treenatuksi kuin juuri ennen raskautta, on mulle se ja sama. Mä nautin enemmän kun osasin kuvitella mun isosta mahasta!! Kun synnytyksestä olen toipunut, aloitan treenamisen voimieni ja viitseliäisyyteni mukaan :) Eli, laiskana ihimisenä hiljaista tulee olemaan.
Supistelut on vähentynyt kun olen ymmärtänyt jättää nostelut, äkkinäiset liikkeet ja pitemmän ajan jalkeilla olon ja aina kun tuntuu, puoli-istuvaan asentoon puoleks tunniks(ja suullinen konjakkia).
Jännittää ens tiistain kontrollikäynti naistenklinkalle, onko avautumista vielä lisää noilla vähillä supistuksilla mitä nyt on ollut vai joko uskaltaa vähän hengittää.

Kadehdin laulutaitoisia enkä vakuutteluista huolimatta laula lapselleni omien taitojeni mukaan: Esikoispoikani parahti joka kerta itkemään vauvana, kun yritin laulaa jonkun ""iloisen lastenlaulun"".

Aurinkoista päivää kaikille!! Ja muistakaa levätä, vaikka kuinka tekis mieli pesää rakentaa. Vielä on mahaa kasvatettava ja taapertamista edessä ennen vauvan syntymistä (toivottavasti) joten levätkää kun voitte. Puhumattakaan siitä, kun se kauan odotettu vauva syntyy ja ottaa haltuunsa 24 h vanhempien ajasta :)
 
Huomenia kaikki aamun pirteät! Itse sulkeuduin tänne työpaikalle - kaikki muut lomalla, joten koko talo meikällä ja kattoremonttia tekevillä remppamiehillä ;)! Jos olisin nuorempi ja en raskaana, niin...

Joo, tosiaan eilen sitten sanoin ohjaajalle, ei se tajunnut, vaikka lyllersin kesämekossa mahoineni. Sanoin vaan, että nyt ihan oikeesti on sitten kiire tän väikkärin kanssa, että toivon saavani tän esitarkastukseen ennen lokakuuta, koska meille tulee toinen vauva. Noh, sehän veti kädet silmille ja sanoi, voi ei... Kiva. Ei onnitteluja, ei mitään (no en kyllä tosiaan odottanutkaan siltä mitään sellaista), mutta ei ihme kyllä hirveetä metakkaakaan nostanut, ainakaan vielä. Rupesi sen sijaan heti miettimään niitä esitarkastajia ym. Että silleen se homma nyt meni, saan kyllä aivan varmasti kuulla sekä suoraan että selän takaa kivoja kommentteja, mutta sehän nyt ei olekaan mitään uutta! Oikeesti tiijättekö helpotti, kun sai sillekin rykästyä.

Kireä olen kuin viulun kieli. Johtuu näistä kaikista hommeleista. Esikoisenkin kanssa ei ole meinannut pinna kestää ja tulee välillä ihan turhaa korotettua ääntä, harmittaa. Pitäis tosiaan pidellä niitä jäätelötaukoja!!

Äiskä, toivottavasti migreeni ei vaivaa enää! Ja Airi, peräpukamat varsin yleinen vaiva näin raskauden aikana. Luumut ym. vatsaa löystyttäväthän siihen auttaa ja runsas veden juonti sekä liikunta.
 
orvokki: Vähän kurja kuulla, että ohjaajasi noin negatiivisesti suhtautui asiaan, vaikka itse sitä taisit osata odottaakin. Älähän kuitenkaan anna sen mieltäsi liiaksi painaa, olkoon mitä mieltä on! Ja toivottavasti saat nyt sitten väikkärisi kasaan aikataulujesi mukaan!

Mahan koosta: Kyllä minullekin ihmetellään, että mahani on näin iso jo tässä vaiheessa. Vähän hölmöä sinänsä, kun kyllähän niitä mahoja nyt on monenkokoisia, ja se riippuu niin monista asioista. Ihan se ja sama minulle, kunhan vaan vauvalla on siellä mukavat oltavat.

