HUHTImammat

[osa 10]

1.4. Timangi, 27v, Helsinki,
1.4. Aida, 28v, esikoinen, LKS
4.4. Lilja, 21v, esikoinen, KOKS
6.4. Ipana, 28v, toinen muksu, Kätilöopisto
6.4. Peenu, 26v, esikoinen, Seinäjoen keskussairaala
7.4. Katti, 32v, esikoinen, Hämeenlinna
*8.4. mimmi, 24v, esikoinen, OYS / 7.3. tyttö 2600g, 45 cm
10.4. Anne, 24 v, esikoinen, Seinäjoen keskussairaala
11.4. hipsu, 28v, esikoinen, Jorvi
13.4. Sasa, 24v, esikoinen, Satakunnan keskussairaala
17.4. Annukka, 31v, esikoinen, KOKS
18.4 Nipsu, 28v, esikoinen, Hyvinkään sairaala
20.4 Cosmic, 23v, esikoinen, PHKS
20.4. Athene, 28v, esikoinen
21.4. Sari, 23v, esikoinen
22.4. satu-täti 27v, 2 lasta, P-KKS
24.4. Molly, 25v, esikoinen, TAYS
26.4. sisko 33 v, toinen, Hyvinkää
26.4. vivi, 37v, neljäs, Jorvi
27.4. aurinko, 28v, esikoinen, OYS
27.4. Tosca, 27v, Vantaa, toinen, Kätilöopisto
28.4. Hannele, 26 v, toinen lapsi, esikoinen 1 v.
29.4. Miuku, 28v, Esikoiset eli kaksoset, Kätilöopisto
29.4. Anne, 26v, esikoinen, TAYS
30.4. Mustikka ,25v, toinen
30.4. Minnie, 23v, esikoinen, TAYS
30.4. KK, toinen lapsi, Kokkola

 

[aurinko 35+1]

Heippa!

Pikkukaverilta pikaterveisiä eli OYS:iin napsahti taas lähete. Toivottavasti seurannan voi tehdä polikliinisesti. En enää yhtään halua osastolle

Lähetteessä syynä liian alhainen sf-mitta (vko 35 ja sf-mitta 26.5cm) , todella alhainen verenpaine ja painokäyrän hidasnousu. Selvitettävänä istukan toiminta, mahd. lapsiveden tihkuminen (maha ihan kivikova ja liikkeet superselviä vatsan läpi) sekä tehtävä sektioarvio. Jee... Olin eilen vähän maassa. Mut lääkäri sanoi, että pikkuinen vauva mahtuu tulemaan normaalisynnytyksellä. Ja lohdutti, ettei
pienikokoinen vatsa aina tarkoita mitään ongelmia. jos napanuora tms ei toimi, niin mulla on edessä käynnistys.

Mutta uskon, että kaikki on varmasti edelleen hyvin ja 4 viikkoahan tässä enää on laskettuun aikaan!!!! HUI))

Mulla on sairasloma/nyt jo alkanut ä-loma kulunut pitkälti lepaillessä, mutta mies kyllä huomautti, että meillä on ""aika"" siistiä koko ajan ja kaapit uudessa järjestyksessä Tavaraa on tullut inventoitua sen verran, että eilen varasin kirppispöydän. Olen tehnyt kirjallista tutkimustyötäni ja lukenut ihan muitakin kuin ammattikirjoja. Lisäksi olen sisustanut lastenhuonetta ja tietenkin viikkaillut useaan otteeseen pikkuvaatteita ja eilen pakkasin sairaalakassin lääkärin kehoituksesta Kavereitakin on käynyt kylässä, mutta suurin osa toki on päivät töissä... Tänään ajattelin lähteä shoppailemaan vielä viimeisiä hankintoja.

Mukavaa päivän jatkoa!

 

[Timangi]

Hello, kaikki! Nyt pistää vähän jännäämään kun on enään 1vk. laskettuun aikaan...Mulla on tullut aika ruhtinaallisesti raskausarpia näin loppumetreillä ja Issias hiukan vaivaa =/ Huomenna on neuvola, joten sen jälkeen voin rustaa lisää.
Ps. jotenkin hiukan yksinäinen olo. Haluaisin vähän enemmän tukea mieheltä...ja oisi kiva taas tuntea itsensä vähän enemmän naiseksi. Sori uikutus. Aurinkoista päivää!

 

[Cosmic 36+0]

Heips kaikille!

