HUHTImammat

[Miuku 35+3]

Mä katsoin eilen myös tuon dokkarin ja olen kyllä todella iloinen ettei tarvitse itse nähdä, miltä siellä näyttää kun vauva tulee ulos. Jotenkin alkoi eilisen jälkeen tuntua välilihan rasvaaminen ja hierominen tosi tärkeältä...
Olen sysännyt ajatuksen koko synytyksestä nyt ihan jonnekin taka-alalle. Tuntuu välillä ihan epäreilulta, että mut pakotetaan synnyttämään alateitse kaksi vauvaa, joista toinen vielä perätilassa. Muutenkin on voimat ihan nollissa, niin tuntuu absurdilta suoriutua kahdesta synnytyksestä. Tosin se toinen vauva kuulemma tulee sieltä sitten ihan helposti perässä, kun on vielä pienempikin kuin eka.

Kateellisena kyllä lueskelen teidän kirjoituksia, kun saatte vaikuttaa synnytysasentoon ja kaikkeen muuhukin. Kaksossynnytykset hoidetaan aina puoli-istuvassa asennossa ja ennen synnytystäkään ei pääse liikkumaan kuin sen mitä piuhat antaa myoten eli noin 1½ metriä. Kaikki käveleminen, vedessä lilluminen jne on multa kielletty. Toivottavasti saan sen epiduraalin, että katoaa edes tunto

Oikeastaan ei enää pelota edes synnytys. Toivon vaan, että selviäisin siitä mahdollisimman vähin vammoin ja että se olisi pian ohi. Tänään on supistellut sen verran voimakkaasti, että saas nähdä milloin hetki lyö..

 

[satu-täti 36+3]

Jospa taa välillä muistaisi käydä täälläkin ilmottautumassa...yhdessä koossa edelleen, tosin en tiedä miten kauan enää.

Eilen oli äitipoli käynti.
Vauva on laskeutunut ja kiinnittynyt lähtökuoppaansa. Kohdunsuu on auki sormelle, pehmeä ja kaulaa jäljellä vajaa 2cm. Lääkärin mukaan synnytys voi käynnistyä milloin vain, ja tuskin ainakaan laskettuun aikaan asti päästään jakautumatta.
Painoarvio tällä hetkellä 2700g, eli ei mikään jättivauva ole tulossa, vaikka vatsan koosta voisi muuta kuvitellakin =)
Sain ohjeeksi lähteä pienemmästkin oireilusta näytille, mieluummin turha reissu kuin kotisynnytyksen mahdollisuus, ja lääkäri lupaili, että jos mahdollinen turha käynti ei johda luonnollisesti käynnistyvään synnytykseen, niin mahdollisuus on aina käynnistykseen, koska paikat alkavat olla jo kypsät, ja viikkoja on kasassa jo mukavasti.

Katselin tuossa edellisiä äitiyskortteja, ja huomasin että poika syntyi viikko äitipoli käynnin jälkeen, ja silloinkin oli paikat samalla tavalla pienesti auki ja pehmeät...joten saapa nähdä mitä tuleman pitää. Supisteluja tulee aina välistä, minulla vain suurin osa taitaa tuntua tuolla selänpuolella inhottavina nipistelyinä.

Mutta näin täällä...jännittäviä hetkiä elellään, ja jakautumista odotellaan koko perheen voimin =)

 

[Athene 36+5]

Minulla oli tänään viimeinen neuvolalääkärin tarkastus, ja lääkärin arvio oli sama kuin omanikin, että tuskin tämä vauva on ihan pian syntymässä. Kohdunsuu oli kiinteä ja kiinni, pituus sama kuin ennenkin. Vauva raivotarjonnassa ja lääkärin arvion mukaan kooltaan ""tuskin mikään kovin iso"". Ja tuo on muuten ainoa kokoarvio, mitä olen koko raskausaikana vauvasta saanut. Kuulemma sitten kokoa katsotaan, kun menen synnyttämään, että mahtuu varmasti alakautta tulemaan. Mutta tuskin on ongelmaa, lääkärin mukaan.