Kyllä minä olen alkanut jo vähän rajoittaa tekemisiäni, ei vain jaksa tehdä kaikkea. Työni on kuitenkin fyysistä, joten siinä tulee jo enemmän kuin tarpeeksi rasitusta. Joten puoliso saa kyllä kotona hoitaa isommat siivoukset ja remontoinnit. Ja hieroa minua siinä sivussa, se vasta piristääkin!
 
Heissulivei!

Minulla ei ole vielä mitään raskaudesta aiheutuneita pahempia väsymysoireita. Toisaalta laskettu aika onkin vika päivä, joten osa teistä on minua kuukauden edellä.

Yhä edelleen teen pihahommia ja kannan golf-kentällä bägiä. Toistaiseksi se tiistaina vielä onnistui. Ei mitään supisteluja, ei mitään kipuja mahassa eikä potkuja vieläkään. Jalat ovat ehkä vähän turvoksissa, mutta silti hipsuttelen tänne töihin timantti korkkareissa. Mahdan näyttää huojuvalta kanaemolta, jolla on ison mahan lisäksi iso hanuri...en tarkoita nyt sitä soitinta ;-) Jotta tyyli säilyisi niin olen myös laittanut timanttipaidan. Iso mahani loistaa näin vieläkin paremmin hih hih.

Minun mahaani on kommentoitu jo pitkään. Olen monesti ajatellut, että kun olen itse aina suuna ja päänä niin nythän tippuu kommentteja takaisin. Monet ovat vain niiiiiiin kiinnostuneita. Suan heille sen ilon. Toisaalta olen täällä työpaikalla aina ollut muutenkin ihminen kenen tekemiset kiinnostavat. Joskus todella rasittavaa, hankkisivat oman elämän, mutta jos minun tempaukseni heitä piristävät niin ilo on pienestä kiinni. Kun on astetta perinteistä suomalaista vilkkaampi niin se sirkus vaan pyörii mukana....Hassua on myös se, että monet melko tuntemattomat ovat kapsahtaneet kaulaan halaamaan. Minä olen halaaja-tyyppiä joten ei hattaa, mutta monet minua halaamaan tulleet ovat kyllä todella yllättäneet minut.

Nyt taas töiden pariin!

Fantti 20+1
 
Hei kaikki !

Onneksi viileämpää... vaikka tilapäisesti. Yöllä alkoi sitten oksentaminen. Minulle todella harvinaista. En ole näiden neljän raskuden aikana oksentanut, on ollut vain etova olo. Nytkään ei mikään huppuhyvä olo. Meillä on kyllä töissä mahatautia, mutta minulla vatsan toiminta on minimaalista. Ihme, ettei paino nouse enempää, kun koko ajan jotain ahtaa sisään ja juuri mitään ei tule ulos.

Nukkuminen on huonoa verrattuna alkuajan väsymykseen. Silloin olisi nukkkunut missä vain ja milloin vain. Minusta ei ole epäilystäkään, etten olisi raskaana. Taas on jalatkin ihan turvoksissa. Varsinkin vasen on ihan möhkäle. Varpaat kuin prinssimakkarat...

Huomenna olsi täynnä 24 viikkoa. Sehän on eräänlainen vauvojen tehohoidon rajapyykki. Eivät ne kyllä varsin kehittyneitä ole vieläkään. Keväällä tuli dokumentti juuri näillä viikoilla syntyneistä. Yllättävän paljon vammaisena syntyneitä. Kaikki viikot ovat vielä tarpeen ja kotiinpäin.
Toivottavasti Zuza sinulla on kohdunsuun tilanne rauhoittunut. Ja muuten sinähän olet vielä nuori... Paljastan nyt teille kaikille eli minulla ikää peräti 46 v ja miehelläni 44 v. Taidan jopa olla joidenkin teidän äitiä vanhempi. Mutta jospa tämä pitäisi virkkuna jatkossakin, kun porhaltaa kahden naperon perässä. Minulla on ihana mies. Tekee lähes kaikki kotityöt nyt vuorotteluvapaalla. Se helpottaa nyt todella paljon, kun liikkuminen niin rajoitettua. Perunoiden kuoriminenkin oli eilen hankalaa, kun pitäisi olla gorillan kädet, että yltäis.