Ajattelin tulla raapustamaan tänne neuvolakuulumisia nyt ku viel pystyn, sillä lähtö synnyttämään voi tulla koska tahansa. Kävin tänään neuvolassa, jossa todettiin, että sf-mitta on pienentynyt 34cm -> 32,5cm eli vauva on laskeutunut jo. Lisäksi Kaverin pää on jo kiinnittynyt alas mun lantioon eli miehen sanoin ""Vauva on jo ihan paalupaikalla tulossa.."" =)

Muitakin merkkejä on, sillä mulla on on ollut supistuksia täs 3-4 päivää iltaisin silleen suunnilleen kolme tunnin aikana ja sit ne on hävinny. Nyt tänään ollut enemmän ja selkää on jomottanut/särkenyt menkkakipumaisesti kans jo monta päivää. Terkka sanoi, et kuullostaa siltä, et synnytys on jo lähellä. Hän kysyi myös sellaista, että oonko huomannut suolen toiminnassa jotain eroa. No, oonhan mä, ku oon joutunu joka päivä juoksemaan vessas isolla hädällä ja tänään jo monta kertaa ja vatsa on ihan löysällä. Kiva kirjotella tällaisia, mut sekin on kuulemma merkki synnytyksen lähestymisestä, jos suoli tyhjenee tuolla tavalla.

Et saas nähä miten tän tytön käy, että tuleeko meille sittenkin maalisvauva! Kaverin ois hyvä pysyä masussa nyt ainakin vielä pari päivää, ku ollaan viel täällä evakossa. Sen vessaremontin pitäis olla huomen valmis ja meidän pitäis päästä kotiin viikonloppuna. Toivottavasti ehtis siivota kotona mun äidin avustuksella ja laittaa vauvan sängyn valmiiksi, ennenku Kaveri tulee!

 

[Athene 36+0]

Kylläpä alkaa jo olla aika jännät paikat useammalla huhtimammalla Kukahan saa vauvan seuraavana...

Cosmic mainitsit, että vauva on jo laskeutunut. Epäilen, että täällä on tapahtunut ainakin osittain sama juttu. Mies nimittäin sanoi mulle eilen, että ""sinun maha on nyt alkanut kasvaa pituussuunnassa"". Kysyin, että tarkoittaako hän sitä, että maha on alempana kuin ennen ja sitä tarkoitti. Ja kieltämättä huomasin sen heti itsekin, kun peilistä katsoin. Mutta mitään muita merkkejä mulla ei ole siitä, että vauva olisi tulossa etuajassa, joten yhä asennoidun, että toukokuulle mennään Viikon kuluttua on neuvolalääkärin tarkastus, joten siellä varmaan kuulee jotain tilanteesta.

Vointi on edelleen ihan hyvä ja touhukkaita äitiyslomapäiviä täällä viettelen

 

[Minnie 34+4]

Pääsinpäs minäkin letkan peränpitäjänä viimein äitiyslomalle, eli tänään oli viimeinen työpäivä Kyllähän se jo aika tarpeeseen tulee...

Ihanaa kun täällä alkaa oleen jo niin jännät paikat monella. Enkä nyt tarkota näitä, joilla on uhka synnyttää vähän liian aikaisin... Toivotan kaikille tsemppiä! Meillä ei taida olla mitään vaaraa, että lapsi olis tulossa liian aikaisin. Ei siis mitään merkkejä ilmassa ja mahakin on vielä korkeella. Ja hyvä niin.

 

[Mansikka]

Heippa! Jännältä tosiaan alkaa jo parilla kuulostamaan, mulla paikat vielä ihan kiinni, eikä mitään vaivoja muutenkaan. En vielä ole kokenut yhtäkään supistusta vaikka laskettuun 3,5 viikkoa. Ehkä ne ekat onkin sitten niitä, kun täytyy lähteä... Sain eilen kauhean itkuhepulin, kun tunsin itseni tosi ällöttäväksi, kömpelöksi ja haisevaksi.(Ihan hallitsemattomia ilmavaivoja on kyllä ollut...) Mies nauroi vaan, vaikka olisin tarvinnut hivenen hellyyttä ja kannustusta. Ottaa jo aika koville laahustaa verkkareissa ja huppareissa, vaikken muutenkaan mikään muoti-ikoni ole. Kova hinku olisi jo päästä hoikistumaan, ja niin, näyttämään vähän nätimmältä. Tuntuu, ettei olla enää mikään tasa-arvoinen pariskunta, vaan hitaanpuoleinen barbababa ja mies. Välillä on sellainenkin fiilis, että mies oikein nauttii, kun mä olen niin ""heikoilla"", kun muuten olen melkoisen määrätietoinen... Niin, eli tukea kaivattaisiin täälläkin enemmän. Pieniä sanoja ja hellyydenosoituksia. Olen niitä pyytänytkin, mutta kerjäämään en ala. Toivottavasti siellä ruutujen toisella puolella ollaan positiivisessa hengessä ja luottavaisin mielin! Kohta tulee haikarat...