Kaikki oli muutenkin ok, joten rauhassa voin äitiyslomailuani jatkaa. Eli voi olla, että tuntemukseni siitä, että toukokuulle tässä mennään, pitää hyvinkin paikkansa. Tosi paljon olen kyllä tästä kotona olosta nauttinutkin, eikä ole mikään kiire synnyttämään, kun oma vointi on oikein hyvä.

Joo, minäkin katsoin sen dokumentin eilen. Kysissä synnytysvalmennuksessa näyttivät myös synnytysvideon ja siinä näytettiin myös ihan suoraan, että mistä se vauva tulee Minä olin vähän hämmästynyt siitä tilanteen rauhallisuudesta: kätilö vaan kannusti rauhallisella äänellä eikä äitikään pitänyt mitään eläimellistä huutoa Eli jotenkin rauhoitti minua entisestään, että ei synnytyksessä välttämättä veri ja ärräpäät lennä. Mut mitenhän sitten, kun itse pääsee tosi toimiin

 

[Susan 37]

Mulla on tänään sellanen lopen kyllästynyt päivä tähän olotilaan. Flunssa ei anna minkäänlaista merkkiäkään helpotuksesta ja mahakin alkaa tuntua jo painavana möykkynä tuossa edessä. Hyvää asentoakaan ei meinaa enää löytää...onko sellaista edes!? Eilen nukkumaanmentäessä ""Typy"" aloitti masussa sellaisen liikehdinnän, että sai melki huutaa. Pää on niin alhaalla, että liikkuminen vihloo pahasti kohdun suulle. Mutta merkkiäkään ulos tulemisesta ei ole ilmassa...ennen niin runsaat supistuksetkin on jääneet miltei kokonaan. Nyt saa kyllä kävellä suhkot normaalisti, eikä supistuksia enää tule. Meinaakohan tää maha-asukki pistää mut vielä koville, eikä heti pihalle tulekaan.

Paljon tähän mun mielialaan varmasti vaikuttaa se, kun en kipeenä pääse edes kaupungille hieman tuulettuun. Oon nyt vaan niin kotiin vangittu, että vähemmästäkin alkaa ahistaan. Koiran kans käyn pieniä lenkkejä, siinä mun ainoo kontakti ulkoilmaan tällä hetkellä. Voi kun tulis jo kevät...tätä talvea on piisannut jo ihan riittämiin. Paistas aurinko ja sulis noi lumet pois, niin varmasti mielikin kohois pilviin. Vaan tälläkin hetkellä sataa lisää lunta... =(

No eiköhän tää valitus riitä tältä erää...koitan vaan nyt pysyä nahoissani!

 

[Mustikka]

Nostelen...

Aika rauhallista taas meidän ketjussa. Jokos osa porukasta on synnyttämässä?
Kyllä tässä alkaa jo itsekin toivomaan jakautumista, mutta uskon, että aika lähelle laskettua mennään ellei ylikin.

No eipäs tässä tällä kertaa kummempia...

 

[Cosmic 36+6]

Täältä kuulumisia...

Kävin tiistaina lääkäris ja sepä totes, että kohdunkaula on hiukan lyhentynyt ja pehmennyt, mutta kohdunsuu oli vielä kiinni. Vauvan pää on hyvin kiinnittynyt ja tosi alhaalla, et periaatteessa jakautuminen voi tapahtua milloin vaan. Sanoi vaan, että nyt sit odotellaan. Itteäni alkaa vaan hermostuttaa, ku joka päivä on supistuksia ja selkää jomottaa, mut mitään muuta ei tapahdu. Sais noi supistukset joko vahvistua tai loppua pariksi viikoksi kokonaan!