Kiva rinki meillä todella on, vaikka niin eri-ikäisiä ja eilaisessa elämvaiheessa (+ yksi yhdistävä tekijä) olevia olemmekin !

Hyvää vointia kaikille !
 
Äiskä, toivottavasti pahaolosi on jo ohi! Mutta jos vielä jatkuu, kannataisiko vielä soittaa vaikka äippäpolille ja kysäistä, kun sulla oli niitä vuotojakin ja migreeniä ym.? Ja älä olo huolissasi iästä, mun äiti oli 43, kun minut pyöräytti ja sedän vaimo 46, ja aivan ihanaa on ollut! Toki on meillä äidin kanssa ollut välillä vähän sellainen sukupolvivälissä-olotila, kun ei se aina ole ihan ymmärtänyt nykymeininkejä, mutta voisinhan niin olla nuoremmankin äidin kanssa. Nyt sulla on ihanasti aikaa vauvojen kanssa, oma äitinikin omisti kyllä paljon minulle aikaa ja olenkin koko sisarusparvesta (muut yli 10 vuotta vanhempia) se, joka on varmasi saanut eniten huomiota, jota on kuskattu kaikenmaailman harrastuksiin jne.

Toivotaan, että kaikille kertyy hyvä määrä viikkoja! Kyllä hyvä olisi päästä yli 30:n viikon. Silloinkin vielä mahottoman pieniä ja kehittymättömiä.

Tänään olisi ollut muuten sen keskenmenneen vauvan laskettuaika. Tuli aamulla yllättäen mieleen...
 
Ihminen on sen ikäinen kun itse haluaa. Minä luulen itseäni koko ajan parikymppiseksi (työkavereiden mukaan olen henkisesti 5-v tasolla). Isäni on 74 ja nuori mies kenen kanssa käymme golfaamassa ja teemme jopa yhteisiä ulkomaan matkoja yhä edelleen. Äitini on 70 ja hänen kanssaa käymme shoppailemassa ja humputtelemme kuin nuoret tytöt.

Vauvan myötä he vaan nuortuvat entisestään!

Fantti
 
Kyllä huomaa, että tuo helle ja varsinkin jos sisällä on kuuma, aiheuttaa pahaa oloa..

Minusta on ihanaa, että hieman vanhemmallakin iällä vielä tehdään lapsia! Äitini oli 43 kun sai pikkuveljeni. Kyllä se pienen lapsen kanssa touhuilu pitää nuorena ja piristää kummasti! Äitinikin on hyvin nuorekas ikäisekseen..

Anna 21+0
 
Heippa kaikille!

sellaista kyselisin teiltä että että mahan toiminnasta...
Minulla on tähän asti raskaudessa ollut kovia vaikeuksia saada mahaa toimimaan yhtään, ja olen käyttänyt muutaman kerran ahdistuksen kasvaessa liian suureksi mikrolaxia.. Ei ummetus ole niin haitannut kun on ihan tavallinen raskausoire, mutta tukala olo sellaisesta koituu. Luumut ja leseet ei tunnu missään.

Nyt kuitenkin aikaisin tänä aamuna tuli päinvastainen ongelma. Eli ihan vetinen vetelä. Ajattelin nyt seurata tilannetta, mutta miten pitkään teidän mielestä kannattaisi katsella ennenkuin lähtee lääkärin juttusille? Niitähän on kaikenlaisia listerioita sun muita jotka voi olla vaarallisia sikiölle. Missä vaiheessa lääkärit alkaa tekemään kokeita, milloin kannattaa otta yhteyttä jos ei tilanne normalisoidu?

Kiitos vinkeistä, jos vaikka jollain on ollut samanlaisia ongelmia.