 

[sisko 35+2]

heippa!

ihanaa, 35 viikkoa tuli täyteen! Nyt on huomattavasti helpottuneempi olo kuin pari viikkoa sitten, nyt vauva voi jo syntyä ja keuhkotkin toivottavasti alkavat olla kypsät. Ja mikä ihaninta, on saanut olla kotona eikä sairaalassa pötköttelemässä!Nyt voin elää normaalielämää oman jaksamisen rajoissa, mutta eipä tässä hirveästi touhuilla, kun olo on aika kipeä ja istua ei kauaa kärsi yhteen menoon, eikä oikein olla jalkeillakaan. Mutta saanpahan ainakin silitettyä monen viikon pyykkivuoren, vaikka sitten pienemmissä erissä! Ja saan viimein laittaa vauvanvaatteita ja-tamineita valmiiksi. Eikä tarvitse pelätä, että jos vauva syntyy, antaa tulla vain jos on tullakseen! Helpottaa todella!

Painoarvio pikkumiehellä oli äitipolikontrollissa (35+0) 2590g eli on tosi hyvän kokoinenkin. Kohdunduu edelleen sormelle auki, kohdun kaulakanavaa reilu sentti jäljellä ja edelleen sisäpuolelta avautunut, elit tilanne pysynyt samana viimeiset 2 viikkoa, hyvä niin. Olo oli pari päivää sisätutkimuksen jälkeen KAAMEAN KIPEÄ (kuten aina mulla, kun noita tutkimuksia on ollut 2 viikon välein),joka paikkaan jomotti ja vuosin verta ja kyhjötin sohvan pohjalla onnettomana. Nyt tuntuu hyvältä, sain pitkästä aikaa nukutuksikin hyvin.
Mulla on ollut pahoja peräsuolikipuja paljon (vauva on ollut niin pitkään alhaalla ja painaa peräsuolta), samoin vauvan pää on ""jyrännyt"" lantiossa usean viikoan ja vihlonta on välillä sietämätöntä, varsinkin öisin kun vauva jumppaa. Viime yönä löysin vasta nukkuma-asennon, jossa kipu helpotti, eli kyljellään jalat kippurassa, silloin sekä peräsuolikipu että vihlonta alapäässä helpottui niin, että sain nukuttua. IHANAA!
Joo, tuttu tunne tuo kakalla ravaaminen, olen käynyt jo pidemmän aikaa(muutaman viikon) kolmesti päivässä kakalla. Närästyskin helpotti kuukausi sitten, kun vauva laskeutui.

Joakus valittelin öisistä jalkakrampeista. Mulla niihin auttoi se, että vaihdoin Multi-vitan Lady-vita plussaan. Siinä on paljon enemmän magnesiumia ja eipä ole suonta vetänyt sen jälkeen, voi kun olisin aikaisemmin tajunnut tehdä tuon vaihdoksen.

Sinä joka kirjoittelit kasvun taittumisesta ja käynnistämisestä. Mulla oli esikoisen kanssa sama juttu, vauva ei ollut kasvanut viimeiseen 10 päivään masussa ollenkaan ja napanuoravirtauksissa oli blokkeja. Mullakin oli käynnistys edessä, tekivät kuitenkin ensin lapsivesipunktion (35+1) keuhkojen kypsyyden selvittämiseksi. Punktio käynnisti mulla synnytyksen, samana iltana vauva syntyi aikamoisella ""syöksysynnytyksellä"" keuhkot kypsinä. Tehdäänkö sulle punktio?

Tsemppiä loppuviikkoihin ja loppukärvistelyihin kaikille, ei ole kauaa enää jäljellä.

 

[Anne 34+6]

Heissan pitkästä aikaa!

Meillä päin on tapahtunut niin paljon, etten ole ehtinyt kirjoittelemaan. Meitä vastaan tuli mukava rivitalonpätkä, joten ostettiin pois kuljeksimasta. Eli muuttoruljanssi on takana ja nyt on tilaa uudelle perheenjäsenelle reilusti.
Pelotti vähän se muutto, että miten jaksan kaiken sen, vaikka mitään tarvinnutkaan kantaa ja mun äiti pesi saunan ja kylppärin. Mutta hyvin se meni! Ja nyt kun tosiaan oon ollu kotosalla koko ajan, niin pikkuhiljaa oon laitellu paikat kuntoon. Ihanaa kun voi sitten nukuttaa vauvaa ulkona omalla pihalla!