Mä oon kateellinen kaikille niille, jotka ovat saaneet käydä jonkinlaisessa vauvan kokoarviossa. Täällä meillä päin sellaista ei tehdä, joten on ihan arvoitus, minkäkokoista vaavia sitä lähetään ulos puskemaan. Mua pelottaa ihan kamalasti koko synnytys ja sitä ei todellakaan helpota se, etten edes tiedä vauvan kokoa edes suunnilleen. Pelkään, että repeän täysin alapäästä. Tai että yritän ponnistaa vauvaa ulos monta tuntia, kunnes lääkäri yhtäkkiä keksiikin, ettei se mahdukaan tulemaan ja sit se leikataan ulos (kuten yhdelle tutulle kävi). Lääkäri kun ei sanonut mitään muuta, kuin että lapsivettä on normaali määrä ja lantio vaikuttaa olevan normaali, et vauvan pitäis mahtua tulemaan. Mut ei puhettakaan mistään ultraamisesta ja kokoarviosta. KIUKUTTAA!! =(

 

[hipsu 38+2]

joo.. täällä taas pirteenä valvotaan keskellä yötä. en jaksanu enää kääntyillä söngyssä niin ajattelin roikkua netis niin kauan et alkaa nukuttaa..
Huomenna ylimääräinen neuvola sf mitan pienenemisen takia.. vähä jännittää vaikka uskonki et kaikki on varmasti iha hyvin. Tänää on kyllä ihan kiitettävästi vauva taas vihlonu selkää ja mahaa tuolla alhaalla. Supistuksia ei vaan kuulu tai mistä tiiän voihan kohtu supistella enkä vaan tunne sitä vielä.
Oikeen tässä alkaa jo oottaan, että tulis jo jotain kivuliaampia niin vois luulla että jotai tapahtuis.
saas nähä mitä ne huomenna meinaa, olisin kyllä myöskin kiitollinen jos passittaisivat jonkun näköiseen kokoarvioon.
Pakko kai täs on mennä nukkuu kun alkaa olla taas tukala tää istuma-asento.

 

[Mansikka]

Heissuli! Mä siis pyysin terkkaria ihan normaalilla käynnillä arvioimaan vauvan koon ""käsikopelolla"". Veikkasi n. 2800 g. Mulla siis viikkoja 37. Hitsi tota unimaailmaa, kun alkaa olemaan niin realistista. Aamulla etsiskelin selästä kanyyliä ja ihmettelin, että mihin vauva on viety. Pettymys oli suuri, kun tajusin, että kaikki on vielä edessä. Valmennuksessa eilen mies todisti pätevyytensä, kun kertoi ääneen, että ajatteli synnytyksessä vedellä ilokaasua ja pyöriä sen jumppapallon kanssa. Ja ennen kuin video alkoi pyörimään harmitteli, että popkornit on jäänyt kotiin. (Taisi moni nainen ajatella, että onneksi ei ole mun mies...) Mä toivon, että se on sen omaa, vähän lapsellista huumoria ja tosi paikan tullen sitten osaa olla apuna. Kyllä se saa vähän ""äijä"" ollakin. Mä ymmärrän, että sen luonteelle on kova paikka istua aloillaan ja kuunnella, kun viereinen isä kysyy terveydenhoitajalta, että saako imettäessä syödä mansikoita. Haaveiltiin äsken moottoripyöräreissusta eurooppaan, ei taida olla kovin realistista hetkeen, mutta unelmoidahan saa. Ensikesänä mennään muumimaailmaan tapaamaan Nuuskamuikkusta ja Pikku-Myytä, siinähän jo seikkailua kerrakseen. Hehheh! Tuntuu samalla hyvältä ja pelottavalta, että n. kuukauden päästä vauva on sylissä, raskaus on ohi ja synnytys takana. Niin lähellä, mutta niin kaukana. En oikeastaan uskalla ajatella sitä vielä, koska se on sama, kuin paniikkinappulaa painaisi. Miten joku niin luonnollinen asia voi olla niin pelottavaa...niin syntymä, kuin kuolemakin...oih, anteeksi. Hädissäni ajattelen välillä, että josko voisi hypätä sen yli ja saada vaan käärön syliinsä. Yhtälailla taas mietin jo ylpeänä, että kohta olen tehnyt ""sen"", olen sankaritar. Nyt yritän vielä hetkeksi mennä nukkumaan ja nähdä jotakin aivan muuta unta.

