Huomenia!
Mulla käynnistyi eilen 10. viikko jo kotona, joten päivät menee aika lailla rutiinilla. yöt on vähän hankalia nukkua kun uni katkeaa tuon tuosta. aamulla nousen ylös kuuden aikaan, luen lehden ja syön aamiaisen ja katson aamu-tv:tä. seitsemään mennessä painun takas nukkumaan ja heräilen lopulta kymmenen aikaan. aamupäivän jumitan horroksessa ja iltapäivällä tapaan kanssa kamuja, käydään päiväleffassa tai lounaalla ym. usein käyn kyllä vanhemmilla roikkumassa, tai lähinnä syömässä valmiissa pöydässä
ihanaa kun jotkut jaksaa vielä liikkua. mä en oo pystynyt tän painolastin kanssa enää kuukausiin. kunto on varmaan huipussaan.. kyllä tuntuu luissa ja ytimissä, että paikat venyy. kävely on aika töpöttämistä. onneksi ei oo kiire minnekään
pakko nyt tässä purkaa taas, kun mua niin kävi viikonloppuna ahdistamaan synnytys. vaikka käyn ä-polilla joka toinen maanantai ja tapaan lääkärin ja liudan kätilöitä, niin silti tuntuu, etten tiedä mistään mitään ja että olen ihan siellä muiden armoilla ja oma päätäntävalta on viety kokonaan. vastaanotolla on usein liuta ihmisiä seuraamassa ultraa ja ties mitä (lääkäreitä, hoitajia ja opiskelijoita). usein ne keskustelee keskenään ja ei edes huvita avata omaa suutaan ja kysellä mitään. tuossa sitten joku aika sitten vaan ilmoitettiin, että normaali alatiesynnytys onnistuu, a on rt:ssa ja b perätilasssa eikä b:tä käännetä vaan antaa syntyä niine hyvineen. mähän kävin sitten jännittämään, että a syntyy normaalisti ja b luiskahtaa sivuttain, joka tarkoittaisi sitä, että a syntyisi alateitse ja b sektiolla. itse olin vahvasti sitä mieltä, että haluan vain toisen synnytystavan, mutta kättärillä vaan viitattiin kintaalla ja niillä oli jotenkin ärsyttävä asenne. mua erityisesti siis ahdisti toi perätilasynnytys, kun eihän siihen yhtä vauvaa syntyviäkään pakoteta.
varasin eilen ajan yksityiselle ja pääsin onneksi samana päivänä. lääkäri oli tosi mukava nainen, naistenklinikalla töissä ja dosentti nimikkeellä eli tiesi varmasti mistä puhui. puhuin ahdistuksesta ja siitä kun on niin vaikea olla tän ruhon kanssa ja joka paikkaan sattuu eikä pysty nukkumaan ja tuntuu ihan loputtomalta tämä odotus. se sitten kertoili kaikkea ja ultrasi ja teki sisätutkimuksen ja vielä arvioi lantiotakin, että varmasti mahtuvat. eniten helpotti tieto, että a vauva on kiinnittynyt rt:aan ja on ihan lähtökuopissaan. lääkäri sanoi, että kohdunkaula on lyhentynyt ja pehmentynyt ja että voisin odotella syntyväksi suunnilleen 3-4 viikon kuluttua viimeistään eli pari viikkoa ennen laskettua aikaa. tietenkin se on vain arvio, mutta jotenkin siihen uskon kun on mahakin ihan alhaalla ja juilii niin iloisesti. kättärillä kun ei sanottu juuta eikä jaata mistään ajankohdista, käynnistyksistä tms. nyt on ihan eri olo, kun tuntuu että on jotain toivoa, ettei tämä hirmuinen olo jatku ikuisesti. vaikka toki tiedän, että ne vauvat sieltä syntyvät ennen pitkää, mutta ajatus että ois mennyt laskettuun aikaan saakka oli kammottava.
mulla on mansikka kanssa fiksaatio tohon tervasaippuaan! mä haistelin tervasaippuaa alkuraskaudesta pahoinvoinnin tiimellyksessä ja nytkin on kotona sellainen palasaippuaköntsä, kun se tuoksuu jotenkin tosi ihanalta

muita sen kummempia himoja ei ole vieläkään ilmaantunut eikä varmaan enää tulekaan. tai no, ryvitan ruisnäkkileipää voisi syödä vaikka kuinka, kun se on niin ihana suolapala (vaikka onkin vähäsuolainen).
vauvatavarat on hommattu täälläkin. sunnuntaina löysin kirppikseltä hyväkuntoisen hauck:n sitterin, vielä pitäisi jostain saada toinen. lisäksi löysin hauskan limen vihreän lohikäärme kevyttoppapuvun, jossa on selkäevät vai mitkä ne nyt on ja häntä ja kaikki. oli ihan käyttämätön.
sairaalakassi on mulla pakattuna myös. pahin pelko on, että tulis äkkilähtö ja joutuisi miehelle opastamaan etänä mitä sinne pakataan. siellä on nyt vauvoille ja mulle tuliuudet kotiinlähtö vaatteet, shampoot ja sellaiset sekä tietenkin päällimmäisenä se kureliivikorsetti, josta aiemmin taisin kertoa

joka paikassa sanotaan, että pitäisi ottaa evästä mukaan. mitähän sitä keksisi mutusteltavaa pakata..
nyt taisi tulla extrapitkä viesti, hups!
Aurinkoisia päiviä kaikille!!