Vauvaa varten alkaa olla kaikki valmiina. Vaatteet pesty ja silitetty (oli muuuten aika homma!), sänky ja hoitopöytä koottu, vaunut ym. tarvikkeet ostettu. Itsellä olo ihan ok, supistuksia ei oo juurikaan ollut, turvotusta senkin edestä. Paino on noussut viime viikkoina kilo/vko ja verenpainekin vähän noususuunnassa eli pitää vähän seurailla josko raskausmyrkytyksen oireita ilmaantuu Hope not. Oon ollu ananaskuurilla, yrittänyt vähän hallita noita nesteitä.

Reilun viikon päästä on sitten neuvolalääkäri, joka toivottavasti lähettää mut synnytystapatutkimukseen. On nimittäin ollut ahdaslanteisuutta suvussa, esim. mun äidillä. Ensin ajattelin, että jos ""sais"" keisarileikkauksen niin olis parempi, mutta nyt toivon että voisin synnyttää alateitse. Saa nähdä.
Mulla on sama juttu, tuntuu ettei saa tarpeeksi hellyyttä ja huomiota mieheltä (vaikka saan kyllä reilusti). Sitten pitää kiukutella ja itkeskellä välillä. Toisen rinnan alle oli tullut muutama raskausarpiviiru - itkuhan siinäkin pääsi! Muuten olen niiltä vielä säästynyt, vaikka maha onkin venynyt ihan hurjasti.
Välillä tunnen olevani ihana tuleva nuori äiti ja välillä valas jolla on naama finnejä täynnä. Odotan niin kesää, että pääsee liikkumaan taas ja laihtumaan..
Mutta hei, vähän siistiä, haikaraparvi lähestyy meitä

 

[Miuku 34+6]

Hellou!

Tänään saatiin aikaiseksi koottua pinnasänky. Kaksi meillä niitä on, mutta alkuun kasattiin vain yksi jossa kummankin vauvan on tarkoitus nukkua. Valmennuksessa ym suositeltiin, että vauvat yleensä tuntevat olonsa turvallisemmaksi kun on se tuttu kaveri vieressä ja myös herättävät todennäköisesti toisensa yhtä aikaa. Vaikka kuinka imetyskirjallisuus suosittaa vauvantahtisuutta syötöissä, niin mun korvaan kuulostaa aika utopistiselta ajatukselta. Jos muutenkin vauva syö n 8h/vrk, niin kahden eri aikaan syövän vauvan kohdalla se tekisi 16 tuntia vuorokaudessa...

Mäkin olen saanut ihme itkukohtauksia. Viimeisin oli tänä aamuna, kun tuntui, että maailma kaatuu kahteen mankeloimattomaan lakanaan ja munko niitä pitää nyt tästä saman tien lähteä pyykkitupaan silittämään, kun en jaksa edes seistä. Yhyy. Ja sitte tungin lisää pyykkiä koneeseen ja tuntui, että vauvat varmasti syntyy ihan just ja helvetti kun täällä on kaikki pyykit levällään, kun tullaan sairaalasta. Jogurtin syöminen auttoi tilanteeseen ja mieskin yritti sanoa, että ei täällä nyt niin sotkuista ole, mutta mun mielestä oli kuin sikolätissä. Purkauksen jälkeen tuli toisaalta voittoisa tunne, kun muistin, että usein synnytystä edeltää siivous- ja järjestelyvimma.

Ois kyllä jo mukava päästä omiin tai sanotaanko edes normaaleihin vaatteisiin. Nyt on kahdet housut joilla saattaa liikkua kodin ulkopuolella ja vaan kaksi paitaa, jotka just ja just yltää mahan päälle. Kotona vanutun joko verkkareissa tai ihan kamalassa kullan sävyisessä satiinipyjamassa, joka ei edes mahdu napittumaan edestä kiinni. Talvitakki jäi auttamattoman pieneksi, vaikka luulin, että se riittäisi koko talven. Rajoittaa vähän tuota ulkoilua.

Muuten ihan hyvällä mielellä, kun on taas yksi viikko takana. Huomenna kun siis alkaa rv 35 ja yhä edelleen uskon kuuluvani siihen ryhmään kaksosodottajia, joiden vauvat syntyy keskimäärin rv 36-37.. Maanantaina taas kättärille, toivottavasti tulee lupaavia ulostulo uutisia

Viikonloppuja kaikille!!

 

[Minnie 34+5]

Täälläkin kuulostaa niin tutulle toi hellyyden ja huomion tarve. Koitan aina välillä muistuttaa itselleni, että tarvii se mieskin omaa aikaa pitkän työpäivän päätteeksi eikä se jaksa mua koko iltaa paapoa. Mutta välillä tulee kyllä kieltämättä otettua kiukuttelu ym. konsteja käyttöön että saa huomioo.