 

[Miuku 35+5]

Mä täällä elelen jännityksessä.. Mulla on veren kanssa ollut jo aiemmin hyytymisongelmia, toisin sanoen mulla on vuototaipumus. Raskauden aikana estrogeenitason nousun lupailtiin pitävän myös veriarvot kurissa, mutta mulla kävi toisin. Trombosyyttien, jotka siis vaikuttaa veren hyytymiseen pitäisi olla vähintään 150. Tiistaina arvot oli mulla 124, eilen enää 104. Ärsyttää, kun ne kättäriltä vaan soittavat ja tilailevat antamaan verinäytteitä ja kun oon yrittänyt kysellä pitääkö olla huolissaan, niin sanovat vaan, että eivät ota kantaa. Lääkäri kertoo sitten ensi tiistaina mitä tulee tapahtumaan.

Aluksi meinasivat, että ottavat verinäytteet multa vasta rv 38, mutta itse sain onneksi penättyä näytteet aiemmaksi. Alkoi vähän epäilyttää onko ne vauat enää masussa noilla viikoilla.

Nyt sain vaan lisää ahdistuksen aihetta synnytykseen. Vaikka tiedän, että saan estolääkityksen etukäteen ja trombosyyttien väheneminen ainoastaan lisää riskiä vuotaa, niin silti on tunne, että kuinka tästä selvitään.. Mutta onni tietenkin, että tämäkin tiedetään etukäteen. Pitää yrittää painaa koko veriasia jonnekin taka-alalle.

Mä olen jostain saanut päähäni päivämäärän 8.4, siis että synnyttäisin silloin. En tiedä mistä olen sen keksinyt, jostain unesta varmaan. Toisaalta taas koko raskaus tuntuu niin loputtomalta, että olen vilpittömästi miltei luopunut toivosta, että vauvat syntyisivät ennen juhannusta.

Mansikka haaveili kesäreissusta. Niin mekin. Ajattelin, että jos edes Tukholmaan pääsisi, niin olisi sekin jotain. Ensi talvena meinataan mennä naimisiin, mutta satsataan tuohon häämatkapuoleen. Pariksi kolmeksi viikoksi olisi tarkoitus lähteä jonnekin kauas pois joulun aikaan. Vähän mietityttää tuleeko olemaan liian suuri pala purtavaksi kahden alle vuoden ikäisen kanssa.. No, onneksi mun vanhemmat lupautuivat mukaan matkaan

Nyt täytyy liikuttaa ruho kohti neuvolaa. Vika tapaaminen terkan kanssa ennen synnytystä ja tästä eteen päin olen kättärin hellässä huomassa.

 

[mamma huhtikuu]

Heippa hei kaikille! Mitenkäs on sujunut? Itselläni jo paljon parempi olo niin henkisesti kuin fyysisestikin. On ollu viikon verran flunssa päällä hain apteekista yskänlääkettä, siellä toinen täti sanoi että tätä yskänlääkettä voi ottaa raskauden loppupuolella ja toinen sanoi että otathan sitä sitten omalla vastuulla. Olotila oli silloin todella kurja ja olin räjähtää siihen paikkaan ja todeta että totta kai. Onhan se typerä tapa ajatella että jotkut polttelee ja ottavat alkoholia jonkin verran odotuksen aikana että miksi minä en saa ottaa yskänlääkettä loppusuoralla. (ajatus siitä että olisi laitoksella yskän ja räkätaudin kuorissa ponnistamassa saa jo hien sinänsä otsalle). Onneksi sain pidettyä kaiken sisällä kuitenkin.
Ajattelin tässä että odotan laskettuun aikaan että jos homma lähtis itsellään käyntiin ja jollei niin sitten kontrollissa sovitaan leikkaus aika. Näin ajatellen sain itselleni jonkinlaisen mielen rauhan. Onko teille muille tehty synnytystapa arviota? Se on aika hassua kuinka suuria eroja on noilla neuvoloilla ja poleilla. Sillä mun tietääkseni aika monille täällä sjoenkeskussairaalassa on tehty tuo koko arvio.
Niin sellainen kysymys vielä että onko teillä muilla ollut reiden sisäosat kipeät näin loppuvaiheessa? Tai onko teillä kasvot alkaneet pyöristymään tai keränneet nestettä, musta tuntuu että mun kasvot on turvonneet nyt kahden päivän aikana aika paljon.