Tiffany ja pikku prinsessa 21+4
 
Kiva kun suhtaudutte noin ikääni. Omat lapseni (kohta 24,23 ja 18 vuotiaat) ovat myös suhtautuneet ihan positiivisesti. Ja heillähän on vielä eri isäkin kuin tulevilla.
Älkää muuten hätäilkö tekemään sterilisaatioita. Itse tein 31 v, kun lääkäri teki ikään kuin ratkaisun puolestani mennessäni hakemaan hormonikierukkaa. Elämäntilanteet saattavat muuttua.

Minulla olisi keskenmenneestä ollut nyt laskettu aika 12.6. Kun kommentoin sitä, mieheni vastasi, että mitä sitä nyt enää mietit... No näinhän se on.

Kuten jo aiemmin kerroin, nykyisellä miehelläni ei ole lapsia. On ihanaa, kuinka hän nyt tällä iällä odottaa niin innokkaana, mutta samalla vähän pelokkaana ja epävarmana vauvoja.

Eilen koottiin kärryt ja ihanathan ne olivat. Hurjan leveiltä tuntuivat. Kärräsin vähän kokeeksi pikkukoiraa ja kissaa...
Hyvin meni :) Söpöjä oli myös ne sieltä tilatut vaatteet. Ihanan limejä ja pikkuruisia. Nuo sivuilta sidotut myssykät on herttaisia.

Tässä elää vähän kuin kahta vaihetta samanaikaisesti. Tyttö menee ensimmäistä kertaa Provinssiin ja on nyt autokoulussa. Vähän pelottaa tytön puolesta. Poikiin on suhtautunut niin eri tavalla.

Äiskä 23+6
 
Heips! ""Äiskä"" puhuu asiaa sen sterilisaation kanssa, itselleni tehtiin se myös 31- vuotiaana ja silloinen hyvä idea kadutti aika pian. Yllätys oli melkoinen kun tulin siitä huolimatta raskaaksi. Syy: toinen klipsi oli häipynyt eli toinen munatorvi oli auki. Se raskaus meni kesken ja eikun vauhdilla lekuriin ottamaan se toinenkin veks. No pari raskautta ja keskenmenoa, ennen kun nyt vatsassa iloisena potkiskeleva tytön alku on ollut näinkin kauan :)
Mun aiemmasta liitosta esikoispoika pääsee ripille ens lauantaina ja tyttö ens vuonna. Lastenhoitajia omasta takaa:)
 
Monet miehet saattavat herätä vasta niin myöhään jälkikasvun hankkimiseen. Siskoni joka on minua 10-v vanhempi kertoi, että hänen miehensä on nyt vasta 42-v alkanut suhtautumaan positiivisesti lapsiin, minun raskauteni myötä. Veljeni joka on Äiskän ikäinen on alkanut myös haluamaan lapsia, mutta hänen vaimonsa on pari vuotta vanhempi joten saavat vain iloita tulevasta pienestä sukulaisestaan.

Fantti
 
Äiskälle: Kävi heti mielessä kun luin teidän tilanteesta että täytyy lähettää lämpimät onnittelut erityisesti miehellesi. Että on mahdollisuus tulla isäksi vielä noinkin vanhana (anteeksi ilmaisumuoto) kun ei aikaisemmin ole ollut lapsia. Siis onnea onnea onnea! Toivottavasti teidän kaksoset vielä syntyvät hyvissä voimissa.

Miesten onnea ei todellakaan ole syytä väheksyä tässä lastenhankintahommassa. Ainakin oma mieheni on ollut koko odotusajan niin uskomattoman onnellinen. Toisen onnen seuraaminen sivusta onkin ollut usein se juttu jonka avulla olen kestänyt raskausväsymyksen ja oksentelut. Oma onni on heikkoina hetkinä ollut nimittäin aika vähissä.

Ja lisäksi mainittakoon että isä on ollut ainakin minulle aivan yhtä läheinen ja tärkeä kuin äiti. Tietenkään en muista raskaus- tai vauva-aikaa, että miten isä on pystynyt olemaan siinä alkutaipaleella mukana.

Siis terveiset odottaville isille,

Lalaa

ps. Tiedoksi kirjoittajille: meillä myös mies vakoilee ajoittain tätä palstaa...

 

Similar threads

Uusimmat

Yhteistyössä