Mun pitikin jo aikaisemmin kommentoida tohon raskausarpi asiaan. Mulla niitä on tullut tosi paljon eikä oo auttanut rasvaamiset ja muut. Niitä alko tuleenkin muistaakseni jo melko aikaisessa vaiheessa, muistelisin että joskus puolenvälin jälkeen. Alavatsa on siis sellanen seepraraitoja täynnä, mutta onneks rintoihin ei oo tullut (ainakaan vielä) kuin muutama arpi. Ehkä nekin sitten raidottuu, kun maito nousee rintoihin. Mut ei voi mitään.

Mukavaa kun on viikonloppu edessä ja saa taas vietettyä miehen kanssa laatuaikaa Aurinkoista haikaranodotusta kaikille!

 

[mamma huhtikuu]

Meillä Maisa onpi edeleen istuallaan. Ensi tiistaina olisi sitten taas käynti polilla ja silloin päätetään leikataanko vai yritetäänkö nurinkurin. Kääntää ei tosiaan voinu kun istukka on koko mahan pituudelta oikealla puolella.(Hassua sillä aina luulin että istukka on selaselta ehkä 5cm levyseltä alueelta kiinni aina oppii jotain). Kohdunkaula oli pehmentyny ja lyhentyny centin (alkujaan 3cm) ja sormelle auki. Limatulpasta ei tietoa en ees tiedä miltä se näyttää supistuksiakaan ei oo tuntunu, mutta kuulemma aina silloin supistelee kun massu on kova. Olisin kans aika kypsää kamaa saamaan vaavin syliin. Meillä on luutavasti kaikki valmiina ainaki häkkisänky ja vaatteet ja perustarvikkeet. Laukussa mulla on äitiyskortti ja hammasharja isukki saa tuoda vauvan vaatteet ja mulle kotiutumis kamat jos vaikka kävis niin hyvä säkä että laitokselle meno kuteet vaikka tippuis päältä (hahhah näkis vaan)


On se ihanaa ajatella että pian se vauva on tos kotona ja odotus on menny oikeesti aika nopeasti!!!!

 

[miukulle]

miksi ihmeessä toivot lastesi syntyvän ennen aikojaan? Ymmärrän kyllä että olosi on varmasti tuskainen ym..mutta jos vauva syntyy rv 36 ei se vielä ole valmis, ainakaan niin valmis kun voisi olla. Eikö olisi parempi että vauvasi pysyisivät masussasi mahdollisimman pitkään, saisivat aikaa rauhassa kehittyä!! Viikko sinne tai tänne ei varmasti merkitse sinulle mitään mutta vauvoillesi yhdelläkin päivällä on merkitystä!!!

niin ja anteeksi tämä tunkeilu teidän ketjuun.

T. kaksostyttöjen 2kk äiti

 

[hipsu 37+3]

moikkis!
Kyllä tässä alkaa olla aika synnytyskeskeiset ajatukset yöllä ja päivällä. Iha ihme häröjä unia oon nähnyt synnytyksestä ja vauvasta. Toisaalta oon kyllä koko raskauden ajan nähnyt aivan skitsoja unia ettei niitä kannata paljon alkaa analysoimaan
Tänään on oikeen positiivinen olo kun sain raahattua itseni vihdoinkin alakerrassa olevalle kampaajalle ja uudet värit ja leikkaukset tukkaan. Mieliala kyllä nousi heti potenssiin tuhat.
Musta kyllä tuntuu vaan enemmän möhköfantille päivä päivältä vaikka muka neuvolassa masu oli pienentyny..Muuten olo on ollu aika hyvä. Öisin ei paljoo nukuta ja vauvalla on tapana potkia ja muksia just öisin eniten.
Supistuksiakaan ei oo ollu, mutta silti elelen toivossa että josko se sitten vaan yhtäkkiä alkais ilman mitää ennusnerkkejä. Itekin ootan sitä aikaa ku saa taas ostaa kaupasta oman kokoisia vaatteita. Just eilen tuli kierreltyä ja kaikkee ihanaa olis ollu, mutta kun ei viitti ostaa jemmaan.
Oon myös huomannu itsessäni noita samoja huomionhakuisuus piirteitä.. Varsinki ku on niin avuton olo ku ei voi oikee mitää aktiivista tehä ja on suurimmaksi osaksi päivät yksin niin tietty sitä sitte haluu et mies olis seurana ja antais huomioo ku tulee kotiin. Mieleen on tullu just sellasia typeriä ärsytyksiä, että ""toikin tossa vaan jatkaa elämäänsä ku ei mitää ja mun pitää vaan olla täällä neljän seinän sisällä möhköillä.."" Aivan niin ku se nyt sitten jotain auttaisi, että mies möllöttää koko ajan mun kanssa. Mut joo, pienistä asioista menee hermo ja tuntuu et on ääriärsyttävä nalkuttava akka.
Yön pimeinä tunteina sitä miettii kaikkee, että tykkääköhän se musta enää yhtään ku maha roikkuu ja rinnat on ihan sukkaläpyskät imetyksen jälkee tai päinvastoin maitoo tursuavat hinkit.. Mies vaan nauraa ja vakuuttaa että kuulemma tykkää. Se onki sitten taas eriasia mite sitä ite itsensä hyväksyy..Mulla on ainakin vakaa aikomus alkaa heti treenaamaan ku se vaan on fyysisesti mahdollista. Toivon ainakin, että sitten sais kropan takas kuntoon mahdollisimman nopeesti. Onko kellää tietoo, koska vatsalihaksia saa alkaa treenaan synnytyksen jälkeen? jostai oon lukenu ettei kuulemma sais heti aloittaa vaan odottaa et ne jotenki palautuis ensin?kun ne on venynyt ja jos sitte alkaa heti treenaan niitä niin ne kuulemma jää sellasiksi venyneiksi.. äh, en tiedä, voi olla iha puuta heinää. Jos joku tietää paremmin niin voi valaista.
jees,haikaraa ootellessa, hyviä loppuaikoja kaikille.