 

[aurinko 36+1]

Heippa!

Mullakin on tullut turvotusta nyt hiukan loppusuoralle tultaessa. Aika vähän kuitenkaan. Mutta kasvoista näkee kyllä selkeästi, että raskaana ollaan Vaikka kiloja on raskauden aikana tullut suht maltillisesti..8kiloa.

Mulle tehtiin synnytystapa arvio neuvolalääkärin toimesta ihan ""käsikopelolla"". Jouduin kuitenkin pienen sf-mitan vuoksi lisäultraan, joten siellä lääkäri kommentoi asiaa vielä ultran ja vauvan kokoarvion perusteella. Näillä näkymin normaali alatiesynnytys edessä!

Viime päivinä mua on alkanut hiukan huolestuttamaan, kun juuri sen edellisen äitipolikäynnin jälkeen mulla todettiin lapsiveden vähentyneen. Lääkäri ei kuitenkaan kommentoinut sitä enempää enkä siinä taas tajunnut asiaa tarkemmin kysellä. Mutta puolitoista viikkoa, mulla on koko ajan janottanut yhä enemmän ja enemmän (juon mm puoli litraa vettä yölläkin) ja päätä on särkenyt viikon putkeen. Sillä tavalla vähän, ei migreeniä tai aivan kamalaa jomotusta. Lisäksi kahtena päivänä on huimannut niin paljon, että on pitänyt mennä lepäämään, kun näkökentässä on heittänyt... Onkohan nämä jotenkin toisiinsa yhteydessä olevia juttuja?!

Pitää jutella asiasta huomenna neuvolassa... Ajattelin, että jos lapsivettä tihkuu jostain ja janon tarve on sitä kautta kasvanut. Lisäksi vauvan liikkeet tuntuvat erittäin ""kulmikkaina"" ja selvästi erotan kaikki kehon osat. Aikaisemmin (toki vauvakin silloin pienempi..) liikkeet ja vatsa olivat ikään kuin pehmeämpiä..

Mutta tässä ihmettelyä pitkästi!
Katsotaan mitä neuvolassa tuumaavat.

Voikaahan paksusti!

 

[Athene 37+0]

Aurinko, kannattaa varmasti puhua noista oireista neuvolassa. Ainakin päänsärky ja huimaaminenhan voivat olla oireita raskausmyrkytyksestä, en sitten tiedä tuosta janosta... kyselehän kuitenkin. Toivottavasti kaikki on ok!

Niin, mulle ei tosiaan ole tehty vauvasta mitään kokoarviota. Ainoa arvio se neuvolalääkärin toissa päiväinen ""tuskin mikään kovin iso""... eli pitäisi mahtua kai tulemaan normaalisti, mutta asia kuulemma tutkitaan vielä kun synnyttämään menee.

Tänä aamuna bongasin vessareissulla vessapaperista jotain sellaista, että mietin, että olisikohan se voinut olla limatulppaa?! Melkoisen iso, kirkas ja sitkeä limapaakku (anteeksi vaan nämä yksityiskohdat!). Mitään veriviiruja siinä ei kyllä näkynyt, kun käsittääkseni usein sellaisiakin on. Mutta etsin tietoa aiheesta, ja monella tuo limatulppa on irronnut pikkuhiljaa, ja synnytykseen on voinut mennä aikaa ensimmäisestä havainnosta jopa nelisen viikkoakin. Joten saattoi hyvinkin sitä olla.

Minua muuten vaivaa nykyisin älytön syömishimo. Kaikki menisi: oikea ruoka ja makeat herkut. Ihme, kun paino ei ollut noussut viime neuvolakäyntien välillä kuin 200 g/viikko. Tällä menolla ennätän kuitenkin vielä kiloja keräämään... ei tuo koiran kanssa ulkoilukaan ole enää energian kulutuksen kannalta kamalan tehokasta, kun tahti on hiljennyt...