 

[Molly 35+4]

Moikka,

Hyvin samansuuntaisia tunteita ja ajatuksia meillä äippälomalaisilla tuntuu olevan Itsellä ainakin hyvin nopeasti kaventui ajatusmaailma kun jäin töistä pois. Synnytys pelottaa, jännittää ja yritän saada kaiken täällä kotona ""täydelliseksi"" ennen kuin vauva syntyy. Miten pystyisikin lopettamaan synnytyksen ajattelemisen ja varsinkin ne pelottavat ajatukset?

Myös tunneskaala on laidasta laitaan, kiva kuulla että muutkin on yhtä hermoheikkoja. Esim toissailtana aloin itkemään ihan vaan sen takia että ""aamutossuja ei löydä mistään"")) Meillä kun TAYSissa neuvottiin ottamaan omat aamutossut koska tossut häviävät siellä. Tämähän tuntui sitten sen verran isolta jutulta että ihan piti siitä miehelle alkaa vuolaasti itkemään....no, eilen sitten mies vei mut Citymarkettiin ja siellähän sitä valikoimaa oli. Ostipa itselleen samanlaiset ja saatiin hyvät naurut kun mietittiin miten ollaan sit laitoksella matchaavien ruutureinojen kanssa.

Mulla vointi on ollut muuten hyvä mutta välillä tuntuu inhottavaa vihlontaa emättimessä ja häpyluussa. On kai normaalia? Supistuksia en edelleenkään ole huomannut. Yöt käyvät myös hankalammiksi ja herään jo n. klo 6 ihmettelemään kun ei enää nukuta. Niin ja hengitys on aika pinnallista kun kohtu painaa palleaa.

Tsemppiä meille kaikille, kohta me varmaan kaiholla muistellaan näitä isoja masujamme

 

[Susan 36+2]

Saatiin vasta eilen netti ja löysin sit tietty heti tän keskustelun=) Saako tungetella?
Itsellä siis 37 viikko meneillään ja olo alkaa olla jännittynyt. Onneksi viikkoja on jo näin paljon, sillä ensin pelkäsin että vaavi syntyy aivan liian etuajassa, kun mulla alkoi tulla supistuksia aivan liian helposti jo joskus 20 viikolla. No supistuksia on ollut välillä enemmän ja vähemmän, mutta mitää pahaa ne ei ole tehnyt ja vaavi kasvaa yhä masussa.

No nyt sitten neuvolatädit ehti huolestuttaa mut, kun maha ei kasvanutkaan niiden käyrien mukaan ja aika pienenähän tuo onkin pysynyt. No painokin laski hieman yhdessä vaiheessa. Eilen sit kävin asian tiimoilta ultrassa, ja mahan pienuus selitty sillä, että vaavi vaan on jo niin alhaalla kohdun suulla, että se pienentää mahan mittaa (n.30cm). Iisisti pitää kuulemma ottaa, ettei vaavin pää saa pehmenemistä aikaan kohdun suulla, vaan pysyisi mahassa kasvamassa vielä muutaman viikon. Arvioitu paino oli nyt 2400g. Minkä kokoiseksi teidän vauvat on arvioitu suurinpiirtein näillä samoilla viikoilla?

Rumaksi ja lihavaksi tunnen minäkin itseni. Raskausarpia ei ole tullut mahaan eikä rintoihin, mutta reisissä hieman lisääntynyt. Niistä olen kärsinytkin jo aikaisemminkin. Kiukku ja itkupuuskia tulee milloin mistäkin, en edes aina itse tiedä syytä. Haluan vaan huomiota enemmän, musta tuntuu että seinät kaatuu päälle täällä himassa ihmetellessä=(

Nyt olen alkanut tuntea todella ilkeän tuntuisia vihlaisuja kohdunsuulla, kun vaavi liikuttaa niin hirmuisesti päätään. Pää ei ole vielä kiinnittynyt. Varsinkin kun nukkumaan on menossa, niin vihlasut tuntuu makuulta hirveiltä. En siis ole enää niinkään varma, että pääsen laskettuunaikaan saakka.

No enköhän mä pahimpia saanu hieman purettua. Joten rauhallista loppuodotusta muille huhtimammoille!

 

[aurinko 35+]

Hei!

Tänään vauvaa ultrattiin kokoarviota varten. Paino tällä hetkellä 2.2-2.4kg. Minullakin on koko ajan seurattu vauvan kasvua,kun sf-mitta on ollut niin matala. Ei edes neuvolakortin alakäyrällä

Vauva on jo TODELLA alhaalla, joten lääkäri kehoitti pysymään kodin lähettyvillä, jos synnytys käynnistyy ennen aikojaan. Toisaalta voi mennäihan hyvin laskettuunkin aikaan asti. Vauvoilla on kuulemma niin omat rytmit!

Ikävää vihlontaa ja supistuksia tuntuu jatkuvasti ja uutena tuttavuutena on tullut suolistoon ja peräsuoleen kohdistuvat jomotukset. Vessakäyminenkin sattuu

Mutta minuakin kiinnostaa muiden saamat kokoarviot ja onko teillä kohdunkaulaa vielä jäljellä?
Mulla saatiin tänän mitaksi reilu sentti ja paikat pehmeät...

Raskausarpia ei ole vielä mulle ilmestynyt, mutta hauskannäköinen ""tyttöviiva"" napaan asti tuli esille muutama päivä sitten vahvemmin.

Päivän jatkoja!

 

[hipsu 37+3]

moi taas!
Tosi kummaa, ettei mulle oo neuvolassa mitää kokoarvioita tehty? iha tavan lääkärin tarkastus vaan. eikä se lekuri oikee ollu innokas mitää sanoon lantion koosta, kiinnittymisestä ntai mistää.. Kaveriki ihmetteli ku se oli myös ollu ultrassa kokoarviossa.. mulle vaan sanottii et siinä tapauksessa jos on liian kapee lantio tai iso vauva.iha vaan yleisesti jonku kaavion mukaa se kattoi mahdollista kokoa. eikä mitää uutta aikaa ees sovittu.. no kai tässä vaan ootellaa poksahtamista sitte.

 

[Mustikka 34+5]

Moi...
Mulle on viimeksi kokoarvio tehty rv 26. Seuraava lääkärillä käynti on vajaan kahden viikon päästä. Ei ollut kyllä puhetta viimeksi neuvolassa mistään kokoarvioista.
Nyt keskiviikkona tuli käytyä lääkärin pakeilla, kun iltaisin ja öisin supistelee oikein kunnolla. Sellainen polte alavatsassa ja alaselässä, mutta ei niin paha kuin synnytyssupistukset. No, mitään muutosta ei kumminkaan kuukauden takaiseen. Paikat ovat pehmenneet, mutta kaulaa jäljellä vielä 2.5 cm. Lääkäri sanoi vain, että jos ne supistukset nyt käynnistäis synnytyksen niin annetaan syntyä vaan, kun on jo kumminkin tarpeeksi kehittynyt.
Niistä vatsalihaksista... Olen kuullut, että pitäis antaa palautua ihan rauhassa, kun ovat odotuksen aikana erkaantuneet toisistaan. Jos niitä alkaa heti treenaamaan niin jäävät kuulemma erilleen toisistaan, eikä ole kai kovin kivan näköinen.
Eipä tällä kertaa muuta. Toivottavasti pian aletaan kuulemaan lisää haikaran terveisiä meidänkin ketjussa...

 

[miuku]

Kaksostyttöjen äidille:

en toivo ennenaikaisia vauvoja. lukaise muutamia vanhempia ketjuja niin ehkä selviää mun ajatukseni paremmin kuin ton yhden kommentin perusteella. en jaksa tähän taas toistaa sitä mitä olen tänne kirjoittanut jo varmaan kyllästymiseen saakka...

 

[Odottava 36+2]

Hei vaan huhtimammat!