 

[Susan]

Aah..ihanaa, alkaa flunssa hellittään. Jos sitä vaikka oliskin jo kunnossa synnytykseen mennessä=) Muuten olo on hieman ollu ""outo"" eilen ja tänään. Supistukset on palaillu..ei kipeinä, mutta mahaa kiristää. Muuten alamahaa on kyllä särkeny aina välillä..ihan kuin ois menkat tai jotain. Onkohan ihan normaalia? Typy kyllä heiluu mahassa ruhtinaallisen paljon..välillä ihan kylkiluut kipeinä, auts! Ja kuten joku tänne kirjoitteli, niin liikkeet todellakin tuntuu huomattavasti kulmikkaimmilta, kuin mitä ennen. Ehkä se vaan johtuu siitä, että näin lopussahan lapsivesi vähenee ja tilakin alkaa käydä ahtaaksi vauvalle. Vasemmassa kyljessä tuntuu aivan selvästi vauvan jalka...sitä se yrittää luultavasti tunkea mun mahan läpi. On meinaan kova kantapää toisella.. =)

Mulle on alkanu maistuun kaiken maailman herkut nyt loppua kohden mennessä. Aikaisemmin ei niinkään tehny makeaa mieli, mutta nyt sit senkin edestä. Kuinkahan paljon se puntari antaa lukemaksi seuraavalla neuvolakäynnillä...hui! Muuten painoa tullut iisisti (n.9 kiloa), mut nyt taidan kyllä tehdä ennätyksen. Enää ei vaan oo jaksanu miettiä niin perusteellisesti mitä suuhunsa laittaa...olo ollu niin maassa välillä, että ehkä mä sit oon hemmotellu itteeni kaikella hyväskällä. No eipä täs ole enää kuin kolmisen viikkoa laskettuunaikaan...sit täytyy alkaa hieman terveellistämään taas ruokavaliota!

Pitäs lähteä vielä käyttämään koira pihalla. Mies väsähti jo alkuillasta kuin saunalyhty ja onkin sit nukkunu koko illan. Näköjään menee yökin putkeen. Ei auta kuin itse lähteä tuonne tuiskuun koiraa kusettaan. Mäkin niin innoissani odotin kevätvauvaa, pääsee pihalle sit auringosta nauttimaan. No joopa joo...lunta on enemmän kuin jouluna. Ei taida kevättä tullakaan, lunta senkun pukkaa lisää.

Paksuja vointeja!

 

[hipsu 38+3]

huomenta!
taas olo on varsin mainio kun sai nukuttua suhteellisen hyvin yöllä. Eilen olin neuvolassa ja mittasivat sf:n uudelleen ku oli ihan alle alakäyrän ollu viimeksi. Nyt terkka sai lukemaksi 31,5cm mikä olikin jo taas normaali käyrällä. Oli vaavi ollu sitte kai jotenkin lysyssä viime mittauksessa. Sitten se terkka sai hirmu korkeita verenpaine lukemia ja tenttas jo onko ollu raskausmyrkytyksen oireita.. no eipä oo. Otti sitten vielä sähköisellä mittarilla niin johan alkoi näyttää normaaleja lukuja. Eli siis kaikki oli hyvin kuitenki.
Nyt alkais olla mulla menkkojen mukaan laskettu aika lähellä, mutta tuskin mitään tapahtuu..
Joku kyseli synnytystapoja. En oo kauheesti miettiny, paitsi että ilokaasua ja epiduraalin haluan. Kai sitte se on se perinteinen puoli-istuva asento sängyllä. en usko et mun jalat kantaa tarpeeksi siinä tilanteessa , et vois ajatella synnytystä kyykyssä tai seisaaltaan.
Susan, mullakin on mahaa kiristänyt tosta päältä ja särkenyt, eli on varmaa iha normaalia.
Allright, taas viikonloppu eessä poksahtaakohan meistä kukaan ennen ens viikkoo..