Olen taustalta seuraillut keskustelua reilut kuukauden päivät ja mukavaa on ollut kuulla (=lukea) teidän kokemuksia. Mulla on ollut myös pieni vatsa ja sf-mitta alakäyrillä, viikosta 32 se on juuri ja juuri noudattanut tuota neuvolakortin alakäyrää. Ollaan käyty usein ultrassa odotusaikana ja vauva on ollut johdonmukaisesti aina laskettua aikaa (joka sekin kuukautisista viikolla eteenpäin lykätty) ""pienempi"". Viikko sitten (35+2) painoarvio oli 2338g. Muuten kaikki on ollut ok.

Itselleni on painoa tullut lisää viimeisen kolmen viikon aikana hieman yli 4 kg. Verensokerin paastoarvot oli kunnossa eli ihan vaan herkuttelusta kilot on kertynyt. Oon kyllä surutta syönytkin jotta vauvakin vähän kasvais nopeemmin

Oikein hyvää odotusta kaikille ja tsemppiä tuleviin koitoksiin!

 

[Mansikka]

Huomenta! Meillä ei muuta kokoarviota annettu paitsi se ""taitaa tulla melkoinen jötkäle"". Harmittaa, etten enempää sitten kysellyt mitään... No, tiistaina taas neuvolaan. Tervetuloa vaan uudetkin ketjuun! Munkin unet on ollut aivan päättömiä, osin ahdistaviakin. Olen synnyttänyt lapsen jo monta kertaa yksinäni ja aina siinä on ollut jotain vikaa, tai niin, etten ole halunnut hoitaa sitä ja se on menehtynyt. Olen unissani katsellut sitä, tuntematta mitään hellyyttä tai hoivaviettiä. Viimeyönä (siis edelleen unessa) mulle suositeltiin kaikenlaista raskauden ja synnytyksen jälkeistä terapiaa, ja juuri kun mä olisin ilmoittautunut kurssille, mä kaaduin/mut tönäistiin portaat alas. Jonkinlaisia alitajuisia pelkotiloja taitaa siis olla, vaikka väitän, että päivisin ajatukset on ihan positiivisia ja luottavaisia. Oon terkkarillekin unista sanonut, mutta eipä juuri ole kommentoinut. Mä nukun myös tosi paljon syvemmin, kuin tavallisesti. Aamulla mies oli yrittänyt mua herättää puheella, enkä ollut reagoinut, niin oli sitten puristanut mua peiton alta pilkottavasta nännistä. Mä olin irvistänyt ja sanonut haisunäätä....Lähtipähän hyväntuulisena töihin.

 

[Odottava 36+3]

Mansikka, levottomia unia nähdään täälläkin!

Viime yönä lähdin vauvan kanssa markettiin ostamaan sille jotain voidetta kun sillä oli ihottumaa jalassa. En oikein tiennyt miten selviytyä kauppareissusta kun vauvaa ei saanut laittaa niihin ostoskärryihin istumaan. No, vauvaa vaivalloisesti sylissä kantaen päätin sitten ostaa kaikkea muuta kuin voidetta ja kassalla aloin miettiä että miten pääsen autoon vauvan ja kaikkien tavaroiden kanssa. Vielä toisenkin kauppareissun tein samassa unessa, tällä kertaa unohdin vauvan autoon. Mietin myös, että sitä pitäisi varmaan syöttää kun en ollut muistanut syöttää sitä sairaalasta lähtemisen jälkeen. Lisäksi vauvalla ei ollut päällä muuta kuin vaipat...

Taidan olla aika hyvä hoitaja omasta mielestäni Toivottavasti tuollaiset unet eivät pidä paikkaansa...

 

[Anne 35+0]

Hei, semmosta mietin että mitä te olette varanneet vauvalle kotiintulovaatteiksi? Oletteko hommanneet pienempää toppapukua kuin se äitiyslaatikon? Entäs joku villapuku...? Mulla on välillä ihan ""hoo moilas"" -olo juuri näiden vaateasioiden suhteen..

 

[Mustikka]

Itseasiassa juuri aamulla mietin tuota haalari-asiaa... Jos nyt tulis lähtö niin varmaan ottaisin haalarin kotiin lähtöä varten, mutta jos menee huhtikuun loppuun niin luultavasti vain sen ohuemman puvun/haalarin. Riippuu ihan millaiset säät sitten on kun se hetki koittaa.
Tänään on vauva tainnut yrittää laskettua ja kiinnittyä kovastikin, kun koko aamupäivän on ollut ihan tuskaa istua mitenkään päin. Ja todella kovia liikkeitä. Oikein tuntee kuinka se yrittää porautua tuonne lähtökuoppiin.