 

[Aida 39+6]

Moi vaan!

Neuvolassa viimeksi ihmeteltiin näytteestä kohonnutta verensokeria ja verta... Verensokeria mittailtiin uudestaan ja se oli vain jotain normaalia heittelyä. Verestä mietittiin, että josko se olisi limatulpasta lähtöisin. Siis jotain olisi tapahtumassa?! Mutta ilmeisesti ei... uusintanäytteessä ei ollut enää mitään epänormaalia.

Eipä minullekaan sen kummempia kokoarvioita ole tehty. Synnärillä kuulemma sitten tutkivat vielä (ilmeisesti käsin), että sopiihan vauveli sieltä tulemaan.

Nyt pikkaisen kivistää vatsassa ja veskissä on saanut ravata. Lapsivedestä tai limatulpasta ei tietoakaan, mutta tulisi nyt edes niitä supistuksia kunnolla! Päänsärky on täälläkin hiipinyt nyt loppuvaiheessa takaisin kuvioihin. Alkuraskaudessa oli oikein kunnon migreenikohtauksia, onneksi niitä ei ole nyt enää ollut...

Neuvolatädin kanssa juuri sovittiin, että huomenna se sitten syntyy Saas nähdä, toivottavasti pian poksahtaa!

 

[Timangi]

Vielä ollaan kehissä. Huomenna on laskettu aika! Tänään on supistellut runsaasti. Koitin tuossa aikasemmin jo vähän kirjata ylösskin. Välillä tuli jo melko säännöllisesti. Ensisynnyttäjällä pitäisi tulla 5min. välein kahden tunnin ajan. Kiva laskeminen...Olin tänään neuvolassa ja terkkari jo hetken luuli, että vaavi olisi kääntynyt perätilaan, (sydänäänet kuuluivat sen verta korkealta). Alkoi puhua sektiosta. Haki sitten kollegan avuksi ja hän totesi että: vaavi on vain vaihtanut selkänsä toisellle puolelle kylkeäni. Mutta edelleen näyttää olevan pää alaspäin, tarjonnassa. Kuulemman melko harvinaista, että noin paljon möyrii näinkin lopussa. Toivottavasti nyt rauhottuisi=/ Pelottaa, että kääntyy perätilaan tai sotkeutuu napanuoraan =( Molemmat tätsyt sanoivat asukin olevan aika jöötti...voipi ollla lähtö edessä ensi yönä. Kaikille mukavaa week endiä! =)

 

[Athene 37+1]

Timangi, onnea matkaan, jos lähtö synnyttämään tulee jo viikonlopun aikana! On tämä vaan melko jännää aikaa... huomenna sitten jo eletäänkin huhtikuuta. Ihmeen vähän on vauvoja etuajassa meille huhtikuulaisille tullut, kun yksi vasta. Mutta eiköhän lähiviikkoina ala tapahtua

 

[Nostaja]

Hiiiop!

 

[Miuku 36+0]

Hei kaikki!

Mulla lykkäsi (lievän) raskausmyrkytyksen ja huomisesta alkaen makoilenkin sitten kättärillä odottelemassa mitä tuleman pitää. Ehkä pääsen kotiin parin yön päästä, ehkä vasta vauvojen kanssa joskus myöhemmin.

Jos ei kuulla niin kaikille onnea loppumatkaan ja hyviä vointeja. Tavataan viimeistään vauvan hoito puolella.. HUIH!

 

[Susan 37+3]

Huih...nyt alkaa toisilla tapahtumaan. Ei vielä tajua että synnytys voi itselläkin olla edessä hetkellä millä hyvänsä. Juuri lueskelin muiden keskusteluja ja monilla oli ollut kuukautismaista kipua mahassa näin loppuvaiheessa ja siitä sitten oli edennyt tilanne synnytykseen. Itsellä nyt muutaman päivän ollut juurikin tunne sellainen kuin menkkojen aikana, ehkä siis tämäkin enteilee jotain. No hyvä tietää, että tämäkin siis on normaalia! Mitään vuotoja tms. ei ole ollut...ei limatulpan irtoomista tai mitään.

Oikein hyviä viikonloppuja kaikille! Katsotaan kuinka moni on ""poksahtanut"" ensi viikkoon mennessä=)

 

[ex-Odottava]

Hei kaikille!

Tästä huhtimammasta (la 19.4.) tulikin maalismamma tiistaina 28.3. raskausviikoilla 36+6. Vauva on pikkuinen (46cm & 2270g) mutta sitäkin suloisempi Tosin hän joutui jäämään vielä sairaalaan verensokerien ja keltaisuuden vuoksi, vaikka itse kotiuduin jo eilen.

Synnytys oli mahtava kokemus! Supistukset olivat toki kivuliaita mutta kun kestävät vain 1 min. (josta tosi kipeetä tekee noin 30 sek kerrallaan) niin niiden välissä kipu ehtii jo ""unohtua"". Sinnittelin pitkään ilman lääkkeitä, sitten otin ilokaasua (auttoi melko kauan) ja lopuksi epiduraalin (tosi helpottava, teki ponnistusvaiheesta hyvin sutjakan). Lapsivedet meni yöllä ja koska supistukset eivät kunnolla käynnistyneet, synnytys käynnistettiin oksitosiinitipalla 32 tuntia lapsiveden menon jälkeen. Varsinainen synnytys käynnistyksen jälkeen kesti 8 tuntia, mutta aika meni siivillä... Paljon tsemppiä kaikille synnytykseen!!!

 

[Molly 36+6]

Onnea tuoreelle äidille ihanasta pienokaisesta! Ja kiitos kun kerroit positiivisesta synnytyskokemuksestasi, näitä rohkaisevia kertomuksia kaivataan Kunpa itselläkin menisi hyvin...

 

[aurinko 36+3]

Paljon onnea pikkuisen johdosta ex-odottavalle!!!!

Me käytiin eilen synnärillä ""turha"" mutka, kun supistuksia tuli 10 minuutin välein (vaikka eivät kipeitä..) ja vatsa oli aivan sekaisin. Aikaisemmasta ummetuksesta ei ole enää tietoakaan...

Soitin siis sinne synnyttäjien vastaanottoon ja he sanoivat, että pitää tulla tarkistukseen. Paikat olivat pehmeät ja kohdunsuu sormelle auki Nyt voi mennä päiviä tai viikkoja! Kyllä tämä olo on malttamaton. Viikkojen puolesta vauva voisi vielä kerätä vähän painoa ja kokoa itselleen. Ei siis kiirettä. kokoarvioksi antoivat eilen 2470g. Aika tarkan lukeman

Aurinkoista päivän jatkoa!

 

[Nonne 37+6]

Hei kaikille Huhtimammoille!
Liityn tässä viime tingassa rinkiin, jos vielä sopii. La olisi 17.4. mutta meidän vauva tulee maailmaan ensi viikon alussa lääkärien toiveesta. Olen ""lomilla"" sairaalasta, jossa olen ollut raskausmyrkytysepäilyn takia torstaista lähtien. Aikovat käynnistää synnytyksen nyt alkuviikosta, kun ei ole mitään syytä pitkittää syntymää enää. Jännittää kovasti!
Tulen sitten kertoilemaan miten meni, kun päästään sairaalasta kotiin...
T: Nonne & Pampula

Ps. Niin me ollaan Tampereelta ja Pampula on meidän esikoinen, ikää minulla on 32 v.

 

[ex-Odottava]

Kiitos onnitteluista! Vauva on varmaan vielä ainakin 3 päivää sairaalassa. Itseäni vauvan letkusyöttäminen tekee niin pahaa että juuri tuossa oksensin kun oon koko päivän voinut niin pahoin vauvan syötöissä

Aurinko,
mullakin oli heti ensimmäisistä supistuksista lähtien vatsa sekaisin. Enpä meinannut sairaalaan päästä lähtemään kun istuin vessassa No, eipähän tarvinnut mitään suolihuuhtelua, jota sitäkin Jorvissa tarjottiin ennen synnytystä...